Sisällysluettelo I Ohjaus... 3 II Tuloslaskelma III Rahoituslaskelma ja lainakanta IV Käyttötalous V Investoinnit...

1 Sisällysluettelo I Ohjaus... 3 1 Kunnanjohtajan johdanto... 3 2 Inarin visio ja kuntastrategia... 5 3 Kunnan taloussuunnittelun pohja ja tasapainotus... 7 4 Inarin kunnan omistajapolitiikka ja kunnan yhteisöjen erityistavoitteet... 7 5 Taloudellinen kehys... 11 6 Talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman rakenne ja sitovuus... 11 7 Tavoitearvot... 14 II Tuloslaskelma... 16 1 Tulovero- ja kiinteistöveroprosentit... 18 2 Valtionosuudet... 19 3 Poistot... 19 III Rahoituslaskelma ja lainakanta... 19 IV Käyttötalous... 23 1 Valtuusto (sis. valtuusto, vaalit ja tarkastustoimi)... 25 1.1 Valtuusto... 25 2 Kehittämis- ja yhteistyöhankkeet... 25 2.1 Kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden tavoitteet... 26 3 Kunnanhallitus... 26 3.1 Kunnanhallituksen oma toiminta... 27 3.2 Kunnanhallituksen muu toiminta... 28 3.3 Hallinto-osasto ja tietohallinto... 28 3.4 Eläkemenot... 29 4 Sosiaali- ja terveyslautakunta... 29 4.1 Avohoito... 32 4.2 Laitoshoito ja asumispalvelut... 33 4.3 Lääkäritoiminta... 34 4.4 Sosiaalityö ja toimeentuloturva... 35 4.5 Suun terveydenhuolto... 36 4.6 Ympäristöterveydenhuolto, ympäristönsuojelu ja maaseututoimi... 37 5 Erikoissairaanhoito... 38 6 Sivistyslautakunta... 39 6.1 Varhaiskasvatus... 39 6.2 Esi- ja perusopetus... 41 6.3 Lukiokoulutus... 42 6.4 Vapaa-aikapalvelut... 43 7 Tekninen lautakunta... 45 7.1 Tekninen lautakunta/yhdyskuntasuunnittelu... 46 7.2 Tekninen lautakunta/yhdyskuntarakentaminen... 46 7.3 Tekninen lautakunta / Rakennusvalvonta... 47 7.4 Pelastuslaitos... 47 V Investoinnit... 48 Investoinnit 2017-2019... 49 VI Liikelaitokset ja taseyksiköt... 55 Elinkeinot & kehitys Nordica... 55

Elinkeinot & kehitys Nordican tuloslaskelma... 57 Ruokapalvelu liikelaitos... 58 Ruokapalvelu liikelaitoksen tuloslaskelma... 60 Ruokapalvelu liikelaitoksen rahoituslaskelma... 61 Tilapalvelu liikelaitos... 62 Tilapalvelu liikelaitoksen tuloslaskelma... 64 Tilapalvelu liikelaitoksen rahoituslaskelma... 65 Kalatalouden kehittämisrahasto... 66 Kalatalouden kehittämisrahaston tuloslaskelma... 67 Kalatalouden kehittämisrahaston rahoituslaskelma... 68 Saariselän kehittämisrahasto... 69 Saariselän kehittämisrahaston tuloslaskelma... 70 Saariselän kehittämisrahaston rahoituslaskelma... 71 VII Henkilöstöohjelma... 73 VIII Soten vaikutus Inarin kunnan talouteen vuodesta 2019 vuoteen 2023... 81 2

3 I Ohjaus 1 Kunnanjohtajan johdanto Ensi vuoden talousarvion laadintaa ja talous- ja toimintasuunnitelmaa vuosille 2017 2019 on laadittu usealla tavalla arvioiden aikaisemmista poikkeavissa olosuhteissa. Suunnittelun perusteetkin muuttuivat syyskuussa (12.9.2016) pidetyn valtuustoseminaarin jälkeen vielä samalla viikolla. Suunnittelun pohjana olleet verotulo- ja valtionosuusennusteet poikkesivat merkittävästi uusista arvioista, joiden mukaan kunnan verotulot ja valtionosuudet ensi vuonna ovat 0,7 milj. euroa pienemmät. Ensi vuoteen kohdistuu poikkeuksellisen suuria kertaluontoisia eriä; pitkään vireillä ollut ja kunnankin ajama Nellimintien peruskorjaus käynnistyy, samoin kuin kunnan omiin toimintoihin kuuluva Männikön palvelukodin peruskorjaus. Nellimintiehen kunta on sitoutunut antamaan 0,8 milj. euron avustuksen ja Männikön palvelukodin korjauksen väistötilojen kustannukset ovat arviolta 0,515 milj. euroa. Edellä olevat tulojen vähennykset ja kertaluontoiset menot ovat siis yhteensä n. 2,1 milj. euroa. Ilmeistä on, että kunnan kassatilanne tulee ensi vuonna tilapäisesti heikkenemään. Valtuustoseminaarissa esiteltiin investointitarpeita. Suurin yksittäinen investointi ensi vuodelle on Männikön palvelukodin peruskorjaus, jonka nettokustannusten arvioidaan olevan 1,6 milj. euroa. Kustannusarvio on kuitenkin sen verran vanha ja suunnittelu keskeneräinen, että lopulliset kustannukset selviävät vasta urakkatarjousten ratkettua. Vaarana on, että kustannukset nousevat. Seminaarissa esiteltiin alustavasti ja sivistyslautakunta on myöhemmin päättänyt esittää Ivalon kouluratkaisuihin investointeja Ivalon yläasteelle ja ala-asteelle. Investointien kustannusarviot vaihtelevat 9-15 miljoonaan euroon. Investoinnit ovat niin suuria, että niiden toteuttamisella ja toteuttamisvaihtoehdolla on vaikutusta sekä kunnan kykyyn investoida tulevaisuudessa että kunnan tuloveroprosenttiin. Jos investoinnit toteutetaan perinteisinä pääomahankkeina, kunnan investointikyky romahtaa nykyisestä. Käyttötalousvaikutteisena investoinnit vaikuttavat kunnan veroprosenttiin sitä nostavasti. Kunnan investointisuunnitelmia käsiteltäessä kunnanhallitus joutui toteamaan, että ei ole tarpeellista tietopohjaa nykyisten kiinteistöjen kunnosta ja käyttökelpoisuudesta. Kunnanhallitus päätti maaliskuun alussa 2016 kiireellisesti käynnistää toimitilaohjelman. Ohjelmaa ei ole käynnistetty niin, että sen tulokset olisivat käytettävissä taloussuunnitteluaikataulun edellyttämästi. Sivistyslautakunta on esittänyt ohjelman toteuttamiseen varattavaksi määräraha ensi vuodelle nimikkeellä kiinteistöselvitys. Tähän sisältyy myös kiinteistöjen kuntotutkimus, jotta saadaan nykyistä tarkempaa tietoa mm. kiinteistöjen sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä. Vasta selvityksen valmistuttua on mahdollista päättää jatkotoimenpiteistä. Investointiohjelmaa nyt käsiteltäessä tulisi pystyä olemaan maltillinen ja odottaa kiinteistöselvityksen tulokset. Selvitettäviä kiinteistöjä ovat koulu-

