Hyvinvointia työstä
TYÖYHTEISÖN KEINOT RAKENTAA TYÖHYVINVOINTIA Kunnon työn päivä 7.10.2013 Elisa Valtanen
Henkisen hyvinvoinnin tunnusmerkkejä Tyytyväisyys elämään ja työhön: vaikka asiat eivät olisikaan täydellisesti, on silti pääsääntöisesti hyvä olla Aktiivisuus: jaksaa tehdä muutakin kuin sen, mikä on pakko Myönteinen perusasenne: suhtautuminen asioihin avoimesti ja kiinnostuneesti Kyky sietää epävarmuutta ja vastoinkäymisiä (kohtuullisesti) Oman itsensä hyväksyminen puutteineen ja vahvuuksineen Hyvinvointi työssä: tyytyväisyys työhön aikaansaaminen luovuus, kiinnostus, innostus avoimuus pystyvyyden tunne (Hakanen ym. 1999; Ahola 2010)
Tilanne on hyvä kun... Aamulla herätessään tuntee itsensä levänneeksi ja odottaa päivän tapahtumia kiinnostuneena Työssä ollessa tuntee itsensä päteväksi, vireäksi ja varmaksi Työstä tultua pystyy rentoutumaan noin tunnin kuluttua työpäivän päättymisestä, Nukkumaan mennessä on levollinen olo
Henkinen hyvinvointi työssä - yksilölliset voimavarat ja niiden ylläpito - tasapaino työn vaatimusten ja työn voimavarojen välillä kokonaisvaltainen myönteinen kokemus työstä - toimivuus - tuottavuus - terveys (Kirsi Ahola 2010)
Mitä nykytyöelämä tarjoaa: yksi näkökulma Osaamisvaatimukset vaihtuvia ja korkealla Organisaatiomuutokset jatkuvia Epävarmuus Tehtävät ja työt pirstaleisia, hallinta haasteellista Lisääntynyt paine ja kiire työssä
Porina Päällimmäisiä ajatuksia ja kokemuksia työhyvinvoinnista!
Työyhteisön sosiaalinen pääoma Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen Esimieheeni voi luottaa Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia Asenteemme on 'toimimme yhdessä' Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty (Kouvonen A., Kivimäki M., Vahtera J., Oksanen T. ym. 2006)
Joukkuepelin onnistumista tukee Selkeät yhteiset tavoitteet jokaisella työntekijällä on selkeä käsitys työyhteisön perustehtävästä Kullakin on selkeä käsitys tehtävistään ja asemastaan, työyhteisössä on selkeät roolit Tunnetaan myös toisten työtehtävät Sovitut pelisäännöt ja toimintatavat Voimakas tehtäväsuuntautuneisuus Yhteinen vastuu ja halu tehdä oikeasti töitä yhdessä Keskinäinen avuliaisuus ja tukeminen Pyritään yhteisymmärrykseen työyhteisöä koskevissa ratkaisuissa Työyhteisön toimintaa käsitellään säännöllisesti yhteisillä foorumeilla Ihmissuhteet ovat luottamukselliset ja suorat Vuorovaikutus on toimivaa, vilkasta ja monensuuntaista Tiedonkulku on avointa, rehellistä ja peittelemätöntä Mukava ja vapautunut ilmapiiri
Vuorovaikutussuhteiden merkitys työpaikalla Kaikkien kanssa pitää tulla toimeen asiallinen yhteistyö kaikkien työyhteisön jäsenten kanssa ihmissuhdeasiat eivät määrää työpaikan toimintaa Erilaisuus on sallittua ei haikailua sellaisen yhdenmukaisuuden ja mehengen perään, joka ei ole realistista Vuorovaikutus kytkeytyy ensisijaisesti työhön ja tietojen välittämiseen (Järvinen 2001)
Työyhteisön pelisääntöjä Tavattaessa tervehdin kaikkia Annan toisille työrauhan Autan pyydettäessä, tarjoan apua aktiivisesti Pyydän, en käske Kiitän Otan puheeksi, jos joku asia ei suju Kiistat selvitän puhumalla; en huuda enkä rähjää Kuuntelen ja yritän ymmärtää toisen viestin Vastaan, kun kysytään Puhun vain omasta puolestani ja annan muiden tehdä samoin Uskon saamiini vastauksiin; en haudo mahdollisia piilomerkityksiä Keskustelen yhdessä toisten kanssa, en toisista harvoin joskus lähes aina
