POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2014

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 214 16WWE1896 9.3.215 Korentosuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 214

Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 214 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄÄTILA... 3 3 TURVETUOTANTO VUONNA 214... 5 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA KUORMITUKSEN LASKENTA... 1 4.1 Tarkkailun toteutuminen... 1 4.2 Päästöjen laskenta... 12 5 TAUSTAHUUHTOUMA... 13 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET... 13 6.1 Valumat... 13 6.2 Valumaveden laatu... 18 6.2.1 Tulosten vertailu edellisvuosiin... 26 6.3 Ominaiskuormitukset... 29 6.4.1 Päästöjen jakautuminen vuodenajoittain... 35 6.4.2 Tulosten vertailu edellisvuosiin... 37 6.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 4 6.5 Näytteenoton ajoittuminen yli- ja alivirtaamatilanteisiin... 49 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET... 5 7.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu ja kuormituksen laskenta... 5 7.2 Kuntoonpanotyöt tarkkailukohteilla... 5 7.3 Valumat... 51 7.4 Veden laatu... 53 7.5 Ominaiskuormitukset... 54 7.6 Kuntoonpano- ja tuotantovaiheen tulosten vertailu... 55 7.7 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 56 8 TURVETUOTANNON VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA 214... 6 9 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖLASKENTA VUONNA 214... 64 9.1 Vuosipäästöjen laskennassa käytettävä aineisto... 64 9.2 Turvetuotannon päästöt vuonna 214... 65 1 YHTEENVETO... 75 11 VIITTEET... 77 Copyright Pöyry Finland Oy

Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijainnit Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät Ympärivuotisten ja kuntoonpanotarkkailukohteiden sijainnit Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailussa olleiden ympärivuotisten tarkkailukohteiden tulokset Kaikkien kesän tarkkailusoiden tulokset Ympärivuotisten kohteiden vesienkäsittelyn tehon tarkkailun tulokset Kuntoonpanokohteiden tarkkailun tulokset Kuntoonpanokohteiden vesienkäsittelyn tehon tarkkailun tulokset Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt Valuman ja vdl-muuttujien riippuvuudet Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen ympärivuotisilla tarkkailukohteilla v. 21 214 2 Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh. 1 3328 sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

1 1 JOHDANTO Pohjois-Pohjanmaalla tuotannossa olevien turvesoiden päästötarkkailu on vuodesta 1986 lähtien toteutettu keskitetysti. Kuntoonpanovaiheen soiden tarkkailu on toteutettu samaa periaatetta noudattaen vuodesta 199 lähtien. Tarkkailun periaate on, että osalla soista mitataan vesimäärät ja tarkkaillaan veden laatua ja muiden soiden päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaispäästölukujen perusteella. Kuntoonpanokohteiden osalta kaikilla kohteilla toteutetaan tarkkailua. Tämä raportti kattaa tarkkailukauden 1.11.213 31.1.214. Vuoteen 25 asti samassa raportissa esitettiin tulokset koko Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (nyk. ELY-keskuksen) alueen turvesoiden kesäaikaisesta ja ympärivuotisesta päästötarkkailusta. Vuonna 26 turvetuotantoalueiden päästötarkkailu eriytettiin ympärivuotiseksi vuosipäästöjen tarkkailuksi ja vesistöalueittaiseksi kesäaikaiseksi tarkkailuksi. Vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa on myös muutamia ympärivuotisia kohteita. Ympärivuotisten päästötarkkailukohteiden sekä kuntoonpanosoiden tarkkailu raportoidaan omassa raportissaan (tämä julkaisu) ja tarkkailutulosten perusteella Pohjois-Pohjanmaan kaikille turvetuotantoalueille lasketaan vuosipäästöt. Vuosipäästöjen laskennassa käytetään hyväksi myös vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa olleiden turvetuotantoalueiden tarkkailutuloksia. Kesäaikaisen päästötarkkailun tuloksia ei kuitenkaan käsitellä tässä raportissa erikseen, vaan ne esitetään vesistöaluekohtaisissa raporteissa, joissa tarkastellaan myös samanaikaisen vaikutustarkkailun tuloksia. Vuosipäästöjen laskenta-alue ulottuu Kalajoelta Kuivajoelle lukuun ottamatta Oulujärven ja sen yläpuolisten jokien valuma-alueita, jotka kuuluvat Kainuun turvetuotantoalueiden tarkkailuun. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantosoista osa kuuluu muihin päästötarkkailuihin. Osa Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoista kuuluu Pohjois- Savon tarkkailuohjelmaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen lisäksi tarkkailussa on mukana joitakin Kainuun ja Lapin ELY-keskusten alueilla sijaitsevia turvetuotantosoita, jotka sijaitsevat joko Temmesjoen, Oulujärven alapuolisen Oulujoen, Siikajoen, Kuivajoen tai Siuruanjoen valuma-alueilla. Turvetuotannon vuosipäästöjen tarkkailu toteutettiin vanhan tarkkailuohjelman (Vapo Oy Energia 23) sekä turvesoiden ympäristölupapäätösten periaatteiden mukaisesti. Tarkkailukauden 214 aikana Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun kuuluvia ympärivuotisia tarkkailukohteita oli 22 kpl (Taulukko 1-1). Lisäksi vesistöaluekohtaisissa ympärivuotisissa tarkkailuissa oli 16 kohdetta. Ympärivuotisten kohteiden aineiston avulla laskettiin vuosipäästöt niille kohteille joilla ei ollut tarkkailua vuonna 214. Ko. aineistoa täydentämään otettiin lisäksi yksi Lapissa ja kolme Kainuussa sijaitsevaa kohdetta. Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteita oli tarkkailukauden aikana kahdeksan. Ahma Ympäristö Oy vastasi Oulujoen ja Iijoen-Siuruanjoen tarkkailuista kokonaisuudessaan, sekä Kanteleen Voima Oy:n Ilkannevan, Kärsämäennevan ja Venenevan ympärivuotisesta tarkkailusta. Ramboll Finland vastasi puolestaan Temmesjoen tarkkailusta. Muut tarkkailut toteutti Pöyry Finland Oy. Turvetuotantosoiden kesäaikaista päästötarkkailua toteutettiin vuonna 214 Kalajoen, Pyhäjoen, Piehinginjoen, Siikajoen, Temmesjoen, Oulujoen, Kiiminkijoen, Iijoen, Siuruanjoen, Olhavanjoen ja Kuivajoen vesistöalueilla. Kesäaikana Pohjois-Pohjanmaalla oli tarkkailussa 11 kohdetta. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 1-1 Pohjois-Pohjanmaan päästötarkkailusuot vuonna 214. 2 VUOSIKUORMITUSTARKKAILU Ympärivuotinen tarkkailu Isosuo, pvk2-3 (Utajärvi) Kynkäänsuo, la3-4/pvk1 Puutiosuo, pvk2-3 Isosuo, Vaala, pvk1 (KAI) Kärjenrimpi, pvk1 (KAI) Saarineva, pvk1 Itäsuo, pvk1 Mankisenneva, pvk1* Sauvasuo, pvk1 Järvineva, pvk1 Olki-Peurasuo, pvk1 Turkkisuo, la/pvk2 Jääräsuo, pvk1 Pehkeensuo, pvk1 Vasamanneva, pvk1 Kontio-Klaavunsuo, pvk2 Piipsanneva, la/kem2 Vittouvenneva, pvk1 Korentosuo, pvk1 Pullinneva, pvk1* Äijönneva, la/pvk1 Kuljunneva, la/pvk1 Kuntoonpanotarkkailu Iso-Kinttaissuo, pvk1 Mankisenneva, pvk1* Pullinneva, pvk1* Korteneva, pvk1 Mankisenneva, pvk2* Tunturisuo, kem1** Kuuhkamonneva, pvk2 Paskalanneva, pvk VESISTÖALUEKOHTAISET TARKKAILUT Kalajoki Isoneva, pvk laskuoja (oma tarkkailu) Lonkerinneva, pvk1 Onkilamminneva, pvk (oma tarkkailu) Koivulanneva, la Löytynneva, la Lamminneva, pvk1 ja pvk2 (oma tarkkailu) Multakaarronneva, pvk (oma tarkkailu) Pyhäjoki Ahmaneva, pvk1 (vain virt.) Märsynneva, pvk1 (ymp.vuot.) Puutionneva, pvk1 Ilkanneva, pvk1 ja pvk2 (ymp.vuot. Ahma) Onkineva, la1-2 Veneneva, pvk (ymp.vuot., Ahma) Iso-Lamminneva, pvk1 (ymp.vuot.) Piipsanneva, kem1 Verkaneva, pvk1 (ymp.vuot.) Kärsämäenneva, pvk (ymp.vuot., Ahma) Porkanneva, rhk1 Siikajoki Hangasneva, kost. Jyletneva, kost. Paskoneva, pvk1 (ymp.vuot.) Hevoskorpi, pvk1 (ymp.vuot.) Kivineva, pvk1 Peuraneva, pvk Honkaneva, la2 Kupukkaneva, pvk2 Piipsanneva, pvk4 Hourunneva, la1 ja pvk1 Kureluijanneva, pvk1 Pikarineva, pvk1 Huhtineva, pvk1 Kärjenrimpi-Puronräme, pvk2 (KAI) Puronräme, näytepiste1 (KAI) Hukanneva, la2/pvk (ymp.vuot.) Lahnasneva, pvk Savaloneva, la1 ja la2 Iso-Manninen, pvk1 Mankisenneva, pvk2 (ymp.vuot.)* Tahkoneva, kost. Jousineva, pvk2 Navettarimpi, kem1 (KAI) Tervasneva, pvk1 Joutenneva, la3 Paloneva, la2/kasv.kenttä (ymp.vuot.) Vesiläisenneva, la Jylenneva, pvk1 Parkkisenrimpi, pvk1 Oulujoki Latvasuo, pvk2 (TR) (Ahma) Miehonsuo, la (ymp. vuot., oma tarkkailu) Pelsonsuo, la3 (Ahma) Tunturisuo, kem1** (Ahma) Kiiminkijoki Alalamminsuo, la1/pvk1 Isonivansuo, pvk1 Sapilassuo, pvk1 Erkansuo, hib Isosuo, pvk1 (Ylikiiminki) Vainionsuo, la 3-4 Hakasuo, pvk1 (ymp.vuot.) Kuusisuo, pvk Varpasuo, la 1-2 ja la6 ja pvk2 Hangassuo, la2 Marttilansuo, la2/kirkko-oja Vittasuo, hi1 Iijoki Haukkasuo, pvk2 (Ahma) Koutuansuo, pvk1 (Ahma) Lampisuo, pvk3 (Ahma) Iso-Pihlajasuo, pvk1 (Ahma) Kupsussuo, pvk1 (ymp.vuot.) (Ahma) Kapulasuo, la3 (Ahma) Kärppäsuo, pvk1 (Ahma) Siuruanjoki Iso-Pukasuo, pvk1yp (Ahma) Kynkäänsuo, rhk1 (Ahma) Pikku-Saarisuo, pvk1 (Ahma) Kalliosuot: Epäilyksensuo pvk1, Kääpäsuo, la3-6 (Ahma) Viidansuo, lisäalue (Ahma) Kuikkasuo pvk1 ja Kuikkasalmensuo pvk1 (Ahma) Viitasuo, rhk1 (Ahma) Kuivajoki Olhavanjoki Näätäaapa, pvk2 ja pvk4 Jakosuo, kem1 Vasikkasuo, pvk1 Temmesjoki Piehinginjoki Pelsonrimpi, hi1-3 (Ramboll) Puuroneva, la2 * Siirtyi talvella kuntoonpanovaiheen tarkkailusta tuotantovaiheen tarkkailuun ** Siirtyi keväällä kuntoonpanovaiheen tarkkailusta tuotantovaiheen tarkkailuun Copyright Pöyry Finland Oy

2 SÄÄTILA Tarkkailukauden kuukausittaiset lämpötilat ja sademäärät on esitetty kuvissa Kuva 2-1 ja Kuva 2-2. Talvi 213 214 oli sääoloiltaan poikkeuksellinen. Joulukuussa Seljamyrskyn matalapaineen yhteydessä levisi lännestä hyvin lauhaa ilmaa. 11.12.13 Haapavedellä vuorokauden korkein lämpötila oli 5,9 o C, Siikajoella 7,6 o C ja Oulunsalossa 8,2 o C. Lauha säätyyppi jatkui pääosin tammikuun alkupuolelle saakka. Aikavälillä 11.12.13 9.1.14 oli Oulunsalossa vain 3 vuorokautta jolloin vuorokauden korkein lämpötila oli alle o C (Kuva 2-3). Lauhan sään seurauksena Oulu-Joensuu-linjan eteläpuolella oli vuodenvaihteessa lähes lumetonta. Tammikuun loppupuolella sää kylmeni selvästi ja sademäärät olivat pieniä. Helmi-maaliskuussa sademäärät olivat tavanomaisia ja vuorokauden korkein lämpötila Oulunsalossa oli yleisesti yli o C (Kuva 2-3). Edellä mainittujen sääolojen seurauksena maaliskuun lopussa oli lunta poikkeuksellisen vähän. Pohjois-Pohjanmaalla lumiraja kulki tuolloin suurin piirtein linjalla Raahe-Vaala ja huhtikuun puolivälissä linjalla Haukipudas-Vaala (Kuva 2-4). Maaliskuun lopun tilanne vastasi melko tarkalleen tavanomaista tilannetta kuukautta myöhemmin. (Ilmatieteen laitos 213 14). Edellä kuvatut poikkeukselliset sääolot vaikuttivat suuresti vesistöjen virtaamiin. Kuvassa Kuva 2-5 on esitetty Pyhäjoen Tolpankosken virtaamat tarkkailujaksolla sekä keskimääräiset virtaamat vuosina 1971 2. Kuvasta nähdään, ettei tavanomaista kevään tulvahuippua koettu vuonna 214. Sitä vastoin tulvahuippu sijoittui vuodenvaihteeseen jolloin mitattiin selvästi suurempia virtaamia kuin keskimäärin kevättulvahuipun aikaan. Maaliskuun alkupuolen lauhat säät sulattivat loputkin lumet nostaen virtaamia kuun puolivälin tienoilla. Touko-kesäkuun vaihteessa virtaama nousi sateiden johdosta. 3 Kuva 2-1 Kuukauden keskilämpötilat tarkkailujaksolla 214 ja vertailujaksolla keskimäärin. Haapaveden ja Siikajoen vertailujakso on 1981 21, Pudasjärven ja Ranuan 1971 2 (Ilmatieteen laitos 213 214). Copyright Pöyry Finland Oy

4 Kuva 2-2 Sademäärät tarkkailujaksolla 214 ja vertailujaksolla keskimäärin. Haapaveden ja Siikajoen vertailujakso on 1981 21, Pudasjärven ja Ranuan 1971 2 (Ilmatieteen laitos 213 214). Kesä (kesä-elokuu) oli kokonaisuutena 1,2 1,5 o C keskimääräistä lämpimämpi (Kuva 2-1). Kesän sadesumma oli Siikajoella ja Pudasjärvellä hyvin lähellä keskimääräistä, Haapavedellä keskimääräistä pienempi ja Ranualla keskimääräistä suurempi. Syyskuu oli hieman keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateisempi, lokakuun sitä vastoin hieman keskimääräistä kylmempi ja sateisempi. Kuva 2-3 Oulunsalon Pellonpäässä mitatut vuorokauden ylimmät lämpötilat ja sademäärät aikavälillä joulukuu 213 maaliskuu 214 (Ilmatieteen laitos 213 214). Copyright Pöyry Finland Oy

Koko tarkkailujakson keskilämpötila oli tarkkailupaikasta riippuen 2, 2,3 o C korkeampi kuin keskimäärin. Tarkkailujakso oli kokonaisuutena tavanomaista sateisempi: Haapavedellä koko vuoden sadesumma oli 4 %, Siikajoella 7 %, Pudasjärvellä 1 % ja Ranualla 16 % suurempi kuin vertailukaudella. 5 Kuva 2-4 Lumitilanne 31.3.14 (vasemmalla) ja 15.4.14 (oikealla) (Ilmatieteen laitos 213 214). Kuva 2-5 Pyhäjoen virtaama Tolpankoskessa (Merijärvi) aikavälillä 1.11.213 31.1.214. Kuvassa on esitetty myös vuosien 1971 2 keskimääräinen virtaama (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 214). 3 TURVETUOTANTO VUONNA 214 Vuonna 214 Pohjois-Pohjanmaalla oli 213 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 22 116 ha (Taulukko 3-1 ja Kuva 3-1). Alueiden lukumäärissä ja pinta-aloissa tapahtuneet muutokset vuosien välillä johtuvat uusien tuotantoalueiden perustamisesta, vanhojen sulkemisesta, sekä tuotantoalueiden liittymisestä tai eroamisesta tähän tarkkailuun. Yksi Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalue (Rautamullansuo) kuuluu Länsi-Suomen kuormitustarkkailuun, mutta sen vuosipäästöt on laskettu tässä raportissa. Osa Pohjois- Pohjanmaan alueella sijaitsevista turvetuotantoalueista kuuluu Pohjois-Savon tarkkailuohjelmaan. Lapin ja Kainuun alueilta on käsitelty tässä raportissa ne kohteet joiden Copyright Pöyry Finland Oy

6 Taulukko 3-1 Turvetuotantoalueiden lukumäärät ja pinta-alat vesistöalueittain vuonna 214 sekä vuosien 29 213 yhteismäärät. Vesistöalue Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala Osuus va:n alueita lematon vaiheessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yht.* pinta-alasta kpl ha ha ha ha ha ha ha % Kalajoki** 22 1 64 1 77 2 434 665 1 577,4 Pyhäjoki 29 1 53 1 885 9 1 227 2 211 3 255,9 Siikajoki 4 162 3 33 1 1 49 1 744 4 345 1, Temmesjoki 5 156 2 376 317 552,5 Oulujoki 22 3 64 1 43 17 416 477 1 927,6 Kiiminkijoki 14 87 325 512 1 196,3 Iijoki 33 3 2 18 772 199 2 955,2 Siuruanjoki 29 159 2 675 1 467 665 3 312 1,4 Olhavanjoki 2 364 49 6 413 1,3 Kuivajoki 12 31 1 972 32 179 118 2 184 1,6 Piehinginjoki 1 35 9 6 44,2 Kalimenoja 2 12 145 2 11 165,7 Yppärinjoki 1 49 1 59,5 Liminkaoja 1 135 135,7 yhteensä 213 84 55 16 8 271 5 333 6 985 22 116,6 213 215 425 454 16 452 47 4 822 6 413 22 135 212 216 79 89 17 331 216 4 342 5 996 22 694 211 212 33 1 179 17 575 164 3 83 5 484 22 748 21 27 628 1 7 18 38 285 4 31 4 16 24 323 29 187 359 1 733 17 823 168 3 42 3 574 22 766 * ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa ** kaikki suot eivät PPO:n tarkkailussa Kuva 3-1 Turvetuotantopinta-alan kehitys Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 1994 214. valumavedet laskevat Pohjois-Pohjanmaan puolelle. Kainuun Oulujärven yläpuoliset kohteet tarkkaillaan Kainuun turvetuotantosoiden tarkkailussa. Kuormittava pinta-ala (ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa) Pohjois-Pohjanmaan alueella oli 19 ha (,1 %) pienempi kuin edellisvuonna (Taulukko 3-1 ja Kuva 3-1). Tuotannossa oleva pinta-ala oli vuonna 214 16 8 ha (2,7 % vähemmän Copyright Pöyry Finland Oy

kuin edellisvuonna ja 15 % vähemmän kuin vuonna 25). Eniten tuotannossa olevaa pinta-alaa oli Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella, yhteensä 4 855 ha. Vuodesta 25 lähtien tuotannossa oleva pinta-ala on pienentynyt selvästi eniten Pyhäjoella (1675 ha, 47 %) ja Kiiminkijoella (353 ha, 29 %) (Kuva 3-2). Piipsannevan Pyhäjoen valuma-alueella sijaitsevalla osalla tuotantopinta-ala on pienentynyt tänä aikana 1 239 ha. Kokonaisuudessaan Piipsannevan tuotannossa oleva ala (mukaan luettuna Siikajokeen laskeva osa) on pienentynyt viimeisen 1 vuoden aikana 1 444 ha (88 %). Samaan aikaan koko Pohjois-Pohjanmaan tuotantopinta-ala on pienentynyt 2 877 ha. Kuvasta Kuva 3-2 nähdään, että useilla vesistöalueilla tuotantopinta-aloissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisen 1 vuoden aikana. Voidaan siis todeta, että Piipsannevan laajan alueen tuotantopinta-alan muutokset ovat vaikuttaneet varsin merkittävällä tavalla koko Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantopinta-alan kehitykseen. Kunnostusvaiheessa oleva pinta-ala (55 ha) oli vuonna 214 11 % suurempi kuin edellisvuonna, mutta 71 % pienempi kuin vuonna 29. Kokonaan kunnostusvaiheessa olevia soita oli kaksi (Korteneva ja Tunturisuo) ja näiden lisäksi useilla tuotantoalueilla oli pieniä aloja kunnostuksessa. Tuotannosta poistunut (= poistunut tai jälkikäytössä) oleva pinta-ala on viime vuosina kasvanut selvästi (Taulukko 3-1 ja Kuva 3-1). Vuonna 214 tuotannosta poistunutta pinta-alaa oli 12 317 ha, josta 57 % oli jälkikäytössä. Lisäksi entisiä tuotantoalueita on poistunut jo kokonaan tuotannosta ja siirtynyt muun maankäytön piiriin, eikä niitä ole esitetty tässä raportissa. Noin puolet tuotannosta poistuneesta alasta sijaitsee Pyhäjoen ja Siikajoen vesistöalueilla. Yksittäisistä tuotantoalueista kuormittavalta pinta-alaltaan suurin oli edelleen Siikajoen ja Pyhäjoen vesistöalueilla sijaitseva Piipsanneva, jonka kuormittava pinta-ala oli 81 ha (Kuva 3-3). Tuotantopinta-alaltaan suurin oli edellisvuoden tapaan Siikajoen vesistöalueella sijaitseva Kärjenrimpi-Puronröme: 546 ha. Vapo Oy:n osuus kuormittavasta kokonaispinta-alasta oli 53 % ja Turveruukki Oy:n 3 % (Kuva 3-4). Lisäksi alueella toimi 24 pienempää tuottajaa, joista Kuiva-Turve Oy:n osuus kokonaispinta-alasta oli 7 % ja Kanteleen Voima Oy:n 4 %. Kaikkien tuotantoalueiden sijainnit on esitetty liitteessä 1 ja pinta-alatiedot liitteessä 2. 7 Copyright Pöyry Finland Oy

8 Kuva 3-2 Turvetuotannon tuotannossa olevan pinta-alan kehitys Pohjois-Pohjanmaan suurimmilla vesistöalueilla vuosina 25 214. Copyright Pöyry Finland Oy

9 Kuva 3-3 15 kuormittavalta alaltaan ja tuotantopinta-alaltaan suurinta turvetuotantoaluetta Pohjois- Pohjanmalla vuonna 214. Kuva 3-4 Suurimpien tuottajien osuudet Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon kuormittavasta kokonaispinta-alasta vesistöalueittain vuonna 214. Copyright Pöyry Finland Oy

4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA KUORMITUKSEN LASKENTA 1 4.1 Tarkkailun toteutuminen Turvetuotantoalueiden päästötarkkailu toteutettiin edellisvuosien tarkkailun periaatteiden mukaisesti. Tarkkailujakso oli 1.11.213 31.1.14. Vesistöaluekohtaiset tarkkailut mukaan lukien Pohjois-Pohjanmaan kuormittavasta turvetuotantopinta-alasta 46 % oli tarkkailussa. Kuvassa Kuva 4-1 on esitetty tarkkailtu pinta-ala ja kuormittava pinta-ala vesistöalueittain. Siikajoella ja Kiiminkijoella oli ns. laajan tarkkailun vuosi, eli suurin osa turvetuotantoalueista oli tarkkailussa. Pohjois-Pohjanmaan tuotanto- tai jälkihoitovaiheen tarkkailukohteilta otettiin kesällä 95 päästötarkkailunäytettä (Kuva 4-2 ja liite 5). Se oli suurin määrä viimeisen 1 vuoden aikana. Vuosikuormitustarkkailun ympärivuotiset tarkkailukohteet sijaitsivat suhteellisen tasaisesti Pohjois-Pohjanmaan alueella (liite 3). Vuosikuormitustarkkailussa oli 22 kohdetta ja lisäksi vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa oli 16 tuotantovaiheen ympärivuotista tarkkailukohdetta (Taulukko 4-1). Ympärivuotisten tarkkailulohkojen yhteenlaskettu pinta-ala oli 5 189 ha, mikä oli 23 % Pohjois-Pohjanmaan kokonaisturvetuotantopintaalasta. Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli kahdeksan. Ympärivuotisessa tarkkailuaineistossa ovat mukana Kainuun puolella sijaitsevat Kärjenrimpi pvk1 (laskee Siikajokeen) ja Isosuo (Vaala) pvk1 (laskee Oulujokeen), jotka tarkkaillaan Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailussa. Kuva 4-1 Tarkkailussa ollut pinta-ala ja kuormittava pinta-ala vesistöalueittain vuonna 214. Kuva 4-2 Pohjois-Pohjanmaan tuotanto- tai jälkihoitovaiheen tarkkailukohteilta kesällä otettujen päästötarkkailunäytteiden määrät vuosina 25 214. Copyright Pöyry Finland Oy

11 Taulukko 4-1 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotiset ja kuntoonpanotarkkailukohteet sekä tarkkailun toteutuminen tarkkailukaudella 214. Pvk-ojitus -sarakkeessa K = ojitettu ja E = ojittamaton. Suo Tarkkailu- Pvk- Vesistö- Tarkkailu Tehon Luvan haltija/ Mp:n valu- Näytteenotto- Näytteitä Virtaamamittauspiste ojitus alue tarkkailu tuottaja ma-alue (ha) ajanjakso kpl* ajanjakso POHJOIS-POHJANMAAN VUOSIKUORMITUSTARKKAILUN YMPÄRIVUOTISET TARKKAILUKOHTEET Isosuo pvk2-3 E Kiiminkijoki PPO Vapo Oy 167 13.11.13-14.1.14 19 1.11.13-31.1.14 Isosuo, Vaala (KAI) pvk1 K Oulujoki PPO x Vapo Oy 61 12.11.13-13.1.14 25 1.11.13-31.1.14 Itäsuo pvk1 K Oulujoki PPO x Vapo Oy 194 13.11.13-14.1.14 2 1.11.13-31.1.14 Järvineva pvk1 E Siikajoki PPO x Turveruukki Oy 65 14.11.13-16.1.14 19 1.11.13-31.1.14 Jääräsuo pvk1 E Kuivajoki PPO x Kuiva-turve Oy/Vapo Oy 77 24.6.14-14.1.14 9 11.6.14-31.1.14 Kontio-Klaavunsuo pvk2 E Kuivajoki PPO x Kuiva-turve Oy/Vapo Oy 328 12.11.13-14.1.14 19 1.11.13-31.1.14 Korentosuo pvk1 E Oulujoki PPO x Vapo Oy 216 13.11.13-27.1.14 2 1.11.13-31.1.14 Kuljunneva la/pvk1 K Pyhäjoki PPO x Vapo Oy 93 11.11.13-13.1.14 16 17.5.14-13.1.14 Kynkäänsuo**** la3-4/pvk1 K Siuruanjoki PPO Vapo Oy 114/116 12.11.13-15.1.14 18 1.11.13-26.1.14 Kärjenrimpi (KAI) pvk1 E Siikajoki PPO x Vapo Oy 327 12.11.13-13.1.14 2 1.11.13-31.1.14 Mankisenneva** pvk1 K Siikajoki PPO x Vapo Oy 139 15.4.14-15.1.14 15 27.3.14-31.1.14 Olki-Peurasuo pvk1 E Iijoki PPO Vapo Oy 44 14.11.13-15.1.14 18 1.11.13-31.1.14 Pehkeensuo pvk1 K Oulujoki PPO x Vapo Oy 147 13.11.13-14.1.14 2 1.11.13-31.1.14 Piipsanneva la/kem2 Pyhäjoki PPO x Vapo Oy 2 11.11.13-13.1.14 12 - Pullinneva** pvk1 K Siikajoki PPO x Turveruukki Oy 58 9.1.14-16.1.14 18 1.1.14-31.1.14 Puutiosuo pvk2-3 E Siuruanjoki PPO x Kuiva-turve Oy/Vapo Oy 89 12.11.13-14.1.14 19 1.11.13-31.1.14 Saarineva pvk1 K Siikajoki PPO x Vapo Oy 125 11.11.13-14.1.14 19 1.11.13-31.1.14 Sauvasuo pvk1 E Siikajoki PPO x Vapo Oy 33 11.11.13-14.1.14 2 1.11.13-31.1.14 Turkkisuo la/pvk2 E Kuivajoki PPO Kuiva-turve Oy/Vapo Oy 184 12.11.13-14.1.14 19 2.5.14-21.1.14 Vasamanneva pvk1 E Kalajoki PPO x Vapo Oy 57 12.11.13-13.1.14 18 1.11.13-31.1.14 Vittouvenneva pvk1 E Kalajoki PPO x Vapo Oy 125 13.11.13-15.1.14 16 1.11.13-31.1.14 Äijönneva la/pvk1 K Pyhäjoki PPO x Vapo Oy 96 12.11.13-13.1.14 19 1.11.13-31.1.14 Yhteensä 2938 398 MUIDEN POHJOIS-POHJANMAAN TARKKAILUJEN YMPÄRIVUOTISET TARKKAILUKOHTEET Hakasuo pvk1 E Kiiminkijoki Kiiminkijoki x Vapo Oy 231 13.11.13-29.1.14 24 1.11.13-31.1.14 Hevoskorpi pvk1 E Siikajoki Siikajoki x Turveruukki Oy 19 11.11.13-14.1.14 2 1.11.13-31.1.14 Hukanneva la2/pvk K Siikajoki Siikajoki x Turveruukki Oy 263 13.11.13-16.1.14 22 14.5.-15.1.14 Ilkanneva (Ahma) pvk1 E Pyhäjoki Pyhäjoki x Kanteleen Voima Oy 72 14.1.-2.1.14 17 1.11.13-31.1.14 Ilkanneva (Ahma) pvk2 K Pyhäjoki Pyhäjoki x Kanteleen Voima Oy 24 14.1.-2.1.14 16 1.11.13-31.1.14 Iso-Lamminneva pvk1 K Pyhäjoki Pyhäjoki x Vapo Oy 41 13.11.13-15.1.14 19 1.11.13-31.1.14 Kupsussuo (Ahma) pvk1 E Iijoki Iijoki Vapo Oy 173 25.11.13-21.1.14 21 9.11.13-31.1.14 Kärsämäenneva (Ahma) pvk E Pyhäjoki Pyhäjoki x Kanteleen Voima Oy 166 1.4.-2.1.14 1 1.11.13-31.1.14 Mankisenneva** pvk2 K Siikajoki Siikajoki x Vapo Oy 154 15.4.-29.1.14 16 - Miehonsuo la Oulujoki Miehonsuo Turveruukki Oy 15 14.11.13-16.1.14 22 1.11.13-31.1.14 Märsynneva pvk1 K Pyhäjoki Pyhäjoki x Vapo Oy 133 13.11.13-15.1.14 19 21.11.13-31.1.14 Paloneva la2/kasv.kenttä Siikajoki Siikajoki x Turveruukki Oy 326 13.11.13-16.1.14 21 14.5.-16.1.14 Paskoneva pvk1 K Siikajoki Siikajoki x Vapo Oy 112 11.11.13-13.1.14 2 1.11.13-13.1.14 Tunturisuo (Ahma) kem1 Oulujoki Oulujoki x Vapo Oy 65 7.4.-22.1.14 16 1.4.-31.1.14 Veneneva (Ahma) pvk K Pyhäjoki Pyhäjoki x Kanteleen Voima Oy 159 13.11.13-2.1.14 2 1.11.13-31.1.14 Verkaneva pvk1 E Pyhäjoki Pyhäjoki x Vapo Oy 74 13.11.13-15.1.14 2 1.11.13-13.1.14 Yhteensä 2251 33 POHJOIS-POHJANMAAN VUOSIKUORMITUSTARKKAILUN KUNTOONPANOVAIHEEN KOHTEET Iso-Kinttaissuo pvk1 E Siuruanjoki PPO x Vapo Oy 294 18.12.13-15.1.14 24 16.12.13-31.1.14 Korteneva pvk1 E Siikajoki PPO x Vapo Oy 117 11.11.13-14.1.14 26 1.11.13-31.1.14 Kuuhkamonneva pvk2 K Pyhäjoki PPO x Vapo Oy 129 13.11.13-15.1.14 26 1.11.13-31.1.14 Mankisenneva** pvk1 K Siikajoki PPO x Vapo Oy 139 12.11.13-13.3.14 5 1.11.13.-26.3.14 Mankisenneva** pvk2 K Siikajoki PPO x Vapo Oy 154 12.11.13-13.3.14 5 - Paskalanneva pvk K Kalajoki PPO x Jukuturve Oy 12 12.11.13-13.1.14 23 - Pullinneva** pvk1 K Siikajoki PPO x Turveruukki Oy 58 14.11.14-17.12. 4 1.11.13-31.12.13 Tunturisuo*** kem1 Oulujoki PPO x Vapo Oy 65 12.11.13-3.4.14 11 1.11.13-31.3.14 Yhteensä 175 124 * Ei sisällä yläpuolisia näytteitä ** Siirtyi talvella kuntoonpanovaiheen tarkkailusta tuotantovaiheen tarkkailuun *** Siirtyi keväällä kuntoonpanovaiheen tarkkailusta tuotantovaiheen tarkkailuun **** Kesän virtaamamittaus tehty pvk2:lla Copyright Pöyry Finland Oy

Vuosikuormituslaskenta-aineistoon on otettu lisäksi mukaan Kainuun ELY-keskuksen alueen tarkkailuun kuuluvien Humpinsuo pvk1:n, Lampsisuo pvk1:n ja Suurisuo (Vuolijoki) pvk1:n tarkkailutulokset sekä Lapin ELY-keskuksen alueen tarkkailuun kuuluvan ympärivuotisen laskeutusallaskohde Lumiaapa la3:n tarkkailutulokset. Nämä kohteet ovat mukana lisäaineistona täydentämässä ympärivuotisten kohteiden aineistoa, jotta se olisi mahdollisimman kattava. Lähes kaikilla ympärivuotisilla kohteilla lähtevää vesimäärää mitattiin jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla. Virtaamamittaus ei kuitenkaan ollut kaikilla tarkkailukohteilla ympärivuotista. Usealla kohteella oli tarkkailukauden aikana padotusta mittapadolla, eikä padotusjaksojen virtaamatietoja tuolloin voida pitää luotettavina. Virtaamat häiriöjaksoille ja jaksoille jolloin virtaamamittausta ei ollut, on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai lähellä sijaitsevan suon virtaamatietoa jos se oli mahdollista. Valumaveden laadun tarkkailemiseksi tarkkailusoilta otettiin vesinäytteet yleensä kerran kuukaudessa marras-huhtikuussa, viikoittain kevättulva-aikana (3 viikkoa) ja kahden viikon välein touko-syyskuussa sekä kerran tai kahdesti lokakuussa. Kuntoonpanovaiheen kohteilla näytteenottoväli oli talvellakin kaksi viikkoa, jos suolla tehtiin vesistökuormitusta aiheuttavia kuntoonpanotöitä. Valtaosalla tuotantovaiheen ympärivuotisista kohteista ja kaikilla kuntoonpanokohteilla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyrakenteen yläpuolelta (ks. luvut 6.4 ja 7.6). Tuottajat ottivat omavalvontanäytteitä usealla kohteella esimerkiksi voimakkaiden sateiden aikaan ja tulokset huomioitiin päästölaskennassa. Vesinäytteet olivat kertanäytteitä. Näytteet toimitettiin laboratorioon pimeässä ja viileässä ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Määritykset tehtiin voimassaolevien standardien mukaisesti. Mikäli mittapadolla ei ollut virtaamaa, näytettä ei otettu. Näytteistä määritettiin aina ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Lisäksi näytteistä määritettiin epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 3 - N, NO 2 -N ja NH 4 -N) ja rauta joko kerran kuukaudessa koko vuoden tai vain kesällä kerran kuukaudessa. Kaikilla kuntoonpanokohteilla määritettiin jokaisella näytekerralla perusvalikko (ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine). Valtaosalla kohteista määritettiin lisäksi kerran kuukaudessa NH 4 -N ja rauta. Kuuhkamonnevalla määritettiin jokaisella kerralla perusvalikon lisäksi ammoniumtyppi. Valtaosalla kaikista kohteista määritettiin kiintoaineen hehkutushäviö, mikäli pitoisuus ylitti 2 mg/l. Käyttötarkkailusta sekä mittapatojen asennuksesta ja huollosta vastasivat tuottajat. Osa virtaamamittareista asennettiin ja huollettiin konsultin toimesta. Muilta osin tarkkailusta vastasi konsultti. 12 4.2 Päästöjen laskenta Turvetuotantosoiden päästöt laskettiin tarkkailukohteiden ominaispäästöjen (g/ha/d) ja tuotantoalueen pinta-alan (ha) perusteella. Tarkkailusoiden ominaispäästöistä laskettiin vesienkäsittelymenetelmäkohtaiset keskiarvot, joita käytettiin tarkkailun ulkopuolisten kohteiden päästöjen arviointiin. Kesäajalle otettiin huomioon myös vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa mukana olleiden tarkkailukohteiden ominaispäästöt. Tarkkailussa olleiden kohteiden päästöt arvioitiin suon omien tarkkailutulosten perusteella niin pitkälle kuin mahdollista. Kuntoonpanosoiden päästöt laskettiin kohteiden omilla tuloksilla. Ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Jos näytteenotto ajoittui ylivirtaamatilanteeseen, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perusteella vain ylivirtaamajaksolle. Nollavirtaamajaksot määritettiin Copyright Pöyry Finland Oy