kiinteistöjen lisäksi mm. Ivalon urheilutalo ja Saariselän päiväkoti. Näiden toteuttamisesta on erilaisia näkemyksiä ja tarvitaan lisätietoja. Näitä toivottavasti saadaan kiinteistöselvityksestä. Nykyisillä tiedoilla ei ole edellytyksiä nostaa yksittäisiä investointeja toisten edelle eikä edes arvioida peruskorjauksen tai uudisrakentamisen tarpeita. Taloussuunnittelun ja ylipäänsä suunnittelun tueksi valmisteltiin ja valtuusto syyskuussa osittain hyväksyi uuden kuntastrategian. Strategia ja erityisesti sen tuloksen kertova kehittämiskiekko ovat innovatiivisuutta parhaimmillaan ja antavat monella tapaa apua kunnan käytännön työhön. Strategiatyön alullepanijana ja merkittävänä toteuttaja oli uusi vuoden 2015 syyskuussa työnsä aloittanut kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen, joka hoiti kunnanjohtajan virkaa ainoastaan vuoden ja yhden kuukauden. Taloussuunnitteluun ja kunnan toiminnan suunnitteluun ei voi olla vaikuttamatta kunnan keskeisimmän viranhaltijan puuttuminen. Tätä kirjoitettaessa uuden kunnanjohtajan valintaprosessi on vielä kesken. Suurin ja merkittävin kunnan toimintaan vaikuttava asia on valtakunnallinen sosiaali- ja terveystoimen uudistus (sote), jonka pitäisi tulla voimaan vuoden 2019 alussa. Nyt suunnittelu on tehty vuoden 2019 osalta niin kuin soteuudistus ei toteutuisi, mutta suunnitelmaan on liitetty Perlacon Oy:n selvitys soteuudistuksen taloudellisista vaikutuksista vuodesta 2019 vuoteen 2023. Selvityksen mukaan Inarin kunta olisi yksi uudistuksen voittajakunnista. Uudistuksen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ovat niin mittavat, että niitä on vaikea vielä täysin hahmottaa. Uudistuksella on vaikutuksia myös kunnan hallintoon sekä kunnan että kuntakonsernin organisaatioon ja kunnan taloudelliseen ja toiminnalliseen asemaan. Strategiatyössä on esitelty ajatuksia uudesta kunnan ja kuntakonsernin organisaatiosta, josta päätetään sen jälkeen kun uusi kunnanjohtaja on aloittanut työnsä. Uusi hallinto-organisaatio tulee voimaan viimeistään vuoden 2019 alussa. 4 Pentti Tarvainen vs. kunnanjohtaja

2 Inarin visio ja kuntastrategia 5

Inarin Luonto Inarin luonto on suurin voimavaramme sekä konkreettisesti että emotionaalisesti Uuden strategian ohjaamana ja sen hengessä kunta alkaa ideoida, kuinka kerätä ja jakaa ajankohtaista ja ehdottoman objektiivista tietoa Inarin luonnon tilasta, kehityksestä ja näkymistä Tavoitteena tuottaa luontoomme liittyvää tutkittua ja käyttökelpoista tietoa mahdollisimman moniin käyttötarkoituksiin INARIN LUONTO on kunnan ylläpitämä avoin ja luotettava lähde kaikkien kuntalaisten, elinkeinotoiminnan ja tutkimuksen avuksi sekä iloksi Inarin Luonto seminaari Suomen 100-v juhlavuonna 2017 6