Esimies osana hyvää työyhteisöä huolehtii, että perustehtävä tiedetään ja sen toteutumiseksi työskennellään luo selkeitä rakenteita, jotka helpottavat työntekoa ja luovat onnistumisen edellytyksiä edistää suotuisia asioita varmistaa yhteiset pelisäännöt tukee keskustelukulttuuria varmistaa ongelmien käsittelyn ja ratkaisun teon johtaa yksilöitä ja koko ryhmää edistää hyvää palautekulttuuria: palautteen antaminen ja vastaanottaminen tukee ja auttaa tarvittaessa
Mitä on johtamisen oikeudenmukaisuus? Päätöksenteon menettelytavat Päätökset tehdään oikean tiedon perusteella Epäonnistuneet päätökset voidaan purkaa tai niitä voidaan muuttaa Kaikki asianomaiset ovat edustettuina päätöksiä tehtäessä Tehdyt päätökset ovat johdonmukaisia (säännöt kaikille samat) Kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä itseään koskevissa asioissa Kohtelun menettelytavat Esimies kuuntelee alaisiaan tärkeissä asioissa Esimies on puolueeton Esimies tiedottaa riittävän ajoissa tehdyistä päätöksistä Esimies kunnioittaa työntekijän oikeuksia Esimieheen voi luottaa (Moorman, 1991)
Miten voin esimiehenä tukea työntekijöiden jaksamista? Ole hyvä esimerkki alaisillesi - pidä huolta omasta hyvinvoinnistasi! Viestitä työntekijöille, että työkuormituksesta ja aikatauluista on lupa ja niistä tulee keskustella Käy säännöllisesti kehityskeskusteluja, joissa mietitään työn tavoitteet, työmäärä ja ajankäyttö Seuraa työntekijöiden ajankäyttöä ja puutu ylipitkiin työaikoihin Varaa työyksikössäsi aikaa toiminnan kehittämiseen ja yhteisiin palavereihin
Porina Yksi asia! - yksi omalta tuntuva keino edistää työhyvinvointia työyhteisössä?
Yksilön hyvinvointi muutoksessa Hyvinvointia muutoksessa edistää, jos muuttuvat asiat ja tapahtumat ymmärretään niihin voidaan vaikuttaa ne koetaan mielekkäiksi
Muuttuva työyhteisö vaatii ihmisiltä ja organisaatiolta tulevaisuuteen suuntautuneisuutta uuden ja vanhan tai erilaisten kulttuurien yhteensovittamista esimiehen ja koko työyhteisön roolin muutosta työn ja muun elämän uudenlaista yhteensovittamista voimavarojen riittävyyttä
Kysymyksiä käsiteltäväksi muutostilanteessa Mitä kysymyksiä, huolia tai pelkoja muutos herättää? Mitä mahdollisuuksia tai hyviä puolia muutokseen liittyy? Mistä syntyy hyvä ja onnistunut muutos? Tärkeintä on, että... Mitä voimme jatkossa tehdä muutoksen onnistumiseksi: itse - työyhteisö esimies? Mitä muutos merkitsee työmme kannalta: Mikä muuttuu? Mikä pysyy ennallaan? Mitä otamme mukaan siirtyessämme uuteen? Mistä en ainakaan luopuisi? Mihin asioihin tarvitaan yhteiset pelisäännöt? -> Toteutuksesta sopiminen (vastuuhenkilöt, aikataulu) Mistä asiasta ja kenelle/keille antaisit myönteistä palautetta muutoksen etenemisestä mikä on sujunut hyvin?
Esimiehen monet roolit muutostilanteissa Muutoksen kokijana Omat tunteet muutoksen suhteen Työstäminen usein eri tahdissa työntekijöiden kanssa Työntekijöiden muutoksen ymmärtäjänä Myötäeläminen ja tukeminen Muutosten käynnistäjänä ja läpiviejänä Tulevaisuuteen valmistautujana Resurssit, osaaminen Uudet haasteet Edellyttää koko organisaation edun hahmottamista sekä eri ryhmien välisten suhteiden ymmärtämistä (mukaellen Airikoski & Sallinen 2007; Järvinen 2005)
Esimiestyön keskeisyys muutostilanteissa Muutostilanteessa esimieheen kohdistuu normaaliakin suurempia odotuksia, toiveita ja vaatimuksia. Muutostilanteet koettelevat esimiehen johtajuutta, moraalia ja jaksamista. Esimiehen haasteena on oman ammatillisen roolin säilyttäminen Johtamisen perusasioiden toimivuus tai toimimattomuus korostuu muutostilanteissa!