virtaamamittauksen perusteella todellisen mittaisiksi ja ne otettiin huomioon päästölaskennassa. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä päästölukuja laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Keskimääräisten päästöjen laskennassa nollavirtaamatilanteiden päästöt otettiin huomioon nollana. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, käytettiin tällaisissa tapauksissa määritysrajaa, mikä todennäköisesti hieman yliarvioi päästöjä kyseisillä jaksoilla. 13 5 TAUSTAHUUHTOUMA Vuodesta 24 lähtien turvetuotantoalueiden nettopäästöt on laskettu käyttämällä tarkkailusoilla mitattua valumaa ja sovittuja taustapitoisuuksia. Taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (213) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Ennen vuotta 213 kiintoaineen taustapitoisuus oli 2 mg/l (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. ELY-keskus), kirje turvetuottajille 16.2.24). Taustahuuhtouma laskettiin kunkin tarkkailusuon omien valumatietojen perusteella laskentajaksoittain. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Happea kuluttavalle ainekselle, epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen ole arvioitu. 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 6.1 Valumat Koko tarkkailujakson valumakäyrät on esitetty kohteittain muiden tarkkailutulosten yhteydessä liitteessä 4. Kaikilla kohteilla ei mitattu virtaamaa kaikkina vuodenaikoina. Suokohtaiset virtaamamittauksen häiriötilanteet (esim. padotus, mittarin rikkoontuminen, datakatko) eri vuodenaikojen osalta on koottu liitteen 4 tuloslakanoihin ja arvioidut virtaamajaksot on kirjattu lisäksi taulukkoon Taulukko 6-1. Virtaamat arvioitiin pääasiassa SYKE:n vesistömallijärjestelmästä tai läheisen suon virtaamia hyväksi käyttäen mikäli vesienkäsittelymenetelmä oli sama. Talven keskivaluma 22 l/s km 2 oli edellisvuosiin nähden huomattavan suuri johtuen ennen muuta vuodenvaihteen tienoon korkeista valumista (ks. Kuva 6-1). Keskimääräinen valuma oli yli kaksinkertainen vuosien 23 213 keskiarvoon nähden. Kohteiden välillä oli kuitenkin varsin suuria eroja: suurin mitattu keskimääräinen valuma oli 38 l/s km 2 (Saarineva) ja pienin 14 l/s km 2 (Ilkanneva pvk1). Useilla kohteilla vuodenvaihteen tienoon valumat olivat suurempia kuin keskimäärin kevättulva-aikaan aiempina vuosina (ks. myös Kuva 2-5). Lumien aikaisesta sulamisesta johtuen tyypillistä kevättulvaa ei koettu. Näin ollen kevään määrittäminen valumakäyrien perusteella ei ollut niin yksiselitteistä kuin yleensä. Kevään alku määritettiin aikavälille 1.-14.4. ja keskimääräinen kesto oli 31 vrk. Vuosina 23 213 kevättulva-aika Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoilla on ajoittunut keskimäärin välille 7.4. 8.5. Suurimmat kevään valumat mitattiin alueen pohjoisosassa, jossa oli lunta vielä huhtikuussakin (ks. Kuva 2-4), ja siellä ne olivat tasolla 4 5 l/s km 2. Pienimmät valumat olivat vastaavasti eteläosassa: keskimääräiset valumat olivat usealla kohteella alle 1 l/s km 2. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-1 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat eri vuodenaikoina 1.11.213 31.1.214. 14 Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Hakasuo (pvk1) Talvi* 1.11.-11.4. 162 pvk1 32 4,1 88 1.11.-27.11., 11.12.-17.12. käytetty ves.mallia. Suuri pohjavesimäärä Kevät* 12.4.-11.5. 3 pvk1 43 17 54 Suuri pohjavesimäärä Kesä* 12.5.-14.9. 126 pvk1 24 13 71 Suuri pohjavesimäärä Syksy* 15.9.-31.1. 47 pvk1 29 9,3 95 Suuri pohjavesimäärä Vuosi* 1.11.-31.1. 365 3 Hevoskorpi (pvk1) Talvi 1.11.-12.4. 163 pvk1 2,1 132 Kevät 13.4.-7.5. 25 pvk1 9,1 1,2 45 Kesä 8.5.-15.9. 131 pvk1 6,3 1, 69 Syksy 16.9.-31.1. 46 pvk1 2 2, 96 Vuosi 1.11.-31.1. 365 14 Hukanneva (la2/pvk1) Talvi* 1.11.-11.4. 162 la2 17 2,1 175 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* 12.4.-7.5. 26 la2 7,1,9 68 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä 8.5.-16.9. 132 pvk 7,4,4 23 8.5.-13.5. ja 18.8.-3.8. käytetty vesistömallia Syksy 17.9.-31.1. 45 pvk 12,2 88 16.1.-31.1. käytetty vesistömallia Vuosi* 1.11.-31.1. 365 12 Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvka 24, 171 Kevät 12.4.-18.5. 37 pvka 2 1,9 62 Kesä 19.5.-21.9. 126 pvka 9,4,9 82 27.8.-3.9.14.käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa Syksy 22.9.-31.1. 4 pvka 23,6 16 Vuosi 1.11.-31.1. 365 19 Ilkanneva (pvk1) (Ahma) Talvi 1.11.-1.4. 161 pvk1 14, 136 Kevät 11.4.-16.5. 36 pvk1 8,7 3,4 28 Kesä 17.5.-2.9. 127 pvk1 6,4 1, 58 Syksy 21.9.-31.1. 41 pvk1 17 1,4 8 Vuosi 1.11.-31.1. 365 11, 136 Ilkanneva (pvk2) (Ahma) Talvi 1.11.-1.4. 161 pvk2 15, 187 18.1.-26.2. käytetty Ilkannevan pvk1:n valumaa Kevät 11.4.-16.5. 36 pvk2 3,5, 23 Kesä 17.5.-2.9. 127 pvk2 3,6, 62 Syksy 21.9.-31.1. 41 pvk2 14,5 98 Vuosi 1.11.-31.1. 365 1, 187 Iso-Lamminneva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 33 1,7 231 1.11.-13.11., 13.12.-6.1. ja 29.1.-3.3. käytetty vesistömallia Kevät 12.4.-28.4. 17 pvk1 34 8,1 67 Kesä 29.4.-26.9. 151 pvk1 8,4 1,1 45 26.5.-1.6. käytetty vesistömallia Syksy 27.9.-31.1. 35 pvk1 39 3,2 268 Vuosi 1.11.-31.1. 365 23 Isosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-12.4. 163 pvk2-3 15, 98 2.11., 15.-22.12., 25.12.-6.1., 1.1., 25.2.-5.3., 7.3.-16.3., 27.3.-2.4. ves.malli Kevät 13.4.-17.5. 35 pvk2-3 2 2,2 77 13.4.-19.4. käytetty vesistömallia Kesä 18.5.-21.9. 127 pvk2-3 6,3, 44 9.6. käytetty vesistömallia Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk2-3 24,4 142 27.9.-28.9. ja 12.1. käytetty vesistömallia Vuosi 1.11.-31.1. 365 13 Isosuo, Vaala (KAI) (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 24 6,6 75 Kevät 12.4.-17.5. 36 pvk1 27 1 85 Kesä* 18.5.-22.9. 128 pvk1 11 2,8 28 Osa vesistä ohituspadon kautta 27.7.-27.8.14 Syksy* 22.9.-31.1. 39 pvk1 1,6 28 Osa vesistä ohituspadon kautta 15.1.14 Vuosi* 1.11.-31.1. 365 18 Itäsuo (pvk1) Talvi 1.11.-12.4. 163 pvk1 19,1 141 Kevät 13.4.-14.5. 32 pvk1 24 3,9 85 Kesä 15.5.-21.9. 13 pvk1 4,3, 63 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 14,8 53 Vuosi 1.11.-31.1. 365 14 Järvineva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 22, 243 15.11.-1.12. käytetty vesistömallia Kevät 12.4.-12.5 31 pvk1 7,5 1,7 26 Kesä 13.5.-21.9. 132 pvk1 2,5, 45 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 12,2 79 Vuosi 1.11.-31.1. 365 13 Jääräsuo (pvk1) Kesä* 11.6.-21.9. 13 pvk1 17 2,6 48 Ei koko jaksoa tarkkailussa Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 35 3,2 166 Kontio-Klaavunsuo (pvk2) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk2 17,1 83 19.3.-11.4. käytetty vesistömallia Kevät 12.4.-14.5. 33 pvk2 36 6,5 92 12.4.-14.4. käytetty vesistömallia Kesä 15.5.-21.9. 13 pvk2 11 3, 27 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk2 19 3,3 75 Vuosi 1.11.-31.1. 365 17 Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-1 jatkuu Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Korentosuo (pvk1) Talvi* 1.11.-11.4. 162 pvk1 18 4,1 68 Ohivuoto joulu- ja helmikuussa Kevät 12.4.-2.5. 39 pvk1 14 3,1 5 Kesä 21.5.-21.9. 124 pvk1 5,1, 43 11.7.-1.8., 7.8.-27.8. ja 3.9.-12.9. käytetty Itäsuon valumaa Syksy* 22.9.-31.1. 4 pvk1 14 1,2 56 Ohivuoto 27.1.-31.1. Vuosi* 1.11.-31.1. 365 13 Kuljunneva (la/pvk1) Talvi* 1.11.-12.4. 163 pvk1/la 9,, 54 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* 13.4.-14.5. 32 la 31 1,8 144 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä 15.5.-21.9. 13 pvk1 4,7,2 5 15.5.-16.5. käytetty vesistömallia Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 6,3,2 32 14.1.-31.1. käytetty vesistömallia Vuosi* 1.11.-31.1. 365 9,1 Kupsussuo (pvk1) (Ahma) Talvi 9.11.-9.4. 151 pvk1 15,4 64 Kevät 1.4.-16.5. 37 pvk1 17 3,9 61 Kesä 17.5.-2.9. 127 pvk1 15 4, 57 Syksy 21.9.-31.1. 41 pvk1 19 2,9 67 Vuosi 9.11.-31.1. 356 16 Kynkäänsuo (la3-4/pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 la3-4 23 2,7 216 13.11.-9.12. ja 2.2.-11.4. käytetty vesistömallia Kevät* 12.4.-12.5. 3 la3-4 33 2,6 121 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä* 13.5.-21.9. 133 pvk1 4,4, 3 Koko jaksolla käytetty Kynkäänsuo pvk2:n valumaa tai ves.mallia Syksy* 22.9.-31.1. 4 pvk1/la3-4 17 1,3 69 Koko jaksolla käytetty Kynkäänsuo pvk2:n valumaa tai ves.mallia Vuosi* 1.11.-31.1. 365 17 Kärjenrimpi (pvk1) (KAI) Talvi* 1.11.-11.4. 162 pvk1 16,2 88 Ohivuoto 26.12.-31.12. Kevät 12.4.-11.5. 3 pvk1 7,9 1,5 3 Kesä 12.5.-21.9. 133 pvk1 3,4,4 35 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 12,8 63 Vuosi* 1.11.-31.1. 365 1 Kärsämäenneva (pvk) (Ahma) Talvi** 1.11.-1.4. 161 pvk 25, 238 Kevät** 11.4.-16.5. 36 pvk 24,1 165 Kesä** 17.5.-2.9. 127 pvk 31, 339 1.9.-2.9. käytetty vesistömallia Syksy** 21.9.-31.1. 41 pvk,,, Koko jaksolla käytetty vesistömallia Vuosi** 1.11.-31.1. 365 21 Lampsisuo (pvk1) (KAI) Talvi* 1.11.-11.4. 162 pvk1 22,2 121 1.11.-4.11. käytetty Suurisuon (Vuolijoki) valumaa. Ohivuoto 29.12.-31.12. Kevät 12.4.-17.5. 36 pvk1 15 4, 44 Kesä 18.5.-21.9. 127 pvk1 1 1,8 19 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 19 1,8 95 Vuosi* 1.11.-31.1. 365 17 Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi 1.11.-13.4. 164 la3 16 2,1 248 14.2.-13.3. ja 9.4.-13.4. käytetty vesistömallia Kevät 14.4.-14.5. 31 la3 48 11 144 14.4.-27.4. käytetty vesistömallia Kesä 15.5.-21.9. 13 la3 1 2, 66 Syksy 22.9.-31.1. 4 la3 19 1,6 122 Vuosi 1.11.-31.1. 365 17 Mankisenneva (pvk1) Kevät 12.4.-29.4. 18 pvk1 17 5,9 45 Kesä 3.4.-21.9. 145 pvk1 7,8 3,6 23 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 25 5, 12 Mankisenneva (pvk2) Kevät* 12.4.-29.4. 18 pvk2 16 5,4 4 Koko jakso arvioitu pvk1:n virtaamista Kesä* 3.4.-21.9. 145 pvk2 6,3 1,4 28 Koko jakso arvioitu pvk1:n virtaamista Syksy* 22.9.-31.1. 4 pvk2 17 2,2 76 Koko jakso arvioitu pvk1:n virtaamista Miehonsuo (la) Talvi 1.11.-11.4. 162 la 22, 233 15.11.-12.12. ja 9.4.-11.4. käytetty vesistömallia Kevät 12.4.-14.5. 33 la 18 2,5 99 12.4.-13.4. käytetty vesistömallia Kesä 15.5.-21.9. 13 la 5,5,5 48 Syksy 22.9.-31.1. 4 la 26 1, 23 Vuosi 1.11.-31.1. 365 16 Märsynneva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 27, 621 1.11.-2.11. käytetty vesistömallia Kevät 12.4.-28.4. 17 pvk1 2 8, 4 Kesä 29.4.-28.9. 153 pvk1 9,8,3 72 1.8.-7.8. käytetty vesistömallia Syksy 29.9.-31.1. 33 pvk1 19 3,1 78 Vuosi 1.11.-31.1. 365 19 Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 29,4 284 Kevät 12.4.-14.5. 33 pvk1 47 8,7 22 Kesä 15.5.-21.9. 13 pvk1 13, 17 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 36,5 254 Vuosi 1.11.-31.1. 365 26 Jatkuu seuraavalla sivulla 15 Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-1 jatkuu Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Paloneva (la2/kasv.kenttä) Talvi* 1.11.-13.4. 164 la2 12 1,9 73 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* 14.4.-13.5. 3 la2 22 3,9 43 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä 14.5.-16.9. 126 kasv.kenttä 3,7, 14 14.5.-24.6. käytetty vesistömallia Syksy 17.9.-31.1. 45 kasv.kenttä 4,6, 45 16.1.-31.1. käytetty vesistömallia Vuosi* 1.11.-31.1. 365 9,2 Paskoneva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 16,2 122 Kevät 12.4.-27.4. 16 pvk1 8,2,9 21 Kesä 28.4.-15.9. 141 pvk1 5,1, 72 13.5.-22.5. ja 6.8.-22.8. käytetty vesistömallia Syksy 16.9.-31.1. 46 pvk1 8,2,7 42 14.1.-31.1. käytetty vesistömallia Vuosi 1.11.-31.1. 365 11 Pehkeensuo (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 25 3,4 11 Kevät 12.4.-14.5. 33 pvk1 23 8,2 89 Kesä 15.5.-21.9. 13 pvk1 7,8 1,8 63 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 23 2,8 12 Vuosi 1.11.-31.1. 365 19 Piipsanneva (la/kem2) Talvi* 1.11.-1.4. 161 la 19, 176 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* 11.4.-16.5. 36 la 4,4,8 26 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä* 17.5.-21.9. 128 kem2 3,8, 75 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Syksy* 22.9.-31.1. 4 kem2/la 17, 21 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Vuosi* 1.11.-31.1. 365 12 Pullinneva (pvk1) Kevät 12.4.-13.5. 32 pvk1 8, 1,9 28 Kesä 14.5.-21.9. 131 pvk1 7,2,8 54 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 13, 15 Puutiosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-12.4. 163 pvk2-3 18,4 143 Kevät 13.4.-13.5. 31 pvk2-3 52 23 176 14.4.-22.4. käytetty vesistömallia Kesä 14.5.-21.9. 131 pvk2-3 11 1,9 37 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk2-3 21 1,2 17 Vuosi 1.11.-31.1. 365 19 Saarineva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 38, 31 11.11.-16.12. ja 9.1.-4.2. käytetty Sauvasuo pvk1:n virtaamia Kevät 12.4.-17.5. 36 pvk1 24 2,2 93 16.4.-22.4. käytetty Sauvasuo pvk1:n virtaamia Kesä 18.5.-21.9. 127 pvk1 13 2, 292 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 28 1,3 29 Vuosi 1.11.-31.1. 365 27 Sauvasuo (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 37,1 141 Kevät 12.4.-16.5. 35 pvk1 42 26 77 Kesä 17.5.-21.9. 128 pvk1 23 3,3 136 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 3 1,9 138 Vuosi 1.11.-31.1. 365 32 Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 35, 149 11.2.-11.3. käytetty Humpinsuon virtaamia Kevät 12.4.-18.5. 37 pvk1 48 12 152 Kesä 19.5.-21.9. 126 pvk1 13 1,5 16 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 23,8 12 Vuosi 1.11.-31.1. 365 27 Tunturisuo (kem1) (Ahma) Kevät 11.4.-16.5. 36 kem1 23, 54 Kesä 17.5.-21.9. 128 kem1 22, 88 Syksy 22.9.-31.1. 4 kem1 32, 9 9.-31.1.14 käytetty vesistömallia Turkkisuo (la/pvk2) Talvi* 1.11.-12.4. 163 la 1 3, 7 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* 13.4.-12.5. 3 la 55 7,5 116 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä 13.5.-21.9. 132 pvk2 12 3,4 26 13.5.-19.5. käytetty vesistömallia Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk2 19 1,2 76 22.1.-31.1. käytetty vesistömallia Vuosi* 1.11.-31.1. 365 15 Vasamanneva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 25, 135 Kevät 12.4.-5.5. 24 pvk1 9,8 1, 31 Kesä 6.5.-21.9. 139 pvk1 11, 87 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 19 2, 89 Vuosi 1.11.-31.1. 365 18 Veneneva (pvk1) (Ahma) Talvi 1.11.-1.4. 161 pvk1 17,1 147 Kevät 11.4.-16.5. 36 pvk1 6,6,8 24 Kesä 17.5.-2.9. 127 pvk1 6,, 73 Syksy 21.9.-31.1. 41 pvk1 19,2 12 Vuosi 1.11.-31.1. 365 12, 147 Jatkuu seuraavalla sivulla 16 Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-1 jatkuu Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Verkaneva (pvk1) Talvi 1.11.-12.4. 127 pvk1 16,3 7 Kevät 13.4.-28.4. 51 pvk1 8,7 2,2 23 Kesä 29.4.-24.9. 15 pvk1 6,6,6 42 Syksy 25.9.-31.1. 37 pvk1 1 1,4 71 Vuosi 1.11.-31.1. 365 11 Vittouvenneva (pvk1) Talvi* 1.11.-12.4. 163 pvk1 17, 86 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* 13.4.-4.5. 22 pvk1 8,2 2,1 19 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä 5.5.-21.9. 14 pvk1 2,9, 3 5.5.-9.6. käytetty vesistömallia Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 8,1,3 12 Vuosi* 1.11.-31.1. 365 1 Äijönneva (la/pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 la 22, 156 Kevät 12.4.-22.4. 11 la 17 6,9 28 Kesä 23.4.-21.9. 152 pvk1 8,2, 91 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 22,9 93 Vuosi 1.11.-31.1. 365 16 * Ei mukana keskiarvossa. ** Osittain poikkeuksellisia arvoja, ei mukana keskiarvossa. 17 Keskiarvot 214 Kohdemäärä Talvi 22 161 pvk 23,6 172 Kevät 27 31 pvk 21 5,7 66 Kesä 31 133 pvk 8,4 1,1 71 Syksy 31 4 pvk 2 1,4 16 Vuosi 21 18 Talvi 4 161 la 21 1,2 213 Kevät 3 31 la 27 6,6 9 Kesä 2 133 la 7,9 1,3 57 Syksy 2 4 la 23 1,3 163 Vuosi 2 16 Talvi 26 161 kaikki 22,7 179 Kevät 31 31 kaikki 21 5,6 68 Kesä 35 133 kaikki 8,7 1, 69 Syksy 35 4 kaikki 2 1,4 17 Vuosi 2 17 Keskiarvot 213 Talvi 25 165 kaikki 8,8,4 12 Kevät 25 36 kaikki 72 8,9 246 Kesä 27 124 kaikki 8,9 1,1 72 Syksy 26 4 kaikki 16 2,7 98 Vuosi 21 15 Keskiarvot 212 Talvi 24 168 kaikki 7,3 1, 46 Kevät 23 34 kaikki 96 8,2 286 Kesä 25 119 kaikki 17 1,9 147 Syksy 24 46 kaikki 29 6,4 19 Vuosi 18 22 Kuva 6-1 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset valumat vuodenajoittain vuosina 26 214. Tarkkailusuot ovat vaihdelleet vuosien välillä ja aineisto sisältää muutamia kohteita myös Lapista ja Kainuusta. Copyright Pöyry Finland Oy

Keskimääräinen kevään valuma oli 21 l/s km 2, eli hieman pienempi kuin talvella (Kuva 6-1). Vuosina 26 213 kevään valuma on ollut keskimäärin kolminkertainen vuoden 214 tasoon nähden. Kesän sääolot ja sitä myötä valumat olivat varsin tyypillisellä tasolla. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskivaluma 8,7 l/s km 2 oli hieman pienempi kuin edellisvuosina keskimäärin (Kuva 6-1). Suurin luotettavasti mitattu keskimääräinen valuma oli 24 l/s km 2 (Hakasuo) ja pienin 2,5 l/s km 2 (Järvineva), eli erot kohteiden välillä olivat varsin suuria. Hakasuolla vesimäärää tosin kasvattaa suuri pohjavesivalunta. Kaikkien Pohjois- Pohjanmaan kesän tarkkailukohteiden (n=77) valuma oli 8,8 l/s km 2 (Taulukko 6-2). Selkeitä alueellisia eroja valumissa ei ollut erojen oltua pikemmin tuotantoaluekohtaisia. Liitteessä 5 on esitetty kaikkien kesän 214 tarkkailusoiden valumat. Syksy alkoi sään viilennyttyä noin syyskuun 2. päivän tienoilla. Syksyn keskivaluma 2 l/s km 2 oli varsin tyypillisellä tasolla: vain hieman suurempi kuin edellisvuosina keskimäärin Kuva 6-1. Suurin luotettavasti mitattu valuma syksyllä oli 39 l/s km 2 (Iso- Lamminneva) ja pienin 4,6 l/s km 2 (Paloneva, joskin lokakuun loppupuoli arvioitiin vesistömallista). Virtaaman arvioinnissa käytetty hydrologinen vesistömallijärjestelmä laskee valunnat 3. jakovaiheen mukaisille vesistöalueille, joiden pinta-ala on yleensä selvästi yksittäistä turvetuotantoaluetta suurempi, mistä johtuen ko. tavalla arvioituna valumahuippujen vesimäärät voivat olla hieman liian pieniä. Toisaalta vesistömalli voi pidentää valumapiikin kestoa tositilanteeseen nähden. Vesistömallin antamien virtaamien tarkkuuteen vaikuttaa havaintopisteiden sijainti: mitä lähempänä ne sijaitsevat ja mitä useampia niitä on, sen tarkempi arvio. Isosuolla oli käytössä ns. tupla-anturointi, mikä tarkoittaa sitä että vedenkorkeutta mitattiin sekä mittapadon v-aukolla että sen alapuolella. Näin saatiin selville padotusjaksot tarvittaessa 15 minuutin tarkkuudella. Tarkkailun yhteydessä jaksot määritettiin kuitenkin vuorokauden keskimääräisistä pinnankorkeuksista. 18 Taulukko 6-2 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset valumat kesäaikana 214. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Keskiarvot kohde Mq MNq MHq n l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Kaikki 77 8,8,9 67 Pintavalutuskentät 61 8,8 1,1 69 Laskeutusaltaat 7 8,8 1,1 6 Kemikalointi 4 9,4, 55 Kasv.kenttä, kosteikko tai HI 6 8,6,3 56 Kaikki suot 213 55 8,9 1,4 89 Kaikki suot 212 6 2 2, 226 Kaikki suot 211 6 13 1,8 16 Kaikki suot 21 67 9,7 1,1 86 Kaikki suot 29 46 7,7 1,5 52 6.2 Valumaveden laatu Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumaveden keskimääräinen ph-arvo oli 6,1 6,2 (Taulukko 6-3). Pienimpiä arvoja mitattiin Verkanevalla (ka. 4,1 4,4). Myös Hakasuolla ja Ilkannevan pvk1:llä mitattiin keskimääräistä pienempiä arvoja. Copyright Pöyry Finland Oy

19 Taulukko 6-3 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden veden laatu eri vuodenaikoina 1.11.213 31.1.214. n = näytemäärä. Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Hakasuo (pvk1) Talvi* 1.11.-11.4. pvk1 8 4,3 3,1 9,6 1153 3,6 Kevät* 12.4.-11.5. pvk1 2 4,6 2,9 9,5 7 3,2 Kesä* 12.5.-14.9. pvk1 11 4,9 7,7 14 616 3,4 Syksy* 15.9.-31.1. pvk1 3 5,1 4,7 8,7 124 1, Hevoskorpi (pvk1) Talvi 1.11.-12.4. pvk1 4 6,4 3 33 1485 2,3 Kevät 13.4.-7.5. pvk1 4 6,4 31 4 888 2,5 Kesä 8.5.-15.9. pvk1 1 6,4 75 87 1911 5,1 Syksy 16.9.-31.1. pvk1 2 6,4 42 54 155 1,7 Hukanneva (la2/pvk) Talvi 1.11.-11.4. la2 5 6,4 14 35 158 17 Kevät 12.4.-7.5. la2 3 6,7 12 41 1193 11 Kesä 8.5.-16.9. pvk 12 6,5 19 34 162 13 Syksy 17.9.-31.1. pvk 2 6,5 11 24 835 6,4 Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi 1.11.-11.4. pvka 5 6,5 13 16 778 2,9 Kevät 12.4.-18.5. pvka 3 6,5 13 2 53 1,9 Kesä 19.5.-21.9. pvka 9 6,6 27 18 748 4,2 Syksy 22.9.-31.1. pvka 3 6,5 14 11 67 1,2 Ilkanneva (pvk1) (Ahma) Talvi 1.11.-1.4. pvk1 2 4,4 23 19 375 2,3 Kevät 11.4.-16.5. pvk1 4 5,1 25 64 745 13 Kesä 17.5.-2.9. pvk1 8 4,3 57 3 965 3,2 Syksy 21.9.-31.1. pvk1 3 4,2 47 2 8 2,3 Ilkanneva (pvk2) (Ahma) Talvi 1.11.-1.4. pvk2 2 5,6 46 49 18 6,1 Kevät 11.4.-16.5. pvk2 4 5,9 29 93 1125 7,6 Kesä 17.5.-2.9. pvk2 7 6,2 59 151 1481 6,9 Syksy 21.9.-31.1. pvk2 3 6,1 44 5 1493 9,1 Iso-Lamminneva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. pvk1 4 6,6 12 21 1385 3,7 Kevät 12.4.-28.4. pvk1 3 6,6 14 26 1333 7, Kesä 29.4.-26.9. pvk1 1 6,6 29 29 137 4,5 Syksy 27.9.-31.1. pvk1 2 6,5 2 2 165 2,1 Isosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-12.4. pvk2-3 5 6,6 11 1 574 1,4 Kevät 13.4.-17.5. pvk2-3 4 6,8 1 12 395 1,9 Kesä 18.5.-21.9. pvk2-3 9 7,1 18 11 582 1,7 Syksy 22.9.-31.1. pvk2-3 1 7, 12 14 12 1,3 Isosuo, Vaala (KAI) (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. pvk1 5 6,1 14 27 16 1,1 Kevät 12.4.-17.5. pvk1 4 6,4 14 32 728 2,1 Kesä 18.5.-22.9. pvk1 13 6,5 37 7 113 4,4 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 3 6,1 19 41 83 3,8 Itäsuo (pvk1) Talvi 1.11.-12.4. pvk1 5 6,2 2 24 656 1,5 Kevät 13.4.-14.5. pvk1 4 6,4 19 32 635 2, Kesä 15.5.-21.9. pvk1 9 6,5 38 79 188 6,2 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 2 6,3 2 29 15 2,2 Järvineva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. pvk1 4 5,2 52 11 2175 4,8 Kevät 12.4.-12.5 pvk1 4 5,5 44 97 1563 3,4 Kesä 13.5.-21.9. pvk1 9 5,1 84 34 1944 12 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 2 5,2 67 125 165 1,5 Jääräsuo (pvk1) Kesä 11.6.-21.9. pvk1 7 6,4 24 2 51 1,4 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 2 7, 14 21 385 1, Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

2 Taulukko 6-3 jatkuu Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Kontio-Klaavunsuo (pvk2) Talvi 1.11.-11.4. pvk2 5 6,3 14 3 15 5,1 Kevät 12.4.-14.5. pvk2 4 6,5 1 25 695 3,4 Kesä 15.5.-21.9. pvk2 9 6,8 19 14 534 2,3 Syksy 22.9.-31.1. pvk2 1 6,8 7,6 11 44 1,2 Korentosuo (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. pvk1 5 6,3 21 31 1188 1,6 Kevät 12.4.-2.5. pvk1 4 5,5 17 21 73 1,5 Kesä 21.5.-21.9. pvk1 9 6,6 41 33 944 2,6 Syksy** 22.9.-31.1. pvk1 2 5,9 3 31 19 5,1 Kuljunneva (la/pvk1) Talvi 1.11.-12.4. pvk1/la 4 5,9 21 27 215 5,1 Kevät 13.4.-14.5. la 3 6,4 25 55 23 29 Kesä 15.5.-21.9. pvk1 1 5,4 81 142 32 16 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 2 5,3 33 44 145 3,4 Kupsussuo (pvk1) (Ahma) Talvi 9.11.-9.4. pvk1 7 6,4 8,7 19 1773 2,5 Kevät 1.4.-16.5. pvk1 1 6,4 24 51 27 3,5 Kesä 17.5.-2.9. pvk1 1 6,7 3 25 1234 6,8 Syksy 21.9.-31.1. pvk1 3 6,7 18 14 13 3, Kynkäänsuo (la3-4/pvk1) Talvi 1.11.-11.4. la3-4 5 6,3 2 218 216 2 Kevät 12.4.-12.5. la3-4 4 6,5 19 16 1225 7,5 Kesä 13.5.-21.9. pvk1 8 6,3 24 13 861 7,5 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 1 6,2 16 93 11 3,8 Kärjenrimpi (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-11.4. pvk1 5 4,9 32 38 1668 6,1 Kevät 12.4.-11.5. pvk1 4 4,1 22 23 6 4,1 Kesä 12.5.-21.9. pvk1 9 5,1 54 97 2199 1 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 2 5,3 38 63 185 6, Kärsämäenneva (pvk) (Ahma) Talvi 1.11.-1.4. pvk 1 6,2 17 3 16 3, Kevät 11.4.-16.5. pvk 1 6, 18 13 11,3 Kesä 17.5.-2.9. pvk 5 6,2 44 17 1118 5,9 Syksy 21.9.-31.1. pvk 3 6,2 23 8,2 873 2,8 Lampsisuo (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-11.4. pvk1 8 6,3 29 42 25 4,4 Kevät 12.4.-17.5. pvk1 3 6,4 25 4 14 6,9 Kesä 18.5.-21.9. pvk1 9 6,4 58 69 2222 5, Syksy 22.9.-31.1. pvk1 3 6,3 27 32 1367 2,7 Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi 1.11.-13.4. la3 6 6,8 6,8 17 1433 3,5 Kevät 14.4.-14.5. la3 3 7, 13 19 11 5,3 Kesä 15.5.-21.9. la3 9 7,2 17 25 1391 6, Syksy 22.9.-31.1. la3 3 7,2 1 23 1267 4,5 Mankisenneva (pvk1) Kevät 12.4.-29.4. pvk1 3 6, 23 32 833 2,5 Kesä 3.4.-21.9. pvk1 1 5,8 69 56 148 2,7 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 2 5,7 41 29 915 1,3 Mankisenneva (pvk2) Kevät 12.4.-29.4. pvk2 3 6,6 27 8 135 3,8 Kesä 3.4.-21.9. pvk2 1 6,5 75 133 227 7,2 Syksy 22.9.-31.1. pvk2 2 6,1 46 62 2233 3,5 Miehonsuo (la) Talvi 1.11.-11.4. la 6 6,3 21 38 1533 13 Kevät 12.4.-14.5. la 4 6,4 29 76 1188 64 Kesä 15.5.-21.9. la 1 6,7 36 51 1453 12 Syksy 22.9.-31.1. la 2 6,9 22 43 143 7,2 Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-3 jatkuu Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Märsynneva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. pvk1 4 6,3 16 35 11 2,5 Kevät 12.4.-28.4. pvk1 3 6,6 16 55 893 9,2 Kesä 29.4.-28.9. pvk1 1 6,7 37 64 118 4,5 Syksy 29.9.-31.1. pvk1 2 6,6 21 51 145 4,7 Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. pvk1 5 6, 3 4 186 2,4 Kevät 12.4.-14.5. pvk1 4 6,1 19 37 135 2,6 Kesä 15.5.-21.9. pvk1 8 6,2 35 3 93 3,9 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 1 6, 26 6 2 3,4 Paloneva (la2/kasv.kenttä) Talvi 1.11.-13.4. la2 5 6,1 27 32 165 11 Kevät 14.4.-13.5. la2 3 6,4 21 3 157 9,6 Kesä 14.5.-16.9. kasv.kenttä 11 6,4 35 37 1154 1 Syksy 17.9.-31.1. kasv.kenttä 2 6,5 26 48 13 9,7 Paskoneva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. pvk1 5 5,4 36 42 264 5,3 Kevät 12.4.-27.4. pvk1 3 5,4 39 57 233 5,7 Kesä 28.4.-15.9. pvk1 1 5,2 83 118 291 8,7 Syksy 16.9.-31.1. pvk1 2 5,2 49 64 33 7,6 Pehkeensuo (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. pvk1 5 6,6 16 2 76 2,5 Kevät 12.4.-14.5. pvk1 4 6,9 14 26 668 3, Kesä 15.5.-21.9. pvk1 9 7, 2 2 599 3, Syksy 22.9.-31.1. pvk1 2 6,7 14 22 855 3,9 Piipsanneva (la/kem2) Talvi 1.11.-1.4. la 3 6,3 26 62 1183 6,9 Kevät 11.4.-16.5. la 4 6,6 24 81 92 15 Kesä 17.5.-21.9. kem2 4 4,8 48 97 235 66 Syksy 22.9.-31.1. kem2/la 1 3,5 6,5 11 8 1 Pullinneva (pvk1) Kevät 12.4.-13.5. pvk1 4 5,4 87 159 2838 5,5 Kesä 14.5.-21.9. pvk1 1 5,5 122 337 38 15 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 1 5,9 5 1 24 5,1 Puutiosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-12.4. pvk2-3 5 6,3 14 26 772 1,9 Kevät 13.4.-13.5. pvk2-3 4 6,4 12 28 685 5,5 Kesä 14.5.-21.9. pvk2-3 9 7, 19 29 611 2,3 Syksy 22.9.-31.1. pvk2-3 1 6,9 11 42 96 2, Saarineva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. pvk1 4 6,1 31 34 1525 3, Kevät 12.4.-17.5. pvk1 4 6,1 29 36 1375 7,2 Kesä 18.5.-21.9. pvk1 9 6,4 53 81 2844 13 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 2 6,6 38 58 32 8,5 Sauvasuo (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. pvk1 5 5,8 26 43 1172 3,3 Kevät 12.4.-16.5. pvk1 4 6,1 23 4 825 4, Kesä 17.5.-21.9. pvk1 9 6, 44 4 1368 11 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 1 5,9 39 39 235 3,4 Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-11.4. pvk1 6 6,4 15 16 593 3,4 Kevät 12.4.-18.5. pvk1 3 6,4 13 16 45 3, Kesä 19.5.-21.9. pvk1 9 6,7 28 19 712 2,7 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 3 6,4 1 12 447 1,8 Tunturisuo (kem1) (Ahma) Kevät 11.4.-16.5. kem1 4 4, 2,5 2 693 6,7 Kesä 17.5.-21.9. kem1 8 5, 11 143 143 12 Syksy 22.9.-31.1. kem1 3 3,3 3,8 33 1267 18 Jatkuu seuraavalla sivulla 21 Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-3 jatkuu Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Turkkisuo (la/pvk2) Talvi 1.11.-12.4. la 5 6,4 12 117 184 1 Kevät 13.4.-12.5. la 3 6,5 13 6 127 11 Kesä 13.5.-21.9. pvk2 1 7,2 16 38 575 4,6 Syksy 22.9.-31.1. pvk2 1 7,4 9,6 13 11 1, Vasamanneva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. pvk1 3 6,3 17 18 1767 2,6 Kevät 12.4.-5.5. pvk1 3 6,4 14 26 11 5,3 Kesä 6.5.-21.9. pvk1 1 6,5 34 31 1315 5,4 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 2 6,5 25 41 2 5,8 Veneneva (pvk1) (Ahma) Talvi 1.11.-1.4. pvk1 4 6,4 27 74 195 15 Kevät 11.4.-16.5. pvk1 2 6,9 31 145 225 28 Kesä 17.5.-2.9. pvk1 4 6,7 47 94 356 13 Syksy 21.9.-31.1. pvk1 1 6,5 33 44 33 2 Verkaneva (pvk1) Talvi 1.11.-12.4. pvk1 5 4,2 58 42 192 1,3 Kevät 13.4.-28.4. pvk1 3 4,4 37 4 623 1,3 Kesä 29.4.-24.9. pvk1 1 4,1 7 4 184 1,3 Syksy 25.9.-31.1. pvk1 2 4,1 71 24 92 1, Vittouvenneva (pvk1) Talvi 1.11.-12.4. pvk1 4 6, 32 28 93 4,7 Kevät 13.4.-4.5. pvk1 3 6,3 23 38 75 1 Kesä 5.5.-21.9. pvk1 7 6,3 47 41 199 8,3 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 2 6,4 28 29 123 2,4 Äijönneva (la/pvk1) Talvi 1.11.-11.4. la 4 6,4 18 37 18 5,3 Kevät 12.4.-22.4. la 2 6,5 13 38 1325 6,8 Kesä 23.4.-21.9. pvk1 11 6,6 48 156 1995 1 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 2 6,7 33 82 2 5,2 yht. 774 * Suuri pohjavesimäärä, ei mukana keskiarvossa. ** Mukana ohitusnäytteitä, ei mukana keskiarvossa. Keskiarvot 214 Kohdemäärä/näytemäärä Talvi 27/122 pvk 5 6, 24 47 132 3,6 Kevät 3/11 pvk 3 6,1 24 47 193 5,3 Kesä 37/338 pvk 9 6,2 46 75 1465 6,7 Syksy 35/69 pvk 2 6,2 29 41 146 3,9 Talvi 8/39 la 5 6,4 18 69 1648 11 Kevät 9/29 la 3 6,5 19 56 1286 18 Kesä 2/19 la 1 7, 26 38 1422 9, Syksy 2/5 la 3 7,1 16 33 1348 5,8 Talvi 36/165 kaikki 5 6,1 23 52 141 5,3 Kevät 4/134 kaikki 3 6,1 22 48 1126 8,1 Kesä 41/369 kaikki 9 6,2 44 75 1484 8,3 Syksy 4/8 kaikki 2 6,1 27 4 1429 4,6 Keskiarvot 213 Talvi 26/122 kaikki 5 6, 37 86 1893 7,8 Kevät 28/16 kaikki 4 6, 23 43 1344 6,5 Kesä 28/243 kaikki 9 6,2 43 69 136 8, Syksy 27/47 kaikki 2 6,3 23 39 1 3,4 Keskiarvot 212 Talvi 25/132 kaikki 5 6,2 24 63 1681 4,3 Kevät 26/81 kaikki 3 6, 18 31 1279 5,7 Kesä 28/248 kaikki 9 6,5 4 78 1497 8,1 Syksy 26/63 kaikki 2 6,3 34 48 1796 6,7 22 Copyright Pöyry Finland Oy

Piipsannevalla ja Tunturisuolla veden ph:ta laskee kemiallinen käsittely. Ympärivuotisesti tarkkailussa olleiden kohteiden keskimääräinen veden ph oli kesällä samalla tasolla kuin kaikkien Pohjois-Pohjanmaan tarkkailukohteiden (n=87) (Taulukko 6-4). Tarkkailukohteiden valumavesien keskimääräinen COD Mn -arvo, joka kuvaa veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää, oli edellisvuosien tapaan suurimmillaan kesällä (ka. 44 mg/l) hajotustoiminnan ollessa aktiivisimmillaan ja pienimmillään keväällä (22 mg/l), jolloin mukana on yleensä paljolti lumien sulamisvesiä (Taulukko 6-3). Arvot vaihtelivat varsin paljon tuotantoalueittain. Suurimpia arvoja mitattiin Pullinnevalla, Järvinevalla ja Verkanevalla ja pienimpiä Tunturisuolla (kemikalointikohde) ja Hakasuolla. Hakasuon veden laatuun vaikuttaa suuri pohjavesimäärä. COD Mn -arvot olivat kokonaisuutena koko lailla kahden edellisvuoden tasolla, joskin vuodenajoittain oli eroja; esimerkiksi talven pitoisuus oli selvästi pienempi kuin edellistalvena. Kaikissa vuosien välisissä vertailuissa on kuitenkin huomioitava kohteiden vaihtuvuus vuosien välillä. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskiarvo oli kesällä hieman suurempi kuin kaikilla kesän tarkkailukohteilla keskimäärin (Taulukko 6-4). Fosforipitoisuus oli suurimmillaan kesällä (ka. 75 µg/l) ja pienimmillään syksyllä (ka. 4 µg/l) (Taulukko 6-3). Korkeimmat fosforipitoisuudet mitattiin Pullinnevan, Järvinevan ja Kynkäänsuon valumavesistä. Pienimmät pitoisuudet olivat Isosuolla ja Hakasuolla. Fosforipitoisuudet olivat talvella hieman pienempiä ja keväällä hieman suurempia kuin kahtena edellisvuonna. Typpipitoisuus oli suurimmillaan niin ikään kesällä (ka. 1 484 µg/l) ja pienimmillään keväällä (ka. 1 126 µg/l) (Taulukko 6-3). Typpipitoisuudet vaihtelivat edellisvuosia vähemmän vuodenaikojen välillä ollen talvella ja keväällä pienempiä. Keskimääräistä korkeampia pitoisuuksia mitattiin esimerkiksi Venenevalla, Pullinnevalla ja Paskonevalla. Pienimpiä pitoisuuksia mitattiin Jääräsuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki). Ympärivuotisten tarkkailukohteiden kesän keskimääräiset fosfori- ja typpipitoisuudet olivat hieman suurempia kuin kaikilla kesän tarkkailusoilla (Taulukko 6-4). Kiintoainepitoisuus oli suurimmillaan kesällä (ka. 8,3 mg/l) ja pienimmillään syksyllä (ka. 4,6 mg/l). Pitoisuudet olivat koko vuoden osalta lähellä edellisvuosien tasoa, mutta siten että kevään pitoisuus oli hieman edellisvuosia suurempi. Selvästi suurimmat kiintoainepitoisuudet olivat Venenevalla. Vähiten kiintoainetta oli puolestaan Verkanevan, Isosuon ja Jääräsuon valumavesissä. Ympärivuotisten kohteiden valumaveden kesäaikainen kiintoainepitoisuus oli hieman pienempi kuin kaikilla kesäaikaisen tarkkailun kohteilla (Taulukko 6-4). 23 Taulukko 6-4 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu kesäaikana 214. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Keskiarvot kohde näytemäärä ph COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine n yht. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kaikki 87 826 6,2 39 67 36 1296 42 192 4287 8,8 Pintavalutuskentät 66 619 6,2 43 68 35 132 36 182 369 7,2 Laskeutusaltaat 1 13 6,4 2 55 51 121 74 257 6768 11 Kemikalointi 5 34 5,1 18 65 28 1358 11 211 691 21 Kasv.kenttä, kosteikko tai HI 7 73 6,2 37 63 28 1352 6,6 167 5635 11 Kaikki suot 213 53 437 6, 38 65 34 131 2 33 513 8,7 Kaikki suot 212 71 625 6,1 39 76 34 1411 56 316 4485 13 Kaikki suot 211 73 6,1 38 64 32 1348 63 33 415 9,2 Kaikki suot 21 78 6,3 4 74 35 1349 33 269 4153 9, Kaikki suot 29 49 6,3 3 55 3 125 23 299 568 7,8 Copyright Pöyry Finland Oy