7 3 Kunnan taloussuunnittelun pohja ja tasapainotus Kunnanhallitus antoi kokouksessaan 4.7.2016 (päivätty 2.6.2016) vuoden 2017 talousarvion sekä talous- ja toimintasuunnitelman laadintaohjeet, joiden mukaan taloussuunnittelun lähtökohtana ovat 19 %:n tuloveroprosentti sekä nykyiset kiinteistöveroprosentit. Suunnittelu on lähtenyt siitä, että peruskunnan lainamäärä pysyy suunnittelukaudella kesimäärin alle 2400 euroa asukasta kohti. Kunnanhallitus päätti, että taloussuunnittelukehys on kuluvan vuoden talousarvion toteutuma ja erikseen mainituista muutoksista aiheutuvat lisäykset tai vähennykset. Vuosien 2018 2019 kehyksiin otettiin 1 % nousu sisältäen niiden vuosien henkilöstä ja toiminnasta aiheutuvat muutokset, jotka on selostettava ja perusteltava erikseen. Valtuusto lähetekeskustelun (12.9.2016) jälkeen sekä verotuloennustetta että valtionosuusarvioita jouduttiin pienentämään yhteensä 0,7 milj. euroa. Ensi vuoden kassatilanteeseen vaikuttavat heikentävästi kertaluontoiset erät (Nellimintie yhteensä 0,8 milj. euroa ja Männikön palvelukodin väistötilat 0,515 milj. euroa) Kunnanhallitus käsitteli 19.9.2016 kokouksessaan mahdollisia lähetekeskustelun aiheuttamia muutoksia talous- ja toimintasuunnitelmaan. Kunnanhallitus teki taloussuunnittelukehykseen teknisen tarkistuksen liittyen tilojen vuokriin ja lisäksi joitakin muita lisäyksiä. Kaikkia hallintokuntien lisäyksiä ei hyväksytty (Nordica). Taloussuunnittelun pohjaan ja tasapainotukseen vaikutti eniten Ivalon kouluhankkeiden toteuttaminen. Sivistyslautakunta oli esittänyt kalusteineen kymmenen miljoonan hankeen toteuttamista rakentamisen (9 M ) toteuttamista vuokrahankkeena, mikä olisi edellyttänyt tuloveroprosentin nostamista 19,75 %:iin. Kunnanhallituksessa 17.10.2016 jouduttiin toteamaan, että sillä ei ole riittävästi tietoja, jotta pystyttäisiin ensi vuonna taloudellisesti varautumaan millään muulla tavalla kouluhankkeen toteuttamiseen kuin varaamalla tilapalveluun 0,1 milj. euron määrärahan kiinteistöselvityksen tekemiseen. Kouluhankkeen suunnitteluun on varattu 0,15 milj. euron määräraha sivistystoimen käyttötalouteen, jonne suunnitteluvuosille 2018 2019 on varattu määrärahat kouluhankkeen toteuttamiseen vuokraperiaatteella. Veronkorotusesityksestä ensi vuodelle luovuttiin. 4 Inarin kunnan omistajapolitiikka ja kunnan yhteisöjen erityistavoitteet Inarin kunnan omistajapolitiikan pitkän aikavälin tarkastelu ja kytkeytyminen kuntakonserniin hoidetaan tavoitteenasetteluna talousarvio- ja toimintasuunnitelmassa tuleville suunnitteluvuosille. Suunnitelmassa asetetut tavoitteet kunnanhallitus toimeenpanee antaessaan toimivaltuudet yhtiökokousedustajalle vuosittaiseen yhtiökokoukseen. Vuonna 2016 käynnistyvään kuntastrategia-

8 työhön liittyen Inarin kunta tulee tarkastelemaan konsernirakennettaan sekä omistajuuden että toiminnan osalta. Valtuusto määrittelee määräysvallassaan oleville yhteisöille (yhtiöt, säätiöt) seuraavat sitovat tavoitteet ja toimintaperiaatteet: 1. Inarin kunnan omistamien yhteisöjen toiminnan tulee olla vakiintuneessa vaiheessa kannattavaa, mikä merkitsee tehokasta ja kilpailukykyistä toimintaa. 2. Toimiva johto ja lakien mukaiset toimielimet vastaavat yhteisöjen tuloksesta sekä tekevät toimintaa koskevat päätökset. 3. Konserniyhteisöjen henkilöstöpolitiikassa tulee noudattaa kunnanhallituksen 6.10.2014 hyväksymiä Inarin kuntakonsernin henkilöstöperiaatteita ja -ohjeita. 4. Konserniyhteisöjen varsinaiseen toimintaan kuulumattomat (yhtiöjärjestyksen toimialan ylittävät) tai siihen vain epäsuorasti liittyvät toimenpiteet ja investoinnit sekä niiden rahoitus eivät ole mahdollisia. 5. Konserniyhteisöjen tulee toimia vastuullisesti niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin ja vastata näiltä osin paikallisesti asiakkaiden ja kuntalaisten vaatimuksiin, erityisesti kannattavuutensa, tuottavuutensa ja kilpailukykynsä aktiivisella tiedottamisella perustellen. 6. Lähtökohtana on, että konserniyhtiöihin sidotulle kunnan omaisuudelle saadaan kohtuullinen tuotto, joka otetaan huomioon osinkotavoitetta määriteltäessä. Kunnan yhteisöjen erityistavoitteet vuosille 2017 2019 Inergia Oy (konserni) 1. Inergia konsernin tavoitteena on 17 %:n liikevoitto ja tuloutus 60 % (noin 800 000 ) tilikauden tuloksesta. 2. Lämmön, sähkön ja veden hintataso pidetään mahdollisimman alhaisena tulostavoitteesta tinkimättä. Inarin Kiinteistöt Oy (konserni) 1. Inarin Kiinteistöt Oy osallistuu omalta osaltaan ja yhteisesti sopien kuntakonsernissa tapahtuviin omaisuuden järjestelyihin. 2. Inarin Kiinteistöt Oy vastaa kuntakonsernin kiinteistönhuollosta ja laitoshuollosta kunkin yksikön kanssa tehdyn palvelusopimuksen mukaisessa laajuudessa. 3. Inarin Kiinteistöt Oy hoitaa kuntakonsernin rakennuttamispalveluita tarvittaessa ja erikseen niin sovittaessa. 4. Inarin Vuokra-asunnot Oy:n omaisuuden arvon säilyttämisestä huolehditaan oikea-aikaisilla peruskorjauksilla taloudelliset resurssit huomioiden.