Esimiehen kaksi tehtäväaluetta muutostilanteessa Menneestä luopuminen tosiasioiden tunnustaminen (surutyö, tunteet ) tunnereaktioiden kohtaaminen ristiriitojen käsittely menneen arvostaminen, "mitä saatu jo aikaan " Suuntaaminen eteenpäin selkiyttäminen, "mikä on tärkeää " tavoitteet ja niiden priorisointi tehtävien siirron suunnittelu työtehtävien läpikäynti kehittämistarpeiden konkretisointi
Porina Ajatuksia työhyvinvoinnin edistämisestä muutostilanteessa Mistä saat voimaa muutoksessa?
Työyhteisön kehittäminen on ongelmien ennaltaehkäisyä yhteinen asioiden pohtiminen, keskustelut, ideoinnit selkeät palaverikäytännöt yhteistyö keskustellut ja sovitut pelisäännöt aktiivinen ristiriitojen käsittely toimintamallit ja ohjeet ilmapiirikyselyt ja niiden hyödyntäminen kehittämistyössä kehityskeskustelut ennakointi ja valmistautuminen muutoksiin muut menetelmät kuten hyvinvointiohjelma, riskin arviointi, työpaikkaselvitysmenetelmät
Kehittämiselle oltava aito tarve Tilanteessa, jossa kehittäminen on välttämätöntä, mutta yksimielisyyttä tavoista ei ole, kannattaa varata enemmän aikaa keskustelulle. Seuraavia kysymyksiä voi käyttää: Mitä asioita pitäisi muuttaa? Mikä on tärkein muutettava asia? Miksi juuri tämä asia on tärkeä? Miten asian pitäisi muuttua? Mitä tehdään? Mitä hyötyä asian muuttamisesta on? (Multanen ym. 2004, TTL)
Kehittämisprosessissa esimiehen vastuulla on: tunnistaa ja konkretisoida kehittämiskohteet jakaa vastuuta tukea kehittämishankkeiden vetäjiä ja vastuuhenkilöitä varmistaa aikataulujen pitävyys olla osaltaan mukana ja tehdä sovitut asiat toteuttaa suunnitelmaa seurata toimien toteutumista arvioida toimenpiteiden onnistumista antaa ja vastaanottaa palautetta
Työyhteisön jäsenen rooli kehittämisessä Osallistua kehittämiseen, se on osa työtä Toisten tukeminen ja auttaminen, mahdollisuuksien näkeminen Oman osaamisen ja kokemusten tuominen mukaan Ratkaisuihin pyrkivä tapa keskustella Sopimuksista ja suunnitelmista kiinnipitäminen Positiivisen ilmapiirin ylläpito, vastuunkanto osaltaan. Palautteen antaminen Muutoksien näkeminen Oman toiminnan muuttaminen ja kehittäminen sekä arviointi Pohdittavaksi: Miten tällaisen työotteen vahvistumista työyhteisössä voidaan tukea?
Miten esimies voi tukea osallistuvaa innovointia työyhteisössä? Arjen pieniä tekoja innovointia matalalla kynnyksellä Asiakkaan tarvetta ja oman työyhteisön toimintatapoja havainnoidaan ja niistä keskustellaan jatkuvasti työn lomassa, monilla foorumeilla Vähäiseltäkin tuntuvat työhön liittyvät asiat otetaan esille ja yhteiseen käsittelyyn välittömästi Esitellään puolivalmiitakin ratkaisuja ja kehitellään niitä yhdessä Omaksutaan kokeileva asenne uusiin toimintatapoihin www.osuva-foorumi.fi Osuva - Osallistuvaa innovaatiotoimintaa ja sen johtamista edistävät tekijät
Kiitos! Elisa Valtanen psykologi, PsM, KTM työnohjaaja, prosessikonsultti elisa.valtanen@ttl.fi 043 824 2467