Yhteenvetona ympärivuotisten kohteiden osalta voidaan todeta, että valumavesien pitoisuudet olivat korkeimmillaan kesällä ja pienimmillään parametrista riippuen joko keväällä tai syksyllä eikä pitoisuuksissa ollut suuria eroja kahteen edellisvuoteen nähden. Epäorgaanisten ravinteiden ja raudan pitoisuudet mitattiin koko vuoden tarkkailussa olleilla kohteilla joko kerran kuukaudessa tai vain kesäaikana kerran kuukaudessa ja tulokset löytyvät liitteen 4 tuloslakanoista. Epäorgaaniset ravinteet ovat liukoisia ja siten kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Taulukkoon Taulukko 6-4 on koottu kaikkien kesällä tarkkailtujen kohteiden pitoisuudet. Keskimäärin noin puolet fosforista oli epäorgaanisessa muodossa fosfaattina. Typestä vajaa viidennes oli epäorgaanisessa muodossa, pääosin ammoniumtyppenä. Ammoniumtypen keskimääräinen pitoisuus oli selvästi pienempi kuin vuosina 29 213. Nitriitti-nitraattitypen (ja kokonaistypen) pitoisuus oli sitä vastoin edellisvuosien keskimääräisellä tasolla. Tulos voi viitata siihen, että kesän 214 tarkkailusoilla nitrifikaatioprosessin teho oli keskimääräistä voimakkaampi. Tähän viittaa myös vertailu pelkkien pintavalutuskenttäkohteiden välillä edellisvuoteen: kokonaistyppipitoisuus oli samalla tasolla, nitriitti-nitraattityppipitoisuus suurempi kesällä 214 ja ammoniumtyppipitoisuus pienempi. Kaikkien kesän soiden keskiarvoja tarkasteltaessa on huomioitava se, että pintavalutuskentällisten kohteiden osuus tarkkailusoista on kasvanut ja laskeutusaltaallisten kohteiden vastaavasti pienentynyt (ks. Kuva 6-5). Vaikka kohde- ja näytemäärät ovat kohtalaisen suuria, on huomioitava myös kohteiden vaihtuvuus. Tietyllä vesistöalueella voi olla jonakin vuonna lähes kaikki turvetuotantoalueet tarkkailussa ja toisena vuotena vain muutama tarkkailukohde tai ei yhtään. Kaikkien kesän tarkkailusoiden keskimääräinen rautapitoisuus oli lähellä edellisvuosien keskiarvoa (Taulukko 6-4). Pienimmät pitoisuudet mitattiin pintavalutuskentiltä ja suurimmat laskeutusaltailta. Pohjois-Pohjanmaan vesistöt ovat varsin humuspitoisia ja rauta sitoutuu pääosin humukseen, minkä johdosta rauta ei yleensä ottaen aiheuta merkittäviä ongelmia vesistöissä (esimerkiksi myrkkyvaikutuksia vesieliöille). Turvetuotannolla voi kuitenkin olla alapuolisen vesistön rautapitoisuutta lisäävä vaikutus paikallisesti. Kuvassa Kuva 6-2 on esitetty Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesäaikainen veden laatu vuosina 26 214 vesistöalueittain. Keskiarvot on laskettu tarkkaluissa olleiden kohteiden kesän keskiarvoista painottamalla kohteelta otettujen näytteiden määrää. Jos näytteitä otettiin vain yksi/kesä, se jätettiin pois ja samoin jos näytteet oli otettu tavanomaisesta paikasta poikkeavasti (esim. laskuojasta), mutta muutoin mukana ovat kaikki tuotantovaiheen näytteet. Siikajoelta oli käytössä suurin aineisto: 1 159 näytettä. Suurista vesistöalueista paras vedenlaatu oli Kiiminki- ja Kuivajoen kohteilla ja heikoin Siikajoen kohteilla erojen oltua varsin suuria: Siikajoen kohteilla pitoisuudet olivat yleensä ottaen noin kaksinkertaisia. Tuloksiin vaikuttavat monet tekijät: valuma-alueen luontaiset ominaisuudet, vesienkäsittelymenetelmien tason eroavaisuudet (ks. esim. Kuva 8-3, jossa on esitetty ympärivuotisen pintavalutuksen osuuden kehitys vuosina 26 214), tarkkailun määrä ja ajoittuminen, tarkkailussa olleiden kohteiden ominaisuudet jne. Kuvassa Kuva 6-2 on vertailun vuoksi mukana myös Kainuun ja Lapin turvetuotantoalueiden tarkkailujen tulokset. Systemaattisia eroja vedenlaadussa kokonaisuutena ko. alueiden ja Pohjois-Pohjanmaan alueiden välillä ei havaittu. Vertailussa on huomioitava, etteivät Lapin tarkkailujen tulokset käytännön syistä ole samoilta vuosilta kuin muut. 24 Copyright Pöyry Finland Oy

25 Kuva 6-2 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesäaikainen veden laatu vuosina 26 214 vesistöalueittain. Pitoisuudet ovat tuotantoalueiden näytemäärillä painotettuja keskiarvoja. Vertailuna mukana myös Kainuun (6-14) ja Lapin (Vapo 8-14, Turveruukki 9-14) keskiarvot. Copyright Pöyry Finland Oy

6.2.1 Tulosten vertailu edellisvuosiin Kuvassa Kuva 6-3 on verrattu vuosikuormitustarkkailussa olleiden ympärivuotisten tarkkailusoiden kesän 214 veden laatua kesien 23 213 keskiarvoon siltä osin kuin kohde on ollut tarkkailussa. Isosuo, Järvineva, Piipsanneva ja Puutiosuo ovat olleet tarkkailussa kaikkina vuosina ja keskimäärin kohteet ovat olleet viisi vuotta tarkkailussa ko. jaksolla. Jääräsuo (pvk1), Mankisenneva (pvk1) ja Pullinneva (pvk1) olivat ensimmäistä kesää tuotantovaiheen tarkkailussa. Valtaosalla kohteista (79 %) COD Mn -arvo oli kesällä 214 pienempi kuin edelliskesinä keskimäärin. Myös ravinnepitoisuudet olivat valtaosalla kohteista (68 %) edelliskesiä pienempiä. Kiintoainepitoisuuksissa ei ollut yhtä suurta eroa edellisvuosiin, mutta kuitenkin 53 %:lla kohteista kesän 214 pitoisuus oli pienempi kuin edellisvuosina. COD Mn :n osalta suurin positiivinen prosentuaalinen ero edellisvuosien keskimääräiseen pitoisuuteen oli Puutiosuolla. Piipsannevalla oli puolestaan suurin negatiivinen prosentuaalinen ero. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta suhteessa suurin positiivinen ero oli Turkkisuolla ja suurin negatiivinen ero Piipsannevalla. Myös kokonaistypen kohdalla Piipsannevan kesän 214 keskimääräinen pitoisuus oli edellisvuosiin nähden suhteessa suurin, kun taas Olki-Peurasuolla kesän 214 pitoisuus oli suhteessa pienin edellisvuosiin nähden. Turvetuotantoalueilta lähtevän veden laatu on parantunut 198-luvun lopulta nykypäivään ravinteiden ja kiintoaineen osalta, mutta 2-luvulla veden laadussa ei ole havaittavissa selviä kehityssuuntia (Kuva 6-4). Kokonaisfosforipitoisuus on laskenut 198- luvun lopun keskimääräiseltä tasolta 86 µg/l vuosien 21-luvun tasolle 69 µg/l ja typpipitoisuus tasolta 2 256 µg/l tasolle 1 343 µg/l. Kiintoainetta oli turvetuotantoalueiden valumavedessä 198-luvun lopulla keskimäärin 19 mg/l, 21-luvulla 9,7 mg/l. COD Mn :n kohdalla arvoissa ei ole tapahtunut selviä muutoksia ja viime vuosina arvot ovat olleet 2-luvun alkupuoleen nähden jopa suurempia. Tämä selittyy osaltaan sillä, että pintavalutuskentällisten kohteiden osuus tarkkailukohteista on kasvanut ja vastaavasti laskeutusaltaallisten kohteden osuus on pienentynyt koko 2-luvun (Kuva 6-5). Pintavalutukentällisillä kohteilla COD Mn -arvot ovat yleisesti suurempia kuin laskeutusaltaallisilla kohteilla (ks. esim. Taulukko 6-4). Toisaalta pelkästään pintavalutuskentällisten kohteiden keskimääräiset COD Mn -arvot ovat olleet viime vuosina korkeampia kuin vuosina 25 29 (Kuva 6-6). Tarkkailukohteet ja näytemäärät ovat vaihdelleet vuosittain, mutta joka tapauksessa taustalla vaikuttavien syiden selvittäminen vaatisi kohdekohtaista tarkastelua. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden valumavesien kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat nykyään (21-luvulla) noin kaksinkertaisia metsäojitetun alueen valumaveden pitoisuustasoon nähden (vrt. Pöyry Finland Oy 214 s. 26). COD Mn -arvot ovat samaa tasoa turvetuotantoalueilla ja metsäojitetuilla kohteilla. Metsäojituskohteiden lukumäärä oli 35 Pöyry Finland Oy:n selvityksessä. Valuman suuruudella ja veden laadulla ei näytä olevan selvää yhteyttä samaan tapaan kuin valumalla ja vesistökuormituksella (vrt. Kuva 6-6 ja Kuva 9-1). Kuormituksen suuruus näyttääkin määräytyvän pääasiassa vesimäärän perusteella, ja se riippuu pitkälti vallitsevista sääolosuhteista. Liitteeseen 1 on koottu Pöyry Finland Oy:n tarkkailemien Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen ympärivuotisten tarkkailukohteiden valuma- ja vedenlaatutulokset vuosilta 21 214. Näytteenottohetken valuman ja vedenlaadun välillä ei havaittu merkitsevää riippuvuutta minkään vedenlaatuparametrin kohdalla. 26 Copyright Pöyry Finland Oy

27 Kuva 6-3 PPO:n vuosikuormitustarkkailussa olleiden kohteiden keskimääräiset COD Mn -arvot ja kiintoaine- sekä kokonaisravinnepitoisuudet kesällä 214. Vertailuarvoina keskimääräiset pitoisuudet 23 213 siltä osin kun kohde on ollut tarkkailussa. Copyright Pöyry Finland Oy

28 Kuva 6-4 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu ja keskivalumat kesällä vuosina 1987 214. Tarkkailukohteet ovat vaihdelleet vuosittain ja aineisto sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta. Copyright Pöyry Finland Oy

29 Kuva 6-5 Pintavalutuskentällisten ja laskeutualtaallisten tarkkailukohteiden osuudet Pohjois- Pohjanmaan kesäaikaista tarkkailukohteista 2-luvulla. Kuva 6-6 Pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden kesäaikainen veden laatu Pohjois- Pohjanmaalla vuosina 25 214. Kuvassa on esitetty myös kesän keskivalumat pintavalutuskentällisillä kohteilla. Aineistossa on mukana myös muutamia Kainuun ja Lapin alueen turvetuotantoalueita. Kohteiden määrät ovat vaihdelleet vuosittain välillä 14 66. 6.3 Ominaiskuormitukset Taulukossa Taulukko 6-5 on esitetty tarkkailukohteiden ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina. Ominaiskuormitusten laskemista varten puuttuvat tai epäluotettavat virtaamat arvioitiin SYKE:n hydrologisesta mallijärjestelmästä kyseiselle 3. jakovaiheen mukaiselle valuma-alueelle simuloitujen valumien perusteella tai käyttämällä lähellä sijaitsevan suon virtaamatietoa mikäli vesienkäsittelymenetelmä oli sama. Copyright Pöyry Finland Oy

3 Taulukko 6-5 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina 1.11.213 31.1.214. Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Hakasuo (pvk1) Talvi*** 1.11.-11.4. 162 pvk1 32 13,4 29 147, 15 12 Kevät*** 12.4.-11.5. 3 pvk1 43 14,3 25 114, 6,4 77 Kesä*** 12.5.-14.9. 126 pvk1 24 17,3 14 75, 3,2 54 Syksy*** 15.9.-31.1. 47 pvk1 29 14,2 33 25, 2, vuosi kg/ha/a 46,1 8,7 38, 4, 28 Hevoskorpi (pvk1) Talvi 1.11.-12.4. 163 pvk1 2 477,6 22 41,2 13 24 Kevät 13.4.-7.5. 25 pvk1 9,1 228,3 6,6 25,2 2,6 17 Kesä 8.5.-15.9. 131 pvk1 6,3 332,4 9,4 36,3 6,7 31 Syksy 16.9.-31.1. 46 pvk1 2 659,8 28 31,5 19 14 vuosi kg/ha/a 157,2 6,2 14,1 3,9 9, Hukanneva (la2/pvk) Talvi* 1.11.-11.4. 162 la2 17 195,4 2 122,1 13 17 Kevät* 12.4.-7.5. 26 la2 7,1 85,3 8,7 64,1 5,6 58 Kesä 8.5.-16.9. 132 pvk 7,4 123,2 6,1 69,1 2,9 63 Syksy 17.9.-31.1. 45 pvk 12 13,2 7,6 53, 2,5 43 vuosi kg/ha/a 55,1 4,7 33, 2,8 29 Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvka 24 251,3 17 73, 6,5 52 Kevät 12.4.-18.5. 37 pvka 2 237,4 1 42,1 1,8 25 Kesä 19.5.-21.9. 126 pvka 9,4 197,1 5,6 27, 1,5 19 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvka 23 272,2 13 25, 3,5 5,7 vuosi kg/ha/a 85,1 4,4 18, 1,5 12 Ilkanneva (pvk1) (Ahma) Talvi 1.11.-1.4. 161 pvk1 14 96,1 1,7 1,, 6,1 Kevät 11.4.-16.5. 36 pvk1 8,7 2,1,9 26,1,6 26 Kesä 17.5.-2.9. 127 pvk1 6,4 317,2 5,6 17,1 2,8 11 Syksy 21.9.-31.1. 41 pvk1 17 675,3 11 39, 3,6 23 vuosi kg/ha/a 84, 1,5 6,4,,5 4,3 Ilkanneva (pvk2) (Ahma) Talvi 1.11.-1.4. 161 pvk2 15 444 4,3 18 61 4,1 13 52 Kevät 11.4.-16.5. 36 pvk2 3,5 67,1 1,8 3,4,1,3,5 Kesä 17.5.-2.9. 127 pvk2 3,6 196,5 4,8 15,4 3,1 12 Syksy 21.9.-31.1. 41 pvk2 14 634,3 3 249,5 24 236 vuosi kg/ha/a 125,8 4,8 22,7 3,5 2 Iso-Lamminneva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 33 352,6 42 12, 28 91 Kevät 12.4.-28.4. 17 pvk1 34 383,8 38 26,2 23 231 Kesä 29.4.-26.9. 151 pvk1 8,4 2,2 1 32,1 6,6 24 Syksy 27.9.-31.1. 35 pvk1 39 616,7 61 63, 44 29 vuosi kg/ha/a 115,2 11 31, 7,5 23 Isosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-12.4. 163 pvk2-3 15 134,1 5,9 14,, 1,6 Kevät 13.4.-17.5. 35 pvk2-3 2 17,2 7,5 39,, 22 Kesä 18.5.-21.9. 127 pvk2-3 6,3 93,1 2,9 7,8,,2 2,4 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk2-3 24 246,3 25 27, 14 6,2 vuosi kg/ha/a 49, 2,6 5,8,,6 1,6 Isosuo, Vaala (KAI) (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 24 281,5 19 21,1 8,9,7 Kevät 12.4.-17.5. 36 pvk1 27 331,8 18 54,3 6,5 3 Kesä** 18.5.-22.9. 128 pvk1 11 359,7 11 6,5 5,9 5 Syksy** 22.9.-31.1. 39 pvk1 1 213,4 1 33,2 4,7 23 vuosi kg/ha/a 112,2 5,6 14,1 2,6 8,5 Itäsuo (pvk1) Talvi 1.11.-12.4. 163 pvk1 19 311,3 9,5 17, 1,1,6 Kevät 13.4.-14.5. 32 pvk1 24 377,7 13 42,2 3, 22 Kesä 15.5.-21.9. 13 pvk1 4,3 128,2 3,7 13,1 1,8 8,8 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 14 234,3 2 22,1 14 9,2 vuosi kg/ha/a 89,1 3,3 6,7, 1,1 2,3 Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-5 jatkuu Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Järvineva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 22 784 2, 37 111 1,6 28 92 Kevät 12.4.-12.5 31 pvk1 7,5 264,6 1 26,5 7,1 19 Kesä 13.5.-21.9. 132 pvk1 2,5 178,6 4,1 24,6 3,1 22 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 12 637 1, 17 18,8 12 7,5 vuosi kg/ha/a 184,5 7,6 23,4 5,6 19 Jääräsuo (pvk1) Kesä* 11.6.-21.9. 13 pvk1 17 341,3 7,2 2,, 5,1 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 35 417,7 13 31,1,, Kontio-Klaavunsuo (pvk2) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk2 17 142,3 14 42,1 6,7 27 Kevät 12.4.-14.5. 33 pvk2 36 319,8 23 11,2 7,6 79 Kesä 15.5.-21.9. 13 pvk2 11 171,1 4,7 2,,1 11 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk2 19 124,2 7,2 2,, 3,3 vuosi kg/ha/a 61,1 3,9 14, 1,3 8,6 Korentosuo (pvk1) Talvi* 1.11.-11.4. 162 pvk1 18 3,4 16 2,1 8,5 4,2 Kevät 12.4.-2.5. 39 pvk1 14 26,2 9,2 19, 3, 6,4 Kesä 21.5.-21.9. 124 pvk1 5,1 175,1 4,2 1, 1,9 6, Syksy** 22.9.-31.1. 4 pvk1 14 462,4 27 51,2 21 39 vuosi kg/ha/a 97,1 4,6 7,3, 2,6 3,2 Kuljunneva (la/pvk1) Talvi* 1.11.-12.4. 163 pvk1/la 9, 163,2 16 4,1 13 32 Kevät* 13.4.-14.5. 32 la 31 664 1,5 61 844 1, 48 817 Kesä 15.5.-21.9. 13 pvk1 4,7 264,4 11 47,3 9,3 43 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 6,3 173,2 7,8 17,1 5, 12 vuosi kg/ha/a 89,1 6,4 4,1 5, 37 Kupsussuo (pvk1) (Ahma) Talvi 9.11.-9.4. 151 pvk1 15 121,3 26 37, 19 24 Kevät 1.4.-16.5. 37 pvk1 17 366,8 41 53,5 34 38 Kesä 17.5.-2.9. 127 pvk1 15 383,3 15 9,1 8,7 77 Syksy 21.9.-31.1. 41 pvk1 19 225,2 18 32, 11 19 vuosi kg/ha/a 9,1 8,1 2, 5,7 16 Kynkäänsuo (la3-4/pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 la3-4 23 39 3,2 35 237 2,8 25 217 Kevät* 12.4.-12.5. 3 la3-4 33 566 2,6 34 168 2, 2 14 Kesä* 13.5.-21.9. 133 pvk1 4,4 18,5 3,5 27,4 1,6 23 Syksy* 22.9.-31.1. 4 pvk1 17 241 1,3 16 55 1,1 8,6 4 vuosi kg/ha/a 14,7 7,8 49,6 5,2 44 Kärjenrimpi (pvk1) (KAI) Talvi** 1.11.-11.4. 162 pvk1 16 458,6 25 121,3 18 17 Kevät 12.4.-11.5. 3 pvk1 7,9 139,2 4,6 49, 1,2 42 Kesä 12.5.-21.9. 133 pvk1 3,4 146,3 6,1 27,2 4,7 25 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 12 359,5 19 61,3 13 51 vuosi kg/ha/a 112,2 5,7 27,1 4,1 24 Kärsäm äenneva (pvk) (Ahm a) Talvi**** 1.11.-1.4. 161 pvk1 25 374,7 35 55,2 24 33 Kevät**** 11.4.-16.5. 36 pvk1 24 377,3 23 5,2, 13, Kesä**** 17.5.-2.9. 127 pvk1 31 999,4 29 14, 17 8 Syksy**** 21.9.-31.1. 41 pvk1, 45, 1,5 6,,,6 4,1 vuosi kg/ha/a 23,2 1 22, 6,6 16 Lampsisuo (pvk1) (KAI) Talvi** 1.11.-11.4. 162 pvk1 22 382,5 34 85,1 24 66 Kevät 12.4.-17.5. 36 pvk1 15 35,5 2 115,3 13 12 Kesä 18.5.-21.9. 127 pvk1 1 46,5 18 35,3 14 26 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 19 423,5 24 42,2 16 25 vuosi kg/ha/a 148,2 9,5 24,1 6,8 19 Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi 1.11.-13.4. 164 la3 16 99,2 19 42, 12 28 Kevät 14.4.-14.5. 31 la3 48 541,8 45 219, 25 178 Kesä 15.5.-21.9. 13 la3 1 157,2 14 61,1 9,5 52 Syksy 22.9.-31.1. 4 la3 19 138,4 23 69,1 15 53 vuosi kg/ha/a 59,1 7,2 24, 4,6 19 Jatkuu seuraavalla sivulla 31 Copyright Pöyry Finland Oy

32 Taulukko 6-5 jatkuu Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Mankisenneva (pvk1) Kevät 12.4.-29.4. 18 pvk1 17 337,4 12 4,1 4,7 25 Kesä 3.4.-21.9. 145 pvk1 7,8 469,4 1 18,2 6,6 12 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 25 833,6 2 32,2 9,3 1 Mankisenneva (pvk2) Kevät* 12.4.-29.4. 18 pvk2 16 346 1,1 19 51,8 12 38 Kesä* 3.4.-21.9. 145 pvk2 6,3 375,7 11 32,5 8,8 27 Syksy* 22.9.-31.1. 4 pvk2 17 627 1, 4 59,8 35 49 Miehonsuo (la) Talvi 1.11.-11.4. 162 la 22 377,5 28 185,1 19 166 Kevät 12.4.-14.5. 33 la 18 467 1,9 22 2251 1,6 14 2236 Kesä 15.5.-21.9. 13 la 5,5 182,3 7,6 56,2 5,2 51 Syksy 22.9.-31.1. 4 la 26 481,9 42 18,4 31 85 vuosi kg/ha/a 119,2 7,9 116,1 5,4 111 Märsynneva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 27 298,8 2 79,3 8, 56 Kevät 12.4.-28.4. 17 pvk1 2 263,9 16 163,6 7,2 147 Kesä 29.4.-28.9. 153 pvk1 9,8 31,5 8,9 4,3 4,7 31 Syksy 29.9.-31.1. 33 pvk1 19 324,9 2 86,6 11 7 vuosi kg/ha/a 19,2 5,4 24,1 2,5 19 Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 29 565,8 38 54,3 26 28 Kevät 12.4.-14.5. 33 pvk1 47 817 1,6 52 12,8 31 79 Kesä 15.5.-21.9. 13 pvk1 13 441,4 12 5,1 6,3 39 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 36 819 1,9 63 17 1,3 47 76 vuosi kg/ha/a 29,3 12 23,1 7,9 15 Paloneva (la2/kasv.kenttä) Talvi* 1.11.-13.4. 164 la2 12 276,3 18 13,1 13 92 Kevät* 14.4.-13.5. 3 la2 22 384,6 2 19,2 11 171 Kesä 14.5.-16.9. 126 kasv.kenttä 3,7 17,1 3,4 28, 1,9 25 Syksy 17.9.-31.1. 45 kasv.kenttä 4,6 1,2 5,6 37,1 3,6 33 vuosi kg/ha/a 75,1 4,3 28, 2,8 25 Paskoneva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 16 421,5 33 61,2 26 46 Kevät 12.4.-27.4. 16 pvk1 8,3 239,4 13 35,2 1 28 Kesä 28.4.-15.9. 141 pvk1 5,1 317,4 12 31,3 1 27 Syksy 16.9.-31.1. 46 pvk1 8,2 346,4 24 52,3 2 45 vuosi kg/ha/a 133,2 8,4 17,1 6,7 14 Pehkeensuo (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 25 412,4 16 44, 5, 22 Kevät 12.4.-14.5. 33 pvk1 23 283,5 14 68,1 4,5 48 Kesä 15.5.-21.9. 13 pvk1 7,8 134,1 4,1 2,,7 13 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 23 278,4 2 78,2 14 67 vuosi kg/ha/a 15,1 4,4 15, 1,6 1 Piipsanneva (la/kem2) Talvi* 1.11.-1.4. 161 la 19 437 1,1 19 13,8 11 113 Kevät* 11.4.-16.5. 36 la 4,4 92,3 4, 58,3 2,1 54 Kesä* 17.5.-21.9. 128 kem2 3,8 14,2 4,6 13,2 2,8 99 Syksy* 22.9.-31.1. 4 kem2/la 17 65,1 8, 1,,8 86 vuosi kg/ha/a 9,2 4,1 4,2 2,2 36 Pullinneva (pvk1) Kevät 12.4.-13.5. 32 pvk1 8, 529,9 18 68,8 15 61 Kesä 14.5.-21.9. 131 pvk1 7,2 786 2, 24 79 1,9 21 73 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 13 554 1,1 27 56,9 21 45 Puutiosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-12.4. 163 pvk2-3 18 219,4 12 3,1 4,6 15 Kevät 13.4.-13.5. 31 pvk2-3 52 573 1,2 31 223,3 8,8 178 Kesä 14.5.-21.9. 131 pvk2-3 11 18,3 5,7 2,1,9 11 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk2-3 21 23,8 18 37,4 8,5 18 vuosi kg/ha/a 85,2 4,4 16,1 1,5 1 Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-5 jatkuu Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Saarineva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 38 972 1, 49 84,3 32 51 Kevät 12.4.-17.5. 36 pvk1 24 587,7 29 137,3 19 116 Kesä 18.5.-21.9. 127 pvk1 13 585,8 34 139,6 28 127 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 28 852 1,3 83 163,8 71 139 vuosi kg/ha/a 287,3 17 43,2 12 34 Sauvasuo (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 37 96 1,3 37 14,7 21 72 Kevät 12.4.-16.5. 35 pvk1 42 82 1,4 28 129,6 1 93 Kesä 17.5.-21.9. 128 pvk1 23 133 1, 43 26,6 32 185 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 3 158 1, 7 11,5 57 75 vuosi kg/ha/a 35,4 15 52,2 1 42 Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 35 424,5 18 76, 3,2 45 Kevät 12.4.-18.5. 37 pvk1 48 534,8 2 152,, 111 Kesä 19.5.-21.9. 126 pvk1 13 259,2 6,8 21, 1,4 1 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 23 2,2 9,6 33,, 13 vuosi kg/ha/a 129,1 4,9 22,,7 13 Tunturisuo (kem1) (Ahma) Kevät 11.4.-16.5. 36 kem1 23 36,3 9,1 93,, 83 Kesä 17.5.-21.9. 128 kem1 22 278 4, 25 21 3,6 14 188 Syksy 22.9.-31.1. 4 kem1 32 76 1,4 35 556,8 2 526 Turkkisuo (la/pvk2) Talvi* 1.11.-12.4. 163 la 1 97 1, 13 78,8 9,1 69 Kevät* 13.4.-12.5. 3 la 55 712 3, 68 5 2,1 44 452 Kesä 13.5.-21.9. 132 pvk2 12 157,3 5,2 42,1,2 32 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk2 19 161,2 18 17, 1, vuosi kg/ha/a 64,3 5,7 34,2 3,2 29 Vasamanneva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 25 344,4 36 55, 25 33 Kevät 12.4.-5.5. 24 pvk1 1 111,2 8,3 41, 4,1 33 Kesä 6.5.-21.9. 139 pvk1 11 333,3 14 64,1 9,5 54 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 19 412,7 38 12,4 3 86 vuosi kg/ha/a 121,1 9,5 23, 6,7 17 Veneneva (pvk1) (Ahma) Talvi 1.11.-1.4. 161 pvk1 17 532,6 28 58,2 11 41 Kevät 11.4.-16.5. 36 pvk1 6,6 145,4 1 49,3 7,4 44 Kesä 17.5.-2.9. 127 pvk1 6, 264,4 9,4 32,3 6,8 26 Syksy 21.9.-31.1. 41 pvk1 19 424,5 27 114,3 21 13 vuosi kg/ha/a 142,2 7,1 2,1 3,7 16 Verkaneva (pvk1) Talvi 1.11.-12.4. 163 pvk1 16 625,4 11 16,1 4,5 2, Kevät 13.4.-28.4. 16 pvk1 8,7 273,3 4,8 1,2 1, 2,2 Kesä 29.4.-24.9. 149 pvk1 6,6 425,2 6,6 6,7,1 3,8 1,1 Syksy 25.9.-31.1. 37 pvk1 1 59,2 7,7 9,, 3,2, vuosi kg/ha/a 191,1 3,2 4,1, 1,4,5 Vittouveneva (pvk1) Talvi* 1.11.-12.4. 163 pvk1 17 442,4 13 66,1 5,6 52 Kevät* 13.4.-4.5. 22 pvk1 8,2 153,3 5,2 8,1 1,7 73 Kesä 5.5.-21.9. 14 pvk1 2,9 117,1 2,6 17, 1,3 15 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 8,1 181,2 1 17,1 6,9 1 vuosi kg/ha/a 99,1 3, 16, 1,4 12 Äijönneva (la/pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 la 22 353,7 32 78,4 23 6 Kevät 12.4.-22.4. 11 la 17 185,5 19 96,3 12 82 Kesä 23.4.-21.9. 152 pvk1 8,2 344 1, 14 74,9 1 66 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 22 592 1,5 42 14 1,1 33 85 vuosi kg/ha/a 135,3 9,2 29,2 6,7 24 33 * Koko jakson virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa. ** Osa vesistä osan aikaa ohituksen kautta, ei mukana keskiarvossa. *** Suuri pohjavesimäärä, ei mukana keskiarvossa. **** Osittain poikkeuksellisia arvoja, ei mukana keskiarvossa. Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-5 jatkuu Brutto Netto Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Keskiarvot 214 Kohdemäärä Talvi 22 161 pvk 23 414,7 23 55,4 13 36 Kevät 27 31 pvk 21 33,6 17 78,3 8,3 6 Kesä 31 133 pvk 8,4 37,4 1 43,3 6,8 36 Syksy 31 4 pvk 2 439,6 26 59,3 18 43 vuosi kg/ha/a 135,2 6,7 19,1 4, 14 Talvi 4 161 la 21 35 1,2 28 135,8 2 118 Kevät 3 31 la 27 398 1,1 29 856,6 17 832 Kesä 2 133 la 7,9 169,3 11 59,1 7,3 52 Syksy 2 4 la 23 39,6 33 88,2 23 69 vuosi kg/ha/a 96,3 8,2 6,2 5,6 54 Talvi 26 161 kaikki 22 397,8 24 67,5 14 48 Kevät 31 31 kaikki 21 327,6 18 154,3 8,9 136 Kesä 35 133 kaikki 8,7 292,5 11 48,3 6,9 41 Syksy 35 4 kaikki 2 412,6 26 75,3 18 58 vuosi kg/ha/a 129,2 6,9 25,1 4,2 2 Keskiarvot 213 Talvi 25 165 kaikki 8,8 224,7 13 6,5 9,3 52 Kevät 25 36 kaikki 72 1267 2,5 75 389 1,2 44 327 Kesä 27 124 kaikki 8,9 33,5 1 65,3 6,3 58 Syksy 32 4 kaikki 16 286,5 13 46,2 7,1 33 vuosi kg/ha/a 135,3 6,7 34,2 4,2 29 Keskiarvot 212 Talvi 24 168 kaikki 7,3 145,5 1 24,3 7, 14 Kevät 23 34 kaikki 96 1518 2,1 93 354,7 52 199 Kesä 25 119 kaikki 17 577,9 23 112,6 16 84 Syksy 25 46 kaikki 29 811 1,3 46 146,9 33 1 vuosi kg/ha/a 182,3 9,7 36,2 6,4 24 34 Ko. jaksot on esitetty taulukossa Taulukko 6-1. Yleensä suurimmat ominaispäästöt mitataan keväällä, jolloin vesimäärä moninkertainen muihin vuodenaikoihin nähden. Vuoden 214 talven ja kevään poikkeuksellisten hydrologisten olosuhteiden vuoksi tilanne ei ollut tyypillinen: vain kiintoaineen kohdalla ominaispäästöt olivat suurimmillaan keväällä. Pienimmillään päästöt olivat kesällä. Kesän ominaispäästöt olivat koko lailla edellisvuoden tasolla, mutta syksyn päästöt olivat suuremmat. Ominaispäästöissä oli suurta suokohtaista vaihtelua. Pienimmät päästöt olivat vuositasolla Isosuolla kun taas keskimääräistä suurempia päästöjä oli esimerkiksi Sauvasuolla, Saarinevalla ja Kynkäänsuolla. Ympärivuotisilla tarkkailukohteilla kesäajan keskimääräiset ominaispäästöt olivat kiintoainetta lukuun ottamatta hieman suurempia kuin alueen kaikilla kesäaikaisilla tarkkailusoilla keskimäärin (Taulukko 6-6). Kesäaikana kaikkien tarkkailussa olleiden soiden päästöt olivat nitriitti-nitraattityppeä lukuun ottamatta kaikilta osin pienemmät kuin vuosina 29 213 keskimäärin. Tämä selittyy sekä yleisesti ottaen hieman paremmalla veden laadulla että hieman pienemmällä valumalla. Copyright Pöyry Finland Oy

35 Taulukko 6-6 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset kesäaikana 214. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Keskiarvot Brutto Netto kohde COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine n g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Kaikki 74 267,4,2 1,5 1,7 28 56,3 5,6 47 Pintavalutuskentät 58 292,4,2 9,5,4 1,6 25 5,3 5,6 41 Laskeutusaltaat 6 167,5,4 1 1,6 3,5 47 93,3 6, 84 Kemikalointi 4 9 1,1,5 9,2 1, 1, 33 69,9 4,7 61 Kasv.kenttä, kosteikko tai HI 6 24,4,1 9,4,,8 35 7,2 5,7 62 Kaikki suot 213 43 313,5,3 11,2 2,9 44 69,3 6,8 62 Kaikki suot 212 52 594 1,,4 24 1, 1 171 144,7 15 113 Kaikki suot 211 55 45,5,2 14,3 3,2 34 16,3 9,3 87 Kaikki suot 21 61 347,5,3 12,3 3, 35 55,4 7,5 39 Kaikki suot 29 38 193,3,1 8,2,3 1,8 31 52,2 4,6 39 6.4.1 Päästöjen jakautuminen vuodenajoittain Kuvassa Kuva 6-7 on esitetty vuosikuormitustarkkailussa olleiden kohteiden bruttoominaispäästöt ja päästöjen jakautuminen vuodenajoittain. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että osalla kohteista virtaamia on arvioitu. Jääräsuo, Mankisenneva ja Pullinneva eivät olleet tuotantovaiheen tarkkailussa koko tarkkailukautta, joten niiden osalta on esitetty vain ne vuodenajat jolloin ne olivat tuotantovaiheen tarkkailussa. Talven 213 214 poikkeukselliset sääolot (ks. kappale 2) nostivat talven virtaamia ja sitä myötä päästöjä siten, että keskimäärin noin puolet päästöistä tuli talvella. Kevään osuus päästöistä oli vastaavasti poikkeuksellisen pieni. Koko vuoden tarkkailussa olleista kohteista pienimmät ominaispäästöt olivat kaikkien vedenlaatuparametrien osalta Isosuolla. Suurimmat COD Mn - ja typpiominaispäästöt olivat Sauvasuolla ja Saarinevalla. Fosforiominaispäästöt olivat edellisvuosien tapaan suurimmillaan Kynkäänsuolla, jossa mitataan poikkeuksellisen korkeita fosforipitoisuuksia. Kiintoaineen kohdalla suurimmat ominaispäästöt olivat Sauvasuolla ja Kuljunnevalla. Kuvassa Kuva 6-8 on esitetty Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden vuosipäästöjen (brutto kg/ha a) jakautuminen vuodenajoittain vuosina 23 214. Talven 214 poikkeukselliset sääolot näkyvät myös tässä tarkastelussa siten, että keskimäärin noin puolet vuoden kokonaiskuormituksesta tuli talvella, kun vuosina 23 213 talven osuus on ollut keskimäärin 27 %. Sitä vastoin vuonna 214 kevään osuus päästöistä oli vain 11 %, kun edellisvuosina osuus on ollut keskimäärin 31 %. Verrattaessa vedenlaatumuuttujien päästöjen jakautumista vuodenajoittain, huomataan että COD Mn :n päästöistä suurempi osa on tullut kesällä kuin ravinteiden ja kiintoaineen. Vastaavasti kiintoainepäästöistä suurempi osa on tullut keväällä kuin muiden vedenlaatuparametrien kohdalla. Ravinteiden, erityisesti fosforin, päästöistä talviajan päästöjen osuus on vastaavasti suurempi kuin COD Mn :n ja kiintoaineen. Kevään osuus koko vuoden päästöistä on ollut suuresta vesimäärästä johtuen vuosina 23 214 selvästi suurempi kuin vuodenajan pituuden osuus vuoden pituudesta (Kuva 6-9). Talven osuus päästöistä on ollut samaa tasoa kuin kevään, vaikka talven pituus on lähes viisinkertainen. Myös kesän osuus päästöistä on ollut samaa luokkaa kuin talven ja kevään. Copyright Pöyry Finland Oy

36 Kuva 6-7 Vuosikuormitustarkkailussa olleiden tarkkailukohteiden vuosipäästöt (brutto) ja niiden jakautuminen vuodenajoittain. Vuodenaikojen pituudet käyvät ilmi taulukosta Taulukko 6-5. Copyright Pöyry Finland Oy

37 Kuva 6-8 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden vuosipäästöjen (brutto kg/ha) jakautuminen vuodenaikojen välillä vuosina 23 214. Aineistossa on mukana muutamia kohteita myös Lapista ja Kainuusta. Kuva 6-9 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden vuosipäästöjen jakautuminen vuodenaikojen välillä ja vuodenaikojen pituuksien osuus vuodesta keskimäärin vuosina 23 214. Aineistossa on mukana muutamia kohteita myös Lapista ja Kainuusta. 6.4.2 Tulosten vertailu edellisvuosiin Sademäärä ja sitä kautta valuma vaikuttaa suuresti turvesoilta tuleviin huuhtoumiin: valumat ja ominaispäästöt ovat vaihdelleet lähes samassa suhteessa viimeisen 27 vuoden ajan (Kuva 6-1). 199-luvun puolivälissä tapahtui muutos turvesoiden vesienkäsittelyssä tehokkaampaan suuntaan. Vesienkäsittelytason parantuminen, erityisesti lisääntynyt pintavalutus on pienentänyt pitoisuuksia ja sitä myötä ominaispäästöjä. Pitoisuuksien tavoin (ks. Kuva 6-4) COD Mn :n kohdalla pienentyminen ei ole ollut niin selvää, eikä 2-luvulla ole havaittavissa pienenevää trendiä. Tätä selittää osaltaan pintavalutuskenttien osuuden kasvu tarkkailukohteista (ks. Kuva 6-5). Kuvassa Kuva 6-11 on verrattu vuosikuormitustarkkailussa olleiden ympärivuotisten tarkkailusoiden kesän 214 ominaiskuormituksia kesien 23 213 keskiarvoihin siltä osin kuin kohde on ollut tarkkailussa. Isosuo, Järvineva, Piipsanneva ja Puutiosuo ovat olleet tarkkailussa kaikkina vuosina ja keskimäärin kohteet ovat olleet viisi vuotta tarkkailussa ko. jaksolla. Jääräsuo (pvk1), Mankisenneva (pvk1) ja Pullinneva (pvk1) olivat ensimmäistä kesää tuotantovaiheen tarkkailussa. Tarkkailusoiden ominaispäästöissä on ollut suurempaa vaihtelua kuin vedenlaadussa kesien välisistä valumaeroista johtuen (vrt. Kuva 6-3). Copyright Pöyry Finland Oy

38 Kuva 6-1 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesän keskimääräiset ominaiskuormitukset (brutto) ja keskivalumat vuosina 1987 214. Tarkkailukohteet ovat vaihdelleet vuosittain. Vuoden 213 aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Copyright Pöyry Finland Oy

39 Kuva 6-11 PPO:n vuosikuormitustarkkailussa olleiden kohteiden COD Mn -, kiintoaine- sekä kokonaisravinneominaiskuormitukset kesällä 214. Vertailuarvoina keskimääräiset ominaiskuormitukset 23 213 siltä osin kun kohde on ollut tarkkailussa. Copyright Pöyry Finland Oy

Sauvasuota lukuun ottamatta muiden kohteiden COD Mn -ominaiskuormitukset olivat pienempiä kuin edelliskesinä keskimäärin. Fosforiominaiskuormitukset olivat niin ikään yhtä kohdetta (Puutiosuo) lukuun ottamatta pienempiä. Typpi- ja kiintoaineominaiskuormitukset olivat kolmea kohdetta lukuun ottamatta pienempiä kuin edelliskesinä. Pienemmät ominaiskuormitukset johtuvat sekä kesän 214 keskimääräistä pienemmistä valumista (ks. Kuva 6-1) että monilta osin paremmasta veden laadusta (ks. Kuva 6-3). COD Mn :n osalta suurin positiivinen prosentuaalinen ero edellisvuosien keskimääräiseen pitoisuuteen oli Vittouvennevalla. Ravinteiden ja kiintoaineen osalta suhteessa suurin prosentuaalinen positiivinen ero oli Kärjenrimmellä. Kuvassa (Kuva 6-12) on esitetty Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräiset veden laadut, valumat ja ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuosina 25 214. COD Mn -arvot ovat olleet keskimäärin suurimmillaan kesällä ja pienimmillään keväällä. Tämä johtuu siitä, että kesällä hajotustoiminta on aktiivisinta ja sitä myötä hajoamistuotteiden määrä suurimmillaan. Keväällä valumavesistä suuri osa on lumien sulamisvettä, minkä seurauksena COD Mn -arvot ja ravinnepitoisuudet jäävät pienemmiksi. Kiintoainepitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittäviä eroja vuodenaikojen välillä, mutta keväällä ja kesällä ne ovat olleet keskimäärin hieman suurempia kuin muulloin. Kesällä veden laatu on ollut heikkenemään päin viime vuosina kaikkien parametrien osalta. Syyn selvittäminen vaatisi tarkemman kohdekohtaisen tarkastelun, mutta vertailussa on huomioitava kohteiden, niiden määrän ja vesienkäsittelymenetelmien vaihtuvuus vuosien välillä. Valumat ja sitä myötä ominaiskuormitukset ovat olleet luonnollisesti suurimmillaan keväällä ja syksyllä. Vuosien väliset erot ominaiskuormituksissa selittyvät suurimmaksi osaksi valumien eroilla. 4 6.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehoa tarkkailtiin taulukossa Taulukko 6-7 esitetyillä tuotantoalueilla ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyrakenteen yläpuolelta. Isosuolla (Vaala), Itäsuolla, Järvinevalla, Kontio-Klaavunsuolla, Korentosuolla, Kärjenrimmellä, Pehkeensuolla, Pullinnevalla, Puutiosuolla, Saarinevalla, Sauvasuolla, Vasamannevalla ja Vittouvennevalla tehon seuranta oli ympärivuotista. Myös Mankisennevalla seuranta oli ympärivuotista, mutta talven osalta kohde oli kuntoonpanovaiheen tarkkailussa. Taulukossa on esitetty tehon tulokset koko vuoden osalta mikäli kohteelta oli tuloksia kaikilta vuodenajoilta. Ko. teho on laskettu ylä- ja alapuolisten näytteiden koko vuoden keskimääräisistä pitoisuuksista. Kevään ja syksyn tarkastelussa on hyvä huomioida muita vuodenaikoja pienempi näytemäärä. Tarkemmat tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta ovat liitteessä 6. Kuntoonpanosoiden vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailun tulokset on esitetty luvussa 7.7. Reduktioprosentteja tarkasteltaessa on otettava huomioon veden laatu ja kunkin kohteen tilanne kokonaisuutena. Jos veden laatu on hyvä jo ennen vesienkäsittelyä, voi teho voi jäädä pieneksi tai jopa negatiiviseksi. Toisaalta teho voi olla korkea samalla kun lähtevän veden laatu on heikko. Lähes kaikki pintavalutuskentät pidättivät kiintoainetta kaikkina vuodenaikoina (Kuva 6-13). Talvella paras teho (92 %) oli Pehkeensuolla, keväällä Kärjenrimmellä (95 %), kesällä Mankisennevalla (84 %) ja syksyllä Jääräsuolla (99 %). Piipsannevan kemikalointiasemalla 2 alapuoliset kiintoainepitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin yläpuoliset. Koko vuoden tuloksissa paras reduktio oli Pehkeensuolla (88 %). Copyright Pöyry Finland Oy