5. Inarin Vuokra-asunnot Oy vastaa perusparannusinvestointien omarahoitusosuudesta yhdessä emoyhtiön kanssa. Omarahoitusosuuden turvaamiseksi yhtiö kerää vuokrien yhteydessä 0,50 /m2/kk. 6. Inarin Vuokra-asunnot Oy vastaa tarvittavan uudistuotannon toteuttamisesta ja rahoituksesta hankekohtaisesti emoyhtiön kanssa sovitulla tavalla. 7. Inarin Kiinteistöt Oy pyrkii myymään As Oy Inarin Vuopajanrannan ja As Oy Inarin Rajanraidon osakkeet markkinahintaan vuosien 2017 2019 aikana. Em. osakkeiden myynnistä saaduilla tuotoilla rahoitetaan Inarin Vuokra-asunnot Oy:n uudisrakennus- ja peruskorjausinvestointien omarahoitusosuutta. 8. Keskinäinen KOy Sevettijärven palvelukeskus toiminnallaan mahdollistaa sekä koulu- että terveysasematoiminnan jatkumisen yhtiön omistamissa toimitiloissa sekä omalta osaltaan mahdollistaa kohtuuhintaisten vuokraasuntojen saatavuuden yhtiön omistamissa rakennuksissa. 9. Inarin kiinteistöt Oy:n ja Inarin vuokra-asunnot Oy:n fuusio toteutetaan niin, että Inarin vuokra-asunnot Oy:stä tulee emoyhtiö ja Inarin kiinteistöt Oy jää tytäryhtiöksi siten kuin asiaa kuntastrategiatyössä on esitelty Kiinteistökehitys InLike Oy (konserni) Saariselkä Oy (konserni) MedInari Oy 1. Kiinteistökehitys Inlike kehittää aktiivisesti omia toimitilapalveluitaan ja reagoi nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja olosuhteisiin. 2. Kiinteistökehitys Inlike pyrkii toiminnallaan mahdollistamaan erilaisten toimitilapalveluiden kehittymistä kunnassa ja auttaa sopivien toimitilojen löytämisessä. 3. Kiinteistökehitys Inlike Oy jatkaa yhtiön kannattavuuden parantamista erikseen määriteltyjen kiinteistöjen realisoinnilla sekä jatkuvalla toiminnan tarkastelulla. 1. Saariselkä Oy:n osalta toteutetaan uudelleen järjestelyt siten kuin asiaa kuntastrategiatyössä on esitelty 2. Saariselkä Oy markkinoi yhtiön itsensä ja kunnan omistamia Saariselän rinnealueelle kaavoitettuja tontteja, tavoitteena on myydä vuoden aikana vähintään 4 tonttia. 3. Saariselkä Oy:n tilikauden tulos on positiivinen ja se kykenee hoitamaan lainavastuunsa tulorahoituksellaan. 1. Yhteistyön vahvistaminen paikallisen terveyskeskuksen ja LSHP:n kanssa. 2. Etäpoliklinikkatoiminnan kehittäminen paikallisesti. 3. MedInari Oy:n tarjoamien yksityisten sairaanhoitopalveluiden kehittäminen. 4. Toiminnan kehittäminen Saariselällä. 9

10 Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Inari Oy Saariselän Siula Oy 1. Yhtiö kehittää nuorisomatkailuun liittyvää perusliiketoimintaa kannattavuutta 20 000,00 vuodessa parantaen. 2. Yhtiö kasvattaa toimintaansa edellisiin vuosiin verrattuna, johon liittyy päärakennuksen sisäremontti vuosina 2017 2018, kokonaiskustannuksiltaan n. 500 000,00. Hankkeen edellytyksenä on valtionavustus 70 %, omarahoitusosuudeksi jää 150 000,00. Omarahoitus katetaan Inarin kunnan pääomalainalla. Ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan päärakennuksen perusteellinen kuntokartoitus, jonka perusteella korjaustarve budjetoidaan. 3. Yhtiö kartoittaa mahdollisuutta rakennuttaa lisäkapasiteettia mökkimajoitukseen 4. Yhtiö osallistuu aktiivisesti Inarin, Lapin, Suomen ja EU- alueen nuorisotyön kehittämiseen. 5. Yhtiö osallistuu Inarin kirkonkylän matkailun kehitystyöhön, pääpainona nuorisomatkailu ja luontoliikuntapalvelut. 1. Saariselän Siula Oy:n osalta toteutetaan uudelleen järjestelyt siten kuin asiaa kuntastrategiatyössä on esitelty. 2. Valtuuston 14.11.2013 tekemän päätöksen mukaisesti Saariselän Siula Oy:n osakkeet myydään. Inarin Paikallisradioyhdistys ry 1. Markkinointi: kuntatiedotuksen tehostaminen, tunnettavuuden lisääminen, some. 2. Varainhankinta: radiomainosten myyminen ja tuottaminen. Kalotin oppimiskeskus -säätiö 1. Säätiö hoitaa sääntöjen mukaiset perustehtävät sekä ylläpitää ja kunnostaa omistamaansa kiinteistöä 2. Säätiö etsii uuden vuokralaisen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen syksystä 2018. Mahdollinen korjausinvestointi suunnitellaan tulevan vuokralaisen kanssa yhdessä ja päätetään erikseen. Kiinteistön peruskorjaukseen kunta antaa enintään 2,5 milj. euron vieraalle pääomalle omavelkaisen takauksen. 3. Säätiö selvittää kiinteistön myyntiä yhtenä vaihtoehtona (KH 21.11.2016). 4. Säätiö vie eteenpäin Ammatti omasta kunnasta -konseptin kehittämistä Elinkeinot & kehitys Nordican, Ruokapalvelu liikelaitoksen, Tilapalvelu liikelaitoksen, Kalatalouden kehittämisrahaston ja Saariselän kehittämisrahaston erityistavoitteet ovat talousarvion osassa VI ja tulos- ja rahoituslaskelmat erillisessä Inarin kunnan talousarvion sekä talous- ja toimintasuunnitelman ehdotukset, perustelut sekä lähdeaineisto-asiakirjassa.

