Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Samankaltaiset tiedostot
Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Hyvinvointi - ja myös pahoinvointi opitaan: Miksi pahoinvointi alistaa hyvinvoinnin nuoren kehityksessä? Matti Rimpelä Tsemppiä finaaliin - hankkeen

Matti Rimpelä, tutkimusprofessori, Stakes

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta. V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki

Ennaltaehkäisevä työ kuuluu kaikille Integroitu lähestymistapa lähtökohtana. Projektipäällikkö Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Mielenterveys voimavarana

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille

Mielenterveys voimavarana

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Hyvinvointi ja liikkuminen

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Psyykkinen toimintakyky

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma

HYVINVOIVA ESIMIESTYÖ

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus. KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

Miksi koulu on olemassa?

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi Luku 2. Terveys... 43

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa luvulla

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Transkriptio:

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos

Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys Työolot: ergonomia; henkilöstömitoitus Koettu yksilön sisäinen tulkinta onnellisuus

Hyvinvoinnin tulkintoja 2. Yleinen vs. erityinen Yleinen: Mitä Sinulle kuuluu? Yksilön yleinen kokemus Erityinen: Miten menee töissä? Erikseen perheessä/ parisuhteessa/ harrastuksessa/

Hyvinvoinnin tulkintoja 3. Yhteinen ( public ) vs. aidosti oma ( private ) Yhteinen: Mitä Sinulle kuuluu? Kiitos hyvää! Odotettu/yhteisesti hyväksytty vastaus Aidosti oma tulkinta: Edellytyksenä luottamus Vaatii jopa tuntien keskustelun

Mitä tänään opimme? Hyvinvointioppiminen! Hyvinvointi ja pahoinvointi opitaan Samalla tavalla kuin kieliä tai laskemista Vuorovaikutus, lepo, liikunta, syöminen Varhaislapsuudessa vaistomaista, sitten opittua Hyvinvointioppiminen/opettaminen Yksilönkehitys Kriittiset vaiheet varhaislapsuudessa Jatkuvaa oppimista yli elämänkulun Jokainen uusi vaihe haastaa hyvinvointioppimisen Yhteisötkin oppivat hyvinvointi/pahoinvointia

Keskityn kolmeen teemaan: Kehitysyhteisöt Mielen ja kehon viestien tulkinta Kulumisen ja uusiutumisen tasapaino

Elämme kehitysyhteisöissä! Hyvinvointi/pahoinvointi näkyvät yksilöissä, mutta ovat systeemisiä ilmiötä: Hyvinvointiekosysteemi Ihmistä ei löydy yhden nahan sisältä "kehitysyhteisö" olemme osallisia useissa yhteisöissä samanaikaisesti perhe, työ, harrastukset, media, yhteisöjen painotus vaihtuu elämänkulussa

Hyvinvointi rakentuu systeemisesti "Hyvinvointiekosysteemi" Ympäristö Fyysinen Sosiaalinen Geeniperimä

Hyvinvointi rakentuu systeemisesti "Hyvinvointiekosysteemi Hyvinvointiekosysteemi"

Yksilötaso Vuorovaikutus Ravinto Kuormitus Lepo

Hyvinvointi rakentuu "systeemissä" Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/geeniperimä Vuorovaikutus Ravinto Kuormitus Lepo Viestit -mieli - elimistö

Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/geeniperimä Vuorovaikutus Ravinto Kuormitus Lepo Viestit Vaistomainen -mieli korjausliike varhais- lapsuudessa - elimistö lapsuudessa Vanhemmat

Vaistomainen reagointi muuttuu tietoiseksi tulkinnaksi 2-52 5 vuoden iässi ssä Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/geeniperimä Vuorovaikutus Ravinto Kuormitus Lepo Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen -tulkinta -sanoittaminen

Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä Vuorovaikutus Ravinto Kuormitus Lepo Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen -tulkinta Toiminta

Vuorovaikutus Ravinto Kuormitus Lepo Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta

Hyvinvointi rakentuu "systeemissä" Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta

Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä Vuorovaikutus Ravinto Kuormitus Lepo Mielialan muuntelu: Päihteet, tupakointi, piristeet, lääkkeet Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta

Kuluminen vs. uusiutuminen Yksittäisen ihmisen hyvinvointi kehittyy kulumisen ja uusiutumisen vuorovaikuksena Vanhemmilta peritty pääoma Biologinen + sosiaalinen Jokaisessa elämänkulun vaiheessa mukana koko aikaisemman elämän summa Olennaista ei vain vaarojen välttäminen, vaan pääoman vahvistaminen

Yksilöllinen rytmi Kulumisen ja uusiutumisen suhde toisiinsa on jokaiselle yksilölle erityinen Laaja vs. kapea Nopea vs. hidas Muuttuu väistämättä vanhenemisen myötä Kuluminen nopeutuu, uusiutuminen hidastuu

Hyvinvointioppiminen antaa myönteisen perustan ja päämäärän selkeän teoriaperustan oppimisen ja opetuksen tutkimuksesta rakentaa tulevaisuutta mutta ei uhkakuvilla riskitekijät ja vaarat mukana, mutta eivät keskiössä

Miten tämä liittyy työhön/työyhteisöön??? Yksittäisten riskien ja vaarojen välttämisen rinnalla työyhteisöt tulkittava myös hyvinvointia/pahoinvointia oppiviksi yhteisöiksi muutos on yhteisöllistä oppimista Hyvinvointioppiminen keskeiseksi myös työterveyshuollossa ja muissa palveluissa

Entä minä työntekijänä? Hyvinvoinnin/pahoinvoinnin yhteisöllisyyden ja elämänkulun myötä tapahtuvan yksilöllisen kehityksen ymmärtäminen/tulkinta, jopa kohtuullinen hallintakin Mielen ja kehon viestien kuuleminen ja viisas muuntaminen toiminnaksi Kulumisen/uusiutumisen hallinta

Kiitos mielenkiinnosta! matti.rimpela@uta.fi