41 Kuva 6-12 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu (kuvan yläosa), valuma (keskiosa) ja ominaiskuormitukset (alaosa) vuosina 25 214. Aineistossa on mukana muutamia kohteita myös Lapista ja Kainuusta. Copyright Pöyry Finland Oy

42 Taulukko 6-7 Ympärivuotisten tarkkailusoiden vesienkäsittelymenetelmien puhdistustehot vuonna 214. n = näytteiden lukumäärä. Harmaalla korostetut = puhdistusteho positiivinen. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ISOSUO VAALA (pvk1) (KAI) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 15 58 43 1296 56 858 33 4,9 Pintavalutuskentän alapuoli 14 27 16 16 44 224 776 1,1 Teho % 1 53 62 22-686 74 76 78 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 15 58 28 17 55 55 28 7,6 Pintavalutuskentän alapuoli 14 31 12 75 247 38 785 2,1 Teho % 3 46 59 34-349 92 72 73 Kesä (n=7) Pintavalutuskentän yläpuoli 4 123 5 1693 12 553 3425 9,1 Pintavalutuskentän alapuoli 4 72 27 186 11 158 1875 4,6 Teho % -2 41 46 36 9 71 45 49 Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 25 55 27 124 3 6 17 4,4 Pintavalutuskentän alapuoli 2 36 13 82 31 13 9 2,7 Teho % 22 34 52 34-3 78 47 39 Koko vuosi teho % (n=16) 2 44 55 32-313 76 63 58 ITÄSUO (pvk1) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 21 47 25 1198 27 368 265 11 Pintavalutuskentän alapuoli 18 19 1 63 81 22 898 1, Teho % 15 6 62 5 61 94 66 91 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 21 58 16 84 39 74 245 1 Pintavalutuskentän alapuoli 19 33 12 65 27 2 12 2, Teho % 1 43 28 23 31 74 51 8 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 37 119 47 16 126 249 4125 18 Pintavalutuskentän alapuoli 38 69 32 185 22,5 65 265 5,3 Teho % -3 42 32 32 82 74 36 71 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 26 43 4, 23 92 51 1 7,4 Pintavalutuskentän alapuoli 17 19 6, 18 12 83 43 1, Teho % 35 56-5 22-3 84 57 86 Koko vuosi teho % (n=11) 7 47 4 35 29 85 48 79 JÄRVINEVA (pvk1) Talvi (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 75 18 69 26 5, 16 295 2,7 Pintavalutuskentän alapuoli 69 98 65 245 5, 155 275 2,2 Teho % 7 9 6 6 3 7 2 Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 46 95 49 13 5, 47 26 1, Pintavalutuskentän alapuoli 5 92 48 13 5, 47 25 1, Teho % -9 3 2 4 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 96 48 248 375 8, 143 9125 41 Pintavalutuskentän alapuoli oja 89 385 323 2125 5,8 57 7275 16 Teho % 8 6-31 31 27 45 2 61 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 86 37 25 41 49 26 71 14 Pintavalutuskentän alapuoli oja 63 9 47 17 5, 72 28 1,8 Teho % 27 76 81 59 9 72 61 87 Koko vuosi teho % (n=8) 9 17-6 28 55 37 23 62 Copyright Pöyry Finland Oy jatkuu seuraavalla sivulla

Taulukko 6-7 jatkuu JÄÄRÄSUO (pvk1) Kesä (n=4) COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 11 68 445 88 45 7,8 Pintavalutuskentän alapuoli 22 16 458 6,3 15 1, Teho % -18 76-3 93 97 87 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 25 13 66 33 63 14 Pintavalutuskentän alapuoli 15 17 32 5, 53 1, Teho % 4 87 52 98 92 99 43 KONTIO-KLAAVUNSUO (pvk2) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 8,9 48 126 9,7 Pintavalutuskentän alapuoli 14 3 15 5,1 Teho % -6 37 17 48 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 12 49 115 9, Pintavalutuskentän alapuoli 11 18 6 2,8 Teho % 8 64 41 69 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 11 51 23 613 22 115 3667 8, Pintavalutuskentän alapuoli oja 21 15 2,7 555 5, 62 13 2,4 Teho % -85 7 88 9 77 46 72 7 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 9,2 48 11 15 Pintavalutuskentän alapuoli oja 7,6 11 44 1,2 Teho % 17 77 6 92 Koko vuosi teho % (n=12) -5 56 88 23 63 KORENTOSUO (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 19 56 36 184 63 1374 422 8,5 Pintavalutuskentän alapuoli 21 31 16 1188 374 334 1526 1,6 Teho % -7 45 57 35-498 76 64 81 Kevät (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 17 51 24 1275 39 7 345 8,4 Pintavalutuskentän alapuoli 17 21 5,8 73 198 77 81 1,5 Teho % 59 76 43-413 89 77 82 Kesä (n=9) Pintavalutuskentän yläpuoli 45 1 39 2356 51 12 5822 14 Pintavalutuskentän alapuoli 41 33 7,1 944 49 16 144 2,6 Teho % 9 67 82 6 4 98 76 82 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 49 71 28 46 76 26 32 7,5 Pintavalutuskentän alapuoli 41 38 7, 24 92 69 14 4,1 Teho % 16 46 75 48-21 73 56 45 Koko vuosi teho % (n=19) 6 61 74 51-139 87 72 81 KULJUNNEVA (pvk1) Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 45 46 6, 332 38 1543 23 13 Pintavalutuskentän alapuoli 8 119 55 318 153 12 8733 16 Teho % -75-159 -817 4-37 22-28 -23 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 36 6 56 2 Pintavalutuskentän alapuoli 31 39 14 3,1 Teho % 14 35 75 85 jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-7 jatkuu COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l KÄRJENRIMPI (pvk 1) (KAI) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 27 72 38 239 28 1488 385 52 Pintavalutuskentän alapuoli 34 4 13 181 15 895 1583 5,6 Teho % -25 45 66 24 28 4 59 89 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 27 99 33 16 18 625 725 6 Pintavalutuskentän alapuoli 23 22 2, 585 5, 33 215 2,8 Teho % 17 78 94 63 71 95 97 95 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 85 161 31 4525 25 1188 675 73 Pintavalutuskentän alapuoli 57 18 36 24 5, 738 4775 15 Teho % 32 33-15 47 98 38 29 79 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 39 57 18 45 13 21 26 11 Pintavalutuskentän alapuoli 34 44 14 18 4 52 28 6, Teho % 13 23 22 6 69 75-8 45 44 Koko vuosi teho % (n=11) 18 43 41 44 65 49 52 85 MANKISENNEVA (pvk1) Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 4 88 54 29 5, 18 77 13 Pintavalutuskentän alapuoli 22 3 3, 79 5, 16 52 3, Teho % 45 66 94 73 91 93 77 Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 57 112 57 298 12 156 786 19 Pintavalutuskentän alapuoli 65 56 6, 148 5, 53 118 2,9 Teho % -14 5 89 5 6 97 86 84 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 37 91 59 27 21 18 65 1 Pintavalutuskentän alapuoli 43 28 2, 88 5, 22 65 1, Teho % -16 69 97 67 76 99 9 9 PEHKEENSUO (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 17 6 38 115 15 58 76 3 Pintavalutuskentän alapuoli 16 2 1 76 238 16 164 2,5 Teho % 5 67 73 34-126 72 77 92 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 16 6 33 81 42 35 515 33 Pintavalutuskentän alapuoli 14 24 13 625 145 54 19 2,7 Teho % 1 6 61 23-248 82 63 92 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 22 49 23 973 39 263 4775 17 Pintavalutuskentän alapuoli 21 2 6,3 688 69 31 19 3,4 Teho % 6 59 73 29-76 88 6 8 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 17 39 24 17 38 8 41 18 Pintavalutuskentän alapuoli 14 21 9, 11 41 3 12 4, Teho % 18 46 63 35-8 63 71 78 Koko vuosi teho % (n=12) 7 62 7 31-89 75 7 88 jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-7 jatkuu PIIPSANNEVA (kem2) COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kesä (n=2) Kemikalointiaseman yläpuoli 48 165 66 215 5, 253 39 4,9 Kemikalointiaseman alapuoli 36 88 3 16 5, 72 115 25 Teho % 25 47 54 26 72-195 -41 Syksy (n=1) Kemikalointiaseman yläpuoli 3 78 13 7,1 Kemikalointiaseman alapuoli 6,5 11 8 1 Teho % 78 86 38-41 45 PULLINNEVA (pvk1) Talvi* (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 43 79 17 8 7467 11 Pintavalutuskentän alapuoli 76 79 225 73 37 2,2 Teho % -78-32 12 5 8 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 35 85 165 5, 61 195 25 Pintavalutuskentän alapuoli 75 18 2425 5, 7 495 4,5 Teho % -116-26 -47-15 55 82 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 56 131 45 2175 7,5 533 15 34 Pintavalutuskentän alapuoli 126 48 177 4325 5,1 62 945 22 Teho % -126-21 -291-99 32-16 1 35 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 45 15 94 26 9, 15 11 1 Pintavalutuskentän alapuoli 5 1 38 24 5, 12 39 5,1 Teho % -11 33 6 8 44 2 65 49 Koko vuosi teho % (n=1)* -1-12 -148-59 1 36 52 * Siirtyi kesken jakson kuntoonpanovaiheesta tuotantovaiheeseen. Tässä mukana vain tuotantovaiheen tulokset. PUUTIOSUO (pvk2-3) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 14 76 1625 7,4 Pintavalutuskentän alapuoli 15 25 823 2, Teho % -7 67 49 74 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 22 6 17 17 Pintavalutuskentän alapuoli 14 24 565 4,1 Teho % 35 6 47 75 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 14 99 68 17 56 453 33 7,7 Pintavalutuskentän alapuoli 21 31 6,3 66 13 14 923 2,4 Teho % -52 69 91 38 76 97 72 69 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 13 91 17 5,3 Pintavalutuskentän alapuoli 11 42 96 2, Teho % 15 54 44 62 Koko vuosi teho % (n=11) -1 66 45 72 jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-7 jatkuu SAARINEVA (pvk1) COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 33 32 14 2125 199 1163 345 6,9 Pintavalutuskentän alapuoli 31 34 11 1525 278 53 23 3, Teho % 5-6 18 28-39 57 33 57 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 3 38 12 145 11 73 36 12 Pintavalutuskentän alapuoli 29 36 9,5 14 275 35 63 8,8 Teho % 2 5 21 3-2519 58-75 24 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 48 75 54 335 31 195 7775 24 Pintavalutuskentän alapuoli 59 83 5 295 99 124 71 15 Teho % -24-11 7 12-218 36 9 37 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 35 63 22 44 19 26 59 13 Pintavalutuskentän alapuoli 34 51 17 36 95 16 34 5,9 Teho % 3 19 23 18-4 38 42 55 46 Koko vuosi teho % (n=11) -9-4 11 17-165 44 13 4 SAUVASUO (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 27 68 53 1336 38 844 674 7,2 Pintavalutuskentän alapuoli 26 43 3 1172 22 678 31 3,3 Teho % 4 36 44 12 43 2 54 53 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 26 62 4 85 5, 315 695 6,8 Pintavalutuskentän alapuoli 23 37 18 72 5, 21 375 3,7 Teho % 13 41 54 11 36 46 46 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 38 11 62 2425 21 126 114 28 Pintavalutuskentän alapuoli 48 38 23 1395 7,8 299 6625 12 Teho % -26 63 63 42 64 76 42 57 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 48 91 57 37 86 25 77 7,8 Pintavalutuskentän alapuoli 42 41 11 3 16 18 24 4,4 Teho % 13 55 81 19-86 28 69 44 Koko vuosi teho % (n=12) -5 5 56 27 16 45 49 55 VASAMANNEVA (pvk1) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 17 25 11 1883 297 13 4367 6,5 Pintavalutuskentän alapuoli 17 18 7,3 1767 84 331 1833 2,6 Teho % 28 33 6-183 67 58 61 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 18 43 15 14 17 675 725 19 Pintavalutuskentän alapuoli 16 24 5, 95 158 132 275 4,8 Teho % 9 44 67 32-858 81 62 74 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 45 78 42 325 43 1453 7475 26 Pintavalutuskentän alapuoli 38 33 12 1583 69 26 1975 5,4 Teho % 15 58 72 51-6 86 74 79 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 31 54 19 26 1 15 81 11 Pintavalutuskentän alapuoli 25 34 7, 14 41 1 29 5, Teho % 19 37 63 46-4 93 64 55 Koko vuosi teho % (n=1) 12 49 66 38-219 81 67 74 jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-7 jatkuu COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l VITTOUVENNEVA (pvk1) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 27 73 39 145 26 388 4175 18 Pintavalutuskentän alapuoli 32 28 7,8 93 38 16 225 4,7 Teho % -17 61 8 34 85 73 46 74 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 27 66 29 925 18 188 545 32 Pintavalutuskentän alapuoli 25 35 8, 79 5, 16 25 7,5 Teho % 6 47 72 15 71 92 54 77 Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 35 117 49 1543 147 315 69 17 Pintavalutuskentän alapuoli 56 55 6,7 125 5, 7, 38 13 Teho % -6 53 86 19 97 98 45 23 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 32 11 46 2 19 51 57 14 Pintavalutuskentän alapuoli 31 28 5, 86 5, 7, 14 2,3 Teho % 3 75 89 57 97 99 75 84 47 Koko vuosi teho % (n=1) -26 57 82 3 89 86 5 63 ÄIJÖNNEVA (pvk1) Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 49 94 18 362 13 17 4233 33 Pintavalutuskentän alapuoli 47 128 88 19 222 327 3333 8,1 Teho % 5-36 -382 48-115 81 21 76 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 24 62 35 11 Pintavalutuskentän alapuoli 31 8 23 5,6 Teho % -29-29 34 49 Kuva 6-13 PPO:n vuosikuormitustarkkailun pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden tehon tarkkailu eri vuodenaikoina ilmaistuna siten kuinka suurella osalla kentistä reduktio oli positiivinen, negatiivinen tai nolla. n= näytemäärä. Copyright Pöyry Finland Oy

Kentät poistivat niin ikään rautaa lähes poikkeuksetta kaikkina vuodenaikoina ja koko vuoden tulosten perusteella tehokkaimmin sitä poisti Korentosuon kenttä (72 %). Suurin osa pintavalutuskentistä pidätti fosforia ja kokonaistyppeä kaikkina vuodenaikoina. Suurin osa kentistä pidätti fosforia tehokkaammin kuin typpeä. Talven paras fosforin reduktio oli Pehkeensuolla ja Puutiosuolla (67 %), kevään Kärjenrimmellä (78 %) ja kesän sekä syksyn Jääräsuolla (76 % ja 87 %). Kesällä Kuljunnevan, Pullinnevan, Saarinevan ja Äijönnevan kentiltä huuhtoutui fosforia. Koko vuoden tuloksissa paras fosforin reduktio oli Puutiosuolla (66 %). Kokonaistyppeä pidätti talvella tehokkaimmin Itäsuon kenttä reduktion oltua 5 %. Keväällä paras reduktio oli Mankisennevalla (73 %), kesällä Korentosuolla (6 %) ja syksyllä Kuljunnevalla (75 %). Pullinnevan kentältä huuhtoutui typpeä syksyä lukuun ottamatta kaikkina vuodenaikoina. Pullinnevan tuloksiin vaikuttaa osaltaan se, että kenttä on uusi; kohde siirtyi tuotantovaiheen tarkkailuun talvella 214. Piipsannevan kemikalointiasema 2 poisti vedestä ravinteita sekä kesällä että syksyllä. Koko vuoden tulosten perusteella typpeä poisti tehokkaimmin Korentosuon kenttä (51 %). Pintavalutuskentillä tapahtuva nitrifikaatioprosessi näkyi tuloksissa siten, että ammoniumtypen pitoisuudet laskivat lähes kaikilla kentillä selvästi, mutta vastaavasti nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet usein nousivat. Tosin esimerkiksi Vittouvennevan kenttä poisti myös nitriittinitraattityppeä kaikkina vuodenaikoina tehokkaasti. Pintavalutuskenttien kyky poistaa valumavedestä kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ), kuten humusta, on usein heikko ja niitä huuhtoutuu pintavalutuskentiltä. Koko vuoden tuloksissa puolella pintavalutuskentistä COD Mn -arvo oli kentän alapuolella suurempi kuin yläpuolella. Pullinnevalla koko vuoden keskimääräinen pitoisuus oli alapuolella kaksinkertainen yläpuoleen nähden. Kärjenrimmen kenttä sitä vastoin alensi COD Mn -arvoa koko vuoden tuloksissa tehokkaimmin: 18 %. Piipsannevan kemikalointiasema 2 alensi COD Mn -arvoa sekä kesällä että syksyllä (25 % ja 78 %). Jääräsuon ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 5 mg/l, kokonaisfosfori 4 µg/l ja kokonaistyppi 1 µg/l. Kesän ja syksyn näytteistä (Jääräsuo oli tarkkailussa vasta kesästä lähtien) lasketut tehot olivat: kiintoaine 97 %, kokonaisfosfori 8 % ja kokonaistyppi 12 %. Lähtevän veden pitoisuudet olivat: kiintoaine 1,3 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 482 µg/l. Lupamääräys siis täyttyi. Pullinnevan ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 5 µg/l ja kokonaistyppi 1 µg/l. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona. AVI:n ohjeen mukaan se lasketaan kalenterikuukauden keskivirtaamalla (pintavalutuskentältä lähtevä) painotettujen ala- ja yläpuolisten pitoisuuksien vuosikeskiarvoista. Näin laskettuna Pullinnevan pintavalutuskentän tehot olivat seuraavat: kiintoaine 84 %, kokonaisfosfori -7 % ja kokonaistyppi -19 %. Kiintoaineen vuosikeskiarvopitoisuus oli 8,9 mg/l (mukana sekä kuntoonpanoettä tuotantovaiheen tulokset), kokonaisfosforin 27 µg/l ja kokonaistypen 2 982 µg/l. Toisin sanoen lupamääräys täyttyi vain kiintoaineen kohdalla. Vasamannevan pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava sulan maan aikana kiintoaineella ja kokonaisfosforilla 5 % ja kokonaistypellä 2 %. Kun yhdistetään näytteet ajalta 12.5. 2.1.14, oli kiintoaineen teho 77 %, kokonaisfosforin 54 % ja kokonaisty- 48 Copyright Pöyry Finland Oy

pen 49 %. Tältä osin lupamääräys täyttyi. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta tavoitearvo muuna aikana on 5 %. Tähän päästiin talvella kiintoaineen kohdalla, mutta ei fosforin kohdalla. Äijönnevan ympäristölupamääräyksen mukainen tehon tavoitearvo kiintoaineelle ja kokonaisfosforille on 5 % ja kokonaistypelle 4 %. Kiintoaineen osalta teho kesällä 214 oli 76 %, kokonaisfosforin osalta -36 % ja kokonaistypen osalta 48 %, eli kokonaisfosforin kohdalla tavoite ei täyttynyt. Yhteenvetona pintavalutuskenttien tehon tarkkailusta voidaan todeta, että pintavalutuskentät toimivat parhaiten kiintoaineen pidättäjinä: reduktiot olivat yleensä suhteellisen korkeita kaikkina vuodenaikoina. Kokonaisravinteitakin useimmat kentät pidättivät ympäri vuoden, mutta reduktiot olivat pienempiä. Kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ) huuhtoutui useilta kentiltä. 49 6.5 Näytteenoton ajoittuminen yli- ja alivirtaamatilanteisiin Vuosikuormitustarkkailussa olleiden kohteiden osalta tarkasteltiin näytteenoton ajoittumista yli- ja alivirtaamatilanteisiin. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 213) mukaan ylivirtaamatilanteeksi voidaan katsoa tilanne, jossa valuma on 1 15 l/s km 2. Tässä tarkastelussa rajana käytettiin arvoa 1 l/s km 2 vuodenajasta riippumatta. Alivirtaamatilanteeksi katsottiin tilanne, jossa valuma oli alle 1 l/s km 2. Kevättulva-aikana näytteet otetaan kolmen viikon ajan kerran viikossa ja tuolloin saadaan paikallisesta vesitilanteesta riippuen yleensä ylivirtaamanäytteitä. Muutoin velvoitetarkkailujen näytteenoton suunnittelussa ei ole mahdollista ennakoida erilaisia virtaamatilanteita aikataulullisista ja logistisista syistä. Kesällä näytteet kuitenkin otetaan yleensä kahden viikon välein ja tämän seurauksena näyteajankohdat sattuvat erilaisiin virtaamatilanteisiin. Suurimmat tuottajat ottavat omavalvontanäytteitä esimerkiksi rankkasateiden aikaan. Kaikki näytteet huomioidaan kuormituslaskennassa. Kuvassa Kuva 6-14 on esitetty näytteenoton ajoittuminen PPO:n vuosikuormitustarkkailukohteilla vuosina 21 214. Aineistona olivat kaikki näytteet, joista tiedettiin näytteenottohetken virtaama; näytemäärä oli 1 423. Niistä 15 näytettä (7 %) ajoittui ylivirtaamatilanteisiin ja 125 näytettä (9 %) alivirtaamatilanteisiin. Ylivirtaamatilannenäytteistä kaksi kolmesta otettiin keväällä ja neljäsosa kesällä. Alivirtaamanäytteitä saatiin vain talvella ja kesällä. Kuva 6-14 PPO:n vuosikuormitustarkkailussa olleiden kohteiden näytteenoton ajoittuminen virtaamatilanteittain (vasemmalla) ja yli- sekä alivirtaamanäytteiden ajoittuminen vuodenajoittain (keskellä ja oikealla) vuosina 21 214. Näytemäärä oli 1 423. Copyright Pöyry Finland Oy

Tarkkailukaudella 214 saatiin keskimääräistä vähemmän ylivirtaamanäytteitä (3 % kaikista näytteistä) johtuen siitä, ettei tyypillistä kevättulvahuippua ollut, eikä kesällä ollut juuri suuria valumapiikkejä (ks. liite 4). Myös alivirtaamanäytteitä saatiin hieman keskimääräistä vähemmän: 6 % kaikista näytteistä. 5 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 7.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu ja kuormituksen laskenta Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli tarkkailukauden aikana seitsemän, joista Mankisennevalla tarkkailtiin kahta pintavalutuskenttää. Kuntoonpanovaiheen tarkkailu on ympärivuotista, mutta kunnostustöiden alkamisesta tai loppumisesta johtuen kaikki kohteet eivät olleet tarkkailussa koko vuotta. Taulukossa Taulukko 7-1 on esitetty tarkkailukohteet eri vuodenaikoina. Aktiivisten kuntoonpanotöiden aikana sekä toukolokakuussa näytteitä otettiin kahden viikon välein, kevään tulva-aikana huhti-toukokuun vaihteessa 3 viikon ajan kerran viikossa ja muuna aikana kerran kuukaudessa tai kahden viikon välein. Kuntoonpanovaiheen soiden tarkkailutulokset ovat liitteessä 7 sillä erotuksella, että Mankisennevan pvk1:n ja Pullinnevan tulokset on esitetty liitteessä 4, koska ne siirtyivät vuosikuormitustarkkailuun kesken tarkkailukauden. Taulukko 7-1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteet eri vuodenaikoina 1.11.213 31.1.214. Suo Vesien Luvan haltija/ Vesistö- Tarkkailu Tehonkäsittely tuottaja alue Talvi 13-14 Kevät 14 Kesä 14 Syksy 14 tarkkailu Iso-Kinttaissuo pvk1 Vapo Oy Siuruanjoki x x x x x Korteneva pvk1 Vapo Oy Siikajoki x x x x x Kuuhkamonneva pvk2 Vapo Oy Pyhäjoki x x x x x Mankisenneva pvk1 Vapo Oy Siikajoki x x Mankisenneva pvk2 Vapo Oy Siikajoki x x Paskalanneva pvk Jukuturve Oy Kalajoki x x x x x Pullinneva pvk1 Turveruukki Oy Siikajoki x x Tunturisuo kem1 Vapo Oy Oulujoki x x 7.2 Kuntoonpanotyöt tarkkailukohteilla Kuntoonpanokohteista suurimmalla osalla kuntoonpanotyöt alkoivat jo tarkkailukaudella 213 ja kaudella 214 kuntoonpanotyöt aloitettiin Iso-Kinttaissuolla, Jääräsuolla ja Paskalannevalla. Mankisennevalla, Pullinnevalla ja Tunturisuolla kuntoonpanotyöt saatiin valmiiksi kauden 214 aikana. Alla on esitetty kuntoonpanokohteiden käyttöpäiväkirjoista saadut tiedot niiltä osin kuin niitä oli käytössä. - Iso-Kinttaissuolla tehtiin pumppaamo marras-joulukuussa. Pumppaamo otettiin käyttöön 16.12.13. Reuna- ja kokoojaojia kaivettiin tammi-huhtikuussa. Eristysojia perattiin huhtikuussa. Sarkaojia puhdistettiin touko-kesäkuussa. - Kortenevalla kaivettiin sarkaojia ja jyrsittiin sekä muotoiltiin tuotantokenttiä marraskuussa. Pintavalutuskentän penkereitä tiivistettiin joulukuussa. Tulvapenkereitä vahvistettiin helmikuussa. Korteojaa perattiin helmi-maaliskuussa. Kokooja- ja reunaojia sekä sarkaojia kaivettiin elo-lokakuussa. Laskeutusaltaita käsiteltiin syyskuussa. Copyright Pöyry Finland Oy

- Kuuhkamonnevalla korotettiin pintavalutuskentän penkereitä huhtikuussa. Tuotantokenttää jyrsittiin heinäkuussa. Sarkaojia puhdistettiin elokuussa ja lietetaskuja maalis-, syys- ja lokakuussa. - Mankisennevalla ei tehty kuntoonpanotöitä talvella 213 214. - Paskalannevalla tehtiin tammikuussa sarkaojitusta sekä kaivettiin lietetaskut ja asennettiin päisteitä. Helmikuussa kaivettiin kokoojaojia sekä reunaoja. Toukokuussa aloitettiin veden pumppaus pintavalutuskentälle ja kunnostusjyrsittiin ja muotoiluruuvattiin tuotantosarkoja sekä tehtiin tukikohtaan johtava tie ja tukikohdan maanrakennustyöt. Kesäkuussa suoritettiin sarkaojitusta, kaivettiin kokoojaojia ja lietetaskuja sekä suoritettiin päisteputkitusta, sarkojen kunnostusjyrsintää ja muotoiluruuvausta. Kesäkuussa kaivettiin reunaoja, kaivettiin lietetaskuja ja suoritettiin päisteputkitus sekä sarkaojitus ja palokaivojen teko. Heinäkuussa jatkettiin sarkaojitusta ja kunnostusjyrsintää sekä muotoiluruuvausta. Elokuussa kaivettiin reunaojia sekä suoritettiin lietetaskujen kaivua ja päisteputkitusta. Syyskuussa käynnistettiin vesipumppuasema ja jatkettiin sarkaojitusta sekä kunnostusjyrsintää. Lokakuussa kunnostusjyrsittiin ja muotoiluruuvattiin tuotantosaroja sekä suoritettiin sarkaojien puhdistusta. Lokakuussa kaivettiin reunaojia ja tukittiin vanhat metsäojat sekä suoritettiin sarkaojitusta ja kunnostusjyrsintää. Myös kokooja- ja reunaojia kaivettiin. - Pullinnevalla ruuvattiin pintaturvetta ja kivettiin laskeutusaltaat marras-joulukuussa. - Tunturisuolla puhdistettiin sarkaojia marraskuussa, mutta muutoin ei tehty kuntoonpanotöitä talvella 213 214. 51 7.3 Valumat Virtaamaa mitattiin koko tarkkailujakson ajan Kortenevalla ja Kuuhkamonnevalla (Taulukko 7-2). Muilla kohteilla mittaus ei toteutunut ympärivuotisena, sillä kunnostustöiden alkamisesta tai loppumisesta johtuen kaikki kohteet eivät olleet tarkkailussa koko vuotta. Mankisennevan pvk2:n virtaamat arvioitiin pvk1:llä mitatusta virtaamasta. Paskalannevalla virtaama arvioitiin vesistömallijärjestelmästä. Keskiarvoissa ei ole huomioitu tuloksia niiltä osin kun koko jakson virtaama on arvioitu tai kohde ei ollut kuntoonpanovaiheen tarkkailussa koko jaksoa. Virtaamamittauksen häiriöjaksot on esitetty suokohtaisesti liitteen 7 tuloslakanoissa. Näillä jaksoilla virtaama on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia. Iso- Kinttaissuolla oli käytössä tupla-anturointi kesällä ja syksyllä. Ko. menetelmällä mitattiin vedenkorkeutta sekä mittapadolla että padon alapuolella, ja näin saatiin tarkka tieto siitä milloin vesi padotti, eli milloin virtaamamittarin antama data ei antanut luotettavaa tietoa lähtevästä vesimäärästä. Kuntoonpanosoilla vuoden keskivalumat olivat samaa tasoa kuin ympärivuotisilla tuotantosoilla keskimäärin (vrt. Taulukko 6-1). Vertailussa on huomioitava kuitenkin kuntoonpanokohteiden erittäin pieni määrä. Kuntoonpanokohteiden keskimääräiset valumat ovat vaihdelleet huomattavasti viime vuosina johtuen ennen muuta sademäärien eroista, ja vuosien välistä vertailua vaikeuttaa tarkkailukohteiden ja niiden lukumäärän vaihtelu. Copyright Pöyry Finland Oy

52 Taulukko 7-2 Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteiden valumat eri vuodenaikoina 1.11.213 31.1.214. Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Iso-Kinttaissuo (pvk1) Talvi* 16.12.-11.4. 117 pvk1 12, 13 Ei koko jaksoa tarkkailussa. Ohitus 16.3.-17.3. Kevät* 12.4.-18.5. 37 pvk1 32 6,9 127 Ohitus 14.4. Kesä 19.5.-21.9. 126 pvk1 1 1,5 39 26.6., ja 2.7.-1.7. käytetty vesistömallia Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 19 1,4 99 23.9.-24.9. ja 27.1.-29.1. käytetty vesistömallia Vuosi* 1.11.-31.1. 32 14 Korteneva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk1 47,5 39 1.11.-7.12.13 arvioitu vesistömallista Kevät 12.4.-15.5. 34 pvk1 12 4,1 33 Kesä 16.5.-21.9. 129 pvk1 9,3 2,5 75 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 22 4,3 84 Vuosi 365 28 Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi 1.11.-11.4. 162 pvk2 14, 18 Kevät 12.4.-3.4. 19 pvk2 7,3 2,9 19 Kesä 1.5.-21.9. 144 pvk2 6,6,2 72 Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk2 13 1,8 82 Vuosi 1.11.-31.1. 365 11 Mankisenneva (pvk1) Talvi* 1.11.-11.4. 165 pvk1 18,7 127 Siirtyi tuotantovaiheen tarkkailuun kesken jakson Mankisenneva (pvk2) Talvi* 1.11.-11.4. 165 pvk2 18,7 127 Koko jakso arvioitu Mankisenneva pvk1:n valumista ja siirtyi tuotantovaiheen tarkkailuun kesken jakson Paskalanneva (pvk) Talvi* 1.11.-11.4. 162 pvk 19, 136 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* 12.4.-11.5. 3 pvk 1,5,1 11 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä* 12.5.-21.9. 133 pvk 1,3, 19 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Syksy* 22.9.-31.1. 4 pvk 12, 85 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Vuosi* 1.11.-31.1. 365 1 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Pullinneva (pvk1) Talvi* 1.11.-11.4. 162 pvk1 16, 125 2.3.-1.3. käytetty vesistömallia ja siirtyi tuotantovaiheen tarkkailuun kesken jakson Tunturisuo (kem1) Talvi 1.11.-31.3. 151 kem 48, 57 * Ei mukana keskiarvossa Keskiarvot 214 Kohdemäärä Talvi 2 163 pvk 31,2 29 Kevät 2 27 pvk 1 3,5 26 Kesä 3 134 pvk 8,7 1,4 62 Syksy 3 41 pvk 18 2,5 88 Vuosi 2 19 Talvi 3 163 kaikki 37,2 38 Kevät 2 27 kaikki 1 3,5 26 Kesä 3 134 kaikki 8,7 1,4 62 Syksy 4 41 kaikki 18 2,5 88 Vuosi 2 19 Keskiarvot 213 Talvi 3 165 kaikki 9,8 1,5 83 Kevät 2 36 kaikki 38 9,5 121 Kesä 3 124 kaikki 7,8,2 84 Syksy 4 4 kaikki 12,6 66 Vuosi 2 1 Keskiarvot 212 Talvi 8 168 kaikki 9,4 Kevät 11 34 kaikki 67 Kesä 11 119 kaikki 2 Syksy 1 46 kaikki 23 Vuosi 22 Copyright Pöyry Finland Oy

7.4 Veden laatu Taulukossa Taulukko 7-3 on esitetty kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden valumavesien laatu eri vuodenaikoina. Kuntoonpanosoilta lähtevän veden laadun vaihteluun vaikuttavat esimerkiksi eri vaiheessa olevat kuntoonpanotyöt sekä erot vesienkäsittelymenetelmissä. Kuntoonpanosoiden keskimääräinen vedenlaatu oli pääpiirteissään koko lailla samaa tasoa kuin edellisvuosina. 53 Taulukko 7-3 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden veden laatu eri vuodenaikoina 1.11.213 31.1.214. n = näytteiden lukumäärä. Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Iso-Kinttaissuo (pvk1) Talvi 16.12.-11.4. pvk1 9 4,5 57 6 1223 73 38 4, Kevät 12.4.-18.5. pvk1 4 3,9 34 33 785 8 117 4,9 Kesä 19.5.-21.9. pvk1 9 4,3 52 22 198 12 955 1,5 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 2 4,3 37 15 84 11 63 1, Korteneva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. pvk1 11 4,2 42 37 743 11 558 1,9 Kevät 12.4.-15.5. pvk1 4 4,6 26 29 53 7, 5 1,4 Kesä 16.5.-21.9. pvk1 9 4,5 49 16 1196 9,5 255 3,4 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 2 4,6 38 33 755 8, 23 1,2 Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi 1.11.-11.4. pvk2 11 5,9 54 72 2464 1337 12 Kevät 12.4.-3.4. pvk2 3 6,3 39 9 1767 733 34 Kesä 1.5.-21.9. pvk2 1 5,8 86 116 226 466 19 Syksy 22.9.-31.1. pvk2 2 6, 6 68 24 1 9,2 Mankisenneva (pvk1) Talvi* 1.11.-11.4. pvk1 5 5,4 4 67 2142 1138 818 2,1 Mankisenneva (pvk2) Talvi* 1.11.-11.4. pvk2 5 6,1 5 79 298 1634 292 3,6 Paskalanneva (pvk) Talvi 1.11.-11.4. pvk 8 4,4 11 364 3856 1325 1543 4,7 Kevät 12.4.-11.5. pvk 4 4,4 97 33 2575 35 17 2,8 Kesä 12.5.-21.9. pvk 9 4,5 141 449 3756 378 325 7,6 Syksy 22.9.-31.1. pvk 2 5, 93 175 265 51 23 3,2 Pullinneva (pvk1) Talvi** 1.11.-11.4. pvk1 7 5,5 122 337 38 62 945 15 Tunturisuo (kem1) Talvi 1.11.-3.4. kem 11 5,2 5,3 98 1295 822 948 12 yht. 127 * Siirtyi tuotantovaiheen tarkkailuun kesken kauden, mutta kaikki talven näytteet kuntoonpanovaiheen ajalta, on mukana keskiarvossa ** Siirtyi tuotantovaiheen tarkkailuun kesken kauden, ei mukana keskiarvossa Keskiarvot 214 Kohdemäärä Talvi 6 pvk 8 5,1 59 113 2235 92 1784 4,7 Kevät 4 pvk 4 4,8 49 114 147 281 1123 11 Kesä 4 pvk 9 4,8 82 173 277 216 1487 7,7 Syksy 4 pvk 2 5, 57 73 1661 382 153 3,6 Talvi 7 kaikki 9 5,1 51 111 21 96 366 5,7 Kevät 4 kaikki 4 4,8 49 114 147 281 1123 11 Kesä 4 kaikki 9 4,8 82 173 277 216 1487 7,7 Syksy 4 kaikki 2 5, 57 73 1661 382 153 3,6 Keskiarvot 213 Talvi 5 kaikki 7 5,6 67 235 2971 1539 7521 6,9 Kevät 5 kaikki 4 5,9 32 132 1772 761 3362 8,3 Kesä 4 kaikki 1 5,8 64 115 1784 26 2897 7,7 Syksy 5 kaikki 3 5,5 41 52 1666 692 1655 4,7 Keskiarvot 212 Talvi 11 kaikki 7 5,8 39 82 1775 843 5,4 Kevät 14 kaikki 3 5,6 26 68 122 326 5,8 Kesä 14 kaikki 8 5,6 73 166 2146 351 8,6 Syksy 11 kaikki 3 5,8 47 76 1726 599 4,4 Copyright Pöyry Finland Oy

7.5 Ominaiskuormitukset Ominaiskuormitukset on esitetty kaikille kuntoonpanovaiheen tarkkailusoille siltä osin kuin ne olivat kuntoonpanovaiheen tarkkailussa (Taulukko 7-4). Keskiarvoissa ei ole huomioitu tuloksia niiltä osin kun koko jakson virtaama on arvioitu. 54 Taulukko 7-4 Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteiden ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina 1.11.213 31.1.214. Brutto Netto Suo Jakso Vesien Mq COD Mn Kok.P Kok.N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha d g/ha d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Huom! Iso-Kinttaissuo (pvk1) Talvi* 16.12.-11.4. pvk1 12 372,3 1,8 26 45,1 5,1 35 Vain osa jaksosta. Ohitus 16.3.-17.3. Kevät* 12.4.-18.5. pvk1 32 934 1,2 24 3,8 51 173,6 9,8 145 Ohitus 14.4. Kesä 19.5.-21.9. pvk1 1 469,2 9,8,2 12 11, 5,4 2,6 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 19 56,2 13,1 6, 16, 4,8, vuosi kg/ha/a 159,1 3,8,3 6,7 14, 1,8 1 Korteneva (pvk1) Talvi 1.11.-11.4. pvk1 47 1714 1,3 3,3 25 96,5 1 55 Kevät 12.4.-15.5. pvk1 12 267,3 5,2,1 5,3 14,1, 4, Kesä 16.5.-21.9. pvk1 9,3 359,6 8,1,1 1,7 21,4 4,1 13 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 22 654,6 13,1 2,7 21,2 4, 2,4 vuosi kg/ha/a 359,3 6,7,1 4,6 19,1 2,3 11 Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi 1.11.-11.4. pvk2 14 541,5 25 14 119,3 19 17 Kevät 12.4.-3.4. pvk2 7,3 231,6 11 4,8 232,5 8,2 226 Kesä 1.5.-21.9. pvk2 6,6 491,6 13 3, 133,5 1 127 Syksy 22.9.-31.1. pvk2 13 644,7 29 14 13,5 24 92 vuosi kg/ha/a 188,2 7,3 3,3 47,1 5,7 44 Mankisenneva (pvk1) Talvi* 1.11.-11.4. pvk1 18 57,6 26 16 11 25,3 19 9, Siirtyi tuot.vaiheen tark. kesken jakson Mankisenneva (pvk2) Talvi* 1.11.-11.4. pvk2 18 632 1,2 38 21 4 4,9 3 25 Virt. arv. pvk1:n virtaamista ja siirtyi tuotantovaiheen tark. kesken jakson Paskalanneva (pvk) Talvi* 1.11.-11.4. pvk 19 1934 5,9 66 23 38 67 5,6 57 51 Virtaamat arvioitu vesistömallista Kevät* 12.4.-11.5. pvk 1,5 18,4 3,4,6 7,2 4,2,3 2,8 3, Virtaamat arvioitu vesistömallista Kesä* 12.5.-21.9. pvk 1,3 149,4 3,4,4 5,3 6,1,3 2,8 5, Virtaamat arvioitu vesistömallista Syksy* 22.9.-31.1. pvk 12 965 2, 29,2 1, 35 1,8 24 24 Virtaamat arvioitu vesistömallista vuosi kg/ha/a 375 1,1 12 3,8 7,1 13 1, 11 1 Pullinneva (pvk1) Talvi* 1.11.-11.4. pvk1 16 786 2, 24 5,4 66 79 1,9 21 73 Siirtyi tuot.vaiheen tark. kesken jakson Tunturisuo (kem1) Talvi 1.11.-31.3. kem 48 17 2,9 5 31 46 45 2, 29 363 * Ei mukana keskiarvossa Keskiarvot 214 Kohdemäärä Talvi 2 pvk 31 1128,9 28 6,9 25 17,4 15 81 Kevät 2 pvk 9,7 249,5 8,3 2,4 5,3 123,3 4,1 115 Kesä 3 pvk 8,7 439,4 1 1,1 6,8 55,3 6,5 47 Syksy 3 pvk 18 619,5 18 4,6 4,4 47,2 11 31 vuosi kg/ha/a 275,2 6,9 1,5 5,3 3,1 3,8 24 Talvi 3 kaikki 37 89 1,6 35 15 215 27,9 19 175 Kevät 2 kaikki 9,7 249,5 8,3 2,4 5,3 123,3 4,1 115 Kesä 3 kaikki 8,7 439,4 1 1,1 6,8 55,3 6,5 47 Syksy 3 kaikki 18 619,5 18 4,6 4,4 47,2 11 31 vuosi kg/ha/a 223,3 8,1 2,8 36 46,2 4,6 39 Keskiarvot 213 Kohdemäärä Talvi 3 kaikki 1 411 2,6 18 1 76 49 2,4 14 4 Kevät 2 kaikki 38 114 1,8 39 12 22 326 1,1 23 293 Kesä 3 kaikki 7,8 357,6 9,4 1,5 29 46,5 6,1 4 Syksy 4 kaikki 12 364,5 19 9,3 23 56,3 14 46 Keskiarvot 212 Kohdemäärä Talvi 7 kaikki 8,9 33,6 13 5,5 41,5 8,7 25 Kevät 11 kaikki 67 1357 4,2 67 17 289 3,1 38 186 Kesä 1 kaikki 19 933 4,4 37 5,6 183 4,1 29 15 Syksy 1 kaikki 23 797 1,5 35 13 91 1,1 25 54 Copyright Pöyry Finland Oy

