1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2012 talousarvio toteutuu huomattavasti huonompana kuin alun perin budjetoitiin. Vuoden 2012 alijäämä on lähes 8 miljoonaa euroa ja myös lainamäärä kasvaa vielä arvioituakin voimakkaammin. Suurimmat tulojen alaskirjaukset on kaupunginvaltuusto joutunut tekemään verotuloarvioon, jota on alennettu 2,2 miljoonalla eurolla. Lisäksi sataman tulot alittavat talousarvion miljoonalla eurolla ja myyntivoitot ja maankäyttösopimuksen tuotot eivät myöskään vastaa arvioitua määrää. Kaupungin väestörakenne on muuttumassa voimakkaasti. Perusopetus- ja päivähoitoikäisten määrä on kääntymässä voimakkaaseen laskuun ja toisaalta 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa voimakkaasti. Työikäisten eli 19 64 -vuotiaiden määrä laski 119 vuonna 2011. Kuluvan vuoden väestömuutos on tammi-lokakuussa vähennystä 58 henkilöä. Samalla koko valtuustokaudella 2009-2012 on jääty väestökasvussa jälkeen tavoitteestamme. Kaupungin keskeinen strateginen tavoite on saada aikaan voimakas väestönkasvu siten, että Naantalin asukasluku vuonna 2016 2018 olisi 20 000 asukasta. Väestörakenteen muutos ja väkiluvun vähäinen kasvu heijastuvat voimakkaasti yhdessä kunnallisveron tuoton kehitykseen. Naantalissa eläketulojen muutos on vuoden 2006 jälkeen ollut joka vuosi suurempaa kuin palkkatulojen muutos. Naantalissa eläketulojen määrä on kokonaisverosta suurempi kuin koko maassa. Kaupungin yhteisveroperustan voidaan myös arvioida heikkenevän sekä vuosina 2011 2012, mutta myös tulevaisuudessa 2013 2016. Laadittaessa talousarviota 2013 ja taloussuunnitelmaa 2013 2016 on pyritty verotuloja ennustamaan realistisesti. Myyntivoittojen ja maankäyttösopimusten tuottoja on pyritty arvioimaan toiveikkaan realistisesti. Käyttötalousarvio 2013 on pystytty laatimaan kaupunginhallituksen 10.9.2012 päivittämän tiukan raamin mukaiseksi. Talousarvion toteutumiselle hyväksytyn mukaisena on hyvät mahdollisuudet, mutta se vaatii kaikilta hallintokunnilta ja kaupungin henkilöstöltä sitoutumista kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon. Raportointi talousarvion toteutumisesta tulee tehdä kaupunginhallitukselle kuukausittain. Kun talousarvio toteutuu valtuuston päätöksen mukaisena, antaa se tuloveron korotuksen kanssa mahdollisuuden katkaista velkaantuminen kun samalla olemme pystyneet laatimaan investointiosan siten, että vuosikate riittää nettoinvestointeihin. Talousarvion kokonaisuuteen kuuluu se, että henkilöstömenot kasvavat jonkin verran vähemmän kuin yleinen ansiotason muutos. Talousarviolla 2013 luodaan perusta koko taloussuunnitelmakaudelle 2013 2016. Lautakunnille annetut toimeksiannot toimialojen palveluverkko- ja tilatarvesuunnitelmiksi 2013 2025 ja kaupunginvaltuuston käsittelyyn keväällä 2013 tulevat palvelustrategia sekä tavoiteorganisaatio ovat ratkaisevassa asemassa kun arvioidaan Naantalin kaupungin talouden kehitystä 2013 2016 sekä kuntalaisille annettavien palvelujen säilymistä. Tekemällä edellä mainituissa asioissa viisaita ja tarkoituksenmukaisia päätöksiä pystymme turvaamaan naantalilaisen palvelut nykyisellä tasolla. Joiltakin osin palveluverkkorakenteen muuttaminen voi jopa luoda mahdollisuuksia parantaa palveluja ja tarjontaa. Taloussuunnitelmaa 2013 2016 tavoitteessa pysyminen edellyttää yhteistyötä kaupungin luottamushenkilöiden, kaupungin henkilöstön sekä kaikkien kaupunkilaisten välillä. Naantalin kaupunki täyttää ensi vuonna 570 vuotta. Taloussuunnitelman tavoitteessa pysyminen edesauttaa sitä, että voimme juhlistaa 580 -vuotisjuhlia 2023. 1

