Avaimet onnistuneeseen nivelvaiheeseen erityistä tukea tarvitsevalla nuorella Oulu 20.1.2017 Kristiina Lappalainen Itä-Suomen yliopisto (Joensuu) kristiina.lappalainen@uef.fi
Vahvuusnäkökulma (strenght-based approach) Vahvuus on esim. kyky, taito osaamisalue, joka voi olla joko jo näkyvää erinomaisuutta, osaamista tai vielä piilossa olevaa potentiaalia Saamansa palautteen avulla oppija tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan, osaamisestaan, kyvykkyydestään, taitavuudestaan, onnistumisistaan sekä taipumuksistaan ja pystyy käyttämään niitä resurssinaan työskentely- ja oppimisprosesseissa, rakentaessaan käsitystä itsestään ja suunnatessaan omaa toimintaansa ja suuntautuessaan tulevaisuuteen => minäkäsitys vahvistuu, itseluottamus lisääntyy => vahvuuksien ja kykyjen osoittaminen ja tunnistaminen motivoi ja kannustaa oppijoita
Vahvuuksille rakentaminen viime aikoina korostettu yksilöllisten vahvuuksien tunnistamisen ja tukemisen merkitystä voimakkaasti koulu- ja opiskelumaailmassa yksilön myönteiset käsitykset itsestä, omista kyvyistään ja mahdollisuuksistaan ovat tämän suuntauksen keskiössä Esim. Positive Youth Development (PYD) teoria: Positiivisen kehityksen edellytyksenä pidetään yksilön vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamista sekä niiden tietoista hyödyntämistä elämän eri vaiheissa (Lerner ym. 2012; Geldhof ym. 2013). Harterin (1999) kehityksellinen minäkäsitysteoria tarjoaa yhden teoreettisesti perustellun mahdollisuuden selittää ja ymmärtää oppijoiden vahvuuskäsitysten muodostumista.
Vahvuuksille rakentaminen ja aikaisempi tutkimus yksilön vahvuuksien tunnistaminen on yhteydessä esimerkiksi koulumenestykseen (Geldhof ym. 2013; Harniss, Epstein, Ryser & Pearson 1999; Trout, Ryan, La Vinge & Epstein 2003). monet kognitiiviset että ei-kognitiiviset vahvuudet näyttävät edistävän myös koulumotivaatiota (esim. Epstein 2004) sekä koulutukseen (Biswas-Diener ym. 2011), koulutuksen ja kuntoutuksen tukipalveluihin (Cox 2006; Epstein ym. 2003; Jones- Smith 2011; LeBuffe & Shapiro 2004) ja työelämään sitoutumista (Harter ym. 2002; Peterson ym. 2009). oppijan käsitys itsestään ja käsitykset omista vahvuuksistaan ohjaavat hänen havaintojaan, tulkintojaan ja käyttäytymistään vaikuttaen hänen valintoihinsa peruskoulun päättövaiheessa sekä myöhemmin koulupolulla ja työelämässä (Jonkmann ym. 2012; Hotulainen & Lappalainen 2011; Lappalainen ym. 2008).
Nuoren aikuisen koulukokemukset, arviot omasta osaamisesta ja uskomukset ohjaamassa elämänkulkua -tutkimushanke (2005- ) Seurantatutkimuksen kohdejoukko vuosina 1980 (seurattu vuodesta 1995 lähtien) ja 1983 (seurattu vuodesta 1989 lähtien) syntyneet kahdella eri paikkakunnalla peruskoulua käyneet oppilaat (N = 304). Seurantatutkimusaineistot kerätty keväällä 2005 ja keväällä/syksyllä 2013.
6 18.1.2017 Nuoren aikuisen koulukokemukset, arviot omasta osaamisesta ja uskomukset ohjaamassa elämänkulkua -tutkimushanke (2005- ) Seurantatutkimuksen kohdejoukko vuosina 1980 (seurattu vuodesta 1995 lähtien) ja 1983 (seurattu vuodesta 1989 lähtien) syntyneet kahdella eri paikkakunnalla peruskoulua käyneet oppilaat (N = 304). Seurantatutkimusaineistot kerätty keväällä 2005 ja keväällä/syksyllä 2013.