Ominaiskuormituksissa oli varsin suurta vaihtelua kohteiden välillä johtuen veden laadun, valumien, paikallisten olosuhteiden ja kunnostustöiden eroista. Kuntoonpanosoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset olivat talvella suurista valumista johtuen kaikilta osin suurempia kuin keskimäärin vuodesta 22 lähtien ja keväällä päinvastoin (Kuva 7-1). Kesällä eroa edellisvuosiin oli lähinnä fosforissa ja syksyllä COD Mn :ssa. Tässäkin vertailussa on otettava huomioon tarkkailukohteiden pieni määrä. 55 Kuva 7-1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain tarkkaiukadella 214 ja vuosina 22 213 keskimäärin. 7.6 Kuntoonpano- ja tuotantovaiheen tulosten vertailu Taulukossa Taulukko 7-5 on verrattu Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden ja tuotantovaiheen soiden keskimääräisiä vedenlaatuja ja ominaiskuormituksia. Vertailussa on huomioitava kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden selvästi pienempi määrä tuotantosoihin nähden. Kuntoonpanosoiden COD Mn -arvot ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat kaikkina vuodenaikoina selvästi suurempia kuin tuotantovaiheen soilla. Kokonaistyppipitoisuudet olivat sen sijaan kesää lukuun ottamatta pienempiä kuntoonpanokohteilla. Kiintoainepitoisuuksissa ei ollut suuria eroja. Kuntoonpanokohteilta lähtevä vesi oli happamampaa kaikkina vuodenaikoina. Vuosina 21 214 kuntoonpanokohteiden vedenlaatu on ollut ravinteiden ja COD Mn :n osalta heikompi kaikkina vuodenaikoina ja kiintoaineen osalta syksyä lukuun ottamatta (Kuva 7-2). Kuntoonpanosoiden ominaiskuormitukset olivat yleisesti ottaen talvella suurempia ja keväällä sekä syksyllä pienempiä kuin tuotantovaiheen kohteilla (Taulukko 7-5). COD Mn -kuormitukset olivat kuitenkin syksyllä ja kesällä suurempia kuntoonpanokohteilla. Muutoin kesän kuormitukset olivat koko lailla samalla tasolla. Copyright Pöyry Finland Oy

56 Taulukko 7-5 Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästötarkkailusoiden keskimääräiset veden laadut ja ominaiskuormitukset tarkkailukaudella 214. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineistot sisältävät kaikki vesienkäsittelymenetelmät. Tuotantovaiheen aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Harmaalla korostetut = pitoisuus tai kuormitus pienempi. Vedenlaatu Ominaiskuorm. Brutto Netto Talvi n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine n COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l mg/l g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Talvi Kuntoonpanosuot 7 5,1 51 111 21 5,7 Kuntoonpanosuot 3 89 1,6 35 27,9 19 175 Tuotantosuot 35 6,1 23 52 2718 5,3 Tuotantosuot 26 397,8 24 67,5 14 48 Kevät Kevät Kuntoonpanosuot 4 4,8 49 114 147 11 Kuntoonpanosuot 2 249,5 8,3 123,3 4,1 115 Tuotantosuot 4 6,1 22 48 2447 8,1 Tuotantosuot 31 327,6 18 154,3 8,9 136 Kesä Kesä Kuntoonpanosuot 4 4,8 82 173 277 7,7 Kuntoonpanosuot 3 439,4 1 55,3 6,5 47 Tuotantosuot 87 6,2 39 67 1296 8,8 Tuotantosuot 74 267,4 1 56,3 5,6 47 Syksy Syksy Kuntoonpanosuot 4 5, 57 73 1661 3,6 Kuntoonpanosuot 3 619,5 18 47,2 11 31 Tuotantosuot 4 6,1 27 4 2379 4,6 Tuotantosuot 35 412,6 26 75,3 18 58 Kuva 7-2 Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden ja ympärivuotisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset vedenlaadut eri vuodenaikoina vuosina 21 214 (sisältäen kaikki vesienkäsittelymenetelmät). Tuloksia on painotettu kunkin vuoden näytemäärillä vuodenajoittain. Kuntoonpanokohteiden näytemäärä on 735 ja tuotantovaiheen kohteiden 2 42. 7.7 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tarkkailukaudella 214 tarkkailtiin kuntoonpanovaiheessa pintavalutuskentän tehoa Iso-Kinttaissuolla, Kortenevalla, Kuuhkamonnevalla, Mankisennevalla, Paskalannevalla Copyright Pöyry Finland Oy

ja Pullinnevalla. Tunturisuolla tarkkailtiin kemikaloinnin tehoa (Taulukko 7-6 ja liite 8). Yläpuoliset näytteet otettiin päästötarkkailun näytteenoton yhteydessä muutoin kerran kuukaudessa, mutta Tunturisuolla kahden viikon välein. Iso-Kinttaissuon kenttä poisti kiintoainetta, ravinteita ja rautaa tehokkaasti koko vuoden, mutta COD Mn -arvo nousi kentällä hieman. Iso-Kinttaissuon ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 4 mg/l, kokonaisfosfori 4 µg/l ja kokonaistyppi 1 µg/l. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona. AVI:n ohjeen mukaan se lasketaan kalenterikuukauden keskivirtaamalla (pintavalutuskentältä lähtevä) painotettujen ala- ja yläpuolisten pitoisuuksien vuosikeskiarvoista. Iso-Kinttaissuolta otettiin touko-lokakuussa näytteet kahden viikon välein, joten tuloksia painotettiin näiltä osin jakamalla kyseiset kalenterikuukaudet kahteen osaan. Näin laskettuna Iso-Kinttaissuon pintavalutuskentän tehot olivat seuraavat: kiintoaine 81 %, kokonaisfosfori 74 % ja kokonaistyppi 67 %. Kiintoaineen vuosikeskiarvopitoisuus oli 2,9 mg/l, kokonaisfosforin 37 µg/l ja kokonaistypen 1 71 µg/l. Lupamääräys siis täyttyi kaikkien parametrien kohdalla. Kortenevalla vedenlaadusta lasketut reduktioprosentit olivat samansuuntaisia kuin Iso- Kinttaissuolla, mutta kesän fosforireduktio oli pienempi. Kesällä otettiin neljä tehonäytettä, joista kolmella kerralla kenttä poisti fosforia tehokkaasti, mutta yhdellä kerralla alapuolinen pitoisuus oli jostain syystä lähes kaksinkertainen yläpuoliseen nähden, ja sitä myötä kesän keskimääräinen reduktio pieneni huomattavasti (ks. liite 8.2). Kolmen muun kerran näytteistä laskettu fosforireduktio oli 52 %. Myös Kuuhkamonnevan kentän tulokset olivat samansuuntaisia: kiintoainetta ja ravinteita pidättyi kaikkina vuodenaikoina, muttei kuitenkaan aivan yhtä tehokkaasti kuin edellä mainituilla kentillä. Toisaalta kenttä ei vaikuttanut COD Mn -arvoon juuri lainkaan. Mankisennevan kenttä 1 poisti talvella tehokkaasti kiintoainetta, fosforia ja rautaa sekä typpeäkin 22 %. COD Mn -arvo nousi hieman kentällä. Mankisennevan kenttä 2 toimi kaikilta osin tehottomammin, ja jopa niin että kentältä huuhtoutui typpeä. Myös COD Mn -arvo nousi selvästi. Paskalannevan kenttä ei vielä toiminut odotetulla tavalla: kenttä poisti vain kiintoainetta ja rautaa, ja lisäksi kesällä sekä syksyllä ammoniumtyppeä. Fosforipitoisuudet nousivat kentällä selvästi ja typpipitoisuus hieman. Paskalannevan lupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 6 µg/l ja kokonaistyppi 1 2 µg/l. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona AVI:n ohjeen mukaisesti painottamalla pitoisuuksia kalenterikuukauden keskivirtaamalla. Paskalannevalla virtaamat arvioitiin. Tehotulokset olivat: kiintoaine 87 %, kokonaisfosfori 9 % ja kokonaistyppi 25 %. Kiintoaineen vuosikeskiarvopitoisuus oli 5,3 mg/l, kokonaisfosforin 37 µg/l ja kokonaistypen 3 489 µg/l. Lupamääräys siis täyttyi kiintoaineen ja typen kohdalla, muttei fosforin. Lisäksi lupamääräyksen mukaan pintavalutuskentältä lähtevän veden ph on myös oltava aina vähintään 5. Tämä toteutui vain syksyllä (ks. liite 7.5). Pullinnevan kenttä poisti kuntoonpanovaiheessa (marras- ja joulukuun näytteet) tehokkaasti kiintoainetta ja rautaa, ja kokonaisfosforista ja ammoniumtypestä lähes puolet. Kokonaistyppipitoisuus ei juuri muuttunut, mutta COD Mn -arvo nousi kentällä. Koko vuoden tulokset ja lupamääräyksien toteutuminen on käsitelty kappaleessa 6.6. 57 Copyright Pöyry Finland Oy

58 Taulukko 7-6 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden vesienkäsittelymenetelmien puhdistustehot vuonna 214. n = näytteiden lukumäärä. Harmaalla korostetut = puhdistusteho positiivinen. COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ISO-KINTTAISSUO (pvk1) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 28 16 2533 96 4967 31 Pintavalutuskentän alapuoli 52 58 117 54 347 3,3 Teho % -86 45 6 94 31 89 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 3 125 2 84 45 23 Pintavalutuskentän alapuoli 28 44 865 8 117 5,4 Teho % 7 65 57 91 74 76 Kesä (n=9) Pintavalutuskentän yläpuoli 48 188 3211 1558 75 18 Pintavalutuskentän alapuoli 52 22 198 12 955 1,5 Teho % -9 88 66 99 87 92 Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 29 12 395 16 53 13 Pintavalutuskentän alapuoli 37 15 84 11 63 1, Teho % -3 88 79 99 88 92 Koko vuosi teho % (n=16) -19 8 66 97 71 89 KORTENEVA (pvk1) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 44 123 21 1123 565 14 Pintavalutuskentän alapuoli 47 37 755 1 65 2,5 Teho % -5 7 64 99 89 82 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 31 115 165 74 68 13 Pintavalutuskentän alapuoli 27 31 55 7, 5 1,7 Teho % 15 73 69 99 93 87 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 45 128 1925 588 6925 14 Pintavalutuskentän alapuoli 57 113 128 1 255 3,6 Teho % -26 11 37 98 96 75 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 47 11 26 11 49 22 Pintavalutuskentän alapuoli 44 36 86 8 23 1,2 Teho % 6 67 67 99 95 95 Koko vuosi teho % (n=11) -9 48 56 99 93 82 KUUHKAMONNEVA (pvk2) Talvi (n=6) Pintavalutuskentän yläpuoli 44 17 25 1477 64 Pintavalutuskentän alapuoli 47 47 2133 115 13 Teho % -9 57 15 22 8 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5 11 245 14 55 Pintavalutuskentän alapuoli 46 83 175 595 3 Teho % 8 25 29 58 45 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 94 198 3525 142 18 Pintavalutuskentän alapuoli 93 13 27 74 11 Teho % 2 48 23 48 37 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 67 9 27 12 13 Pintavalutuskentän alapuoli 63 75 21 7 9,3 Teho % 6 17 22 42 28 Koko vuosi teho % (n=13) -1 47 2 37 67 Copyright Pöyry Finland Oy jatkuu seuraavalla sivulla

Taulukko 7-6 jatkuu MANKISENNEVA (pvk1) COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 35 21 276 1788 812 269 Pintavalutuskentän alapuoli 4 67 2142 1138 818 2,1 Teho % -13 67 22 36 9 99 59 MANKISENNEVA (pvk2) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 31 167 249 1692 592 11 Pintavalutuskentän alapuoli 5 79 298 1634 292 3,6 Teho % -6 53-2 3 51 67 PASKALANNEVA (pvk) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 74 21 3425 963 4875 12 Pintavalutuskentän alapuoli 88 312 3488 1325 1543 2,4 Teho % -19-56 -2-38 68 81 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 58 98 13 85 245 5,9 Pintavalutuskentän alapuoli 11 28 265 35 17 2,3 Teho % -74-186 -14-261 31 61 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 15 223 31 624 385 14 Pintavalutuskentän alapuoli 143 46 3575 378 325 5,9 Teho % -36-17 -15 39 16 58 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 83 14 24 65 35 6, Pintavalutuskentän alapuoli 94 16 25 51 23 3, Teho % -13-14 -4 22 34 5 Koko vuosi teho % (n=11) -33-88 -16-11 43 67 PULLINNEVA (pvk1) Talvi (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 55 97 19 915 17 46 Pintavalutuskentän alapuoli 77 51 185 475 295 2,2 Teho % -4 47 3 48 72 95 TUNTURISUO (kem1) Talvi (n=8) Kemikalointiaseman yläpuoli 26 678 1838 91 123 6 Kemikalointiaseman alapuoli 6, 126 1413 93 585 13 Teho % 75 81 23 1 52 79 Tunturisuon kemikalointi toimi kuntoonpanovaiheessa (=talvella) tehokkaasti kiintoaineen, fosforin ja COD Mn :n osalta. Kokonaistypestä poistui 23 %, mutta ammoniumtyppipitoisuus ei juuri muuttunut. Alapuolinen kokonaistyppipitoisuus oli jokaisella näytekerralla hieman yläpuolista pienempi (ks. liite 8.6). Raudasta kemikalointi poisti noin puolet. Kuntoonpanovaiheen tehotuloksia tarkasteltaessa on yleisesti otettava huomioon, että vesienkäsittelyrakenteet ovat uusia ja esimerkiksi pintavalutuskentiltä voi alkuvaiheessa huuhtoutua mm. ravinteita alueella aikaisemmin mahdollisesti tehdyistä metsälannoituksista johtuen. Vedenlaatutarkastelu ei myöskään ota huomioon eroja kentille tulevissa ja niiltä lähtevissä vesimäärissä. Myös näytteiden pieni määrä keväällä ja syksyllä on huomioitava, kuten myös kuntoonpanotöiden valmistumisen asteet. Copyright Pöyry Finland Oy

8 TURVETUOTANNON VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA 214 Pintavalutus on kesäaikana selvästi yleisin vesienkäsittelymenetelmä Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantoalueilla: 76 % kokonaisalasta kuului pintavalutuksen piiriin vuonna 214 (Kuva 8-1 ja Taulukko 8-1). 15 %:lla kokonaispinta-alasta oli vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusallas/altaat ja noin puolelle laskeutusaltaallisesta pinta-alasta oli asennettu virtaamansäätöpadot. Talvella pintavalutuksen osuus oli 47 % ja perustason (la ja/tai la+virtaamansäätö ja/tai sarkaojat) 53 %. Kesäaikaisen ja ympärivuotisen pintavalutuksen osuus on kasvanut tasaisesti viimeisen 1 vuoden aikana ja vastaavasti laskeutusaltaalla varustetun alan osuus on pienentynyt (Kuva 8-1). Ympärivuotisen pintavalutuksen osuus on kasvanut 24 %:sta nykyiselle tasolle (47 %.) Perustason menetelmällä varustetun alan osuus on pienentynyt 71 %:sta nykytasolle (53 %). Suurimmista vesistöalueista pintavalutuskenttien osuus kesäajan vesienkäsittelyrakenteena oli suurin Kuivajoella (9 % kokonaispinta-alasta) ja talviaikana Kuivajoella ja Kalajoella (67 %) (Kuva 8-2). Ympärivuotisen pintavalutuksen osuudet vaihtelivat vesistöalueiden välillä enemmän kuin kesäaikaisen pintavalutuksen. Ympärivuotisen pintavalutuksen osuus on kasvanut viimeisen 1 vuoden aikana suurista vesistöalueista selvimmin Siika- ja Pyhäjoella (Kuva 8-3). Siikajoella osuus on kasvanut 4 %:sta 42 %:iin (pinta-ala on yli kymmenkertaistunut). 6 Kuva 8-1 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista kesällä ja talvella tarkkailukaudella 214 vesistöalueittain. Copyright Pöyry Finland Oy

61 Taulukko 8-1 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmät vesistöalueittain vuonna 214 sekä vuosina 29 213 yhteensä. Pinta-alat sisältävät myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. Vesistöalue Pinta- Laskeutus- Lask.allas+ Kemiallinen Kasv.kenttä/ Haihdutus/ Sarka- Muu Yhteensä valutus allas virtaamans. käs. kosteikko imeytys ojat ha ha ha ha ha ha ha ha ha KESÄ Kalajoki* 1 266 82 229 1 577 Pyhäjoki 2 314 239 167 432 13 3 255 Siikajoki 3 311 482 166 157 188 41 4 345 Temmesjoki 38 72 1 552 Oulujoki 1 33 164 242 64 88 39 1 927 Kiiminkijoki 923 44 178 51 1 196 Iijoki 2 142 353 46 2 955 Siuruanjoki 2 843 97 67 35 3 312 Olhavanjoki 313 1 413 Kuivajoki 1 96 37 41 146 2 184 Piehinginjoki 44 44 Kalimenoja 17 148 165 Yppärinjoki 59 59 Liminkaoja 135 135 yhteensä 16 916 1 689 1 697 754 83 232 22 116 213 16 649 1 92 1 981 785 414 335 4, 66 22 135 212 16 652 2 131 2 329 722 853 3,7 3,8 22 694 211 16 34 2 615 2 281 769 424 4, 315 22 748 21 16 92 3 418 2 82 962 74 3,7 234 24 323 29 14 94 3 656 2 171 1 99 698 4, 234 22 766 TALVI Kalajoki* 1 59 242 229 47 1 577 Pyhäjoki 1 198 1 89 167 3 255 Siikajoki 1 836 2 219 291 4 345 Temmesjoki 12 313 119 552 Oulujoki 845 64 325 64 88 1 927 Kiiminkijoki 639 378 178 1 196 Iijoki 1 468 751 736 2 955 Siuruanjoki 1 27 1 725 317 3 312 Olhavanjoki 313 1 413 Kuivajoki 1 456 69 119 2 184 Piehinginjoki 44 44 Kalimenoja 17 148 165 Yppärinjoki 59 59 Liminkaoja 135 135 yhteensä 1 338 8 95 2 51 64 88 166 22 116 213 9 761 9 549 2 591 64 17 22 135 212 9 263 9 834 2 734 594 175 95 22 694 211 8 69 1 684 2 683 424 21 138 22 748 21 7 815 12 433 2 294 74 845 234 24 323 29 6 56 12 98 2 378 698 852 235 22 766 * kaikki suot eivät PPO:n tarkkailussa Copyright Pöyry Finland Oy

62 Kuva 8-2 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista kesällä ja talvella vuosina 25 214 sisältäen myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. Vuosien 25 212 aineistossa haihdutus/imeytys ja kasvillisuuskenttä/kosteikko on yhdistetty ja merkitty kuvassa ensin mainitulle. Vuodesta 213 lähtien haihdutus/imeytys-kohteiden pinta-ala talvella on sisällytetty laskeutusaltaiden pinta-alaan. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden pintavalutuskentistä 73 % oli ojittamattomia ja 27 % ojitettuja (Kuva 8-4). Pinta-aloittain tarkasteltaessa tilanne ei juuri eronnut: 74 % pintavalutuskentällisestä pinta-alasta oli varustettu ojittamattomalla kentällä ja 26 % ojitetulla. Suurista vesistöalueista Iijoella oli suhteessa eniten ojittamattomia kenttiä: 97 % ja Kalajoella vähiten: 28 %. Kemiallinen vesienkäsittely oli sulan maan aikana käytössä Piipsannevalla, Navettarimmellä ja Jakosuolla, ja ympärivuotisesti Tunturisuolla. Copyright Pöyry Finland Oy

63 Kuva 8-3 Ympärivuotisella pintavalutuksella varustetun pinta-alan osuus turvetuotantopinta-alasta Pohjois-Pohjanmaan suurimmilla vesistöalueilla vuosina 25 214. Pinta-alat sisältävät myös kunnostusvaiheessa olevan sekä tuotannosta poistuneen alan. Copyright Pöyry Finland Oy

64 Kuva 8-4 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden pintavalutuskenttien ojitustilanne vuonna 214 vesistöalueittain. Kaikilla vesistöalueilla ei ollut pintavalutuskenttiä. 9 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖLASKENTA VUONNA 214 9.1 Vuosipäästöjen laskennassa käytettävä aineisto Mikäli kohde oli tarkkailussa, käytettiin sen omia tarkkailutuloksia päästölaskennassa niin pitkälle kuin mahdollista. Tarkkailussa olleen lohkon tuloksia hyödynnettiin saman suon muille lohkoille, mikäli vesienkäsittelymenetelmä oli sama. Kuntoonpanossa olevien alueiden päästöt laskettiin vastaavasti kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden keskimääräisillä ominaispäästöillä, mikäli kohde ei ollut varsinaisessa kuntoonpanotarkkailussa ja siten omaa tarkkailuaineistoa ei ollut. Jos tarkkailukohteelta otetusta näytteestä määritetty pitoisuus oli alle määritysrajan, käytettiin laskennassa määritysrajaa, eli pitoisuutta todennäköisesti hieman yliarvioitiin näissä tapauksissa. Nettokuormitukset laskettiin Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 213) mukaisesti käyttämällä taustapitoisuuksia 2 µg/l fosfori, 5 µg/l typpi ja 1 mg/l kiintoaine. Kiintoaineen taustapitoisuus oli vuoteen 212 saakka 2 mg/l. Edellä mainitut seikat on otettava huomioon verrattaessa tuloksia vuotta 213 edeltäviin tuloksiin. Tuotannossa olleiden soiden päästöt laskettiin Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskimääräisten ominaispäästölukujen perusteella vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti siltä osin kun käytössä ei ollut kohteen omaa tarkkailuaineistoa vuodelta 214 (Taulukko 9-1). Talven, kevään ja syksyn keskimääräisten ominaispäästölukujen laskennassa oli mukana Pohjois-Pohjanmaan kohteiden lisäksi aineistoa täydentämässä yksi Lapissa (Lumiaapa la3) ja kolme Kainuussa sijaitsevaa kohdetta (Humpinsuo pvka, Suurisuo Vuolijoki pvk1 ja Lampsisuo pvk1). Em. kohteet sijaitsevat maantieteellisesti varsin lähellä Pohjois-Pohjanmaata (Lumiaapa Simossa ja muut kohteet Kajaanin Vuolijoella). Kesän keskiarvoissa on mukana myös Pohjois-Pohjanmaan vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa mukana olleiden kohteiden ominaispäästöt. Pintavalutuskentät ovat ympärivuotisissa tarkkailukohteissa yliedustettuna talvella verrattuna koko Pohjois-Pohjanmaalla ympärivuotisessa käytössä olevien pintavalutuskenttien määrään. Ympärivuotinen pintavalutuskenttä oli käytössä 47 %:lla pinta-alasta, mutta ympärivuotisista Pohjois-Pohjanmaan tarkkailukohteista se oli käytössä 76 %:lla. Copyright Pöyry Finland Oy

Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisista tarkkailukohteista kahdeksalla oli talviaikana vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusallas, mutta osa altaista ei ole edustavia tavanomaiseen laskeutusaltaaseen verrattuna. Piipsannevalla allasta ei ole mitoitettu laskeutusaltaaksi ja valuma-alueen pinta-ala on huomattavan suuri. Vuosikuormituksen laskentaaineistossa lisäksi mukana oleva Lumiaapa sijaitsee tarkkailualueen pohjoispuolella Simossa, ja laskeutusaltaan valuma-alue on sielläkin huomattavan suuri. Laskeutusaltaallisten kohteiden ympärivuotista laskenta-aineistoa pienentää se, että talviaikaista virtaamamittausta tehtiin vain muutamalla kohteella. 65 Taulukko 9-1 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin. Ympärivuotisessa aineistossa on mukana yksi Lapissa sijaitseva kohde ja kolme Kainuussa sijaitsevaa kohdetta. Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Talvi 161 22 414,7 23 55,4 13 36 Kevät 31 27 33,6 17 78,3 8,3 6 Kesä 133 58 292,4 9,5 5,3 5,6 41 Syksy 4 31 439,6 26 59,3 18 43 vuosi kg/ha/a 365 133,2 6,5 2,1 3,8 15 Laskeutusaltaalliset suot Talvi 161 4 35 1,2 28 135,8 2 118 Kevät 31 3 398 1,1 29 856,6 17 832 Kesä 133 6 167,5 1 93,3 6, 84 Syksy 4 2 39,6 33 88,2 23 69 vuosi kg/ha/a 365 96,3 8,1 64,2 5,5 59 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä Talvi 161 4 35 1,2 28 135,8 2 118 Kevät 31 3 398 1,1 29 856,6 17 832 Kesä 133 58 292,4 9,5 5,3 5,6 41 Syksy 4 31 439,6 26 59,3 18 43 vuosi kg/ha/a 365 118,3 7,7 57,2 5,2 52 Kuntoonpanosuot Talvi 161 3 89 1,6 35 27,9 19 175 Kevät 31 2 249,5 8,3 123,3 4,1 115 Kesä 133 3 439,4 1 55,3 6,5 47 Syksy 4 3 619,5 18 47,2 11 31 vuosi kg/ha/a 365 223,3 8,1 46,2 4,6 39 9.2 Turvetuotannon päästöt vuonna 214 Päästöjen laskennassa pinta-alana on käytetty kuntoonpanossa olevan, tuotannossa olevan, tuotantokuntoisen sekä tuotannosta poistuneen alueen yhteispinta-alaa. Valmistelemattomat ja jälkikäytössä olevat alueet eivät siis ole mukana. Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt on esitetty vesistöalueittain taulukoissa Taulukko 9-2 - Taulukko 9-12. Taulukoiden sarakkeessa tarkkailtu K tarkoittaa luvanmukaisessa päästötarkkailussa ollutta suota. E tarkoittaa suota joka ei ollut tarkkailussa ja jonka päästöt on näin ollen arvioitu pinta-alan ja vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla ominaiskuormitusarvoilla. S on suppea ja J jälkihoitovaiheen tarkkailu; tällöin tarkkailutuloksia on käytetty suon omien päästöjen laskennassa mutta se ei ole mukana kokoomataulukoiden keskiarvoissa. V kuvaa suota, jolla on suoritettu ainoastaan virtaamamittaus. Merkintää erill. käytetään jos suon tarkkailu poikkeaa edellä mainituista. Copyright Pöyry Finland Oy

66 Taulukko 9-2 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kalajoen vesistöalueella 1.11.213 31.1.214. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hankilanneva (osa) Vapo Oy 53.73 E Nurmesneva (osa) Vapo Oy 53.74 3 28 238 E 31 76 5 1 558 4 834 29 99 3 537 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 53.83 23 4,8 28 K 2 791 2,7 84 441,9 4 352 Koivulanneva Vapo Oy 53.65 82 82 S 8 89 26 64 4 742 17 49 4 346 Jouttenisenneva Vapo Oy 53.82 7,5 35 43 E 5 718 9, 281 87 5,1 164 637 Jouttenisenneva Vapo Oy 53.83 34 13 47 E 5 538 14 363 2 692 9,1 245 2 443 Vasamanneva Vapo Oy 53.36 54 54 K 6 542 7,6 515 1 231 1,9 363 927 Rautamullansuo Vapo Oy 53.94 58 1,5 8, 67 E 8 93 14 438 1 359 8, 255 994 Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy 53.98 66 1 76 E 1 12 16 496 1 538 9,1 289 1 125 Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy 53.94 91 14 15 E 14 21 22 688 2 134 13 41 1 561 Päällys neva Kanteleen Voima Oy 53.97 4 4 E 5 384 8,5 264 82 4,8 154 6 Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy 53.59 89 89 S 14 93 21 627 1 655 12 364 1 142 Lamminneva Kanteleen Voima Oy 53.76 144 144 K 19 793 37 1 41 2 546 25 676 1 836 Akanrahka Turvejetti Ky 53.22 72 72 E 7 774 23 578 4 443 14 39 4 52 Paskalanneva Jukuturve Oy 53.24 54 42 96 K 25 734 68 938 1 563 6 735 1 157 Löytynneva Turveruukki Oy 53.25 134 14 148 S 11 986 39 1 37 8 689 25 718 8 41 Isoneva Reisjärven kunta 53.53 44 44 E 4 226 14 357 2 823 8,8 241 2 586 Niittylammenneva Vähäsalo & Lahti Oy 53.93 Tuppuraneva Valtonen 53.98 Multakaarronneva Kanteleen Voima Oy 53.76 38 38 K 3 734 11 262 1 957 6,9 181 1 788 Isoneva Maaselän turvetuotanto 53.53 38 38 K 4 482 1 288 1 953 6,2 199 1 769 Onkilamminneva Maaselän turvetuotanto 53.53 11 38 49 K 8 397 15 397 2 94 9,4 271 2 646 Puronneva Kokkola Power Oy 53.97 78 78 E 1 422 16 511 1 586 9,4 298 1 161 Tuotantosuot yhteensä 1 77 2 434 1 512 187 846 361 1 577 49 578 217 6 678 41 747 Kuntoonpanosuot yhteensä 64 64 22 479 62 749 1 21 57 623 95 Vesistöalue yhteensä 64 1 77 2 434 1 577 21 326 424 11 326 5 779 275 7 31 42 697 213 1 78 36 354 1 468 185 163 395 9 87 57 1 26 6 382 5 132 212 89 1 98 39 39 1 535 268 477 566 16 55 77 11 374 11 5 57 721 211 145 997 15 252 1 49 188 29 356 8 987 47 651 248 6 163 36 695 21 65 1 87 81 441 1 675 178 654 355 9 137 42 698 228 5 887 3 284 29 25 993 3 252 1 299 126 969 439 7 93 45 833 329 5 124 35 162 Taulukko 9-3 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Pyhäjoen vesistöalueella 1.11.213 31.1.214. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Ahmaneva Vapo Oy 54.79 25 7, 32 V 3 936 1 245 1 761 6, 164 1 595 Haaponeva Vapo Oy 54.22 96 55 17 321 E 36 138 99 2 56 18 911 63 1 692 17 21 Piipsanneva (osa) Vapo Oy 54.34 156 577 734 K 74 568 151 3 628 18 368 95 2 37 15 189 Puutionneva Vapo Oy 54.28 4 87 127 K 12 879 36 97 6 943 22 64 6 312 Kuljunneva Vapo Oy 54.32 83 83 K 7 357 12 531 3 325 7,1 412 3 87 Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy 54.37 87 87 E 1 228 27 67 4 972 17 452 4 511 Äijönneva Vapo Oy 54.28 96 96 K 12 974 32 883 2 794 23 643 2 31 Lehtoneva Vapo Oy 54.85 29 29 E 2 747 9,1 232 1 835 5,7 156 1 681 Luomaneva Vapo Oy 54.85 71 25 96 E 11 312 29 741 5 499 19 5 4 99 Onkineva Vapo Oy 54.84 24 24 J 2 532 7,4 186 1 582 4,7 128 1 462 Pihlajaneva Vapo Oy 54.85 68 48 116 E 13 66 36 97 6 845 23 612 6 226 Porkanneva Vapo Oy 54.85 4 4 K 5 29 15 328 2 391 1 235 2 199 Siloneva Vapo Oy 54.84 11 25 126 E 16 793 26 824 2 556 15 48 1 87 Nurmesneva (osa) Vapo Oy 54.47 27 75 12 E 9 826 33 829 6 563 2 56 6 11 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 54.51 9,7 53 63 E 6 335 18 446 3 669 11 31 3 369 Kuuhkamonneva Vapo Oy 54.72 5 196 68 314 K 41 75 83 2 31 14 562 52 1 547 12 982 Ojaneva Vapo Oy 54.76 38 14 52 E 6 128 16 41 2 979 1 271 2 73 Iso-Lamminneva Vapo Oy 54.41 32 32 K 3 692 5,4 358 987,7 239 75 Märsynneva Vapo Oy 54.77 128 128 K 14 9 31 697 3 136 16 322 2 386 Verkaneva Vapo Oy 54.72 3, 55 58 K 11 186 7,1 21 363 2,8 93 146 Veneneva Kanteleen Voima Oy 54.36 142 142 K 2 132 25 1 8 2 819 14 529 2 25 Puntarisuo Kanteleen Voima Oy 54.46 58 58 E 7 73 12 379 1 177 7, 221 861 Ilkanneva Kanteleen Voima Oy 54.36 85 85 K 8 11 19 197 876 16 18 688 Lehtoneva Turveruukki Oy 54.85 78 24 13 E 9 874 33 833 6 596 21 562 6 41 Jahtavisneva Megaturve Oy 54.19 2 2 E 1 883 6,3 159 1 258 3,9 17 1 152 Marjaneva (osa) Megaturve Oy 54.81 15 15 E 1 441 4,8 122 962 3, 82 881 Kärsämäenneva AP-Peat Oy/Kanteleen Voima Oy 54.61 14 35 139 K 28 148 23 1 419 3 127 4,9 96 2 174 Aittoneva Jukuturve Oy 54.77 8,5 8,5 E 816 2,7 69 545 1,7 46 499 Palaneva T:mi Hämäläinen 54.77 26 26 E 3 64 7,9 21 1 489 5, 135 1 351 Tuotantosuot yhteensä 1 885 9 1 227 3 22 373 634 86 21 823 126 42 491 13 85 11 58 Kuntoonpanosuot yhteensä 53 53 1 87 11 391 2 488 7,5 296 2 298 Vesistöalue yhteensä 53 1 885 9 1 227 3 255 383 721 817 22 215 128 891 499 14 146 112 879 213 157 1 986 35 1 164 3 342 414 878 1 153 23 627 172 989 853 15 778 156 621 212 156 2 295 1 32 3 483 628 519 1 457 35 31 174 949 1 48 24 69 133 769 211 397 2 393 3 79 3 584 419 248 932 21 327 14 942 673 14 5 79 378 21 341 2 577 1 218 4 136 374 487 92 23 552 138 678 632 15 772 11 472 29 423 2 661 861 3 946 373 719 1 31 21 866 133 177 1 6 14 137 12 848 Copyright Pöyry Finland Oy

67 Taulukko 9-4 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Siikajoen vesistöalueella 1.11.213 31.1.214. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piipsanneva (osa) Vapo Oy 57.68 49 18 67 K 7 47 21 483 4 467 14 327 4 145 Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy 57.48 44 2 64 K 6 496 18 466 3 62 11 312 3 35 Joutenneva Vapo Oy 57.63 J Jousineva Vapo Oy 57.27 93 79 173 K 19 487 49 1 39 8 813 29 857 7 892 Navettarimpi (KAI) Vapo Oy 57.48 54 6,6 115 176 K 12 296 47 1 173 11 38 29 786 1 243 Varisneva Vapo Oy 57.88 16 16 E 1 518 5,1 128 1 14 3,2 86 928 Kureluijanneva Vapo Oy 57.67 25 11 135 K 14 939 38 1 3 7 41 23 658 6 73 Jyletneva Vapo Oy 57.69 13 2 62 95 K 11 912 29 732 5 484 18 484 4 977 Kivineva Pulkkila Vapo Oy 57.28 135 151 286 E 3 92 87 2 241 17 562 54 1 496 16 32 Kivineva Pulkkila Vapo Oy 57.69 92 4,5 69 166 E 17 986 5 1 283 1 14 3 853 9 13 Puronräme (KAI) Vapo Oy 57.42 294 17 311 K 37 225 51 1 688 8 451 28 1 156 7 393 Kärjenrimpi (KAI) Vapo Oy 57.48 252 27 279 K 31 31 44 1 63 7 583 24 1 142 6 67 Paskoneva Vapo Oy 57.68 96 96 K 12 79 15 81 1 646 9, 64 1 324 Saarineva Vapo Oy 57.37 114 114 K 32 713 39 1 887 4 872 19 1 44 3 95 Sauvasuo Vapo Oy 57.33 31 31 K 1 849 13 471 1 62 7,2 315 1 29 Mankisenneva Vapo Oy 57.26 4 187 45 272 K 51 41 74 2 268 3 175 49 1 681 2 35 Korteneva Vapo Oy 57.63 19 19 K 39 45 35 725 2 118 16 249 1 166 Hourunneva Turveruukki Oy 57.21 29 5, 34 K 3 132 1 253 2 289 7, 177 2 134 Hourunneva Turveruukki Oy 57.26 55 55 K 5 694 17 418 3 419 11 281 3 16 Kupukkaneva Turveruukki Oy 57.24 18 18 K 1 158 4,2 15 896 2,7 74 832 Rahvaanneva Turveruukki Oy 57.21 122 122 E 14 376 37 941 6 989 24 636 6 341 Savaloneva Turveruukki Oy 57.73 86 18 14 K 11 581 24 697 3 518 14 437 2 993 Lahnasneva Turveruukki Oy 57.69 122 3,1 125 K 15 158 39 965 7 63 25 644 6 941 Peuraneva Turveruukki Oy 57.72 126 126 S 18 947 23 869 2 78 12 524 2 36 Tervasneva Turveruukki Oy 57.17 57 57 K 6 419 23 378 1 531 19 276 1 318 Hevoskorpi Turveruukki Oy 57.17 91 91 K 1 257 14 525 2 484 8, 374 2 185 Hangasneva Turveruukki Oy 57.92 4,7 23 28 K 2 339 7,6 226 1 818 4,4 154 1 671 Hangasneva Turveruukki Oy 57.81 12 33 45 E 4 341 14 366 2 9 9, 247 2 656 Hangasneva Turveruukki Oy 57.13 9,3 5, 14 E 1 374 4,6 116 917 2,9 78 84 Hukanneva Turveruukki Oy 57.83 74 115 189 K 1 328 2 883 6 231 5,7 522 5 59 Paloneva Turveruukki Oy 57.85 32 3 62 K 4 644 5,9 267 1 724 2,3 177 1 545 Järvineva Turveruukki Oy 57.13 54 2, 56 K 1 324 26 423 1 268 22 312 1 46 Tahkoneva Turveruukki Oy 57.29 117 117 E 14 357 32 854 5 235 2 553 4 61 Huhanneva Turveruukki Oy 57.73 11 1, 111 E 12 99 34 856 6 393 21 578 5 86 Huhtineva Turveruukki Oy 57.18 114 114 K 14 155 39 844 6 98 26 52 5 529 Iso-Manninen Turveruukki Oy 57.32 3,8 3,8 E 421 1,1 29 228,7 2 28 Iso-Manninen Turveruukki Oy 57.23 13 2,2 133 K 17 183 38 1 1 7 266 23 677 6 573 Jylenneva Turveruukki Oy 57.68 7 7 K 9 185 14 44 1 22 7,7 255 84 Pikarineva Turveruukki Oy 57.18 89 4,7 93 K 13 5 23 636 3 554 14 371 3 34 Honkaneva Turveruukki Oy 57.84 23 23 K 1 829 6, 171 1 29 3,5 116 1 177 Pullinneva Turveruukki Oy 57.14 48 48 K 12 852 32 411 1 317 3 351 1 199 Vesiläisenneva Turveruukki Oy 57.73 19 19 K 2 358 5,9 142 1 29 3,7 94 93 Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy 57.73 29 3,5 32 K 3 959 1 238 1 728 6,3 158 1 561 Isoneva Paavolan Turve Ky 57.13 47 47 E 4 514 15 381 3 15 9,4 257 2 762 Ahmaneva Paavolan Turve Ky 57.92 2 2 E 1 921 6,4 162 1 283 4, 19 1 175 Tuotantosuot yhteensä 3 33 1 1 49 4 183 516 413 1 92 3 78 181 615 676 2 866 161 774 Kuntoonpanosuot yhteensä 162 162 49 469 5 1 162 3 186 26 555 1 976 Vesistöalue yhteensä 162 3 33 1 1 49 4 345 565 882 1 142 31 871 184 81 72 21 421 163 75 213 198 3 171 172 745 4 285 54 241 1 55 32 655 22 392 1 96 22 151 199 455 212 38 3 246 48 868 4 469 825 126 1 87 47 8 24 74 1 29 33 42 187 479 211 413 3 49 24 883 4 369 583 955 1 3 3 198 155 653 947 21 31 12 299 21 737 2 948 96 4 646 471 28 1 119 25 891 132 485 794 17 612 11 86 29 56 2 75 83 4 189 466 944 1 566 27 13 162 292 1 238 18 732 129 312 Taulukko 9-5 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Temmesjoen vesistöalueella 1.11.213 31.1.214. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jouttenoinen Vapo Oy 58.6 53 67 12 E 16 2 25 786 2 438 14 458 1 784 Pelsonrimpi (KAI) Vapo Oy 58.58 43 5, 85 133 J 14 521 42 993 7 685 28 68 7 3 Raja-aava (KAI) Vapo Oy 58.53 1 8 9 E 1 152 28 74 5 318 18 476 4 837 Tuulisuo (KAI) Vapo Oy 58.53 33 14 73 119 E 14 58 36 92 6 834 23 621 6 21 Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy 58.53 17,7 72 9 E 9 183 28 71 5 574 17 48 5 12 Tuotantosuot yhteensä 156 2 376 552 63 934 16 4 113 27 849 11 2 715 24 953 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 156 2 376 552 63 934 16 4 113 27 849 11 2 715 24 953 213 177 53 322 552 71 779 224 4 57 34 42 164 2 983 31 5 212 282 53 221 556 126 457 287 6 921 44 448 29 4 898 36 56 211 321 43 194 558 73 22 26 4 31 19 844 161 2 878 15 376 21 449 5 146 6 67 826 177 3 692 18 23 131 2 533 13 788 29 17 65 4 626 77 995 327 4 99 3 224 268 3 489 24 464 Copyright Pöyry Finland Oy