2 TOTEUTTAMISOHJELMAN SISÄLTÖ Kuntalain 65 :ssä talousarviosta ja -suunnitelmasta säädetään seuraavasti: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi vahvistetaan talousarvioksi. Investointi- ja henkilöstösuunnitelma sekä talousarvion rahoitusosa laaditaan neljäksi vuodeksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt taloussuunnitelman lähtökohdat ja ohjeelliset raamiluvut. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta säädetyn puitelain voimassaoloaika päättyy vuoden 2012 lopussa. Puitelain 7 :n velvoite asumisen, liikenteen, maankäytön ja kuntarajat ylittävien palvelujen suunnittelussa Turun kaupunkiseudulla on tuottanut lukuisia kuntien välisiä sopimuksia ja hankkeita. Esimerkkeinä voidaan mainita kaupunkiseudun rakennemalli 2035 ja MAL sopimus. Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 toteuttaa seudun rakennemallin tavoitteita kaupungin alueella. Muita suuria toteutuneita hankkeita on vesi- ja jätevesihuollon sekä seudullisen joukkoliikenteen hoidossa. Työ jatkuu edelleen monilla hallinnon osa-alueilla. Seudullisia hankkeita valmistellaan kuntien sopiman päätöksentekomallin mukaisesti ylimpänä elimenä kuntakokous. Kaupunginvaltuuston 8.2.2010 hyväksymän Tulevaisuuden Naantali asiakirjan, johon on kirjattu kaupungin strategiset tavoitteet, tarkistustyö aloitetaan siten, että vuosiksi 2013 2016 valittu valtuusto voi päättää kautensa strategisista tavoitteista ensimmäisen toimintavuotensa aikana. 2

2.1 KONSERNI Kuntalain 13.2 1. kohdan mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kuntaliiton keväällä 2011 julkaisema kunnan talousarvion laadintaa ohjaava suositus ohjaa kuntakonsernin tavoiteasetantaa seuraavasti: Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista (KuntaL 13 ). Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samaan tapaan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Konsernijohdolle asetettavat tavoitteet voivat koskea tytäryhteisöjen valvontaa ja raportointia sekä keskitettyjen konsernitoimintojen järjestämistä. Keskitetyt toiminnot voivat koskea muun muassa konserniyhteisöjen hankintoja, rahoitusta ja riskienhallintaa sekä taloushallinnon tukipalveluja. Lisäksi konsernijohdolle tulee asettaa konsernin asemaa sekä konsernin tulorahoituksen riittävyyttä ja rahoitusasemaa koskevat tavoitteet. Valtuuston tulee lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Valtuuston tulee ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Kaupungin voimassa oleva strategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.2.2010 ja nykyinen konserniohje 28.2.2011. Nämä kaksi asiakirjaa toimivat lainsäädännön ohella kaupunkikonsernia ohjaavana viitekehyksenä. Konserniohjeen perusteella on kaupunginhallitus 27.2.2012 hyväksynyt Naantalin Energia Oy:n, Naantalin Vuokratalot Oy:n ja Naantalin Matkailu Oy:n toimintaohjeen. Edellä mainituille yhtiöille on annettu seuraavia tavoitteita - Naantalin Energia Oy:n päätavoite: Yhtiön tulee pyrkiä