Nuorten aikuisten (N=184) saama tuki peruskoulun vuosiluokilta 1-6 omien vahvuuksien tunnistamiselle (%). Tukenut paljon Tukenut melko paljon Tukenut melko vähän Tukenut vähän Yhteensä Kiitettävä 33,3 31,3 22,9 12,5 100% n=16 n=15 n=11 n=6 n=48 Hyvä 21,1 31,6 26,3 21,1 100% n=8 n=12 n=10 n=8 n=38 Tyydyttävä 9,8 41,5 14,6 34,1 100% n=4 n=17 n=6 n=14 n=41 Kohtalainen 20,0 26,7 43,3 10,0 100% n=6 n=8 n=13 n=3 n=30 Välttävä 7,4 29,6 40,7 22,2 100% χ²= 24,42 D.F= 12 P =.018 (Monte Carlo) n=2 n=8 n=11 n=6 n=27
Nuorten aikuisten (N=184) saama tuki peruskoulun vuosiluokilta 7-9 omien vahvuuksien tunnistamiselle (%). Tukenut paljon Tukenut melko paljon Tukenut melko vähän Tukenut vähän Yhteensä Kiitettävä 25,0 43,8 18,8 12,5 100% n=12 n=21 n=9 n=6 n=48 Hyvä 36,8 21,1 28,9 13,2 100% n=14 n=8 n=11 n=5 n=38 Tyydyttävä 17,1 34,1 26,8 22,0 100% n=7 n=14 n=11 n=9 n=41 Kohtalainen 16,7 50,0 23,3 10,0 100% n=5 n=15 n=7 n=3 n=30 Välttävä 7,4 25,9 44,4 22,2 100% χ²= 20,47 D.F= 12 P =.058 (Monte Carlo) n=2 n=7 n=12 n=6 n=27
Vahvuusluokitus (faktorit) 2013 1) itsesäätelyn taidot 2) matemaattisloogisen ajattelun taidot 3) luovuuden taidot 4) liikunnallisuus ja kehontaidot 5) vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot 6) kriittisen ajattelun taidot
Tuloksia Nuoret miehet arvioivat matemaattis-loogisia taitojaan paremmiksi kuin nuoret naiset ja nuoret naiset puolestaan arvioivat miehiä paremmiksi sekä vuorovaikutus- ja kommunikointitaitonsa että itsesäätelytaitonsa. Hyvä menestys peruskoulussa on yhteydessä nuorten aikuisten vahvuuskokemuksiin vielä 20 vuotta peruskoulun päättymisen jälkeenkin. Peruskoulumenestys oli yhteydessä nuorten aikuisten itsesäätelyn taitoihin, matemaattis-loogisen ajattelun taitoihin ja kriittisen ajattelun taitoihin, joiden kaikkien voidaan luokitella edustavan akateemisia vahvuuksia. Heikosti peruskoulussa menestyneet olivat kokeneet saaneensa vähemmän tukea vahvuuksiensa tunnistamiseen kuin hyvin menestyneet
Peruskoulun arvosanaluokkien yhteydet nuorten aikuisten vahvuuksiin
Peruskoulun arvosanaluokkien yhteydet nuorten aikuisten vahvuuksiin
Peruskoulun arvosanaluokkien yhteydet nuorten aikuisten vahvuuksiin
Käyttäytymisen ja Tunteiden vahvuuksien Arviointi, KTA Lappalainen, K. & Sointu, E. T. 2013. Vahvuuksia tunnistamalla käyttäytymisen ja tunteiden hallintaa koulussa. ISKE-projekti. http://www.researchgate.net/publication /236873371_Vahvuuksia_tunnistamalla_kyttytymisen_ja_tunteiden_hallintaa_koulussa Kaikki väittämät positiivisia tuoden esille oppilaan käyttäytymisen, tunteiden ja sosiaalisten suhteiden hallintaan liittyviä vahvuuksia, osaamista, itsetuntemusta- ja luottamusta: koulussa kotona Oppilaan vahvuuksia arvioivat: oppilas itse (yli 11-vuotiaat) opettaja vanhemmat
KTA vahvuusalueet 1. Vahvuus ihmissuhteissa Kun teen jotain väärää, pyydän anteeksi 2. Vahvuus perheenjäsenenä Teen asioita yhdessä perheeni kanssa 3. Vahvuus itsensä kanssa Uskon itseeni 4. Vahvuus koulussa Olen tarkkaavainen koulussa 5. Vahvuus tunne-elämän hallinnassa Jos joku loukkaan tunteitani, niin kerron sen hänelle 6. Ammattiuran valinnan vahvuus (YLÄKOULU) Tiedän, mitä haluaisin tehdä elämänurakseni
9. luokan oppilaiden ( N=494) jatkosuunnitelmapäätöksen (lukio/ammatillinen koulutus) varmuus ja käyttäytymisen ja tunteiden vahvuudet (KTA) %. 9-luokkalaiset kevät 2007 N = 497 tytöt 47,7 % (n = 237) pojat 52,3 % (n = 260) erityisopetus 7-9-luokilla 30,8 % (n = 148) tytöt 30,6% (n = 70) pojat 31,1% (n = 78)
9. luokan oppilaiden ( N=494) jatkosuunnitelmapäätöksen (lukio/ammatillinen koulutus) varmuus ja käyttäytymisen ja tunteiden vahvuudet, KTA (%). Varma Epävarma Ei osaa sanoa Yht. Paljon vahvuuksia 83,3 9,5 7,1 100% Keskimääräiset vahvuudet 81,6 11,5 6,9 100% Vähän vahvuuksia 56,8 20,5 22,7 100% x² =18,064, D.F=4, P=.001
Tunnistetaan vahvuudet ja annetaan positiivista huomiota/palautetta huomioidaan oppijoiden vahvuudet tehostetaan POSITIIVISEN palautteen antoa Kahta tyyppiä aikuisen huomiota 1. yleinen positiivinen (non-contingent) epäspesifi huomio aikuisen antamaa huomiota riippumatta oppijan käyttäytymisestä kehut, läheisyys, hymyt, kosketukset yms. 2. tiettyyn osaamiseen liittyvä (contingent) positiivinen palaute huomio, joka annetaan tietyn (opetettavan) osaamisen jälkeen varmistus, että palautteen saaja tiedostaa, mistä positiivinen palaute annetaan
KIITOS!