68 Taulukko 9-6 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Oulujoen vesistöalueella 1.11.213 31.1.214. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hanhineva Vapo Oy 59.171 22 22 E 2 44 6,6 169 1 318 4,2 115 1 25 Itäsuo Vapo Oy 59.231 17 14 121 K 1 727 13 393 89 3,5 13 278 Keisarinsuo - Timonsuo Vapo Oy/ Timoni Oy 59.163 62 62 E 5 955 2 53 3 978 12 339 3 643 Korentosuo Vapo Oy 59.153 175 14 189 K 18 275 21 871 1 376 5,5 49 614 Pehkeensuo Vapo Oy 59.221 149 34 183 K 19 273 25 858 3 519 5,2 358 2 515 Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy 59.172 56 56 J 5 379 18 454 3 593 11 36 3 291 Tunturisuo Vapo Oy 59.163 64 64 K 4 31 66 832 7 534 52 467 6 823 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.253 4 1,4 41 E 4 831 13 316 2 349 7,9 214 2 131 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.261 213 18 231 E 3 814 48 1 512 4 69 28 881 3 431 Isosuo, Vaala (KAI) Vapo Oy 59.267 55 3, 58 K 6 474 13 324 835 6,2 152 492 Petäikönsuo Turveruukki Oy 59.174 122 122 E 11 756 39 992 7 853 24 669 7 192 Miehonsuo I Turveruukki Oy 59.144 76 21 97 K 11 58 21 768 11 234 11 522 1 738 Turvesuo Turveruukki Oy 59.144 87,6 88 E 11 15 18 574 2 14 1 336 1 552 Kapustasuo Turveruukki Oy 59.252 7 14 84 E 9 839 26 644 4 783 16 435 4 34 Kanasuo Turveruukki Oy 59.131 116 8,2 124 E 14 576 38 954 7 86 24 644 6 429 Haarasuo Turveruukki Oy 59.155 126 38 164 E 19 266 5 1 261 9 366 32 852 8 498 Miehonsuo II Turveruukki Oy 59.144 2 4,1 24 E 3 19 5, 159 763 2,8 95 636 Konnansuo Turveruukki Oy 59.141 E Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy 59.232 92,6 93 K 12 831 21 627 3 246 1 331 2 313 Hautasuo (osa) Turveruukki Oy 59.142 22 22 E 2 132 7,1 18 1 424 4,4 121 1 35 Latvasuo S.Kinnunen 59.232 43 43 E 4 13 14 349 2 759 8,6 235 2 527 Ruostesuo A.Haataja 59.231 4 4 E 4 713 12 39 2 291 7,7 28 2 79 Tuotantosuot yhteensä 1 43 17 416 1 863 29 27 428 12 216 75 286 236 7 434 65 29 Kuntoonpanosuot yhteensä 64 64 4 31 66 832 7 534 52 467 6 823 Vesistöalue yhteensä 64 1 43 17 416 1 927 213 516 494 13 48 82 821 288 7 9 72 32 213 68 1 553 19 329 1 97 233 538 742 14 94 94 599 54 8 965 84 319 212 129 1 635 228 1 993 343 918 929 19 936 93 465 676 13 286 68 548 211 89 1 651 237 1 978 237 952 571 12 53 79 574 414 8 424 63 465 21 66 1 673 265 2 4 23 585 476 11 556 57 211 324 7 7 42 393 29 94 1 627 1 19 1 972 216 688 697 12 117 71 568 536 8 48 55 812 Taulukko 9-7 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kiiminkijoen vesistöalueella 1.11.213 31.1.214. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Isonivansuo Vapo Oy 6.62 22 22 K 2 882 9,1 187 1 671 6,1 12 1 533 Vittasuo Vapo Oy 6.62 44 9, 53 K 4 961 15 368 2 827 9,1 241 2 563 Alalamminsuo Vapo Oy 62.64 99 4, 13 K 9 433 26 726 5 279 15 459 4 727 Erkansuo Vapo Oy 6.32 154 46 2 K 18 49 28 933 2 678 15 481 1 83 Hakasuo Vapo Oy 6.26 162 38 2 K 9 226 24 1 751 7 585, 89 5 71 Hangassuo Vapo Oy 6.25 34 34 K 3 266 11 276 2 181 6,8 186 1 998 Marttilansuo Vapo Oy 6.22 15 15 J 1 563 4,8 129 98 3, 9 91 Isosuo Vapo Oy 6.46 14 2 124 K 6 13 5,7 321 714, 74 195 Sapilassuo Vapo Oy 6.37 57 57 K 8 278 13 372 1 125 7,2 212 813 Vainionsuo Turveruukki Oy 6.68 67 91 158 K 13 913 43 1 122 8 673 27 757 7 923 Vainionsuo Turveruukki Oy 6.69 38 16 54 E 6 31 16 411 3 77 1 277 2 796 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy 6.22 43 12 55 K 5 819 17 452 4 54 8,9 265 4 121 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy 6.13 28 28 E 3 299 8,6 216 1 64 5,4 146 1 455 Varpasuo Turveruukki Oy 6.13 42,7 42 E 4 67 14 287 1 288 1 164 1 47 Varpasuo Turveruukki Oy 6.61 13 2,7 16 S 1 738 5,2 17 479 3,6 61 389 Kuusisuo T. ja E. Valkola 6.61 2 14 34 K 3 264 9, 235 1 758 5,4 156 1 594 Tuotantosuot yhteensä 87 325 1 196 12 522 249 7 893 46 424 132 4 498 39 559 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 87 325 1 196 12 522 249 7 893 46 424 132 4 498 39 559 213 3 853 24 27 1 15 12 635 342 8 82 55 96 227 5 41 49 137 212 3 868 24 259 1 155 194 311 386 1 874 49 429 247 6 937 34 486 211 3 948 24 199 1 174 139 725 273 7 255 36 668 183 4 831 27 64 21 3 1 3 27 37 1 34 134 435 297 7 26 33 555 198 4 652 23 84 29 16 1 55 294 1 365 124 774 421 8 413 5 696 34 5 356 39 253 Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 9-8 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Iijoen vesistöalueella 1.11.213 31.1.214. 69 Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Kortesuo Vapo Oy 61.137 5 21 71 E 9 463 15 464 1 44 8,5 271 1 54 Joutsensuo Vapo Oy 61.124 57 61 119 E 15 87 25 775 2 46 14 452 1 76 Haukkasuo Vapo Oy 61.124 2,9 92 63 157 K 2 27 29 918 4 494 15 54 2 834 Lehdonsuo Vapo Oy 61.321 19 7, 116 E 15 46 24 758 2 353 14 442 1 722 Palosuo Vapo Oy 61.126 73 14 87 E 1 252 27 671 4 984 17 453 4 522 Iso-Pihlajasuo Vapo Oy 61.129 14 81 95 K 14 11 22 636 3 236 12 323 2 623 Olki-Peurasuo Vapo Oy 61.129 9 2,7 93 K 19 398 29 1 112 2 184 13 738 1 419 Kapulasuo Vapo Oy 61.154 45 53 98 K 8 155 26 699 5 811 15 462 5 325 Koppelosaarensuo Vapo Oy 61.124 13 6,8 2 E 1 931 6,4 163 1 29 4, 11 1 181 Koppelosaarensuo Vapo Oy 61.131 5,9 12 18 E 1 748 5,8 148 1 168 3,6 1 1 69 Kupsussuo Vapo Oy 61.122 161 161 K 14 386 19 1 31 3 273 4,1 921 2 58 Leväsuo Vapo Oy 61.161 59 78 137 E 16 253 34 977 5 9 21 69 4 348 Leväsuo Vapo Oy 61.166 6,2 22 28 E 3 772 5,9 185 574 3,4 18 42 Koutuansuo Vapo Oy 61.126 27 24 51 K 4 436 14 351 2 741 8,1 227 2 479 Kärppäsuo Turveruukki Oy 61.124 42,6 42 K 4 985 13 326 2 423 8,2 22 2 199 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy 61.131 11 13 123 S 14 255 32 726 2 363 22 419 1 766 Murtosuo Turveruukki Oy 61.142 97 19 116 E 12 119 34 9 6 38 21 592 5 68 Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukki Oy 61.131 4 12 52 E 5 935 14 386 2 281 8,5 245 1 997 Ällinsuo Turveruukki Oy 61.142 122 46 169 E 19 879 52 1 32 9 664 33 879 8 768 Isosuo Kollaja Turveruukki Oy 61.133 37 37 E 4 384 11 287 2 131 7,2 194 1 933 Ahvensuo Turveruukki Oy 61.127 25 3,4 28 E 2 68 8,9 226 1 79 5,6 153 1 639 Ahvensuo Turveruukki Oy 61.124 24 3,7 28 E 3 276 8,5 214 1 593 5,4 145 1 445 Latvasuo Turveruukki Oy 61.123 34 33 68 E 6 493 22 548 4 337 14 37 3 972 Latvasuo Turveruukki Oy 61.124 22 4,2 26 E 3 425 5,4 168 521 3,1 98 381 Luisansuo Turveruukki Oy 61.124 43 11 54 E 7 21 11 354 1 97 6,5 26 83 Lavasuo Turveruukki Oy 61.124 55 5,3 61 E 8 77 13 396 1 229 7,3 231 899 Kuikkasuo Turveruukki Oy 61.187 34 7,4 41 E 3 976 13 336 2 656 8,3 226 2 433 Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy 61.124 75 2,9 78 E 9 168 24 6 4 457 15 45 4 44 Iso-Rytisuo Turveruukki Oy 61.125 75 5,4 8 E 1 72 17 525 1 629 1 36 1 192 Takasuo Turveruukki Oy 61.155 115 25 141 E 13 55 45 1 14 9 21 28 769 8 262 Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy 61.124 65 65 E 8 596 14 422 1 38 7,7 246 957 Ruonasuo Turveruukki Oy 61.128 15 5,5 111 E 13 21 34 853 6 33 21 576 5 743 Iso-Jännesuo Turveruukki Oy 61.127 73 73 E 9 676 15 475 1 473 8,7 277 1 77 Syrjäsuo Turveruukki Oy 61.149 35,3 36 E 4 27 11 275 2 45 6,9 186 1 856 Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö 61.142 54 54 18 E 1 373 35 875 6 929 22 591 6 346 Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö 61.149 1 39 49 E 6 531 1 32 994 5,9 187 727 Hulikkasuo Rasepi Oy 61.37 15 15 3 E 2 881 1 243 1 925 6, 164 1 763 Kapustasuo Rasepi Oy 61.672 7 2 9 E 8 644 29 729 5 774 18 492 5 289 Tuotantosuot yhteensä 2 18 772 2 952 348 555 761 21 761 121 189 45 13 919 14 323 Kuntoonpanosuot yhteensä 3 3 641 1, 23 134,6 13 114 Vesistöalue yhteensä 3 2 18 772 2 955 349 196 762 21 784 121 323 45 13 932 14 437 213 22 2 173 5 746 2 99 363 674 938 21 124 136 111 651 13 86 121 497 212 6 2 36 16 619 3 1 54 887 1 144 32 247 151 673 757 21 956 112 587 211 68 2 376 15 582 3 41 371 858 783 2 991 17 467 539 14 6 83 11 21 284 2 371 72 444 3 172 328 856 775 19 226 89 72 526 12 85 65 925 29 236 2 232 65 359 2 893 292 682 962 17 21 1 41 73 11 138 77 757 Copyright Pöyry Finland Oy

7 Taulukko 9-9 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Siuruanjoen vesistöalueella 1.11.213 31.1.214. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Saarisuo Vapo Oy 61.415 181 13 194 E 22 86 59 1 497 11 113 38 1 11 1 83 Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy 61.412 1, 1 15 116 E 13 772 35 895 6 634 22 64 6 16 Viitasuo Vapo Oy 61.415 28 28 K 2 641 8,8 223 1 764 5,5 15 1 616 Kynkäänsuo Vapo Oy 61.413 238 23 261 K 27 643 187 2 98 13 277 159 1 396 11 875 Kynkäänsuo Vapo Oy 61.415 48 7, 55 K 6 51 16 391 3 36 1 258 3 85 Kynkäänsuo Vapo Oy 61.416 78 38 115 E 11 987 83 894 5 658 71 593 5 56 Teerilammensuo Vapo Oy 61.444 162 162 E 19 31 49 1 246 9 251 31 841 8 394 Sivakkasuo Vapo Oy 61.482 13 13 26 E 3 52 7,9 2 1 484 5, 135 1 346 Sivakkasuo Vapo Oy 61.486 5 46 96 E 11 36 29 744 5 522 19 52 5 1 Iso-Pukasuo Vapo Oy 61.481 63 63 V 7 593 18 467 3 68 11 37 2 734 Polvisuo Vapo Oy 61.416 135,8 136 E 16 26 42 1 49 7 791 26 78 7 69 Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy 61.413 1 1 E 1 19 3,1 78 579 2, 53 525 Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy 61.413 J Kalliosuot:Kuikkasalmensuo Vapo Oy 61.413 J Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy 61.413 J Iso-Kinttaissuo Vapo Oy 61.491 12 129 249 K 36 369 41 1 32 4 275 2 713 3 98 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy 61.485 5 2,2 52 E 5 224 18 368 2 927 13 25 2 682 Kapeimmansuo Turveruukki Oy 61.484 21,3 22 E 2 865 4,5 141 436 2,6 82 319 Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy 61.419 117 49 166 E 19 537 51 1 279 9 498 32 864 8 617 Kääpäsuo Turveruukki Oy 61.483 75 65 14 S 11 543 38 936 7 78 24 643 7 1 Pukasuo Turveruukki Oy 61.419 72 13 86 E 9 287 26 664 5 178 16 45 4 737 Viidansuo Turveruukki Oy 61.483 38 69 14 121 K 17 3 26 741 2 813 15 43 2 193 Ämmänsuo Turveruukki Oy 61.421 3 7,9 38 E 4 192 11 291 2 265 7,2 197 2 71 Kaartosuo Turveruukki Oy 61.485 31,7 31 E 4 185 6,6 25 637 3,8 12 466 Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy 61.442 57 14 71 E 9 489 15 466 1 444 8,5 271 1 57 Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy 61.466 49 2,3 52 E 6 89 11 338 1 49 6,2 197 767 Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy 61.431 156 19 176 E 23 417 37 1 149 3 564 21 67 2 68 Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy 61.471 312 2,5 314 E 41 849 66 2 53 6 37 38 1 197 4 66 Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy 61.416 12 5,2 17 E 1 633 5,4 138 1 91 3,4 93 999 Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy 61.417 63 43 16 S 9 35 3 762 5 986 18 511 5 436 Ronisuo Turveruukki Oy 61.422 79 79 E 9 25 24 66 4 497 15 49 4 8 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy 61.416 76 8, 84 K 7 175 14 373 1 34 4,6 125 845 Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy 61.416 91 3 121 E 16 73 25 789 2 447 14 46 1 79 Kotisuo Turvetuote Peat Bog 61.425 18 7, 25 E 2 41 8, 23 1 64 5, 137 1 469 Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog 61.425 33 33 E 3 889 1 255 1 89 6,4 172 1 715 Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve 61.414 7 7 E 8 48 2 522 3 455 12 344 3 81 Tuotantosuot yhteensä 2 675 1 467 3 153 368 438 1 3 22 698 137 149 678 14 553 12 421 Kuntoonpanosuot yhteensä 159 159 25 285 23 662 2 826 1 338 2 177 Vesistöalue yhteensä 159 2 675 1 467 3 312 393 723 1 26 23 36 139 975 688 14 891 122 599 213 1 2 723 67 3 394 461 3 1 627 29 11 211 789 1 233 18 989 191 659 212 1 2 781 12 64 3 399 584 834 1 638 35 878 179 271 1 22 24 344 135 113 211 1 2 861 25 537 3 424 391 882 1 178 22 6 116 573 9 15 313 88 64 21 5 3 56 28 49 3 497 342 68 1 161 2 299 1 25 93 13 731 75 192 29 18 3 17 29 243 3 46 335 943 1 331 21 339 128 628 1 63 14 483 12 664 Taulukko 9-1 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Olhavanjoen vesistöalueella 1.11.213 31.1.214. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jakosuo Vapo Oy 62.6 219 16 235 K 24 774 55 1 586 9 5 32 968 7 83 Vasikkasuo Vapo Oy 62.6 145 33 178 K 15 817 26 826 2 227 13 418 1 416 Tuotantosuot yhteensä 364 49 413 4 591 81 2 413 11 277 46 1 386 9 218 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 364 49 413 4 591 81 2 413 11 277 46 1 386 9 218 213 378 35 413 51 357 11 2 765 15 189 7 1 74 13 149 212 397 32 429 74 393 178 4 298 17 89 127 2 931 12 75 211 41 2 31 434 44 973 141 2 773 12 244 18 1 933 8 998 21 418 13 3 434 41 827 116 2 625 13 788 84 1 768 1 5 29 418 13 3 434 38 23 167 2 549 15 24 135 1 687 11 77 Copyright Pöyry Finland Oy

71 Taulukko 9-11 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kuivajoen vesistöalueella 1.11.213 31.1.214. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Näätäaapa (LAP) Vapo Oy 63.54 234 15 249 K 34 732 49 1 489 19 725 2 662 18 11 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy 63.43 224 1,9 13 239 K 32 73 44 1 392 15 48 19 66 13 935 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy 63.41 19 19 E 2 577 3,6 111 1 356 1,5 49 1 234 Kuurtosuo Turveruukki Oy 63.72 159 13 171 E 21 68 43 1 212 6 37 26 762 5 448 Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy 63.55 29 14 43 E 5 43 13 33 2 452 8,3 223 2 225 Jääräsuo Kuiva-Turve Oy 63.14 59 6,9 66 K 9 151 13 375 999 5, 155 55 Komppasuo Kuiva-Turve Oy 63.34 111 18 129 E 15 896 35 942 5 725 22 69 5 34 Komppasuo Kuiva-Turve Oy 63.31 121 5,6 126 E 14 895 39 975 7 241 24 658 6 57 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy 63.33 147 3,5 15 E 19 992 31 981 3 43 18 572 2 226 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy 63.71 35 35 E 4 598 7,2 226 7 4,1 132 512 Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy 63.14 322 31 353 K 21 473 37 1 391 4 98 5, 477 3 47 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy 63.38 7 19 89 E 7 567 15 393 1 414 4,8 132 891 Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy 63.17 28 28 E 3 692 5,8 181 562 3,3 16 411 Turkkisuo Kuiva-Turve Oy 63.32 24 8,5 213 K 13 99 66 1 255 7 614 47 74 6 586 Turkkisuo Kuiva-Turve Oy 63.34 9 1,8 92 E 9 589 17 521 1 616 8,5 256 1 99 Iso-Saarisuo JV-Josku Oy 63.11 37 37 E 3 554 12 3 2 374 7,4 22 2 174 Ruonansuo (LAP) Simon Turvejaloste 63.63 85 3 31 146 E 16 234 44 1 128 8 771 28 764 8 21 Tuotantosuot yhteensä 1 972 32 179 2 184 236 664 476 13 23 9 349 252 7 14 78 73 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 1 972 32 179 2 184 236 664 476 13 23 9 349 252 7 14 78 73 213 5 1 997 19 148 2 168 257 41 574 13 85 75 213 358 8 187 64 5 212 5 2 19 19 126 2 169 375 393 639 18 974 83 859 36 11 154 55 919 211 2 56 12 14 2 172 276 792 464 12 956 57 694 291 8 464 4 521 21 2 8 66 75 2 215 232 98 498 11 338 53 546 339 7 247 38 144 29 18 2 139 3 39 2 226 21 73 623 11 21 61 52 448 6 712 44 857 Taulukko 9-12 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Piehinginjoen, Kalimenojan, Yppärinjoen ja Liminkaojan vesistöalueilla 1.11.213 31.1.214. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piehinginjoki Puuroneva Vapo Oy 56.4 35 8,6 44 J 3 862 12 332 2 994 7,1 223 2 77 Vesistöalue yhteensä 35 9 44 3 862 12 332 2 994 7 223 2 77 213 35 9 44 4 617 19 41 3 541 14 274 3 285 212 3 14 44 7 11 21 589 3 7 15 43 3 66 211 47 5 52 5 725 18 436 3 763 14 313 3 277 21 35 19 54 4 769 16 413 2 166 12 311 1 759 29 35 19 54 5 646 26 493 3 185 21 369 2 697 Kalimenoja Hautasuo (osa) Turveruukki Oy 84.114 145 2 165 E 15 829 53 1 336 1 573 33 91 9 684 Vesistöalue yhteensä 145 2 165 15 829 53 1 336 1 573 33 91 9 684 213 145 2 165 19 379 73 1 487 11 753 55 1 19 1 824 212 145 2 165 26 833 81 2 225 13 982 57 1 625 11 584 211 148 16 165 18 137 57 1 38 11 922 43 992 1 381 21 148 16 165 14 549 5 1 262 6 69 37 949 5 367 29 171 2 173 22 671 11 1 68 11 536 83 1 164 9 782 Yppärinjoki Marjaneva (osa) Megaturve Oy 84.79 49 1 59 E 5 667 19 478 3 785 12 323 3 467 Vesistöalue yhteensä 49 1 59 5 667 19 478 3 785 12 323 3 467 213 49 1 59 6 938 26 532 4 28 2 365 3 875 212 49 1 59 9 69 29 797 5 7 21 582 4 148 211 59 59 6 495 21 494 4 27 15 355 3 718 21 59 59 5 21 18 452 2 367 13 34 1 922 29 59 59 7 824 32 557 3 654 27 414 3 92 Liminkaoja Leivinneva Megaturve Oy 55.2 135 135 E 17 993 28 883 2 739 16 515 2 4 Vesistöalue yhteensä 135 135 17 993 28 883 2 739 16 515 2 4 213 135 135 18 487 3 845 3 62 17 521 2 95 212 135 135 2 875 24 647 2 713 11 38 1 59 211 135 135 17 11 24 499 3 127 13 229 2 46 21 135 135 22 246 28 645 4 392 19 41 3 47 Copyright Pöyry Finland Oy

Päästöjen suokohtainen vaihtelu oli suurta erityisesti niillä vesistöalueilla, joilla sijaitsi tarkkailusoita, koska tarkkailusoiden päästöt on laskettu kunkin suon omilla, vaihtelevan suuruisilla ominaispäästöluvuilla ja muille soille on käytetty koko Pohjois- Pohjanmaan aineiston keskiarvoja. Taulukossa Taulukko 9-13 on yhteenveto turvetuotannon vuosipäästöistä Pohjois- Pohjanmaalla vesistöalueilla. Turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vuonna 214 olivat 2 63 t/a COD Mn, 5,7 t/a kokonaisfosforia, 154 t/a kokonaistyppeä ja 95 t/a kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuneet nettopäästöt olivat 3,5 t/a kokonaisfosforia, 97 t/a kokonaistyppeä ja 788 t/a kiintoainetta. Vuosien 29 213 keskiarvoihin nähden COD Mn :n bruttovuosipäästöt olivat 9 % pienemmät, fosforibruttopäästöt 23 % (netto 35 %) ja typpipäästöt 5 % (netto 11 %). Bruttokiintoainepäästöt olivat 1 % edellisvuosia suuremmat ja nettopäästöt 1 %. Kiintoaineen nettopäästöjen laskennassa käytettiin vuoden 213 tapaan uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 213) mukaista taustapitoisuutta 1 mg/l aiemman 2 mg/l:n sijaan. Päästöjen suuruuteen vaikuttavat tuotantoalueiden määrän, pinta-alojen ja vesienkäsittelymenetelmien muutoksien lisäksi mm. tarkkailukauden sademäärä (ja sitä kautta tuotantoalueilta lähtevän veden määrä), tarkkailukohteiden määrä, vaihtuvuus ja alueellinen sijoittuminen (etenkin ympärivuotisten tarkkailukohteiden kohdalla). Vuonna 214 tuotannossa oleva pinta-ala oli 8 % pienempi kuin vuosina 29 213 keskimäärin ja koko kuormittava ala 4 % pienempi. Vuonna 214 ympärivuotisten tarkkailukohteiden määrä ja näytemäärä olivat suurempia kuin koskaan, samoin kuin kaikkien kesällä tarkkailussa olleiden kohteiden näytemäärä (ks. Taulukko 4-1 ja Kuva 4-2). 72 Taulukko 9-13 Turvetuotannon vuosipäästöt Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 214. Päästölaskennassa on mukana myös muutamia Kainuun ja Lapin alueen turvesoita. Kalajoen vesistöalueella kaikki tuottajat eivät ole mukana vuosikuormituslaskennassa. Vesistöalue Tuotanto- Kuntoon- Tuotan- Tuotanto Poistualueita BRUTTO NETTO panossa nossa kunnossa nut COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine kpl ha ha ha ha t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a Kalajoki* 22 64 1 77 2 434 21,42 11 51,3 7,3 43 Pyhäjoki 29 53 1 885 9 1 227 384,82 22 129,5 14 113 Siikajoki 4 162 3 33 1 1 49 566 1,14 32 185,7 21 164 Temmesjoki 5 156 2 376 64,16 4,1 28,1 2,7 25 Oulujoki 22 64 1 43 17 416 214,49 13 83,3 7,9 72 Kiiminkijoki 14 87 325 13,25 7,9 46,1 4,5 4 Iijoki 33 3 2 18 772 349,76 22 121,5 14 14 Siuruanjoki 29 159 2 675 1 467 394 1,3 23 14,7 15 123 Olhavanjoki 2 364 49 41,8 2,4 11, 1,4 9,2 Kuivajoki 12 1 972 32 179 237,48 13 9,3 7,1 78 Piehinginjoki 1 35 9 3,9,1,3 3,,,2 2,8 Kalimenoja 2 145 2 16,5 1,3 11,,9 1 Yppärinjoki 1 49 1 5,7,2,5 3,8,,3 3,5 Liminkaoja 1 135 18,3,9 2,7,,5 2, yhteensä 213 55 16 8 271 5 333 2 63 5,7 154 95 3,5 97 788 213 219 454 16 452 47 4 822 2 749 7,8 164 1 96 5,6 17 982 212 216 89 17 331 216 4 342 4 27 9,2 232 1 137 6,4 157 855 211 212 1 179 17 575 164 3 83 2 758 6,3 146 758 4,5 1 581 21 27 1 7 18 38 285 4 31 2 423 6, 137 696 4,2 92 525 29 187 1 733 17 823 168 3 42 2 273 7,9 136 89 6,1 9 632 ka. 29-213 28 1 175 17 444 248 4 67 2 846 7,4 163 899 5,4 19 715 * kaikki suot eivät PPO:n tarkkailussa Copyright Pöyry Finland Oy

Sademäärän ja sitä kautta valumien vaikutus päästöjen suuruuteen huomataan kuvasta Kuva 9-1, jossa on esitetty vuosipäästöjen ohella ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräiset vuosivalumat vuosina 25 214. 73 Kuva 9-1 Turvetuotannon vuosipäästöt Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 25 214. Kuvassa on esitetty myös ympärivuotisten tarkkailukohteiden koko vuoden keskivalumat (v. 25 koko vuoden valumatietoa ei ole saatavissa). Päästölaskennassa on mukana myös muutamia Kainuun ja Lapin alueen turvetuotantoalueita. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt voivat olla alkuvaiheessa lähes tuotantoalueen tasoa, mutta vähitellen ne pienenevät alueen kasvittumisen seurauksena. Osa tuotannosta poistuneista alueista on ollut jo vuosia pois tuotannosta, joten näiden alueiden osalta päästöjä on laskennassa todennäköisesti yliarvioitu. Suurimmista vesistöalueista tuotannosta poistuneen alan bruttokuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli suurin Pyhäjoella: 37 % (Kuva 9-2). Edellisvuosiin verrattuna osuudet ovat yleisesti kasvaneet tuotannosta poistuneen pinta-alan kasvusta johtuen (ks. Taulukko 3-1). Poistuneesta alasta jo jälkikäyttöön siirtyneelle pinta-alalle ei lasketa kuormituksia. Tämä näkyy Siuruanjoella jossa poistuneen alan osuus päästöistä kääntyi edellisvuoteen nähden laskuun, koska jälkikäytössä oleva pinta-ala kasvoi 274 ha (7 %). Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt on esitetty tarkemmin liitteessä 9. Copyright Pöyry Finland Oy

74 Kuva 9-2 Tuotannosta poistuneen alan bruttokuormituksen osuus vesistöalueen kokonaisbruttokuormituksesta keskimäärin vuosina 211 214 vesistöalueittain. Vesistöalueista suurimmat turvetuotannon päästöt tulivat Iijoelta: vajaa kolmannes Pohjois-Pohjanmaan päästöistä, kun huomioidaan sekä Iijoen pääuoman että Siuruanjoen vesistöalueiden päästöt (Kuva 9-3). Siikajoelta tuli viidesosa ja Pyhäjoelta seitsemäsosa päästöistä. Päästöjen osuudet vastasivat luonnollisesti pitkälti vesistöalueiden turvetuotantopinta-alan osuuksia. Suurin ero päästöjen ja pinta-alojen osuuksien välillä oli Siuruanjoella, jossa päästöjen osuus oli 1,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin pinta-alan osuus. Päinvastainen tilanne oli selvimmin Kuivajoella: päästöjen osuus oli noin 1,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin pinta-alan osuus. Tulokset johtuvat osaltaan vesienkäsittelymenetelmistä: Siuruanjoella on käytössä keskimääräistä vähemmän ympärivuotisia pintavalutuskenttiä ja Kuivajoella keskimääräistä enemmän (ks. Kuva 8-2). Kuva 9-3 Turvetuotannon pinta-alojen ja vuosikuormituksen osuudet vesistöalueittain koko Pohjois-Pohjanmaan arvoista vuonna 214. Kuormituksen osuus on keskiarvo eri parametrien (COD Mn, fosfori, typpi ja kiintoaine) osuuksista. Kuvassa Kuva 9-4 on esitetty turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormitukset 214 (tonnia vuodessa) Pohjois-Pohjanmaalla sekä vertailuna maatalouden, metsätalouden, haja-asutuksen ja luonnonhuuhtouman kuormitukset vuosina 26 211 keskimäärin niillä vesistöalueilla missä turvetuotantoa harjoitettiin vuonna 214. Kiintoaineen kohdalla vertailuaineistona ovat pelloilta peräisin oleva ja muu hajakuormitus ja luon- Copyright Pöyry Finland Oy

nonhuuhtouma. Jälkimmäiseen sisältyy metsätalous. Vertailuaineisto on koostettu Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmaehdotuksen 216 221 valmiin osan 1 sivuilla 79 86 esitetyistä arvoista (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 214), jotka on saatu WSFS-VEMALA-vesistömallijärjestelmästä. Pistekuormitus jätettiin pois vertailusta, koska ei ollut mahdollista erottaa turvetuotannon kuormitusta muista pistekuormittajista (esim. jätevedenpuhdistamot ja teollisuus). Hulevesikuormitus ja laskeuma jätettiin pois niiden pienen osuuden vuoksi. Vertailussa on huomioitava vesistömallijärjestelmän epätarkkuudet liittyen havaintojen määrään ja laatuun, mutta mallin antamien kuormitusten suuruusluokka lienee oikean suuntainen koska tarkasteltava alue on laaja. Turvetuotannon osuus vertailussa mukana olleiden kuormittajien ja luonnonhuuhtouman kuormituksesta oli kokonaisfosforista 1 %, kokonaistypestä 1,3 % ja kiintoaineesta,4 %. Suurimmillaan turvetuotannon osuus oli Kuivajoella (kok.p 2,7 %, kok.n 3,7 %, kiintoaine 1,5 %) ja pienimmillään Kala- ja Oulujoella (kok.p,4,5 %, kok.n,5,6 %, kiintoaine,2 %). 75 Kuva 9-4 Turvetuotannon ja vertailuaineiston ravinne- ja kiintoainekuormitukset Pohjois- Pohjanmaalla niillä vesistöalueilla missä harjoitettiin turvetuotantoa vuonna 214. Turvetuotannon kuormitukset ovat vuodelta 214 ja vertailuaineiston vuosilta 26 211 keskimäärin. 1 YHTEENVETO Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna. Tarkkailualue ulottuu Kalajoelta Kuivajoelle. Vuonna 214 turvetuotannon päästötarkkailua toteutettiin edellisvuosien tapaan ympärivuotisesti tuotanto- ja kuntoonpanovaiheen kohteilla sekä kesäaikana tuotantovaiheen kohteilla. Tarkkailun periaate on, että osalla soista mitataan virtaamaa ja tarkkaillaan veden laatua. Kunkin suon vuosipäästöt lasketaan niin pitkälle kuin mahdollista kohteen omien tarkkailutulosten pohjalta. Siltä osin kun omaa aineistoa ei ole, lasketaan päästöt muiden tarkkailusoiden ominaispäästöjen perusteella. Vuosikuormituslaskenta-aineistossa oli Copyright Pöyry Finland Oy

mukana 36 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotista tarkkailukohdetta ja lisäksi käytettiin yhden Lapissa ja kolmen Kainuussa sijaitsevan kohteen kuormitustietoja. Kesällä otettiin yhteensä 95 päästötarkkailunäytettä ja kesän laskenta-aineisto käsitti 74 kohteen tulokset. Kesäaikaisten tarkkailujen tulokset raportoidaan omissa vesistöaluekohtaisissa raporteissaan, mutta tulokset ovat mukana vuosipäästöjen laskennassa. Kesällä alueellista päästötarkkailua toteutettiin Kalajoen, Pyhäjoen, Siikajoen, Temmesjoen Oulujoen, Kiiminkijoen, Iijoen, Siuruanjoen, Olhavanjoen, Kuivajoen ja Piehinginjoen vesistöalueilla. Vuonna 214 turvetuotannon kuormittava pinta-ala Pohjois-Pohjanmaalla oli 22 116 ha, josta tuotannossa oli 16 8 ha (72 %). Tuotantokunnossa, muttei tuotannossa oleva pinta-ala oli 271 ha (1 %). Kunnostusvaiheessa oli 55 ha (2 %) ja tuotannosta poistunutta alaa 5 333 ha (24 %). Jälkikäytössä oli 6 985 ha, eli miltei kolmasosa verrattuna kuormittavaan pinta-alaan. Pinta-alat sisältävät muutamia alueita myös Lapin ja Kainuun puolelta joiden valumavedet laskevat Pohjois-Pohjanmaalle. Tarkkailuvelvollisia ja tässä tarkkailussa mukana olevia turvetuotantoalueita oli 212. Eniten tuotannossa oleva alaa oli Iijoen ja Siuruanjoen valuma-alueella (yhteensä 3 % Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalasta) sekä Siikajoen valuma-alueella (19 %). Kuntoonpanossa olevaa alaa oli eniten Siikajoen ja Siuruanjoen valuma-alueilla. Pintavalutuksella varustetun pinta-alan osuus on kasvanut vuodesta 2-luvulla tasaisesti. Vuonna 214 pintavalutus oli käytössä kesällä 76 %:lla ja talvella 47 %:lla kokonaisalasta. Sääoloiltaan tarkkailukauden talvi oli kokonaisuutena epätavallisen lauha minkä seurauksena lumet sulivat jo talven aikana, eikä tavanomaista kevättulvaa koettu etenkään alueen eteläosassa. Koko tarkkailujakson keskilämpötila oli keskimääräistä korkeampi ja sademäärä suurempi. Näin ollen tarkkailukohteiden keskivalumat olivat talvella selvästi suurempia ja keväällä selvästi pienempiä kuin edellisvuosina, mutta vuositasolla ei ollut suuria eroja. Kesällä tarkkailusoiden vedenlaatu oli yleisesti ottaen samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Suurin ero oli ammoniumtypessä, jonka pitoisuus oli pienempi kuin edellisvuosina. Kesän 214 ominaispäästöt olivat kuitenkin lähes kaikilta osin pienemmät kuin edellisvuosina, mikä selittyy osaltaan hieman pienemmällä keskimääräisellä valumalla. Kiintoaineen nettokuormituslaskennassa käytettiin edellisvuoden tapaan uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 213) mukaista taustapitoisuutta 1 mg/l (aiemmin 2 mg/l). Ominaispäästöissä oli suurta suokohtaista vaihtelua. Ympärivuotiset pintavalutuskentät ovat tarkkailukohteissa yliedustettuna suhteessa Pohjois-Pohjanmaalla ko. vesiensuojelumenetelmällä varustettujen soiden määrään ja laskeutusaltaalliset kohteet puolestaan aliedustettuina. Vuosipäästöihin vaikuttavat vesienkäsittelymenetelmien lisäksi esimerkiksi tarkkailujakson sääolot sekä vuosittaiset vaihtelut soiden pinta-aloissa. Kuntoonpanosoilta lähtevän veden laatu vaihteli melko paljon eri kohteilla johtuen paikallisista olosuhteista (esim. maaperä), vesienkäsittelyratkaisuista ja kuntoonpanotöistä. Pintavalutuskentät olivat tehokkaimmillaan kiintoaineen pidättäjinä: pitoisuusreduktiot olivat yleensä suhteellisen korkeita kaikkina vuodenaikoina. Kokonaisravinteitakin useimmat kentät pidättivät ympäri vuoden, mutta reduktiot olivat pienempiä. Kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ) huuhtoutui useilta kentiltä. 76 Copyright Pöyry Finland Oy

Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästöt vesistöön vuonna 214 olivat 2 63 tonnia COD Mn, 5,7 t kokonaisfosforia, 154 t kokonaistyppeä ja 95 t kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuneet nettopäästöt olivat 3,5 t kokonaisfosforia, 97 t kokonaistyppeä ja 788 t kiintoainetta. Nettopäästöistä on vähennetty arvioitu luonnonhuuhtouman osuus. Bruttopäästöistä kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) päästöt olivat 9 %, fosforipäästöt 23 % ja typpipäästöt 5 % pienempiä kuin vuosina 29 213 keskimäärin. Bruttokiintoainepäästöt olivat sitä vastoin 1 % suuremmat kuin vuosina 29 213. Vesistöalueista suurimmat päästöt tulivat Iijoelta: vajaa kolmannes Pohjois- Pohjanmaan turvetuotannon päästöistä, kun yhdistetään sekä Iijoen pääuoman että Siuruanjoen päästöt. Viidesosa päästöistä tuli Siikajoelta ja seitsemäsosa Pyhäjoelta. 77 11 VIITTEET Ilmatieteen laitos 213 214. Ilmastokatsaukset 11/213 1/214 sekä sääpalvelu. OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 214. Hertta-tietojärjestelmä. 12.11.214. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 214. Yhteistyöllä vesien hyvään tilaan. Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille 216 221. Osa 1: toimenpiteiden suunnittelun taustatiedot. Ehdotuksen valmis osa. Pöyry Finland Oy 214. Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvitys. Vedenlaatuja kuormitustarkastelu vuosien 28 212 tarkkailuaineistojen perusteella. Bioenergia ry. Vapo Oy Energia. 23. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelma vuosina 23 25. Moniste. Ympäristöministeriö 213. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/213. Copyright Pöyry Finland Oy

Vasanneva Sydänneva Pyhäjoki Ylipää Ahonperä Lumimetsä Näsälänperä Latvanneva Juusola Jokivarsi Vorna Kestilä Viitanen Halsinperä Viitaperä Karhukangas Jylhänranta Hirvirimpi Mehtäkylä Myllyperä Ahonperä MERIJÄRVI Kalapudas Likalanperä Väyrylänsaari Murronperä Niskalanperä Myllyperä Lamujoki Siikajoki Lepistönperä Jylkkä Ritukkaperä Pulkanperä Pihkalanranta Holmanperä Kaakkurinneva Tolosperä Hirvineva Akanrahka Turvejetti Ky Uljuan tekojärvi Rasinperä Perikangas Selkäneva Latva Hyvärilä Pulkkila Mattilanperä Hiekkasärkät KALAJOKI Taluskylä Pirnesperä Ollikkaanneva Lievoperä Rahjan saaristo Pitkäsenkylä Etelänkylä Pirnesjärvi Paskalanneva Jukuturve Oy Osmanki Koskenranta Majanperä Hyvölänranta Saarenperä Siipo Rahja Ala-Kääntä Hietala Kaskenperä Pappilankari Ylipää Tynkä Ainali Roukala Kourinkankaat Löytynneva Turveruukki Oy Yli-Tynkä Yli-Kääntä Salmenniemi Ojakylä Murtoperä Parkuanperä Himankakylä Kurikkala ALAVIESKA Ollala Korkatti Piippola Kangaskylä Hietalanperä Torvenkylä Kärkinen Leskelä Kortteisen tekojärvi Eteläniemi Rautila Typpö Kähtävä Kiimamaa Ristisenperä Pihkalehto Manninkangas Vasamanneva Vapo Oy Ohtakari Sipi Sivakkaneva Soronperä Pernu Mökkiperä Pielusperä Lehonsaari Pitkäneva Alapää Harvaperä Pöntiö Kytökylä Piipsanneva Honkaperä Pyhännän- Lahdensuu Ojala Pinola Lamujoki järvi Vattajanniemi Himanka Rautio YLIVIESKA Rannanperä Ojakylä Koivulanneva Vapo Oy Mutkalampi Huhtakylä Saarenperä Jylenneva PYHÄNTÄ Oja-Matti Ainali Pahkamaa Kettulanperä Lohtaja Hillilä Korvenkylä Perkkiönperä Pyykangas Vähä Lamujärvi Ala-Viirre Luotakko Möyrylä Jääskä Hanni Hollanti Pylväsperä Pyrrönperä Ristisenperä Ojalanperä Iso-Kähtävä Ojanperä Koirikivi Anttilanperä Lautakota Mäntypuhto Iso Susineva Tattarineva Karhi Raudaskylä Kamula Märsylä Säilynperä Kaskenmäki Sarjankylä Käräjäoja Iso Lamujärvi Suotuperä Kero Hankilanneva (osa) Vapo Oy Ullakko Korhoskylä Löytynperä Keso Hangasneva Uusikylä Väli-ViirreVäli-Kannus Iso Mällineva Padinki Erkkilä Hirvenmäki Kalajoki Mehtäperä Poutapuhto Hollanti Rättyä Kukonkylä Karsikas Luikku Vanhakirkko Maliskylä Multakaarronneva Kanteleen Voima Oy Koskenkylä Korvela KANNUS Ypyä Keltaperä Ruuskankylä Nikkarikoski Jyrinki Järvikylä NIVALA Vuolle Yli-Viirre Kallio Haikaperä Ahde Kälviä Eskola Huhtala Kangas SIEVI Lamminneva Kanteleen Voima Oy Räihänpuhto Kalajoen vesistöalue Huuki Säily Peltokorpi Nissinkylä Riippa Yli-Kannus Järvikylä Vesimäki Kleemola Haapaperä Saukonperä Karvoskylä Metsäperä Kuusaanjärvi Pirttiharju Nivanperä Olkkola Nurmesneva (osa) Vapo Oy Hilli Myllyoja Aittoperä Jokela Ojakylä Kantoperä Ahola Nuttuperä Kotkamaa Töllinperä Vetil å Parkkila Koposperä Kourujärvi Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy Lahnajärvi Oksava Ahonpää Pitkäneva Hosionperä Veivarinperä Nurmesperä Rita Arvola Rimpilä Torvenperä Puskaperä Kytöperä Skriko Suojärvi Päällysneva Kanteleen Voima Oy Jouttenisenneva Vapo Oy Jolkka Kangasoja Vehkapuhto Nedervetil Alikylä Iso-Juurikka Kalkkuperä HAAPAJÄRVI Alaveteli Mökkiperä Herlevi Puraperä Ojakylä Vittouvenneva Vapo Oy Kaitfors Kutus Puronneva Kokkola Power Oy Kaino Korpijoki Emmes Viitavesi Särkiperä Kytöranta Lokkiperä PYHÄJÄRVI Honkaperä Pirttiniemi Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy Kettuperä Perhonjoki eli Kangaskylä Pitkäjärvi Komu Aittojärvi Jylhä Ollikkamäki Ruotanen Lavapuro Vetelinjoki Vintturi Rahkonen Komujärvi Salonkylä Leppälahti Kirkonkylä Paajakka Nikula REISJÄRVI Viiperi Tastula Kola Kallinki Karankaperä Kolam Rautamullansuo Vapo Oy Kellonmäki Köyhänperä Rintaperä Hirvimäki Terjärv Köyhäjoki Vuohtajärvi Kauraperä Kalliokylä Teerijärvi KAUSTINEN Ylipää Mäntyperä Huttumäki Skogsbyn Virkkala Metsäperä Niinimäki 5 1 2 Pajuoja Kortjärvi Onkilamminneva / Isoneva Vuohtomäki Löytänä Tunkkari Liedes Maaselän Turvetuotanto Jysynmäki VETELI Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy Tolvanniemi Koivujärvi kmhögnabba Itäniemi Venetjoki Iso-Lemmistö Haapamäki Pilvineva Tuomijoki Lemppus Torppa Meriläinen Tikka Keski-Karanka Marjusaari Suurisuo Kortekylä Heikkilä Yli-Lesti Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston Muurasjärvi Hujakko Småbönders HALSUA Harjunpää lisenssi, versio 1., 1.5.212 Tarkkailusuot merkitty Ukonmurronneva Elämäjärvi Koivujärvi punaisella Liite 1.1. Kalajoen vesistöalue