tasaiseen, mahdollisimman korkeaan osingonmaksutasoon ottaen huomioon osatavoitteiden sisältö. Tarkempi tavoitetaso vahvistetaan kaupungin taloussuunnitelmassa vuosittain. Lisäksi yhtiölle on asetettu useampia toiminnallisia osatavoitteita. - Naantalin Matkailu Oy:n keskeiset tavoitteet: Yhtiön tulee huolehtia keskeisistä palveluvelvoitteistaan, joita ovat leirintäaluetoiminta, vierasvenesataman operatiivinen hoito, matkailuneuvonta, matkailumarkkinointi, toimialan kehittäminen mm. osallistumalla toimialan strategian ja kehittämissuunnitelmien laadintaan. - Naantalin Vuokratalot Oy: Yhtiön toiminnan tavoitteet o mahdollisimman korkea käyttöaste o mahdollisimman vähäiset luottotappiot o omaisuuden ennakoivalla hoidolla pienet korjauskustannukset. 3

Lisäksi vuokrataloyhtiön tulee maksaa kohtuullinen tuotto kaupungin yhtiöön sijoittamille varoille, mikä on korkeintaan 5,68 %. Yhtiö on velvollinen seuraamaan kaupunkiseudun asuntomarkkinoiden kehitystä ja tekemään tarvittaessa kaupungille asuntotuotantoon liittyviä toimenpide-ehdotuksia ja edelleen yhtiö on velvollinen tarvittaessa osallistumaan kaupunkialueen asumista ohjaavien suunnitelmien valmisteluun Kaupungin henkilöstösuunnitelmassa vuodelle 2012 perustettiin controller-nimikkeellä virka, jonka haltijan tehtäviin tulee sisäisen tarkastustoiminnan ohella kuulumaan kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnan ja talouden seuranta sekä juokseva raportointi. Virka on täytetty elokuusta 2012 alkaen. 3 ALUE, YMPÄRISTÖ, VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS 3.1 Kunnan alue 3.2 Ympäristö 3.3 Väestö ja työllisyys Naantalin kaupunki kuuluu Turun seutukuntaan. Naantali rajoittuu Turun, Paraisten ja Raision kaupunkeihin sekä Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntiin. Kaupungin pinta-ala on 688 km², josta maapinta-alaa on 311,5 km 2. Liikenneyhteydet Naantaliin ovat hyvät. Maanteitse etäisyys Naantalin keskustasta Turkuun on noin 16 km ja Raisioon noin 9 km. Etäisyys Helsinkiin on noin 175 km. E18-käytävä osana ns. Pohjolan kolmiota kuuluu EU:n tärkeimpien liikenneyhteyksien joukkoon. Käytävän merkitys Naantalille, joka on eräs väylän Suomen osuuden keskeisiä paikkakuntia, on suuri. Kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteena on systemaattisesti ympäristöjohtamisen työkalujen (mm. ympäristöjärjestelmä, -laskenta, -raportointi) avulla sisällyttää kestävän kehityksen mukainen ympäristöasioiden huomioon ottaminen hallinnossa. Vuoden 2012 alussa Naantalin asukasluku oli 18 871. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 64 henkeä. Kaupungin osuus Turun seutukunnan väestöstä on 6,1 %. Nuorimpiin ja vanhimpiin ikäluokkiin asukkaat jakautuivat seuraavasti: 0 6 v 7 18 v 19 64 v 65 74 v yli 74 v Yhteensä 31.12.19 90 1 307 2 554 9 038 1 081 642 14 662 1995 1 484 2 663 9 650 1 261 796 15 854 2000 1 505 2 692 10 278 1 307 961 16 743 2005 1 399 2 866 10 924 1 408 1 191 17 788 2007 1 387 2 897 11 034 1 532 1 267 18 117 2008 1 430 2 878 11 156 1 629 1 298 18 391 2009 1 417 2 852 11 216 1 730 1 329 18 544 2010 1 407 2 866 11 263 1 877 1 394 18 807 2011 1 414 2 794 11 144 2 048 1 471 18 871 Lähde: Tilastokeskus 4