11 5 Taloudellinen kehys Koko kunnan toimintakulut ovat ensi vuonna n. 57,5 milj. euroa, joten toimintakulut kasvavat 2,0 %. Toimintatuottoja ensi vuonna kertyy n. 9,3 milj. euroa, missä on lisäystä 5,0 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Menojen ja tulojen erotus eli toimintakate kasvaa koko kunnassa 2,0 %. Palkkakustannusten yksittäisinä suurimpina menoerinä arvioidaan pysyvän entisellään. Verotuloennuste pohjautuu Suomen Kuntaliiton veroennustekehikkoon (15.9.2016), jossa verotulokertymän arvioidaan kuluvan vuoden tasosta pienenevän noin 0,6 milj. euroa eli 2,4 %. Ensi vuonna veroja arvioidaan kertyvän 25,3 milj. euroa. Ensi vuoden talousarvio sekä talous- ja toimintasuunnitelma on laadittu nykyisten veroprosenttien pohjalta. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän ensi vuonna kaikkiaan noin 23,4 milj. euroa, mikä on n. 0,4 milj. euroa vähemmän kuin kuluvalle vuodelle arvioitu. Kunnan taloudellinen tilanne aikaisempiin vuosiin verrattuna on hieman huonompi. Vuosikate vuoden 2015 tilinpäätöksessä oli 3,2 milj. euroa ja vuoden 2016 talousarviossa vuosikatteen on arvioitu olevan n. 2 milj. euroa. Vuoden 2017 vuosikate on n. 1 milj. euroa. Se on pienempi kuin poistot, jotka ovat n. 1,6 milj. euroa. Ensi vuonna peruskunta on n. 1,4 milj. euroa ja koko kunta 0,7 milj. euroa alijäämäinen. Suunnitteluvuodet 2018-2019 ovat ylijäämäisiä. Suunnittelukauden (2017 2019) investointien nettomäärä on n. 4,8 milj. euroa. Vuoden 2017 nettoinvestoinnit ovat n. 3,8 milj. Kunta ottaa ensi vuonna lainaa 3,9 milj. Kunnan kassatilanne ensi vuonna tilapäisesti heikkenee. 6 Talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman rakenne ja sitovuus Taloussuunnitelma on laadittu kolmelle vuodelle 2017-2019. Henkilöstöohjelma ulottuu vuoteen 2021. Talousarvioon sekä talous- ja toimintasuunnitelmaan ei ole sisällytetty lautakuntien ja johtokuntien esityksiä eikä perusteluja, vaan ne ovat erillisessä asiakirjassa, joka ei ole valtuustoon nähden sitova. Varsinaiset valtuustoon nähden sitovat tekstit ovat esitysten ja perustelujen pohjalta laatineet kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja osastopäälliköt sekä liikelaitosten ja taseyksiöiden johtajat. Talousarvio ja talous- ja toimintasuunnitelma jakaantuu seuraaviin osiin Ohjaus Tuloslaskelma Rahoituslaskelma ja lainakanta Käyttötalous Investoinnit Liikelaitokset ja taseyksiköt Henkilöstöohjelma

Suunnitteluasiakirjaan on lisätty HT Eero Laesterän ja erityisasiantuntija Tuomas Hanelan selvitys Soten vaikutuksista Inarin kunnan talouteen vuodesta 2019 vuoteen 2023. Tilapalvelu ja Ruokapalvelu liikelaitosten sekä erillisten taseyksiöiden kalatalouden kehittämisrahaston ja Elinkeinot & kehitys Nordican talousarviot ja Saariselän kehittämisrahaston tulos- ja rahoituslaskelmat ovat Inarin kunnan talousarvion sekä talous- ja toimintasuunnitelman ehdotukset, perustelut sekä lähdeaineisto-asiakirjassa. Näiden käyttötalous sekä investoinnit ja henkilöstöohjelmat sisältyvät kunnan talousarvioon. Valtuustoon nähden sitova asiakirja on ensi vuoden talousarvio ja kuntalain edellyttämä taloussuunnitelma kolmelle vuodelle (suunnitelmakausi). Vuosi 2019 on otettu suunnitelmaan niin kuin sosiaali- ja terveystoimen uudistusta ei toteutettaisi. Talousarviota seuraava vuosi on uuden talousarvion laadinnan kehys, jota tarvittaessa taloustilanteen kehittyessä tarkennetaan. Talousarvio on sitova menojen ja tulojen erotuksen eli neton osalta. Sitovuustasoja valtuustoon nähden ovat seuraavat nettomenot (netto): 1. valtuuston netto (sisältäen mm. vaalit ja tarkastustoimen) 2. kunnanhallituksen alaisen hallinnon (sisältäen kunnanhallituksen oman toiminnan, kunnanhallituksen muun toiminnan, hallinto-osaston ja tietohallinnon) ja kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden ja eläkemenojen (sisältäen eläkemenoperusteiset ja varhemaksut) netto erikseen sekä erillisenä taseyksikkönä kalatalouden kehittämisrahaston, Elinkeinot & kehitys Nordican ja Saariselän kehittämisrahaston yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä sekä investoinnit (ja muut kulut) netto 3. sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisena sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon netto erikseen 4. sivistyslautakunnan alaisen sivistystoimen netto 5. teknisen lautakunnan alaisen teknisen toimen (sisältäen rakennustarkastuksen) ja Lapin pelastuslaitoksen netto erikseen. Pelastustoimen menot on kirjattu teknisen toimen menokohtaan samalla tavalla erillisinä sitoviksi kuin erikoissairaanhoidon menot sekä 6. rahoitusosa: antolainojen netto ja pitkäaikaisten lainojen netto 7. tuloslaskelmaosa: rahoitustuottojen ja rahoituskulujen netto 8. Investointiosa: tulojen ja menojen erotus eli nettomenot. Kunnan liikelaitosten ja taseyksiköiden sitovuus noudattelee kunnan muita sitovuusmääräyksiä. Ruokapalvelu liikelaitos sekä eriytetyt taseyksiköt kalatalouden kehittämisrahasto, Elinkeinot ja kehitys Nordica ja Saariselän kehittämisrahasto ovat hallinnollisesti kunnanhallituksen alaisia. Tilapalvelu liikelaitos on teknisen lautakunnan alainen. Liikelaitoksissa ja taseyksiköissä sitovaa on yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä sekä investoinnit (ja muut kulut) netto. Tilivelvollisia ovat edellä olevien toimielinten jäsenet ja valtuustoon nähden kunnanjohtaja, osastopäälliköt ja toimielinten esittelijät sekä toimielimiin nähden niiden alaiset johtavat viranhaltijat ja laskujen hyväksyjät. 12