Haapajärven Olkineva Meijerinkylä Niska Iso Tolkansuo Joensuunperä Relletti Pohjola Mökkikylä tekojärvi Saarikoski Ojakylä Tyrnävänjoki Siniluodonperä Ojakylä Iso Sarvisuo LapinsalmiOtermanjärvi Ylipää Arkkukari Äyrinmäki Huumola Ahmasjärvi Korsunperä Iso-Laamanen Kopsa Ahmas Ylisuvanto Pihlajaranta Kivisuo Tavaskanneva Vapo Oy Rautionkylä Partalankylä Järventaus Ahmaneva Vapo Oy Varpuvaara Ylipää KylmäläRokuanvaara Korvenkylä Jylhämä Rytykorpi Kaihlanen Nuojua Kankari Lauttaneva Jaalanka Märsynneva Vapo Oy Pelsonsuo Rokuanjärvi VAALA Ojaneva Vapo Oy Vesala Joutensuo Vaalankurkku Nimisjärvi Länsiranta Liminpuro Lintukumpu Neulaniemi Itäranta Palaneva T:mi Hämäläinen Suuri Veneneva Pelso Neittävä Kaarresalo Kangaskylä Suutarinkylä Niskanselkä Kiveslahti Rajaniemi Tuulisuo Pirttikoski Perukka Kentänkylä Petäjäniemi Verkaneva Vapo Oy Pelson luonnonpuistonuutila Säräisniemi Yppäri Miilunperä Veneheitto Olkkolanperä Kovalanniemi Liminkakylä Saarenranta Länsiranta Pelkosperä Korvenkylä Kaaresjärvi Aittoneva Jukuturve Oy Matorimpi Yritysperä Kuuhkamonneva Vapo Oy Kaivanto Pahkasalo Oulujärven retkeilyalue Perukka Manamansalo Ulkokalla Rumala Kydönperä Puronranta Ylipää Ahonperä Kestilä Halsinperä Pyhäjoki Juusola Mustamaa Enonkylä Manamansalo Mehtäkylä Viitaperä Jokivarsi Haaponeva Vapo Oy MERIJÄRVI Kalapudas Piipsjärvi Myllyperä Siikajoki Salmenranta Lepistönperä Ahonperä Hirvineva Unelanperä Pihkalanranta Tolosperä Keltamaa OULAINEN Oudonrimmit Kärkiperä Järvikylä Ojanperä Marjaneva OULUJÄRVI Rahjan saaristo Raudasperä Hirsiperä Kintunperä Perikangas Piipsanneva (osa) Vapo Oy Ärjänselkä Megaturve Oy Käkisaari Lampoperä Ahonperä Matkaniva Hongikonperä Pappilankari Pohjaperä Annonen Ainali Vuoreslahti Haaponeva Ilkanneva Himankakylä Mäyränperä Ounas Jahtavisneva Mieluskylä Korkatti Lumineva Rahkaperä Ollala Ojakylä Kanteleen Voima Oy Luomaneva Vapo Oy Eteläniemi Rautila Megaturve Oy Sulkakylä Kangas Ollilanperä Kähtävä Itäranta Kiimamaa HAAPAVESI Ohtakari Sipi Harvaperä Pyhäjoen vesistöalue Mainua Pinola Pernu Alapää Onkineva Vapo Oy Lahdensuu Pielusperä Kytökylä Porkanneva Vapo Oy Pöntiö Syväjoki Vattukylä HimankaMutkalampi Aakonpuhto Koivikko Rannanperä Metsonperä Piiraala Oja-Matti Puutionneva Vapo Oy Ainali Aittokylä Lohtaja Hillilä Ala-Viirre Korvenkylä Hanni Pyrrönperä Lehtoneva Vapo Oy / Turveruukki Oy Jääskä Hollanti Lautakota Porkkala Märsylä Kero Äijönneva Vapo Oy Alajoki Ullakko Ritomäki Kuljunneva Vapo Oy Hirvenmäki Uusikylä Väli-Viirre Kukonkylä KÄRSÄMÄKI Talaskangas Hatulanmäki Hollanti Koskenkylä Rättyä Pihlajaneva Vapo Oy Luikku Korvela Ypyä Yläranta Katajasuo Lika-Pyöree Vanhakirkko KANNUS Volonperä Jyrinki Veneneva Kanteleen Voima Oy Puolinmäki Vuolle Yli-Viirre Kallio Kälviä Eskola Huhtala SIEVI Nissinkylä Huuki Säily Venetpalo Kärsämäenneva Järvenpää Riippa Vesimäki Ison-Seljäsen neva Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy Syrjänselkä Riutta Myllyoja AP Peat Oy / Kanteleen Voima Oy KleemolaHonkiperä Kokkoneva Sukevanjärvi Krekilä Hilli Oikemus Pirttiharju Ahmaneva Alakylä Ylä-Säilynneva Karjulanmäki Lahnajärvi Kaarakkala Välikylä Nikula Nisula Iso-Lamminneva Vapo Oy Jäniskoski Maunu Oravijärvi Sumppu Rita Rimpilä Kiiskilä Ahonpää Saarikoski Hamanneva Siloneva Vapo Oy TOHOLAMPI Jokikylä Salahmi Parhiala Kangasoja Pitkämäki Palosenjärvi Nieminen Jolkka Ritaneva Norppa Sahanperä Itäneva Nurmesneva (osa) Vapo Oy Alikylä Lahnalampi Lohvanjoki Pyöree Herlevi Kutus Jääskä Määttälä Myllykoski Mökkiperä Hirvipuhto Ojakylä Kaakkuri Puntarisuo Kanteleen Voima Oy Rikuli Ullava Puraperä Kuona Riomäki Emmes Isoneva Isokangas Tialanperä Haittaperä Parkkima Pirttiperä Stora Seljes Iso Hongistonjärvi Levonperä Kiurunperä Särkiperä Osmanki Luupuvesi Savimäki Pajusenmäki SepänkyläKoskela Purontaka Asiala Särkijärvi Lokkiperä PYHÄJÄRVI Honkaperä Kytöranta Koskenjoki Kettuaho Karankajärvi Aittokoski Pirttiniemi Viitasalo Haapala Eskoperä Pitkäjärvi Petäjäselkä Vitouvenneva (osa) Vapo Oy Komu Jylhä Pollari Markki Kettuperä KIURUVESI Lamminkylä Perhonjoki eli Alajoki Ullavanjärvi Aittojärvi Kangaskylä Tikanlahti Vetelinjoki Länttä Kivineva Emolahti Ruotanen Kotajoki Vintturi Lavapuro Vänninmäki 5 1 2Neverbacka Raikoharju Väliaho Kalaja Tervaneva Nikula Rahkonen Jäppiperä Leppälahti Komujärvi Niemisjärvi Lamminaho Paajakka Partala Tastula Kola REISJÄRVI Hynynkylä Niemiskylä Topilanperä Iso-Ii Kallinki Anttila Rimminperä Rintaperä Kiuruvesi Kontanräme Kellonmäki Hirvimäki Hautakylä Soinlahti Oravankylä Karankaperä Terjärv km Köyhäjoki Köyhänperä KAUSTINEN Syri Pyhäjärvi Kauraperä HonkarantaKurenpolvi Järventaus Matalalahti Teerijärvi Ylipää Kotkanneva Junganperä Kaukelonneva Huttumäki Kalliokylä Hautajärvi Peltomäki Virkkala Mäntyperä Heinäkylä Haapajärvi Hiidenkylä Pajuoja Venetjoen Niemenkylä Metsäperä Särkiperä Niinimäki Järventaus Kulvemäki Paaslahti Porovesi Kortjärvi Pitäjänmäki Vuohtomäki Rytkynjärvi Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1., 1.5.212 Liedes tekojärvi Kätkytniemi Tarkkailusuot merkitty punaisella LESTIJÄRVI Muurepää Löytänä IISALMI Liite 1.2. Pyhäjoen vesistöalue

Hirvasperä Ravio Isoneva Olkijoki Pirttipaljas Järvineva Turveruukki Oy Kalla Tervasneva Turveruukki Oy Isoneva Paavolan Turve Ky Hangasneva Turveruukki Oy Ahmaneva Paavolan Turve Ky Pyhäjoki Ojakylä Varisneva Vapo Oy Hukanneva Turveruukki Oy Iso-Kähtävä Iso Mällineva Paloneva Turveruukki Oy Kalapudas MERIJÄRVI Keltamaa Peuraneva Turveruukki Oy Saarilampi Hirsiperä Petäjäskoski Saarenperä Raudasperä Hillurahka Lampoperä Sakkoperä Rahkaperä Kangas Kiimamaa Pielusperä Harvaperä Ojala Tahkoneva Turveruukki Oy Pyykangas Perkkiönperä Jyrinki Pahkasalo Someronkylä YLIVIESKA Vesiläisenneva Matti Suni Savaloneva Turveruukki Oy Huhanneva Turveruukki Oy Lahnasneva Turveruukki Oy Pinola Tanhutsuu Kantokylä Saarenperä Siikajoki Kivineva Vapo Oy Alakylä Kuloneva Pylväsperä Anttilanperä Ojanperä Raudaskylä Säilynperä Mäntypuhto Kaskenmäki Löytynperä Erkkilä Padinki Kalajoki Mehtäperä 5 1 2 km Keltaperä Ypyä Järvikylä NIVALA Haikaperä Ahde Kallio Pakanen Lapinkangas Revonlahti Revonneva Hirvineva Heinijärvi Kiiskilänkylä Ruonneva TuohimaanperäNuoluanneva Olkineva Huhanperä Ruukki Läntisranta Vihanti Myllyperä Tarkkailusuot merkitty punaisella Paskoneva Vapo Oy Ketunmaa Jyletneva Vapo Oy Piipsanneva (osa) Vapo Oy Karjonneva Turveruukki Oy Huhtineva Turveruukki Oy Honkaneva Turveruukki Oy Ainali Ylipää Parkuanperä Ojakylä Ollala Korkatti Murtoperä Piippola vesistöalue Kortteisen Metsäperä Hietalanperä Kangaskylä tekojärvi Leskelä HAAPAVESI Pihkalehto Manninkangas Tavastkenkä Lehonsaari Ristisenperä Soronperä Haapajärvi Piipsanneva Honkaperä Pitkäneva Kytökylä Koivikko Pyhännän- Kituperä Kuljunsaari Lamujoki Metsonperä järvi Jylenneva Vähä Salliperä Lamujärvi PYHÄNTÄ Muurainsuo Pyrrönperä Kettulanperä Tattarineva Ristisenperä Kamula Porkkala Saviselkä Järvineva Alajoki Ruostesuo Ritomäki Patasuo Pataperä Miiluranta Hevoskorpi Turveruukki Oy Sotkajärvi Hirsijärvi Murronkylä Kupukkaneva Turveruukki Oy Rahvaanneva Turveruukki Oy Hourunneva Turveruukki Oy Mankisenneva Vapo Oy Korteneva Vapo Oy Joutenneva Vapo Oy Jylenneva Turveruukki Oy Kureluijanneva Vapo Oy Viitamäki Kemilä Kangaskylä Järvikylä Alakylä Niska Iso Kurttila Tolkansuo Pohjola Pullinneva Turveruukki Oy Ahmasjärvi Huumola Saarikoski Keski-Niska Ahmas Paavola Tuomioja Pikarineva Turveruukki Oy Rautionkylä Järvikylä Roppolanperä Viidanperä Mankilanjärvi Koivumaanperä Temmesjoki Ylipää Heinolanperä Loukkuneva Rokuanvaara Lauttaneva Kylmälä Luohua Pasonperä Rokuan Ahonpää Jurpanperä Kärsämä kansallispuisto Viitalanperä Alipää Rukkisperä Savaloja Lammenneva Lintukumpu Rantsila Rankinen Männistö Pelso Ohimaanperä Akanneva Porkanranta Suuri Veneneva Onnelanperä Kuusirati Isokylä Perukka Varesneva Siikajoki Järvitalonjärvi Viirinneva Suutarinkylä Kotusperä Kurunneva Purasimenjärvi Tuulisuo Kentänkylä Kinttukangas Alpua Pelson luonnonpuisto Nuutila Paloneva Rasinperä Lampinsaari Kerälä Veneheitto Hyttikoski Haaraoja Vilminko Tahkoneva Kurranjärvi Vahtineva Korvenkylä Isoaho Pelkoperä Mankisenneva Mäläskä Sipola Perukka Matorimpi Jousineva Hautakangas Oulujärven retkeilyalue Leuvanneva SIIKALATVA Puronranta Jokivarsi Näsälänperä Rumala Kydönperä Latvanneva Lumimetsä Kestilä Halsinperä Mustamaa Karhukangas Viitanen Vorna Hirvirimpi Heiniojanperä Enonkylä Jylhänranta Väyrylänsaari Siirtoperä Salmenranta Myllyperä Murronperä Pulkanperä Lamujoki Ahonperä Rivinperä Hirvineva Ritukkaperä Siikajoki Oudonrimmit Uljuan Pihkalanranta Selkäneva Latva tekojärvi Mattilanperä Rasinperä Järvikylä Ojanperä Hyvärilä Pulkkila Osmanki Lievoperä Saarenperä Hongikonperä Ollikkaanneva Koskenranta Kaskenperä Majanperä Hyvölänranta Möykkylänperä Hyrkäs Siikajoen Muhosperä UTAJÄRVI Kivisuo Ala-Niska Alasuvanto Saarineva Yli-Utos Pilkkasuo Kuivikkojärvi Potku Kylmäsuo Kalliojärvi Piltunginjärvi Kalasuo Potkunsuo Puokio Säippäsuo Velholanperä Kalpio Puokiojärvi Naamankylä Järvikylä Paatinjärvi Pienanjärvi Paatinjärvi Kiiskisjärvi Oterma Joensuunperä Otermanjärvi Iso-Laamanen Jousineva Vapo Oy Kärjenrimpi-Puronräme (KAI) Vapo Oy Vaivassuo Rokula Pöntönsuo Nissilä Navettarimpi Vapo Oy Parkkisenrimpi Vapo Oy Iso-Manninen Turveruukki Oy Käkilahti Pentinpuro Vuolijoki Saarineva Vapo Oy Sauvasuo Vapo Oy Saaresmäki Leppikylä Lintukangas Rotimo Järventaus Kongasmäki Iso Kaihlanen Lehmisuo Jaalanka Joutensuo Länsiranta Liminpuro Peurasuo Itäranta Kaivanto OULUJÄRVI Ärjänselkä Otanmäki Ryynäsenjoki Talaskangas Katajasuo Puolinmäki Kiveslahti Kivesjärvi Petäjäniemi Kovalanniemi Vuottoniemi Ounas Syväjoki Mainuanvaara Piiraala Murtomäki Joutensuo Toukka Ärjänsaari Koutaniemi Ahveroissuo Hyyrönsuo Petäjälahti Vuoreslahti Mainua Koivukylä Hatulanmäki Rasimäki Lika-Pyöree Volonperä Kalliomäki Liite 1.3. Siikajoen vesistöalue

Sipolanperä Korvenkylä Vältinperä Kuloneva Ylipää Pakanen Lumijoenselkä LUMIJOKI KEMPELE Pitkänokka Vesikari Selkämaa Virkkula LIMINKA Lapinkangas Ketunmaa Tupos Haaransilta Parras Honkanen Ketolanperä Ritokorpi Ala-Temmes Juurussuo Kosulankylä Saarisuo Metsähaka Ängeslevä TYRNÄVÄ Pikkarala Riihikylä Lanin Soso Laitasaari Laukka Kurkiperä Kopsa Iso Matinsuo Oisavanjärvi Oulujoki MUHOS Hyrkäs Aittokylä Lääväsuo Pyhänsivu Pälli Sotkajärvi Muhosperä UTAJÄRVI Vähä-VuottoSanginjoki Kontionsuo Iso Kivijärvi Kivisuo Kemilä Kangaskylä Järvikylä Lahti Sanginjärvi Jokikylä Iso Joutensuo Harju Suuri Hillasuo Sanginkylä Utosjoki Autio Yli-Utos Pilkkasuo Potku Kalasuo Hirvineva Keskikylä Revonneva Ojanvarsi Murronkylä Säippäsuo Velholanperä Heinijärvi Haurukylä Muhosjoki Ruostesuo Alasuvanto Kolmikanta Kiiskilänkylä Tuppu Järvikylä Ala-Niska Lintusuo Naamankylä Ruonneva Nuoluanneva Hirsijärvi Huhanperä Temmes Päijänne Ruukki Tuohimaanperä Temmesjoen vesistöalue Alakylä Olkineva Meijerinkylä Niska Suutarinkylä Kurttila Iso Tolkansuo Mökkikylä Ojakylä Lapinsalmi Ojakylä Tyrnävänjoki Ahmasjärvi Jouttenoinen Vapo Oy Iso Sarvisuo Keski-Niska Huumola Koskela Ahmas Ylisuvanto Tuomioja Paavola Pihlajaranta Järvikylä Mankilanjärvi Rautionkylä Roppolanperä Viidanperä Temmesjoki Partalankylä Varpuvaara Mankila Loukkuneva Ylipää Korvenkylä Kylmälä Heinolanperä Koivumaanperä Jylhämä Pelsonsuo (osa) Vapo Oy Luohua Pasonperä Portaalanperä Lauttaneva Pelsonsuo VAALA Ahonpää Jurpanperä Kärsämä Viitalanperä Alipää Neulaniemi Rukkisperä Savaloja Lintukumpu Nimisjärvi Ohimaanperä Rantsila Lammenneva Rankinen Männistö Suuri Veneneva Pelso Onnelanperä Neittävä Akanneva Kangaskylä Isokylä Porkanranta Hourunneva Viirinneva Kuusirati Siikajoki Järvitalonjärvi Niskanselkä Suutarinkylä Perukka Kotusperä Varesneva Kurunneva Purasimenjärvi Pelsonrimpi (osa) Vapo Oy Haaraoja Paloneva Kerälä Säräisniemi Kinttukangas Alpua Rasinperä Hyttikoski Kurranjärvi Olkkolanperä Lampinsaari Tahkoneva Mankisenneva Tuulisuo Vapo Oy Raja-aava Vapo Oy 2,5 5 1 Vilminko Isoaho Pelkoperä Saarenranta Mäläskä Sipola Matorimpi Korvenkylä Haisunperä Oulujärven retkeilyalue km Hautakangas Perukka Leuvanneva Jousineva Kydönperä Puronranta Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1., 1.5.212 Lumimetsä Näsälänperä SIIKALATVA Rumala Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.4. Temmesjoen vesistöalue

Pateniemi Toppila Pitkänokka Luohua OULU Rusko Miehonsuo I Turveruukki Oy Miehonsuo II Turveruukki Oy LIMINKA Virkkula Hirvineva Heinijärvi Huumola Selkämaa Viitalanperä Jääli Konnansuo Turveruukki Oy Lapinkangas Ketunmaa Linnanmaa Tupos Haaransilta Parras Nuoluanneva Huhanperä Viidanperä Kiiskilänkylä Saarikoski Järvikylä Koivumaanperä 2,5 5 1 Mankila Iinatti Ojakylä Savaloja Oulujoki Ritokorpi Ala-Temmes Haurukylä Temmes Mankilanjärvi Pasonperä Alipää Korvenkylä Saarinen Kärppä Keskikylä Meijerinkylä Rantsila Saarisuo Metsähaka Ängeslevä TYRNÄVÄ Tunturisuo Vapo Oy Hanhineva Vapo Oy Temmesjoki Holtinkylä Lanin Soso Kolmikanta Hakokylä Riihikylä Suutarinkylä Tyrnävänjoki Laukka Turvesuo Turveruukki Oy Kopsa Timonsuo Timoni Oy Keisarinsuo Vapo Oy Tuppu Lintusuo Petäikönsuo Turveruukki Oy Kärsämä Loukkuneva Huttukylä Soroperä Lamminkylä Pelsonsuo (osa) Vapo Oy Hautasuo (osa) Turveruukki Oy Sanginjoki Iso Matinsuo Oisavanjärvi MUHOS Pälli Jokela Oulujoen vesistöalue Männistö Pelso Akanneva Porkanranta km Isokylä Hourunneva Viirinneva Siikajoki Järvitalonjärvi Kotusperä Suutarinkylä Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen Kurunneva avoimen tietoaineiston Purasimenjärvi lisenssi, Pelson luonnonpuisto versio 1., Tuulisuo 1.5.212 Oulujoki Mökkikylä Ylipää Susisuo Päijänne Vepsänjärvi Aittokylä Vepsä Brunninkylä Lääväsuo Pyhänsivu Rautionkylä Haarasuo Turveruukki Oy Pelsonsuo Kanasuo Turveruukki Oy Kivisuo Ala-Niska Ahmasjärvi Ahmas Yliperä Mustasuo Iso Kivijärvi Rokuanvaara Kemilä Kangaskylä Järvikylä Alakylä Autio Niska Iso Tolkansuo Kurttila Ojakylä Keski-Niska Korvenkylä Nuojua Hillasuo Alasuvanto Naamankylä Ylisuvanto Partalankylä Rokuan kansallispuisto Rokuanjärvi Vesala Onnelanperä Kalasuo Neittävä Kentänkylä Pilkkasuo Säippäsuo Kangaskylä Iso Särkisuo Pehkeensuo Vapo Oy Potku Utosjoki Nimisjärvi Itäsuo Vapo Oy Järvikylä Korentosuo Vapo Oy Velholanperä Niskanselkä Iso Olvasjärvi Leväsuo Latvasuo Turveruukki Oy / S. Kinnunen Ruostesuo A. Haataja Potkunsuo Paatinjärvi Luppoperä Niskansuo Vapo Oy (KAI) Isosuo Vapo Oy (KAI) Puokio Kapustasuo Turveruukki Oy Kaarresalo Kuostonsaari Paatinjärvi Iso Tilansuo Puokiojärvi Kiveslahti Petäjäniemi Vattuperä Lippoperä Neulikko Kalhamajärvi Auhojärvi Pirttijoki Pienanjärvi Iso Karkusuo Kalhamanperä Kalliojärvi Nivanperä Kivarinjärvi Housuvaara Kuivikkojärvi Isojärvi Kalpio Kiiskisjärvi Kongasmäki Kongasjärvi Osmankajärvi Kivesvaara Kivesjärvi Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.5. Oulujoen vesistöalue

II Ojakylä Ojalanperä Asemakylä Toppila OULU Oulunsalo KEMPELE LIMINKA Pohjois-Ii Vesikari Selkämaa Asemankylä Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy Isosuo Turveruukki Oy Kuusisuo T. ja E. Valkola Ay Linnanmaa Alakylä Rusko Iinatti Haaransilta Parras 2,5 5 1 Oulujoki Kärppä Madekoski Väärälänperä Honkanen Juurussuo Kosulankylä Ketolanperä Tupos Saarisuo Ritokorpi Keskikylä Korvenkylä Jääli Yli-Ii Ylikylä Holtinkylä Saarinen Hökänranta Kinnunen Marttilansuo Vapo Oy Hangassuo Vapo Oy Metsähaka Lanin Soso Huttukylä Kiiminkijoki Laukka Kopsa Latvasuo Pahkala Pahkakoski Soroperä Vesala Oulujoki MUHOS Iijoki Kääriänperä Ylikiiminki Kirkkosaari Hakasuo Vapo Oy Pälli Hirvelä Säävälä Isterinsuo Varpasuo Juopuli Lääväsuo Pyhänsivu Jokisuo Särkiperä Värkkisuo Juopulinjärvi Kärppäsuo Panumanjärvi Vepsänjärvi Joki-Kokko Vantunlampi Ala-Vuotto Iso Heinäsuo Panuma Kauhasuo Paasoperä Hattusuo Kontionsuo Iso Kivijärvi Vesala Lehtosuo Yliperä Mustasuo Ängeslevä Kemilä Kurkiperä Sotkajärvi Kivisuo Lapinkangas Hyrkäs km Ala-Temmes Muhosperä Ketunmaa TYRNÄVÄ Kangaskylä Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio UTAJÄRVI 1., 1.5.212 Järvikylä Kääpäsuo Tuiskuperä Kurenalus Tuulijärvi Kollaja Petäjäkangas Hakulinranta Naisjärvi Turkkisuo Syväoja Kärjenperä Petäjäniemi Yli-Vuotto Rautionharju Pikkulanperä Autioperä Kiiminginjoen vesistöalue Hillasuo Viinikoski Kivilamminsuo Sapilassuo Vapo Oy Kalasuo Vaassanperä Alalamminsuo Vapo Oy Nuorittajoki Isonivansuo Vapo Oy Vittasuo Vapo Oy Vainionsuo Turveruukki Oy Siiransuo Potku Timosuo Marttisjärvi Leväsuo Pontema Erkansuo Vapo Oy Sotkajärvi Jonku Ervasti Hakojärvi Iso Tilansuo Holapantörmä Kaihlanen Kiiminkijoki Juorkuna Juorkuna Kaihlasperä Jokikylä Määtänperä Iso Särkisuo Kivijärvi Pilkkasuo Pudasjärvi Keinäsperä Suuri Hillasuo Yli-Utos Jokikylä Iso Joutensuo Kylmäsuo Rissasenperä Pirinranta Oravisuo Piltuanjoki Potkunsuo Kettuharju Jongunjärvi Jaalanka Isosuo Vapo Oy Kurki Venymä Tiirola Tirmonperä Yli-Kurki Valkiainen Huhmarharjut Pelttari Korpijoki Siivikko Kiuasvaara Viimasuo Olvassuon luonnonpuisto Viitaperä Jaurakkavaara Särkijärvi Piltunginjärvi Hirvaskoski Paukkerinharju Iso Karkusuo Luppoperä Pirttijoki Kalliojärvi Jaurakkajärvi Jaurakkajärvi Syrjälä Vattuperä Auhojärvi Housuvaara Kuivikkojärvi Nivanperä Neulikko Kuorevaara Kivarinjärvi Puolankajärvi Lauttavaara Ristijärvi Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.6. Kiiminkijoen vesistöalue

Klaavunsuo Hyry Hirvisuo Suomela Yli-Olhava Tuomela Iso Hirviaapa Ahvensuo Turveruukki Oy Luisansuo Turveruukki Oy Liekokylä Lamminsuo Konttila Iso Jännesuo Turveruukki Oy Joutsensuo Vapo Oy PeräsuoVastakangas Metsälä Soininsuo Ällinsuo Turveruukki Oy Murtosuo Turveruukki Oy Oksanperä Pärjänjoki Syötekylä Pikku-Syöte Iso-Syöte Iso-Syötteen retkeilyalue Salmiperä Lotja Naamanka Palosuo Vapo Oy Lavasuo Turveruukki Oy Livo Iso Rytisuo Turveruukki Oy Muhosuo Lampisuo Turveruukki Oy Kärppäsuo Turveruukki Oy Koppelosaarensuo Vapo Oy Temmeskylä Iso Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö Kuttiranta Valkki Iso Haisuvaara Latvajärvi Vesaperä Pintamojärvi Pintamo Haapua Asemankylä Klaavusuo Onkamo Kupsussuo Vapo Oy Latvasuo Turveruukki Oy Koutuansuo Vapo Oy Iijoki Peurasuo Kongasjärvi Rissasenperä Kettuharju Syrjäsuo Turveruukki Oy Hirvaskoski Isosuo, Kollaja Turveruukki Oy Mäntyharjun-Riepulehdonsuo Turveruukki Oy Takasuo Turveruukki Oy Tiirola Tirmonperä Valkiainen Pelttari Korpijoki Siivikko Yli-Kurki Huhmarharjut Iijoki Haukijärvi Puhos Jokikylä Hanhiperä Linnanmaa Tirinkylä Alakylä Rusko Iso-Pihlajasuo Vapo Oy Leväsuo Vapo Oy Kuikkasuo Turveruukki Oy Jääli 3 6 12 km Korvenkylä Haukkasuo Vapo Oy Olki-Peurasuo Vapo Oy Matkasuo Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy Ylikiiminki Juopulinjärvi Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1., 1.5.212 Juopuli Kortesuo Vapo Oy Ruonansuo Turveruukki Oy Määtänperä Sarvisuo Iso Särkisuo Keinäsperä Timosuo Oravisuo Piltuanjoki Olvassuo Iso Olvasjärvi Marttisjärvi Kapulasuo Vapo Oy Leväsuo Viimasuo Olvassuon luonnonpuisto Viitaperä Iso Karkusuo Luppoperä Kalhamanperä Jaurakkajärvi Vattuperä Kiuasvaara Malisensuo Jaurakkajärvi Syrjälä Askanmäki Korpinen Talkkunaharju Jaurakkavaara Yrittäperä Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.7. Iijoen vesistöalue, alaosa

Suuripää Akkunusjoki Ala-Penikka Pömiö SIMO Simonkylä Pahtaoja Onkalo Harvakari Pohjoisranta Miettula Maakrunni Lehmikumpu Kalhuaapa Sompujärvi Puukkokumpu Yli-Penikka Puutteenperä Lumiaapa Huhtala Martimojärvi Torosuo Ala-Jokikylä Palokivalo Martimoaapa Hamari Nikkilänaapa Patokoski Viinamäki Isoaapa Soikko Lahola Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy Halttula Myllykangas Taipale Heinikoski Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve Ky Vuornos Seljänperä Alaniemi Hyössinki Palo-ojanaapa Olhava Sankala Ruonasuo Miessuo Ahmavaara Saariaapa Ahma-aapa Runkauksen luonnonpuisto Ristiaapa Lantonperä Tainijoki Latva-aapa Tainijoki Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy Polvisuo Vapo Oy Saarisuo Vapo Oy Yli-Olhava Viitasuo Vapo Oy Leppiaho Tainivaara Lumiaapa Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy Rahaselkä Mauru Vihviläaapa Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy Tannila Ahmavaara Peurajärvi Peurajärvi Nuupas Lavasuo Iso Savisuo Kömmäsuo Niemelä Iso Äijönsuo Nuuppaansuo Raiskio Karsikkosuo Iso Papinsuo Iso Saarisuo Portimojärvi Isosuo Sääskisuo Asmuntinjärvi Kaijonsuo Siuruanjoen vesistöalue Lamminsuo Tervonjärvi Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Ristikari Tyykiluoto Klaavusuo Kiuttuperä Iso Isterinjärvi Latvasuo Kärppäsuo Yli-Ii Isterinsuo 5 1 Leistonperä 2 Pahkakoski Keskikylä Pohjois-Ii Hökänranta Pahkala Hirvelä Karjalankylä Iijoki km II Asemankylä Mannisenranta Lompisuo Ulko-Klaama Jakkukylä Peurasuo Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1., 1.5.212 Jokisuo Turtinen Saukkojärvi Koukkujärvi Kuopasjärvi Rynkkä Toljanjärvi Tolja Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy Asmuntinsuo Asmunti Lakisuo Vesala Ranuanjoki Ritva Konttila Ahmasuo Kuha Telkkälä Haapasuo Toivakka Peräsuo Livo Aittojärvi Aittojärvi Kyngäs PUDASJÄRVI Ypykkäjärvi Kääpäsuo Sääskijärvi Kuhajärvi Sääskisuo Petäjäjärvi Luiminkajoki Kokkokylä Siuruanjoki Puolivälinsuo Yli-Siurua Karhujärvi Kapustasuo Kortteenperä Ala-Livo Livojoki Karhusuo Vaassanperä Kuusijärvi Majovakylä Hanhivaara Olanko Simojärvi Penämö Soppana Livojoen vesistöalue Nuorunka Jaaskamonvaara Latva Haapala Rytinki Kivisuo Sotkajärvi Jonku Ervasti Venymä Livojoki Aneenvaara Väinämö Kylmälä Suvannonkylä Ruosuo Pärjänjoki Syötekylä Vastakangas Metsälä Iso-Syöte Pikku-Syöte Kipinäsuo Iso-Syötteen retkeilyalue Vastasuo Yli-Livo Pikkukylä Purnunvaara Palovaara Salmiperä Pärjänjoki Pärjänsuo Hevosenharja Lotja Lintuperä Naamanka Ukonsuo Tuiskuperä Kurenalus Tuulijärvi Kollaja Petäjäkangas Hakulinranta Naisjärvi Turkkisuo Ontamojärvi Tupakkisuo Pudasjärvi Porosaari Sääskenperä Varpusuo Teerisuo Mämmisuo Kupinasuo Heinisuo Siuruanjoki Lehmisuo Kouvanjoki Kuukasjärvi Sarajärvi Jukua Nuorunkajoki Sarajärvi Jukuanvaara Kelankylä Mäntyjärvi Mäntyjärvi Impiönjärvi Viidanvaara Impiö Suvantosuo Hietajärvi Niskala Suvantovaara Saarijärvi Mustavaara Yli-Koirasuo Saariharju Pirinranta Koivusuo Kettuharju Ohtavaara Kuttiranta Korentokylä Korvajärvi Iso Kontiosuo Temmeskylä Rojolanperä Rissasenperä Jongunjärvi Penämönjärvi Korentojärvi Hirvaskoski Laukkujärvi Ruuhensuo Sotivaara Repovaara Selkävaara Iinattijärvi Kolkonjärvi Aimovaara Anetjärvi Löytöperä LomavaaraLöytövaara Jäkälävaara Oksanperä Latvajärvet Matalainen Loukusa eli Loukuskylä Virkkunen Latvajärvi Jurmu Iinattijärvi Vesaperä Raappanasuo Pintamojärvi Vasikkavaara Hautakylä Pintamo Valkki Parviainen Haapua Poijula Iso Haisuvaara Tirmonperä Yli-Kurki Valkiainen Iijoki Juurikkaniemi Kurki Puhosjärvi Haukijärvi Tarkkailusuot merkitty punaisella Materonniemi Liite 1.8. Iijoen vesistöalue, Siuruanjoki ja Livojoki

Aneenvaara Väinämö Anetjärvi Anetjärvi Löytöperä Löytövaara Matalainen Virkkunen Kuusijärvi Perävaara Uudentalonjärvi Latvavaara Pitkävaara TAIVALKOSKI Iso Hietajärvi Sirniö Saareke Virvikkosuo Tervajärvi Salmitunturi Kaukuanjärvi Kynsijärvi Pyhitys Vaarakylä Kynsivaara Lotanvaara Haapovaara Rääpysjärvi Koitila Perälänperä Sorsavaara Koitijärvi Haapovaara Iijoki Sukkasuo Vuoskansuo Kostonjärvi Isokumpu Inkee Poroperä Lompsi Hukkanen Elehvä Ijoen vesistöalue Päävaara Jokilampi Hyvävaara Kynsiperä Kostonjoki Kursuvaara Harjajärvi Lamminkylä Hyväjärvi Pulkkanen Jokijärvi Kuolio Kovajärvi Visala Harjulehto Kapustavaara Kurkijärvi Tuomaala Heinävaara Repokylä Isosuo Särkelä Turpeinen Kapustasuo Rasepi Oy Väärävaara Särkiluoma Pisamo Käsmäjärvi Käsmä Kalajärvi Polo Kylmäluoman retkeilyalue Valkeinen Kylmäluoma Iso-Ulku Kylmäluoma Korpuajärvi Iso Siikavaara Luvelahti Juusola Toranki Irnijärvi Polojärvi Sänkikangas Penttilänvaara Kontioluoma Keskiranta Hietaranta Katosranta Kolkonjärvi Kolkonjärvi Ahola Iso-Kero Kuusamojärvi Vanttajajärvi Vanttaja Keski-Kero Heikkisenniva Lehdonsuo Vapo Oy Somer Kantokylä Joutsenkylä Niskavaara Poussu Soivionjärvi Kivimurto Julma-Ölkky Mustavaara Iijärvi Hulikkasuo Rasepi Oy Murtovaara Härmä Sirola Salmijärvi Romevaara Teeriranta Sossonniemi Törmäsenvaara Kemilä Hiltunen Iijärvi Muojärvi Kurvinen Murtovaara Iivaara Koskenkylä Kukkolanvaara Ahvenniemi Penikkavaara Penikkajärvi Närängänvaara Kivijärvi Kuikkajärvi Korpijärvi Rajavaara Laihavaara Pikkarainen Kärpänkylä Piiksiselkä Joukamojärvi Lämsänkylä Tammela Tiirakkajärvi Suurijärvi Hautakylä Koivuvaara Raappanasuo Romevaara Kurtti Kurtinjärvi Alakylä Tyrämäki Oudonjärvi Hutunniemi Tyräjärvi Koviojärvi Parviainen Selkoskylä Kuusijärvi Koiravaara Peranka Latvajärvenperä Koiravaara Korvuanjärvi Iso-Peranka 2,5 5 1 Narkionjärvi Loukonvaara Iso-Kontainen Peranganniemi Kellojärvi km Pyöreävaara Haukijärvi Isojärvi Korvua Metsäkylä Iso Antinjärvi Pyhäkylä Runtti Pääaho Partasenperä Pyhäjärvi Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1., 1.5.212 Puhosjärvi Kivivaara Vääräjärvi Vasara Pisto Kivijärvi Lehtovaara Pistojärvi Lavajärvi Lounaja Hossan retkeilyalue Takkilanvaara Junttilanvaara Iso Haapolampi Hossa Hossanjärvi Vieremänsuo Pajuvaara Kovavaara Hossanjoki Haapovaara Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.9. Iijoen vesistöalue, yläosa

Mikkotervonperä Yli-Paakkola Suuripää Pellonperä Lehmikumpu Kalhuaapa Palokivalo Pahtaoja Palo-ojanaapa Ahma-aapa Runkauksen luonnonpuisto Vihviläaapa Saariaapa Rahaselkä Tainijoki Turkkisuo Kuiva-Turve Oy Peurajärvi Peurajärvi Nuupas Raiskio Ahmasuo Rynkkä Sääskisuo Toljanjärvi Tolja Kuopasjärvi Näätäaapa (osa) Vapo Oy Toivakka Tupakkisuo Sääskenperä Maula Ala-Paakkola Kellojänkä Akkunusjoki Sompujärvi Puukkokumpu Yli-Penikka Isoaapa Tainijoki Kompsasuo Kuiva-Turve Oy Kuurtosuo Turveruukki Oy Komppasuo Kuiva-Turve Oy Näätäaapa Kivijoki Palosuo RANUA Heinisuo Leppäranta Ranuanjärvi Laivala Kuhajärvi Simojoki Hiisisuo Herva Hietajärvi Saarijärvi Saariharju Ala-Penikka Ruonansuo Simon Turvejaloste Oy Juokuanvaara Elijärven kaivos Maksniemi Karsikko Laitakari Simoniemi Montaja Tiuranen Torosuo Ala-Jokikylä Puutteenperä Hamari SIMO Nikkilänaapa Patokoski Simonkylä Onkalo Harvakari Miessuo Luola-aapa Harjula Kuivajoki Särkijärvi Särkijärvi Kuivajoen vesistöalue Iso Äijönsuo Iso Papinsuo Kaijonsuo Isosuo Tervonjärvi Asmuntinsuo Asmuntinjärvi Asmunti Lakisuo Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy Ranuanjoki Telkkälä Haapasuo Kokkokylä Siuruanjoki Majovakylä Hanhivaara Peräsuo Suvannonkylä Kelankylä Vastakangas Tiurasenkrunni Pohjoisranta Miettula Matkasuo Puolivälinsuo Karhujärvi Yli-Siurua Kapustasuo Soininsuo Vastasuo Pärjänsuo Iso-Saarisuo JV-Josku Oy Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy Ikosenniemi Saarisuo Livo Yli-Koirasuo 2,5 5 1 km Maakrunni Ristikari Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy Vuornos Seljänperä Tyykiluoto Olhava Maunula Iso Rytisuo Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1., 1.5.212 Jääräsuo Kuiva-Turve Oy Tannila Kotalanperä Koutuanjärvi Kalliosuo Saarikoski Muukala Ruonalampi Saunajärvi Tyräsuo Ritva Ala-Livo Karhusuo Livojoki Aittojärvi Ukonsuo Teerisuo Temmeskylä Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.1. Kuivajoen vesistöalue