Talousarvion laadinnan ohjeellisena asukaslukuarviona on käytetty 18 900 asukasta vuoden 2013 alkaessa. Naantalin asukasluku 31.12.2011 oli 18 871 henkeä. Tilastokeskuksen väestömuutosten ennakkotilaston mukainen ennakkoväkiluku 31.12.2012 on noin 18 850. Kun tiedossa on, että väestökasvun edellytyksenä oleva asuntotuotanto tulee lähivuodet olemaan niukkaa, erityisesti keskeisessä asemassa olevan kerrostalorakentamisen osalta, on strategian mukainen 150-200 asukkaan väestönkasvutavoite vuosina 2013 2016 liian korkea. Taloussuunnitelmavuosien väestönkasvuarvioksi on asetettu 70 asukasta vuotuista lisäystä. Kaupunki on ottanut yhdeksi strategiseksi tavoitteekseen hallitun väestönkasvun. Kasvu, joka perustuu sekä muuttovoittoon että syntyneiden enemmyyteen, vaikuttaa kaikkiin ikäluokkiin. Lisäksi vanhimpien ikäluokkien osuus koko väestöstä kasvaa nopeasti lähivuosina ja vuosikymmeninä. Ilmiö näkyy jo varsin hyvin edellä olevassa taulukossa. Koska väestökasvu on selvästi tavoiteltua alhaisempi, näkyy se väestörakenteen painottumisessa vanhempiin ikäluokkiin. Palvelustrategian avulla varaudutaan hyvän palvelutason ylläpitämiseksi tarvittaviin oikea-aikaisiin ratkaisuihin niin sivistys-, sosiaali- kuin tekniselläkin toimialalla. Kaupunginvaltuuston toimikaudekseen vahvistamaan Naantali-strategiaan on kirjattu periaatteet ja toimintalinjat, joiden mukaisesti tavoitteita toteutetaan. Täydentäviä keskeisiä linjauksia sisältävät edellä mainitun palvelustrategian ohella myös mm. strateginen yleiskaava, elinkeinopoliittinen ohjelma ja matkailustrategia. Vuoden 2011 keskimääräinen työttömyysprosentti Naantalissa oli 6,5 %. Syyskuussa vastaava luku oli 6,1 % (vuotta aikaisemmin 5,7 %). Kaupunki on laadittujen työllisyysohjelmien mukaisesti pyrkinyt omalta osaltaan helpottamaan työttömyystilannetta. 3.4 Rakentamisalueet ja elinkeinotoiminta Maapolitiikan ohjaus ja siihen liittyvät valmistelutehtävät hoidetaan kaupungin keskushallinnon johdolla. Kaupungin strateginen yleiskaava tavoittelee hallitulla kasvulla hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa asuinmahdollisuudet ja nykyisten palveluiden säilymis- ja kehittymisedellytykset. Tavoitteena on turvata väestö- ja työpaikkatavoitteiden edellyttämä tonttivaranto. Maankäyttösuunnitelmia esitetään ja päätetään vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa. Kaupungin alueella elinkeinojen toimintamahdollisuudet ovat hyvät. Naantalilla on lähtökohdiltaan mm. teollisuuden, satamatoimintojen ja matkailun kannalta koko kaupunkiseutua vahvistava rooli ja imago. Alueella yhdistyy vahva matkailupalvelujen keskittymä ja saaristoluonto. Tämä omaleimainen alue muodostaa jo nykyisellään vahvan brändin, jolla on kehityspotentiaalia tulevaisuudessa. 5

4 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Hallinto Kaupungin hallinnon kehittämistä jatketaan alkuvuodesta 2010 hyväksytyn strategian linjausten mukaisesti. Merkittävimpänä hankkeena on vuoden 2013 loppukeväällä päätöksentekovaiheeseen tuleva kaupungin palvelustrategia ja siihen liittyvä henkilöstömitoitus. Vuonna 2013 tulevat valmisteluun uuden kuntarakennelain edellyttämät toimenpiteet. Turun kaupunkiseudun yhteistyö jatkuu päätöksentekojärjestelmällä, jossa elinkeinoasiat on erotettu Turun seudun kehittämiskeskuksen ja yrityspalvelukeskus Potkurin hoidettavaksi. Seudulliset palvelut sekä asumisen, liikenteen ja maankäytön seudullinen päätöksenteko tapahtuu kuntakokouksessa, jossa edustettuna ovat seudun kuntin valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat ja kaupungin- ja kunnanjohtajat. Seudullisessa yhteistyössä on toteutettu ja valmisteilla useita hankkeita. 