13 Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ei saa ylittää. Kuitenkin toimielinten alaisuuteen kuuluvia määrärahoja voidaan kunnanhallituksen päätöksellä siirtää sitovuustasojen välillä edellyttäen, että siirrot eivät vaikuta talousarvion loppusummaan. Varsinainen talousarvio, taloussuunnitelma ja henkilöstöohjelma ovat kaikilta osin sitovia. Kunnan palvelukseen otettavasta tilapäisestä määräaikaisesta (pl. sijaiset) henkilöstöstä on oltava maininta yleisperusteluissa ja informatiivisuuden vuoksi myös henkilöstöohjelmassa (tilapäistä henkilöstöä ei lasketa henkilöstön lukumäärään). Talousarvio, taloussuunnitelma ja kuntasuunnitelma ovat sellaisenaan kunnanhallituksessa kunnanjohtajan päätösehdotusta ja valtuustossa kunnanhallituksen ehdotusta, ellei toisin mainita. Henkilöstömenoja saa käyttää vain henkilöstöohjelman mukaisen henkilöstön, näiden sijaisten ja mahdollisesti erikseen käyttösuunnitelmissa hyväksytyn tilapäisen henkilöstön palkkaukseen. Edellä oleva ei koske työllistämiseen varattujen määrärahojen käyttöä. Sellaisia vuodelle 2017 suunniteltuja toiminnallisia muutoksia tai henkilöstömuutoksia, joista aiheutuu kunnalle pysyviä lisäkustannuksia, ei saa panna täytäntöön ennen kuin vuoden 2016 tilinpäätös on valmistunut ja selvitetty, mikä vaikutus kiinteistöselvityksellä on kunnan talouteen ja toimintaan. Muutosten toteuttamisesta kunnanhallitus päättää erikseen. Täytäntöönpanokielto ei koske kuntaa velvoittavia lakisääteisiä tehtäviä. Kuntalain 64 :n mukaiset ilmoitukset saatetaan kuntalaisten tietoon julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja kunnanhallituksen erikseen päättämällä tavalla. Investointiosassa määrärahat myönnetään toimielimille, jotka voivat päätöksillään siirtää käyttämättömiä määrärahoja tai muuttaa niiden käyttötarkoitusta sellaisten ennalta arvaamattomien investointien kattamiseksi, joiden kustannukset eivät ole korkeampia kuin varattu määräraha. Maanhankintoihin voidaan käyttää käyttötalouden kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin kirjattavia maamyynnin myyntivoittotuloja. Sellaisten hankkeiden, joiden kohdalla investointiosassa on maininta liittyy kiinteistöselvitykseen, toteuttamiseen ei saa ryhtyä ennen kuin selvitys on tehty. Investoinneiksi kirjattavan irtaimiston tulee olla hankintahinnaltaan yli 10 000 euroa. Määrärahoja ei saa käyttää muihin kohteisiin, kuin mitä suunnitelmassa on mainittu, jollei toimielin toisin päätä.

14 Käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat toimielimien ja osastojen määrärahat ja tuloarviot taloudellisen vallan siirtämisen ja toiminnan tulosten vastuun kannalta tarkoituksenmukaisiin tehtäviin ja vastaavasti investointiosassa hankeryhmän / hankkeen määrärahat ja tuloarviot kohteisiin sekä antavat samalla valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset tarkennetut tavoitteet tehtäville. Edelleen johtavat viranhaltijat voivat jakaa toimielimien vahvistamien tehtävien osamäärärahat, osatuloarviot ja osatavoitteet edelleen pienempiin ja tarkempiin osiin. Sen jälkeen, kun valtuusto on vahvistanut talousarvion, tulee toimielimen tarvittaessa päättää talousarvion laadintavaiheessa hyväksyttyjen käyttösuunnitelmien tarkistamisesta vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota. Edelleen myös viranhaltijan tulee tarvittaessa tarkistaa käyttösuunnitelmaehdotuksensa vastaamaan toimielimen hyväksymää tehtävän käyttösuunnitelmaa. Toimielimet ja projektit vastaavat siitä, että tulot ja tuet kertyvät kunnalle käytettyjen menomäärärahojen suhteessa. Projektien on tehtävä selvitys edellisen vuoden toiminnastaan ja tuloksistaan kunnan toimintakertomuksessa. 7 Tavoitearvot Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on tehty seuraavien tavoitearvojen pohjalta: Väkiluvun kehitys 2016 2017 2018 2019 6800 6800 6800 6800 Tilastokeskuksen mukaan väestöennuste on vuosina 2017 2019: 2016 2017 2018 2019 6800 6796 6797 6800 Väestömäärä vaikuttaa mm. kunnan valtionosuuksien perusteisiin. Työttömyyden kehitykselle on ollut aikaisempina vuosina ominaista työllisyyden paraneminen. Vuonna 2005 työttömyysaste oli 17,8 % ja vuonna 2012 15,1 %. Vuonna 2012 alkanut työllisyystilanteen huonontuminen on jatkunut vuonna 2015, jolloin työttömyysaste oli 17.4 %. Keskimääräinen työttömyysprosentti oli elokuussa 15,7 %. Ensi vuonna työllisyystilanne ei nykyisestään huonontune. Edellä olevasta voisi tehdä seuraavan kuntakohtaisen ennusteen työttömyyden kehityksestä (työttömyysaste %).

15 2016 2017 2018 2019 17 16 15 14 Työttömyyden kehitykseen ovat osaltaan vaikuttaneet vuoden 2006 alusta voimaan tulleet ja vuonna 2015 kiristyneet säädökset, jotka ovat tuoneet kunnille lisävelvoitteita pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa.