Arkkukari Parhalahti Hurnasperä Vaihojanperä Haapajoki Vesineva Liminkaneva Ketunperä Mattilanperä Mäntylänperä Lylynneva Romuperä Kopsa Ojalanperä Korsunperä Läntisranta Möykkyperä Puuroneva Vapo Oy Vuolunperä Myllyperä 2,5 km Perukka 2,5 5 1 km Keskikylä Pyhänkoski 5 1 Piehinginjoen vesistöalue Vihanti Parhalahti Vaihojanperä Miilunperä Ylinenoja Liminkaneva Leivinneva Megaturve Oy Keskikylä Liminkaojan vesistöalue Liminkakylä Pahkasalo Läntisranta Vihanti Myllyperä Rakeenperä Pelkosperä Yritysperä Lampinperä Taipale Viinamäki Kuivaniemi Nyby Vuornos Seljänperä Heinikoski Iso Heposuo Olhava Vasikkasuo Vapo Oy Suomela Yli-Olhava Tuomela Olhavanjoen vesistöalue Väli-Olhava Tarkkailusuot merkitty punaisella Maunula Koivuniemi Iso Hirviaapa Hirvisuo Herva Kärppäsuo Klaavunsuo Ruohola Lamminperä Iso Rytisuo Kömmäsuo Leuanjoki Oijärvi Polvisuo Oijärvi Mursunjärvi Iso Savisuo Jakosuo Vapo Oy Viitaperä Siuruanjoki Yli-Tannila Iso Kinttaissuo Tannila Kotalanperä Koutuanjärvi Lavasuo Haukipudas Kotakari Kraaseli Pateniemi 2,5 5 1 km 2,5 5 1 km Toppila OULU Asemakylä Jokikylä Linnanmaa Rusko Hanhiperä Tirinkylä Korvenkylä Jääli Ylikylä Hautasuo (osa) Turveruukki Oy Iinatti Alakylä Kalimenojan vesistöalue Oulujoki Niskapää Kärppä Kotajärvi Holtinkylä Kiiminki Saarinen Silkkasuo Hannusperä Kinnunen Tervajärvi Pitkäaho Huttukylä Loukkojärvi Kiiminkijoki Lamminkylä Vesala Arkala Mannila Soroperä Kääriänperä Kirkkosaari Ylikiiminki Karahka Liite 1.11. Muut vesistöalueet

Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät v.214 Luettelo perustuu tuottajien ilmoituksiin. Sarakkeessa Tarkkailtu Sarakkeessa Pvk ojitus Tuottaja mainittu erikseen, mikäli eri kuin suon haltija. K = luvanmukaisessa päästötarkkailussa ollut suo K = ojitettu Pinta-ala yhteensä ei sisällä valmistelematonta E = päästöt arvioitu vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla ominaiskuormitusarvoilla E = ojittamaton ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa. S = suppea tarkkailu - = ei tietoa J = jälkihoitovaiheen tarkkailu erill. = suon tarkkailu poikkeaa edellä mainituista Kalajoen vesistöalue Haltija Suo Vesienkäsittely Pvk ojitus Tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Purkuvesistö Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Vapo Oy Hankilanneva (osa) 53.73 PVK K 168 E Tuotanto päättynyt vuoteen 212 Vapo Oy Nurmesneva (osa) 53.74 PVK K jt 3 28 132 238 E Vapo Oy Vittouvenneva (osa) 53.83 PVK E jt/yt 23 4,8 15 28 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Koivulanneva 53.65 laskeutusallas jt 82 3 82 S Tuotanto päättynyt vuoteen 213 Vapo Oy Jouttenisenneva 53.82 PVK E jt 7,5 35 137 43 E 53.82 laskeutusallas 58 E 53.83 PVK kesä, sarkaojarak. talvi K jt 34 13 81 47 E 6 ha muu menetelmä Jouttenisenneva yhteensä 42 48 276 9 Vapo Oy Vasamanneva 53.36 PVK E 54 54 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Rautamullansuo 53.94 PVK K 58 1,5 8, 67 E Kanteleen Voima Oy Tuppuraneva 53.98 PVK E jt 66 1 76 E Kanteleen Voima Oy Osmalamminneva 53.94 PVK K jt 1, 91 14 15 E Kanteleen Voima Oy Päällysneva 53.97 PVK K jt 4 4 E Kanteleen Voima Oy Lonkerinneva 53.59 PVK K jt 89 89 S Kanteleen Voima Oy Lamminneva 53.76 PVK K jt 144 144 K Turvejetti Ky Akanrahka 53.22 laskeutusallas + virtaamans. jt 37 3 37 E Jälkikäyttö: 2 kasvittumaton, vesiesuojelurakenne: la 53.22 PVK kesä, laskeutusallas talvi E jt/kt 35 35 E 3 peltoenergia yhteensä 72 3 72 Jukuturve Oy Paskalanneva 53.24 PVK K 54 42 96 K Tuotanto alkanut 16.6.14, jolloin käynnistyi myös kunnostusvaihe II Turveruukki Oy Löytynneva 53.25 laskeutusallas + virtaamans. jt/pt/kt 134 14 14 148 S Reisjärven kunta Isoneva 53.53 laskeutusallas + virtaamans. 44 44 E Vähäsalo & Lahti Oy Niittylammenneva 53.93 E Valtonen Tuppuraneva 53.98 E Kanteleen Voima Oy Multakaarronneva 53.76 PVK kesä, laskeutusallas talvi K 38 38 K Maaselän turvetuotanto Isoneva 53.53 PVK kesä, laskeutusallas talvi K jt 38 38 K Maaselän turvetuotanto Onkilamminneva 53.53 PVK kesä, laskeutusallas talvi K jt 11 38 49 K Kokkola Power Oy Puronneva 53.97 PVK K 78 78 E Vesistöalue yhteensä 1 64 177 2 434 665 1577 Liite 2.1

Pyhäjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Vapo Oy Ahmaneva 54.79 PVK kesä, la talvi E jt 25 7, 32 V Vapo Oy Haaponeva 54.22 laskeutusallas jt 7, 1,4 8,4 E Pinta-ala yhteensä 54.22 laskeutusallas + virtaamans. jt 8, 3, 58 5, 69 E 54.22 PVK / laskeutusallas E jt 81 52 111 113 244 E Haaponeva yhteensä 96 55 17 118 321 Vapo Oy Piipsanneva (osa) 54.34 PVK K jt 14 56 222 7 E Pvk 1 ja pvk 2 54.34 PVK E jt 42 19 351 232 E Pvk 3 54.34 KEM kesä, la talvi jt 1 332 695 432 K Kem 1 ja 2. Ymp.vuotinen tarkkailu kem2 Piipsanneva (osa) yhteensä 156 577 1267 734 Vapo Oy Puutionneva 54.28 PVK kesä, la talvi E jt 4 87 11 127 K Vapo Oy Kuljunneva 54.32 PVK kesä, la talvi K 83 83 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Kivineva 54.37 PVK kesä, la talvi E 87 87 E Vapo Oy Äijönneva 54.28 PVK kesä, la talvi K 96 96 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Lehtoneva 54.85 laskeutusallas jt 29 41 29 E 54.85 PVK kesä, la talvi E jt 48 E 54.85 sarkaojarakenteet jt 3,7 E Lehtoneva yhteensä 29 93 29 Tuotanto päättynyt vuoteen 211 Vapo Oy Luomaneva 54.85 PVK kesä, la talvi K jt 71 25 1 96 E Vapo Oy Onkineva 54.84 laskeutusallas 24 78 24 J Tuotanto päättynyt vuoteen 212 Vapo Oy Pihlajaneva 54.85 laskeutusallas jt 13 15 25 28 E 54.85 PVK kesä, la talvi E jt 55 33 68 88 E Pihlajaneva yhteensä 68 48 93 116 Vuosi 214 viimeinen tuotantovuosi Vapo Oy Porkanneva 54.85 rh/la 4 4 K Vapo Oy Siloneva 54.84 PVK K jt/pt 11 25 38 126 E Pvk ymp.vuotiseksi 1.12.25 Vapo Oy Nurmesneva (osa) 54.47 laskeutusallas jt 14 49 58 63 E 54.47 laskeutusallas + virtaamans. jt/pt 13 26 7, 39 E Nurmesneva (osa) yhteensä 27 75 65 12 Vapo Oy Vittouvenneva (osa) 54.51 kosteikko/laskeutusallas 9,7 53 6 63 E Vapo Oy Kuuhkamonneva 54.72 PVK kesä, la talvi E jt/pt/yt 1 132 54 29 186 E Ei hallussa: ruokohelpipelto 18 54.72 PVK K jt/pt/yt 5 64 14 128 K Kp-tarkkailu, pvk2 otettu käyttöön 21 Kuuhkamonneva yhteensä 1 5 196 68 29 314 Vapo Oy Ojaneva 54.76 PVK / laskeutusallas E jt 38 14 94 52 E Vapo Oy Iso-Lamminneva 54.41 PVK K 32 32 K Ympärivuotinen tarkkailu, tuot. alk. 21 Vapo Oy Märsynneva 54.77 PVK K 128 128 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Verkaneva 54.72 PVK E 3, 55 58 K Ympärivuotinen tarkkailu Kanteleen Voima Oy Veneneva 54.36 PVK K jt 142 142 K Ympärivuotinen tarkkailu Kanteleen Voima Oy Puntarisuo 54.46 PVK K jt 58 58 E Kanteleen Voima Oy Ilkanneva 54.36 PVK K/E jt 85 85 K Ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Lehtoneva 54.85 laskeutusallas jt 39 4,2 43 E 54.85 laskeutusallas + virtaamans. jt 4 2 2 6 E Lehtoneva yhteensä 78 24 2 13 Vapo omistaa osittain Megaturve Oy Jahtavisneva 54.17 laskeutusallas jt/kt 2 69 2 E Megaturve Oy Marjaneva (osa) 54.19 laskeutusallas jt/kt 15 15 E AP-Peat Oy/Kanteleen Voima Oy Kärsämäenneva 54.81 PVK E 14 35 139 K Kanteleen Voima Oy omistaa 35 ha Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Ympärivuotinen tarkkailu Jukuturve Oy Aittoneva 54.61 laskeutusallas jt 8,5 69 8,5 E Jälkikäyttö: peltoa / metsittynyt T:mi Hämäläinen Palaneva 54.77 PVK kesä, la talvi E 26 26 E Vesistöalue yhteensä 1 53 1885 9 1227 2211 3255 Liite 2.2

Siikajoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Piipsanneva (osa) 57.68 laskeutusallas 87 E 57.68 PVK kesä, la talvi E jt 49 18 159 67 K Pvk 4 Piipsanneva (osa) yhteensä 49 18 246 67 Vapo Oy Parkkisenrimpi 57.48 PVK kesä, la talvi E jt 31 4,5 36 K 57.48 haihdutus / imeytys jt 13 15 48 28 E Parkkisenrimpi yhteensä 44 2 48 64 Vapo Oy Joutenneva 57.63 laskeutusallas jt 11 J Tuotanto päättynyt 212 Vapo Oy Jousineva 57.27 laskeutusallas 6, 6, E 57.27 laskeutusallas + virtaamans. jt 2 52 18 72 E 57.27 PVK K jt 11 27 85 38 K 57.27 PVK kesä, la talvi E jt/yt/pt 56,4 56 E Jousineva yhteensä 93 79 13 173 Vapo Oy Navettarimpi (KAI) 57.48 laskeutusallas jt 18 42 18 E 57.48 KEM kesä, la talvi jt 54 6,6 96 32 157 K Navettarimpi (KAI) yhteensä 54 6,6 115 73 176 Vapo Oy Varisneva 57.88 laskeutusallas 16 8 16 E Tuotanto päättynyt 21 Vapo Oy Kureluijanneva 57.67 PVK kesä, la talvi E jt 25 11 53 135 K Vapo Oy Jyletneva 57.69 kosteikko/laskeutusallas jt 13 2 62 25 95 K Vapo Oy Kivineva 57.28 PVK kesä, la talvi E jt/yt 95 28 2, 123 K 57.28 laskeutusallas jt 4 124 27 164 E 57.69 laskeutusallas jt 69 32 69 E 57.69 PVK kesä, la talvi E jt/pt 92 4,5 97 E Kivineva yhteensä 227 4,5 22 61 452 Vapo Oy Puronräme (KAI) 57.42 PVK E 294 17 311 K Vapo Oy Kärjenrimpi (KAI) 57.48 PVK E 252 27 279 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Paskoneva 57.68 PVK K 96 96 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Saarineva 57.37 PVK K 114 2,3 114 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Sauvasuo 57.34 PVK E 31 31 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Mankisenneva 57.26 PVK K 4 187 45 272 K Kp-vaiheen/Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Korteneva 57.63 PVK E 19 19 K Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Turveruukki Oy Hourunneva 57.21 laskeutusallas jt 29 5, 28 34 E 57.26 PVK kesä, la talvi E jt 29 29 K 57.26 laskeutusallas jt 26 46 26 E Hourunneva yhteensä 84 5, 74 89 Turveruukki Oy Kupukkaneva 57.24 PVK kesä, la talvi E pt 18 62 18 K Turveruukki Oy Rahvaanneva 57.21 PVK kesä, la talvi jt 122 122 E Alueet luovutettu maanomistajille Turveruukki Oy Savaloneva 57.73 laskeutusallas + virtaamans. jt 26 16 146 42 K/J 57.73 maaperäimeytys/haihdutus jt 145 E 57.73 PVK K jt/kt 6 2,2 62 E Savaloneva yhteensä 86 18 291 14 Alueita luovutettu maanomistajille Turveruukki Oy Lahnasneva 57.69 PVK kesä, la+virt.säätö talvi E jt 122 3,1 125 K Turveruukki Oy Peuraneva 57.72 PVK E jt 126 126 S Turveruukki Oy Tervasneva 57.17 PVK kesä, la talvi E jt 57 57 K Pvk Tuotanto Valmistelematon ojitus Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.3

Siikajoen vesistöalue jatkuu Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Poistunut tuotannosta Turveruukki Oy Hevoskorpi 57.62 PVK E 91 91 K Ympärivuotinen tarkkailu Pinta-ala yhteensä Turveruukki Oy Hangasneva 57.92 kosteikko jt 4,7 23 21 28 K 57.81 laskeutusallas jt 12 33 2 45 E 57.13 laskeutusallas jt 9,3 5, 1 14 E Hangasneva yhteensä 26 61 51 87 Turveruukki Oy Hukanneva 57.83 laskeutusallas + virtaamans. jt E Vedet johdettu PVK:n kautta 57.83 PVK kesä, la talvi K jt 74 115 38 189 K Ympärivuotinen tarkkailu Hukanneva yhteensä 74 115 38 189 Turveruukki Oy Paloneva 57.85 maaperäimeytys/haihdutus jt 79 E Alueita luovutettu maanomistajille 57.85 muu menetelmä (HI+kasv.kenttä) jt 32 3 227 62 K Ympärivuotinen tarkkailu Paloneva yhteensä 32 3 36 62 Alueita luovutettu maanomistajille Turveruukki Oy Järvineva 57.13 PVK E jt/kt 54 2, 56 K Ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Tahkoneva 57.29 PVK E jt 39 39 E 57.29 PVK kesä, la talvi E jt 78 78 E Tahkoneva yhteensä 117 117 Turveruukki Oy Huhanneva 57.73 PVK kesä, la talvi E jt/pt/kt 97 1, 98 E 57.73 haihdunta-allas + la talvi jt/pt/kt 13 13 E Huhanneva yhteensä 11 1, 111 Turveruukki Oy Huhtineva 57.18 PVK kesä, la talvi E jt/pt 114 114 K Turveruukki Oy Iso-Manninen 57.32 kosteikkoallas jt/kt 3,8 2,3 3,8 E 2,3 ha kasvillisuusaltaana 57.23 PVK kesä, la talvi E jt/kt 13 2,2 133 K Iso-Manninen yhteensä 134 2,2 2,3 137 Turveruukki Oy Jylenneva 57.68 PVK E jt/kt 7 7 K Turveruukki Oy Pikarineva 57.18 PVK E jt 89 4,7 93 K Turveruukki Oy Honkaneva 57.84 laskeutusallas K jt 23 19 23 K Alueita luovutettu maanomistajille Turveruukki Oy Pullinneva 57.14 PVK K jt 48 48 K Kp-vaiheen/Ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Vesiläisenneva 57.73 laskeutusallas + virtaamans. jt 19 19 K Matti Suni /Turv. Oy Vesiläisenneva 57.73 laskeutusallas + virtaamans. jt 29 3,5 31 K Paavolan Turve Ky Isoneva 57.13 laskeutusallas jt 47 6 47 E Paavolan Turve Ky Ahmaneva 57.92 laskeutusallas jt 2 4 2 E Vesistöalue yhteensä 162 333 1 149 1744 4345 Pvk Valmistelematon Tuotanto ojitus Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.3

Temmesjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Jouttenoinen 58.6 PVK E jt 53 67 12 E Vapo Oy Pelsonrimpi (KAI) 58.58 PVK kesä, la talvi K jt 43 5, 24 12 72 E 58.58 haihdutus / imeytys K jt 61 92 61 J Pelsonrimpi (KAI) yhteensä 43 5, 85 14 133 Vapo Oy Raja-aava (KAI) 58.53 laskeutusallas jt/kt 1 12 22 E 58.53 PVK kesä, la talvi E jt/kt 68 16 68 E Raja-aava (KAI) yhteensä 1 8 16 9 Vapo Oy Tuulisuo (KAI) 58.53 PVK kesä, sarkaojarak. talvi K jt 33 14 73 65 119 E Vapo Oy Pelsonsuo (osa) 58.53 laskeutusallas jt 5 122 5 E 58.53 haihdutus / imeytys jt 17,7 22 1 4 E Pelsonsuo (osa) yhteensä 17,7 72 132 9 Vesistöalue yhteensä 156 2 376 317 552 Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.4

Oulujoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Vapo Oy Hanhineva 59.171 haihdutus / imeytys K 22 23 22 E Tuotanto päättynyt 28 Vapo Oy Itäsuo 59.231 PVK K jt 17 14 38 121 K Vanha lupa-ala 179 ha, Ymp.vuot.tark. Vapo Oy/ Timoni Oy Keisarinsuo - Timonsuo 59.163 laskeutusallas 62 5 62 E Tuotanto päättynyt 21 Vapo Oy Korentosuo 59.153 PVK E 175 14 189 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Pehkeensuo 59.221 PVK K/E jt/yt 142 24 22 166 K Ympärivuotinen tarkkailu Pinta-ala yhteensä 59.221 haihdutus / imeytys K jt 7, 1 16 17 E Pehkeensuo yhteensä 149 34 38 183 Vapo Oy Pelsonsuo (osa) (KAI) 59.172 laskeutusallas jt 56 269 56 J Vapo Oy Tunturisuo 59.163 kemikalointi 64 64 K Kp-vaiheen/ymp.vuot. tarkkailussa Vapo Oy Niskansuo (KAI) 59.253 PVK kesä, la talvi E jt 4 1,4 41 E 59.261 PVK E 213 18 231 E Ympärivuotinen pintavalutus 1.11.211 alkaen. Niskansuo (KAI) yhteensä 253 2 272 Vapo Oy Isosuo, Vaala (KAI) 59.267 PVK K 55 3, 58 K Ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Petäikönsuo 59.174 laskeutusallas + virtaamans. jt 122 122 E Turveruukki Oy Miehonsuo I 59.144 laskeutusallas + virtaamans. jt/kt 76 21 11 97 K Ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Turvesuo 59.144 kosteikko jt 87,6 3,4 88 E Turveruukki Oy Kapustasuo 59.252 PVK kesä, la + vs talvi E jt 7 14 7,2 84 E Pvk käyttöön 6/213 Turveruukki Oy Kanasuo 59.131 PVK kesä, la talvi E jt/kt 116 8,2 1,4 124 E Turveruukki Oy Haarasuo 59.155 PVK kesä, la talvi K/E jt/kt/pt 126 38 3,1 164 E Turveruukki Oy Miehonsuo II 59.144 laskeutusallas jt 2,3,7 3, E 59.144 PVK E jt 17 3,4 21 E Miehonsuo II yhteensä 2 4,1 24 Turveruukki Oy Konnansuo 59.141 PVK kesä, la talvi E kt 32 E Ympäristölupa lakannut 29.1.214 Turveruukki Oy Latvasuo Utajärvi 59.232 PVK kesä, la talvi K 33,6 33 K 59.232 PVK E pt 6 6 E Latvasuo Utajärvi yhteensä 92,6 93 Turveruukki Oy Hautasuo (osa) 59.142 laskeutusallas + virtaamans. jt 4,1 22,6 22 E Turveruukki Oy Syrjäsuo Utajärvi 59.211 PVK kesä, la talvi E 26 E S. Kinnunen Latvasuo 59.232 laskeutusallas 43 43 E A. Haataja Ky Ruostesuo 59.231 PVK kesä, la talvi E 4 4 E Vesistöalue yhteensä 3 64 143 17 416 477 1927 Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.5

Kiiminkijoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Isonivansuo 6.62 laskeutusallas jt 1, 2 1, E 6.62 PVK kesä, la talvi K jt 21 45 21 K Tuotanto päättynyt vuonna 213 Isonivansuo yhteensä 22 65 22 Vapo Oy Vittasuo 6.62 laskeutusallas jt 2, 28 2, E 6.62 haihdutus / imeytys K jt 42 9, 65 51 K Vittasuo yhteensä 44 9, 93 53 Vapo Oy Alalamminsuo 62.64 PVK kesä, la talvi E 99 4, 13 K Vapo Oy Erkansuo 6.32 PVK E jt 154 46 45 2 K Pvk ymp.vuot. 11/21. Alkup. lupa 18 ha Vapo Oy Hakasuo 6.26 PVK E jt 162 38 6, 2 K Ympärivuotinen tarkkailu, L2 riistapelto Vapo Oy Hangassuo 6.25 laskeutusallas 14 36 14 K 6.25 laskeutusallas + virtaamans. 2 5, 2 E Hangassuo yhteensä 34 41 34 Tuotanto päättynyt vuonna 211 Vapo Oy Marttilansuo 6.22 laskeutusallas 15 4 15 J tuotanto päättynyt vuonna 28 Vapo Oy Isosuo 6.46 PVK E jt 14 2 1 124 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Sapilassuo 6.37 PVK E 57 57 K Turveruukki Oy Vainionsuo 6.68 laskeutusallas + virtaamans. jt 67 91 64 158 K 6.69 PVK kesä, la talvi E jt 38 4,1,6 42 E 6.69 laskeutusallas jt 12 27 12 E Vainionsuo yhteensä 15 17 91 212 Turveruukki Oy Isosuo Ylikiiminki 6.22 PVK kesä, la talvi K jt 43 12 6,2 55 K Turveruukki Oy Varpasuo 6.13 PVK E jt 42,7 12 42 E 6.61 PVK E jt 13 2,7 2,7 16 S 6.61 laskeutusallas jt 88 K Varpasuo yhteensä 55 3,4 13 58 Turveruukki Oy Isosuo Ylik. lisäalue 6.13 PVK kesä, la talvi K 28 1, 28 E T. ja E. Valkola Ay Kuusisuo 6.61 PVK kesä, la talvi E jt 2 14 11 34 K Jälkikäyttö: ruokohelpi Vesistöalue yhteensä 87 325 512 1196 Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.6

Iijoen vesistöalue (pois lukien Siuruanjoki) Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Kortesuo 61.137 PVK E jt 5 21 34 71 E Vapo Oy Joutsensuo 61.124 PVK E jt 57 61 24 119 E Vapo Oy Haukkasuo 61.124 PVK E jt 2,9 74 44 121 K 61.124 PVK kesä, la talvi E 18 19 37 E Haukkasuo yhteensä 2,9 92 63 157 Vapo Oy Lehdonsuo 61.321 PVK E 19 7, 116 E Muutettu ymp.vuotiseksi 1.11.212 Vapo Oy Palosuo 61.126 PVK kesä, la talvi E jt 73 14 87 E Vapo Oy Iso-Pihlajasuo 61.129 PVK E jt 14 81 11 95 K Viim. tuot.v. 214, luovutettu MH:lle Vapo Oy Olki-Peurasuo 61.129 PVK E 9 2,7 93 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Kapulasuo 61.154 laskeutusallas jt 18 27 45 E 61.154 laskeutusallas+ virtaamans. jt 27 26 53 K Kapulasuo yhteensä 45 53 98 Tuotanto päättynyt vuonna 214 Vapo Oy Koppelosaarensuo 61.124 laskeutusallas jt 13 6,8 12 2 E 61.131 laskeutusallas jt 5,9 12 21 18 E Koppelosaarensuo yhteensä 19 19 33 38 Viim. tuot.v. 214, luovutettu maanom. Vapo Oy Kupsussuo 61.122 PVK E 161 161 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Leväsuo 61.161 laskeutusallas + virtaamans. jt 22 31 53 E 61.161 PVK E jt 37 47 1 84 E 61.166 PVK E jt 6,2 22 28 E Leväsuo yhteensä 65 1 1 165 Vapo Oy Koutuansuo 61.126 PVK kesä, la talvi E jt 27 24 3 51 K Turveruukki Oy Kärppäsuo 61.124 PVK kesä, la+virt.säätö talvi K pt 42,6 42 K Turveruukki Oy Lampisuo (osa) 61.131 PVK E jt/pt 11 13 12 123 S Turveruukki Oy Murtosuo 61.142 laskeutusallas+ virtaamans. jt 76 14 4,3 9 E 61.142 PVK+virtaamans. E jt 21 4,6 26 E Murtosuo yhteensä 97 19 4,3 116 Turveruukki Oy Mäntyharjun-Riepul.suo 61.131 laskeutusallas+ virtaamans. jt 23 4,8,2 28 E 61.131 PVK E jt 17 7,3 1,7 25 E Mäntyharjun-Riepul.suo yhteensä 4 12 1,9 52 Turveruukki Oy Ällinsuo 61.142 PVK kesä, la talvi+virtaamans. E jt 122 46 3,2 169 E Turveruukki Oy Isosuo Kollaja 61.133 PVK kesä, la talvi+virtaamans. E jt 37 6,4 37 E Turveruukki Oy Ahvensuo 61.127 laskeutusallas+ virtaamans. jt 25 3,4,5 28 E 61.124 PVK kesä, la talvi+virt. E jt 24 3,7,5 28 E Virt.säätöpato alap. laskuojassa Ahvensuo yhteensä 49 7,1 1, 56 Turveruukki Oy Latvasuo 61.123 laskeutusallas+ virtaamans. jt 34 33 6, 68 E 61.124 PVK E jt 22 4,2 1, 26 E Latvasuo yhteensä 56 38 7, 93 Turveruukki Oy Luisansuo 61.124 PVK E jt 43 11,3 54 E Turveruukki Oy Lavasuo 61.124 PVK E jt 55 5,3,5 61 E Turveruukki Oy Kuikkasuo 61.187 laskeutusallas jt 34 7,4 9,3 41 E Ei vielä ympäristölupaa, hakemus vireillä Turveruukki Oy Matkasuo Yli-Ii 61.124 PVK kesä, la talvi E jt/pt 75 2,9 2, 78 E Turveruukki Oy Iso-Rytisuo 61.125 PVK E jt 75 5,4,8 8 E Turveruukki Oy Takasuo 61.155 laskeutusallas+ virtaamans. jt 115 25 8,4 141 E Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.7

Iijoen vesistöalue (pois lukien Siuruanjoki) jatkuu Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo 61.124 PVK+virtaamans. E pt 65 65 E Turveruukki Oy Ruonasuo 61.128 PVK kesä, la talvi E jt/pt 15 5,5,6 111 E Turveruukki Oy Iso Jännesuo 61.127 PVK E jt 73 73 E Turveruukki Oy Syrjäsuo 61.149 PVK kesä, la talvi E 35,3 36 E Pudasjärven Turvetyö Iso-Ahmasuo 61.142 laskeutusallas jt 54 54 18 E 61.149 PVK E jt 1 39 49 E Iso-Ahmasuo yhteensä 64 93 157 Rasepi Oy Hulikkasuo 61.37 laskeutusallas jt 15 15 3 E Rasepi Oy Kapustasuo 61.672 laskeutusallas jt 7 2 9 E Vesistöalue yhteensä 3 218 772 199 2955 Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.7

Siuruanjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Saarisuo 61.415 PVK kesä, la talvi K 181 13 194 E Vapo Oy Vaaraojanlatvasuo 61.412 PVK kesä, la talvi E jt 1, 1 15 116 E Vapo Oy Viitasuo 61.415 laskeutusallas jt 28 78 28 E Sisältää 27,5 ha Tannilan Turpeen aluetta 61.415 rh-kenttä / la ojat täyt. jt 13 J Viimeinen tuotantovuosi 213 Viitasuo yhteensä 28 181 28 Vapo Oy Kynkäänsuo 61.413 PVK kesä, la talvi K jt 24 12 1 216 K Pvk1, pvk3, Ympärivuotinen tarkkailu pvk1 61.413 laskeutusallas jt 34 11 6, 45 E 61.415 rh-kenttä / laskeutusallas ojat täyt. jt 48 7, 7, 55 K 61.416 PVK kesä, la talvi E jt 78 38 4 115 E Sisältää 24 ha Tannilan Turpeen aluetta pvk2 Kynkäänsuo yhteensä 363 67 63 431 Tuhkalannoitus 35 ha vuonna 214 Vapo Oy Teerilammensuo 61.444 PVK kesä, la talvi E jt 162 162 E Vapo Oy Sivakkasuo 61.482 PVK kesä, la talvi E jt 13 13 11 26 E 61.486 PVK kesä, la talvi K jt 5 46 24 96 E Sivakkasuo yhteensä 63 59 35 122 Vapo Oy Iso Pukasuo 61.481 PVK E 14 14 Vapo Oy Iso Pukasuo 61.481 PVK kesä, la talvi E 49 49 Iso Pukasuo yhteensä 63 63 V Vapo Oy Polvisuo 61.416 PVK kesä, la talvi E jt 135,8 136 E Vapo Oy Kalliosuot: Peltosuo 61.413 PVK kesä, la talvi E jt 1 33 1 E Tuhkalannoitus 214 auma-alue 6,3 ha Vapo Oy Kalliosuot: Epäilyksensuo 61.413 44 K Viim. tuot.v. 211, riistapelto, tuhkaa auma-al. 214 Vapo Oy Kalliosuot:Kuikkasalmensuo 61.413 PVK kesä, la talvi - 37 K Viim. tuot.v. 21, riistapelto, auraus+mätästys Vapo Oy Kalliosuot: Kuikkasuo 61.413 PVK kesä, la talvi E jt 84 K Viim. tuot.v. 213, mätästys 213, tuhkalan. 214 Vapo Oy Kalliosuot yhteensä 1 199 1 Vapo Oy Iso-Kinttaissuo 61.491 PVK E 12 129 249 K Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Turveruukki Oy Lampisuo (osa) 61.485 PVK kesä, la talvi E jt 5 2,2 5, 52 E Turveruukki Oy Kapeimmansuo 61.484 PVK E jt 21,3 5,2 22 E Turveruukki Oy Koivuojanlatvasuo 61.419 PVK kesä, la talvi E jt 117 49 9,1 166 E Turveruukki Oy Kääpäsuo 61.483 kosteikko+la+virtaamans. jt 75 65 29 14 S Kasv.kosteikko käyttöön 29.8.213 Turveruukki Oy Pukasuo 61.419 laskeutusallas+ virtaamans. jt 12,7 1,9 13 E 61.419 kosteikko kesä/la+vs talvi jt 6 13 14 72 E Pukasuo yhteensä 72 13 16 86 Turveruukki Oy Viidansuo 61.483 PVK E jt 38 69 14 26 121 K lisäalue kp-tarkkailussa Turveruukki Oy Ämmänsuo 61.421 kosteikko kesä/la+vs talvi jt 3 7,9 32 38 E Turveruukki Oy Kaartosuo 61.485 PVK E jt 31,7 1,1 31 E Turveruukki Oy Matkasuo Pudasjärvi 61.442 PVK E jt 57 14 71 E Turveruukki Oy Heini-Honkisuo (LAP) 61.466 PVK E jt/pt 49 2,3 52 E Turveruukki Oy Tuomisuo (LAP) 61.431 PVK K/E jt 156 19 9,6 176 E Turveruukki Oy Sääskisuo (LAP) 61.471 PVK E jt/pt/kt 312 2,5 314 E Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.8

Siuruanjoen vesistöalue jatkuu Haltija Suo Vesienkäsittely Pvk ojitus tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo 61.416 laskeutusallas+ virtaamans. jt 12 5,2 11 17 E 61.417 PVK kesä, la talvi K/E jt 37 32 4 69 S 61.417 laskeutusallas+ virtaamans. jt 26 12 4,8 37 E Pikku-Saarisuo yhteensä 75 48 56 123 Turveruukki Oy Ronisuo 61.422 PVK kesä, la talvi E 79 79 E Kuiva-Turve Oy Puutiosuo (osa) 61.416 PVK E jt/yt 76 8, 84 K Ympärivuotinen tarkkailu Kuiva-Turve Oy Pohjoinen Latvasuo 61.416 PVK K jt 91 3 121 E Turvetuote Peat Bog O Kotisuo 61.425 laskeutusallas jt 18 7, 25 E Turvetuote Peat Bog O Isoahontaussuo 61.425 PVK kesä, la talvi K jt 33 33 E Latvasuon Turve Ky Leuvanojanlatvasuo 61.414 PVK E 15 15 E 61.414 PVK kesä, la talvi E 55 55 E Leuvanojanlatvasuo yhteensä 7 7 Vesistöalue yhteensä 159 2675 1 467 665 3312 Purkuvesistö Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.8

Olhavanjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Jakosuo 62.6 PVK E jt/yt 132 3, 135 E 62.6 KEM kesä, la talvi jt/yt 88 13 1 K Jakosuo yhteensä 219 16 235 Vapo Oy Vasikkasuo 62.6 PVK E jt 145 33 6, 178 K Kaikki vedet pvk:lle 12.7.213 lähtien Vesisöalue yhteensä 364 49 6 413 Huom. Kuivajoen vesistöalue Haltija Suo Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Vapo Oy Näätäaapa (LAP) 63.54 PVK E jt/kt 234 15 249 K Pvk2 Pinta-ala yhteensä 63.43 PVK E jt 224 1,9 13 4,9 239 K Pvk1 ja pvk4 63.41 PVK E jt 19 19 E Pvk3 Näätäaapa (LAP) yhteensä 476 1,9 28 4,9 56 Turveruukki Oy Kuurtosuo 63.72 PVK E jt 83 1 93 E 63.72 PVK kesä, la+vs. talvi E jt 76 2,4 78 E Kuurtosuo yhteensä 159 13 171 Turveruukki Oy Karsikkosuo (LAP) 63.55 PVK kesä, la talvi E jt 29 14 2,7 43 E Kuiva-Turve Oy Jääräsuo 63.14 PVK E jt/yt 31 59 6,9 4,2 66 E Kuiva-Turve Oy Komppasuo 63.34 PVK E jt 41 4,5 45 E 63.34 PVK kesä, la talvi E jt 71 13 84 E 63.31 PVK kesä, la talvi E jt 121 5,6 126 E Komppasuo yhteensä 232 24 255 Kuiva-Turve Oy Kompsasuo 63.33 PVK E 147 3,5 15 E 63.71 PVK E 35 35 E Kompsasuo yhteensä 181 3,5 185 Kuiva-Turve Oy Klaavunsuo 63.14 PVK E jt/yt/pt 258 27 8,3 285 K Ympärivuotinen tarkkailu Kontiosuo 63.14 PVK E jt/pt 65 3,7 68 E Kuiva-Turve Oy Kontio-Klaavunsuo yhteensä 322 31 8,3 353 Kuiva-Turve Oy Puutiosuo (osa) 63.38 PVK E jt/yt 7 19 45 89 E Kuiva-Turve Oy Susiojanlatvasuo 63.17 PVK E jt 28 43 28 E Mätästetty 33,3 ha kesällä 21 Kuiva-Turve Oy Turkkisuo 63.32 laskeutusallas + virtaamans. jt 38 2,3 1,2 41 E 63.32 PVK kesä, la talvi E jt 166 6,2 2,2 172 K Ympärivuotinen tarkkailu 63.34 PVK K jt 9 1,8 92 E Turkkisuo yhteensä 295 1 3,4 35 JV-Josku Oy Iso-Saarisuo 63.11 laskeutusallas jt 37 37 E Simon Turvejaloste Oy Ruonansuo (LAP) 63.63 rh-kenttä / la ojat täyt. jt 85 3 31 7, 146 E Kasv.kenttä otettu käyttöön 21 Vesistöalue yhteensä 31 1972 32 179 118 2184 Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.9

Piehinginjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Vapo Oy Puuroneva 56.4 laskeutusallas jt 35 8,6 6 44 K L1 rakennettu noin 1 ha kosteikko 211 Pinta-ala yhteensä Huom. Kalimenojan vesistöalue Haltija Suo Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Turveruukki Oy Hautasuo (osa) 84.114 laskeutusallas + virtaamans. jt 129 19 2,5 148 E 84.114 laskeutusallas 3,3 17,6 8,2 17 E Hautasuo (osa) yhteensä 3,3 145 2 11 165 Turveruukki Oy Pyyryväissuo 84.43 ruokohelpikosteikko 8,5 E Vesisöalue yhteensä 12 145 2 11 165 Huom. Yppärinjoen vesistöalue Haltija Suo Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Megaturve Oy Marjaneva (osa) 84.79 laskeutusallas jt/kt 49 1 59 E Huom. Liminkaojan vesistöalue Haltija Suo Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Megaturve Oy Leivinneva 55.2 PVK E jt/kt 135 135 E Valmistelematon Tuotanto Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.1

) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) Itäsuo Jääräsuo Sauvasuo Saarineva Korteneva Äijönneva Järvineva Turkkisuo Puutiosuo Kuljunneva Pullinneva Tunturisuo Korentosuo Pehkeensuo Kynkäänsuo Piipsanneva Vasamanneva Paskalanneva Mankisenneva Vittouvenneva Kuuhkamonneva Olki-Peurasuo Iso-Kinttaissuo Isosuo, Utajärvi Kärjenrimpi (KAI) Kontio-Klaavunsuo Isosuo, Vaala (KAI) II Komu Ajos SIMO OULU KEMI Jääli Kuona Vorna Alpua Ahmas Pälli Vepsä Jurmu Latva Kopsa Tauvo Puhos Pömiö SIEVI VAALA MUHOS RAAHE Rehja Ruukki Iijoki Iijoki Paisua Kalaja Sukeva Kuusaa Eskola Kamula Rautio Mainua Sipola Luohua Nuojua Oterma Temmes Puokio Olhava Jyrkkä Röyttä Yli-Ii NIVALA Rotimo Salahmi Nissilä Ahokylä Leskelä Ojakylä Kestilä Mäläskä Kärsämä Kylmälä Mankila Paavola Väyrylä Pintamo Tannila Asmunti Kaakamo Jyrinki Jylhämä Toppila Ojakylä Ylikylä Metsälä VIEREMÄ PYHÄNTÄ PALTAMO Vihanti TYRNÄVÄ LIMINKA KEMPELE KAJAANI Oijärvi Leväsuo Vesikari Oulujoki Kalajoki Ruotanen Kiiskilä Karsikas Kytökylä Piippola Pulkkila Ojanperä Neittävä Rantsila Piehinki Juorkuna Hetekylä Jaalanka Jokikylä Rasimäki Enonkylä Jaalanka Saloinen Nuorunka UTAJÄRVI LUMIJOKI HAILUOTO Kiiminki KEMINMAA OULAINEN Olvassuo Siikajoki Luupuvesi Remeskylä Lapinsalo Venetpalo Maliskylä Saviselkä Murtomäki Matkaniva Taluskylä Pelkoperä Pattijoki Ängeslevä Pikkarala Madekoski Joukokylä Joloskylä Simoniemi Kokkokylä Kelankylä Sarajärvi Viitamäki Tuhkakylä Melalahti Lapaluoto Pärjänsuo Syötekylä REISJÄRVI TOHOLAMPI KÄRSÄMÄKI ALAVIESKA MERIJÄRVI SIIKAJOKI Oulunsalo KIURUVESI YLIVIESKA HAAPAVESI OULUJÄRVI Pyhäjärvi Venetjoen Maakrunni Iso-Syöte Kangaskylä Sonkakoski Karvoskylä Korhoskylä Raudaskylä Saaresmäki Mieluskylä Paltaniemi Korvenkylä Revonlahti Yli-Vuotto Pohjois-Ii Yli-Olhava Kuivaniemi Yli-Kärppä Hiidenkylä Koirakoski Niemiskylä Aittojärvi Nurmesperä Pyrrönperä Heinijärvi Leipivaara Karinkanta Särkijärvi Joki-Kokko Viinikoski Aittojärvi LESTIJÄRVI SONKAJÄRVI SIIKALATVA Haukipudas HAAPAJÄRVI PUDASJÄRVI Haapajärvi Puhosjärvi Raudanvesi Ulkokrunni Haudanneva Martinniemi Vatjusjärvi Vuottolahti Tavastkenkä Vuoreslahti Lampinsaari Ylikiiminki Karankamäki Säräisniemi Hirvaskoski Ikosenniemi Veitsiluoto Lautiosaari Niskanselkä Luodonselkä Jongunjärvi Kiiminkijoki Iinattijärvi Ala-Jokikylä Hyvölänranta Halosenniemi Kiltuanjärvi Osmankajärvi Otermanjärvi Näläntöjärvi Jaurakkajärvi Pehkolanlahti Iso Lamujärvi Taipaleenharju Muurasjärvi eli Uljuan tekojärvi Hautaperän tekojärvi Kortteisen tekojärvi 1 2 3 4 5 Kilometers ) Kuntoonpanosuo ) Tuotantosuo Liite 3. PPO:n vuosikuormitustarkkailun ympärivuotiset päästötarkkailusuot v.214