4.2 Henkilöstö Kaupungin työyhteisöissä tehdään monipuolista ja yhteiskunnallisesti arvostettua työtä. Kaupungin tavoitteena on tuottaa kaupunkilaisille ammattimaisesti korkeatasoisia ja ihmisläheisiä hyvinvointipalveluja sekä samalla vahvistaa henkilöstön työelämän laatua. Henkilöstöä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat Tulevaisuuden Naantalistrategiaan. Henkilöstöstrategiassa asetetut tavoitteet toimivat henkilöstösuunnittelun, henkilöstön kehittämisen ja rekrytoinnin painopistealueina. Tavoitteiden käytäntöön viemisessä korostuvat esimiestyö, kehityskeskustelut sekä vuorovaikutus esimiesten ja henkilöstön välillä. Henkilöstöstrategian mukaiset päämäärät ja kehittämiskohteet ovat: 1) Palvelumuutoksen edellyttämän henkilöstömäärän ja palveluverkon turvaaminen 2) Osaava henkilöstö 3) Hyvä työnantajaimago 4) Sosiaalisen pääoman turvaaminen 5) Kannustava palkitsemisjärjestelmä 6) Tasa-arvoisuus ja yhdenmukainen kohtelu 7) Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen 8) Avoimen yhteistoiminnan hengen noudattaminen Johtamisen oikeudenmukaisuus on keskeinen työhyvinvointiin ja työyhteisön toimivuuteen vaikuttava tekijä. Oikeudenmukaisuus näkyy työyhteisön jäsenille esimiehen tavassa organisoida, osallistua ja kantaa vastuuta työyhteisön toiminnasta. Johtamisen oikeudenmukaisuuden kokemusta mitataan Kunta10-tutkimuksen avulla. Henkilöstön työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa jatketaan edelleen. Pääpaino työterveyshuollossa on kuntouttavassa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Toiminta kohdennetaan erityisesti riskiryhmiin. Varhaisen tukemisen malliin on kehitetty uusia seurantaraportteja ja toimintaa kehitetään edelleen. Ikääntyvän henkilöstön työssä jak- 6

samista tuetaan edelleen kaupungin ikäohjelman avulla. Nuorenpien ikäluokkien pysyttäminen ja motivoiminen, erilaisuuden ja eri-ikäisyyden hyödyntäminen ovat keskeisiä henkilöstöstrategian mukaisia haasteita, jotka edellyttävät uudenlaisia johtamis- ja työskentelytapoja. Osaaminen on tärkeä työkalu palvelujen kehittämisessä. Henkilökunnan ammattitaidon kehittämistä tuetaan koulutus- ja henkilöstöpolitiikan keinoin. Henkilöstölle tarjotaan edelleen mahdollisuuksia monipuoliseen ammattitaitoa syventävään täydennyskoulutukseen sekä tarpeen tulleen uudelleen koulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen suomia mahdollisuuksia käytetään aikaisempien vuosien tapaan hyväksi sekä täydennyskoulutuksessa että henkilöstön uudelleensijoitustoiminnassa. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen tapahtuu keskitetyn koulutuksen kautta. Sähköisen rekrytoinnin edistäminen ja henkilöstöhallinnon ohjelmistoprojekti ovat vuoden 2013 keskeisimmät kehittämiskohteet. Yksityiskohtaisemmat toimenpiteet ja tavoitteet on esitetty käyttötalousosassa tehtäväalueilla henkilöstöhallinto ja palkkahallinto. Henkilöstöstrategian pohjalta laaditaan erillinen toimenpidesuunnitelma vuodelle 2013. Tavoiteorganisaatiota käsitellään kaupunginvaltuustossa kevään 2013 aikana yhdessä palvelustrategian kanssa. 