16 II Tuloslaskelma Koko kunnan sitova tuloslaskelma INARIN KUNTA TULOSLASKELMA muutos- muutos- muutos- muutos- muutos- ULKOINEN/KOKO KUNTA TP2015 % TA2016 % TA2017 % TA2018 % TA2019 % tp15/ ta16/ ta17/ ta18/ ta19/ TOIMINTATUOTOT tp14/ ta15/ ta16/ ta17/ ta18/ Myyntituotot 1 290 543 19,5 1 365 856 6 1 570 690 15 1 567 077 0 1 580 415 1 Maksutuotot 2 592 507-1,3 2 842 299 10 2 939 743 3 2 869 882-2 2 898 581 1 Maksutuotot/Yhd.k.rak. 0 0,0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 2 270 026-17,9 2 330 949 3 2 250 840-3 2 184 496-3 2 206 340 1 Muut toimintatuotot 2 273 171 7,1 2 314 797 2 2 265 015-2 2 377 410 5 2 389 965 1 Toimintatuotot yhteensä 8 426 246-1,9 8 869 342 5 9 280 395 5 8 900 097-4 9 024 568 1 Kasvu-% ilman Ss -1,9 MUUT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -18 775 606 0,2-19 107 368 2-19 088 034 0-19 247 368 1-19 458 317 1 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 142 082-1,7-5 330 034 4-5 143 736-3 -5 332 221 4-5 381 002 1 Muut hlösivukulut -814 389-11,3-1 212 654 49-1 075 596-11 -1 033 995-4 -1 042 721 1 Palvelujen ostot -21 250 083 11,4-23 851 587 12-24 582 793 3-24 466 376 0-24 692 999 1 Aineet, tarv.ja tav. Ostot tilikauden aikana -3 525 328-0,8-2 415 603-31 -2 433 280 1-2 501 202 3-2 540 123 2 Avustukset -3 272 157 15,1-3 199 136-2 -3 188 150 0-2 580 214-19 -2 608 675 1 Muut toimintakulut -1 106 087 25,0-974 331-12 2 185 533-324 -1 454 197-167 -1 767 917 22 Toimintakulut yhteensä -53 885 732 5,2-56 186 154 4-57 471 237 2-56 539 996-2 -57 416 556 2 TOIMINTAKATE -45 459 486 6,6-47 316 812 4-48 190 842 2-47 639 899-1 -48 391 988 2 Verotulot 25 280 590 1,0 25 178 000 0 25 324 000 1 25 871 000 2 26 561 000 3 Valtionosuudet 22 730 875 3,2 23 770 000 5 23 350 503-2 23 883 000 2 23 883 000 0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 98 591-23,4 112 800 14 101 410-10 101 410 0 101 410 0 Muut rahoitustuotot 972 547 33,4 750 000-23 784 410 5 784 410 0 784 410 0 Korkokulut -369 519 0,9-509 300 38-418 496-18 -457 819 9-430 839-6 Muut rahoituskulut -20 321 2 037,2-4 500-78 -4 500 0-4 500 0-4 500 0 VUOSIKATE 3 233 277-34,1 1 980 188-39 946 485-52 2 537 602 168 2 502 493-1 Poistot ja arvonalentumiset Suunn. muk. poistot -1 764 753 2,4-2 088 703 18-1 640 847-21 -1 426 752-13 -1 308 834-8 Poistot/Yhdyskuntarak. -85 733 0 0 0 0 0 0 0 0 Satunnaiset erät 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 1 382 792-108 515-108 -694 362 540 1 110 850-260 1 193 659 7 Rahastojen väh. -135 773-1 210,3 14 990-111 29 599 0 30 406 0 21 807 0 Varausten lis. 0 TILIK. YLIJ-/ALIJÄÄMÄ 1 247 019-93 525-664 763 1 141 256 1 215 466 Toimintatuotot/-kulut % 15,6 15,8 16,1 15,7 15,7

17 INARIN KUNTA Peruskunta TP2015 TA2016 TA2017 % TA2018 TA2019 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 134 455 935 972 1 236 750 32,1 1 227 858 1 240 132 Maksutuotot 2 569 212 2 819 000 2 919 343 3,6 2 849 278 2 877 771 Tuet ja avustukset 2 184 025 2 300 742 2 137 459-7,1 2 181 466 2 203 280 Muut toimintatuotot 1 581 859 1 020 092 960 100-5,9 1 084 609 1 094 455 7 469 551 7 075 806 7 253 652 2,5 7 343 211 7 415 638 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -17 795 601-18 398 458-18 336 145-0,3-18 491 680-18 696 773 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 006 088-5 208 765-5 014 345-3,7-5 201 837-5 249 613 Muut henkilösivukulut -990 702-1 165 989-1 037 269-11,0-995 385-1 003 824 Palvelujen ostot -20 925 090-22 110 678-22 789 959 3,1-22 638 332-22 846 620 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -1 849 953-1 886 677-2 090 576 10,8-2 146 112-2 167 573 Avustukset -3 035 814-3 175 236-3 169 750-0,2-2 580 214-2 608 675 Muut toimintakulut -4 256 246-4 380 331-4 754 833 8,5-4 785 919-5 098 978-53 859 495-56 326 134-57 192 877 1,5-56 839 479-57 672 056 TOIMINTAKATE -46 389 944-49 250 328-49 939 225 1,4-49 496 268-50 256 418 Verotulot 25 280 590 25 178 000 25 324 000 0,6 25 871 000 26 561 000 Valtionosuudet 22 730 875 23 770 000 23 350 503-1,8 23 883 000 23 883 000 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 28 192 30 000 30 000 0,0 30 000 30 000 Muut rahoitustuotot 728 099 700 000 720 000 2,9 720 000 720 000 Korkokulut -225 814-301 500-250 000-17,1-250 000-250 000 Muut rahoituskulut -3 377-3 500-3 500 0,0-3 500-3 500 VUOSIKATE 2 148 620 122 672-768 222-726,2 754 232 684 082 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -707 261-665 754-586 517-11,9-482 918-403 262 Arvonalentumiset -85 733 0 0 0,0 0 0 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 1 355 627-543 082-1 354 739 149,5 271 314 280 820 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 1 355 627-543 082-1 354 739 149,5 271 314 280 820 (ALIJÄÄMÄ)