5 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Naantalin strategia on hyväksytty valtuustossa 8.2.2010. Se sivuaa talouden hallintaa seuraavin määrityksin: - kaupungin talous turvataan aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja väestönkasvulla (edellytysten luonti, verojen ja maksujen oikea taso) - toiminnan tuottavuutta parannetaan - talouden tasapaino: toiminnan taloudellisuus kehittyy - tuloveroprosentti tarkoituksenmukaisen kilpailukykyisellä tasolla - toimintatuottojen pitäminen ajan tasalla - vuosikate kattaa investoinnit pitkällä tähtäimellä. Määritykset talouden osalta poikkeavat edellisen strategian sisällöstä sanallisesti merkittävästi. Osittain myös voi arvioida tavoitteiden muuttuneen. Uudesta määrittelystä on myös jätetty pois viittaukset merkittäviin kaupungin maksutulolähteisiin. Määritelmän viimeistä lausetta vuosikate kattaa investoinnit pitkällä tähtäimellä ei pidä tulkita vuonna 2008 alkaneen talous- ja rahoituskriisin synnyttämäksi vaan sen lähtökohtana on ollut voimakas investointiohjelma. Yksi oleellisimpia muutoksia Naantalin talouden peruselementeissä on se, että kaupunki ei enää saa yhteisöverotuottoja poikkeuksellisen paljon verrattuna kunnallisveroon. Tätä kehitystä kuvaa hyvin Naantalin verolajeittaisten jako-osuuksien kehitys (jako-osuus on Naantalin hyväksi maksuun pantavan veromäärän suhde koko maan vastaavaan maksuunpanoon). Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on muutettu nyt niin, että se on vuoteen 2015 asti noin 6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin säännönmukaisesti. 7

Kaupungin yhteisöveron tuottoa ennakoitaessa on palattu aiempaan käytäntöön tällä perusteella vuoden 2014 jako-osuudeksi on merkitty 70 % viiden edeltävän vuoden keskiarvosta ja samaa lukua käytetään 2015 sekä 2016. Kaupungin verotulolajien kehitystä kuvaa seuraava kaavio. 90 000 000 80 000 000 70 000 000 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 Naantali - maksuunpanot verolajeittain 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Muutos yhteisöverossa näkyy selkeämmin, kun verrataan muutosta vuoteen 2006, alla oleva kaavio. 2,50 Naantali - maksuunpanon muutos ( 2006 = 100) 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Vuoden 2011 verotustiedoissa kaupungin kehitys on ollut alle keskiarvon ansiotulojen osalta ja myös palkkatulojen osalta. Eläketulojen kehitys Naantalissa on ollut yleensä yli maan keskiarvon ja samalla sen muutos on pitkään ylittänyt palkkatulojen kehityksen vuonna 2006 on palkkatulojen kasvu viimeisimmän kerran ollut suurempaa kuin eläketulojen. Eläketulojen määrä on nyt noin kolmannes palkkatulon määrästä. 8

Oheinen taulukko kertoo Naantalin tuloveroprosenttihistoriaa ja suunnitelmaa. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 16,54 16,61 16,61 16,62 16,62 16,62 16,69 16,78 16,80 16,81 16,50 17,25 17,25 17,75 Kaupunginjohtajan ehdotus on laadittu tuloveron osalta 18,50 % mukaan (korotusta 0,75 prosenttiyksikköä) ja kiinteistöveron osalta nykyisin veroprosentein. Vuosi sitten vahvistetun nelivuotissuunnitelman lopussa ennustettiin kaupungin korollisen velan olevan 45 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen ehdotus vuosille 2013 2016 päätyy kauden lopussa 40,7 miljoonan euron lainamäärään. Koko maan asukaskohtainen velkamääräennuste on kääntynyt jyrkkään nousuun. 3 000 TA-LAINAT, euroa / asukas 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Koko maa (ei kuntayht.) Naantali Sataman mahdollista yhtiöittämistä selvitetään. Konserniyhtiöihin liittyen oletetaan Naantalin Energia Oy:n jatkavan tasaista osingonmaksua (oletus 550 000 euroa) ja Naantalin Vuokratalot Oy:n maksavan kohtuullista tuottoa sijoitetulle pääomalle (arvio NVT:n osalta vuodelle 2012 noin 60 000 euroa). Vuonna 2013 kaupunki saa kuntaliitoksen seurauksena viimeisen kerran valtionosuuden vähenemisen korvausta noin 500 000 euroa. Käsillä olevan suunnitelmakauden valtionosuuksiin on valtakunnan tasolla ensin tehty kustannustason oikaisut ja sen jälkeen, liittyen hallitusohjelmaan, valtionosuuksien leikkauksia. Kunnallisveron veropohja perustuu 2011 verotuksen tietoihin. Yhteisöverotuotoissa on jako-osuutta alennettu. Veronsaajille jaettavana kertymänä käytetään Kuntaliiton ennusteen mukaista arviota. Käyttötalouden tehtäväalueiden TA12-sarakkeessa on kaupunginvaltuuston hyväksymän varsinaisen talousarvion mukaiset luvut. Sisällöllisesti on tehty sellainen muutos, että palkankorotuksiin varattu 500 000 euron varaus on purettu eri tehtäväalueille, mutta se ei muuta loppusummaa verrattuna varsinaiseen talousarvioon. Valtionosuuslaskelmaan sisältyvä verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus on laskettu verotuloennusteeseen perustuen. 9

Telakan työllisyys ja sen seurausvaikutukset ovat jo pitkään varjostaneet Turun seutukunnan kehitysennusteita. Lokakuussa 2012 tilanne on hieman valoisampi, koska telakka on ilmoittanut uusista tilauksista kuluneen vuoden aikana. Kunta-alan VES- ja TES sopimukset ovat voimassa vuoden 2014 helmikuun loppuun. Kuntiin kohdistuvan vaatimuksen palvelujen järjestämisestä ei voida sanoa kevenevän. Samaan aikaan kun palveluja osoitetaan yhä laajemmalle joukolle, niin palvelujen järjestämisvastuuta valtion, kuntien ja mahdollisesti muiden toimijoiden kesken muutetaan, joten luotettavaa arviota ei voi helposti tehdä. Isona trendinä kuntapuolella on lisääntyvä palveluosto, mistä merkittävä osa on kuntasektorin sisäistä palveluostolisäystä eli palveluostoa sairaanhoitopiireiltä. Tämän lisäksi myös toimintojen yhtiöittäminen on yleistynyt. Oheisessa kaaviossa on yhteenveto ennusteen mukaisista verotuloista. Kaavio päättyy vuoteen 2015, koska se on otettu Kuntaliiton kuntakohtaisesta ennustekehikosta, joka tehdään kolmeksi vuodeksi. Arvioitu verotulo 2007-2015 Naantali 1000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012** 2013** 2014** 2015** Yhteisövero Kunnallisvero Kiinteistövero Suunnitelma vuosista kaksi on alijäämäistä kahden ollessa ylijäämäisiä. Poistotaso perustuu laskentaan valmiiden kohteiden ja vuonna 2012 valmistuviksi oletettujen osalta, muilta osin eli noin 500 000 euron osalta poistotaso perustuu oletukseen. Suunnitelmavuosille on muihin tuottoihin merkitty melko mittava tuottotaso-odotus. Tämä perustuu käyttöomaisuuden myyntivoittojen kotiuttamiseen esim. ns. keskustan rakennemallin alueelta ja maankäyttösopimusten tuottoihin. 10