18 1 Tulovero- ja kiinteistöveroprosentit Verotuloennuste Talousarvio ja -suunnitelma on valmisteltu seuraavien veroprosenttien pohjalta: Tuloveroprosentti 19,00 Kiinteistöveroprosentit: 1. yleinen kiinteistöveroprosentti 1,35 2. vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55 3. muiden kuin vakituisten asuntojen veroprosentti 1,15 4. rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00 5. yleishyödylliset yhteisöt 0,00 6. voimalaitosrakennuksen veroprosentti on yleinen kiinteistöveroprosentti Vuodelle 2018 selvitetään tuloveroprosentin korottamisen tarve liittyen Ivalon alueen kouluhankkeiden rahoittamiseen käyttötaloushankkeina. Verotuottoja arvioidaan ensi vuonna kertyvän kaikkiaan noin 25,3 milj. euroa, mikä on 2,4 % vähemmän kuin kuluvan vuoden arvioitu kertymä. Kunnallisverona (ansio- ja pääomaverotuloa) arvioidaan kertyvän n. 19,0 milj. euroa, mikä on 3,3 % vähemmän kuin kuluvana vuonna. Yhteisöveroa arvioidaan saatavan noin 2,2 milj. euroa, mikä on 1,1 % kuluvaa vuotta enemmän. Kiinteistöveroa saataneen saman verran kuin kuluvana vuonna eli noin 4,2 milj. euroa. Yhteisöveron tuotto vaihtelee vuosittain. Kunnan verotuloennusteena käytetään Suomen Kuntaliiton veroennustekehikon ennustetta. Jos Saariselän rakentaminen etenee suunnitelmien mukaisesti, tulevien vuosien kiinteistöveron tuotto lienee valtakunnallista ennustetta korkeampi. Verotulojen ennustamista ja taloussuunnittelua on vaikeuttanut lopullisen verotuksen valmistuttua (15.9.2016) tullut uusi arvio verotuloista, mitkä olivat uusimman arvion mukaan 0,460 milj. euroa pienempi kuin vielä kesäkuussa. Soteuudistuksen vaikutusta vuodelle 2019 ei ole huomioitu. TILIVUOSI 2014 2015 2016** 2017** 2018** 2019** Verolaji Kunnallisvero 18 946 18 855 19 603 18 951 19 399 19 977 Muutos % 0,7-0,5 4,0-3,3 2,4 3,0 Yhteisövero 2 063 2 362 2 159 2 183 2 281 2 394 Muutos % 14,0 14,5-8,6 1,1 4,5 4,9 Kiinteistövero 4 029 4 068 4 190 4 190 4 190 4 190 Muutos % 5,0 1,0 3,0 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 25 038 25 285 25 952 25 324 25 871 26 561 Muutos % 2,3 1,0 2,6-2,4 2,2 2,7

19 2 Valtionosuudet Valtionosuuksien arvioit perustuvat julkisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella tehtyihin ja kuntaan saatuihin laskelmiin sekä osin, erityisesti sivistystoimen osalta, omiin arvioihin. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän ensi vuonna kaikkiaan noin 23,35 milj. euroa, mikä on 1,8 % vähemmän kuin kuluvalle vuodelle arvioitu. Vuosina 2017 2018 valtionosuuksien arvioidaan vain hieman lisääntyvät. Arvio perustuu HT Eero Laesterän 19.9.2016 seminaarissa esittämään aineistoon. Valtionosuusjärjestelmään sisältyy erittäin harvan asutuksen, saaristoisuuden ja saamelaisuuden perusteella kunnille annettava ylimääräinen valtionosuus (noin 3,5 milj. euroa). Suunnitteluvuosina valtionosuuksien arvioidaan pysyvän ennallaan tai vähenevän. Vuoden 2019 valtionosuus on laskennallisesti sama kuin vuoden 2018 valtionosuus. Siinä ei ole otettu huomioon soteuudistusta. Arvio sen taloudellisista vaikutuksista kunnan talouteen on suunnitteluasiakirjan lopussa. 3 Poistot Poistot on laskettu valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot ovat koko suunnittelukaudella keskimäärin puolentoista miljoonan euron tasolla. Alle 10 000 euron hankintoja ei oteta poistopohjaan. Poistojen määrään vaikuttaa ensisijaisesti kunnan investointiohjelman taso. Tavoitteena on poistojen perustan tarkistaminen vuoden 2017 aikana. III Rahoituslaskelma ja lainakanta Suunnittelukauden (2017 2019) nettoinvestointien määrä on n. 4,8 milj. euroa. Rahoituslaskelmaan sisältyy ensi vuodelle pitkäaikaisen lainan ottoa 3,9 milj. euroa. Vuoden 2017 investoinnit ovat suunnittelukauden korkeimmat eli 3,8 milj. euroa. Vuosina 2017 2019 lainaa otetaan 3,9 milj. euroa. Lyhytaikaista lainaa on varauduttu nostamaan ja lyhentämään vuoden 2017 aikana 1,0 milj. euroa. Lisäksi rahoitusosassa on varauduttu antamaan 0,2 milj. euroa lyhytaikaista korotonta tilapäislainaa mahdollisiin kehittämishankkeisiin. Kunnanhallitus voi erillispäätöksillä antaa tilapäislainoja mm. kylien EU- tai muihin hankkeisiin. Suunnitelman mukaisia pitkäaikaisen lainan vähennyksiä on vuositasolla noin 2,0 milj. euroa. Pitkäaikaisen lainan määrä on laskenut vuoden 2012 13,3 milj. eurosta (1979 euroa/asukas) ja vuonna 2015 noussut 14,2 milj. euroon (2096 euroa/asukas). Vuonna 2016 nostetaan lisää lainaa n. 2,6 milj. euroa Tilapalvelu liikelaitokselle. Vuonna 2016 lainamäärä nousee 2175 euroon asukasta kohden, ja nousee edelleen vuoteen 2017 mennessä 2460 euroon asukasta kohden. Peruskunnan lainojen taso on alempi kuin maassa keskimäärin, mutta konsernivelan määrä suurempi.

Kunnan kassatulot ovat jälkipainotteisia johtuen kiinteistöveron maksatusaikataulusta (kiinteistöverot kerätään ja maksetaan vasta vuoden lopulla). Tavoitteena on kunnan kassan pitäminen riittävän vahvana. Tavoite toteutuu, jos maksuvalmius saadaan pysymään 20 päivänä. Ensi vuonna maksuvalmius vaihtelee ja tilapäisesti heikkenee johtuen mm. kertaluontoisista menoista. Maksuvalmius säilyy koko suunnittelukauden korkeana, keskimäärin 33 kassapäivässä. Koko kunnan ulkoinen rahoituslaskelma ja selvitys lainakannasta ovat ohessa. 20

21 INARIN KUNTA RAHOITUSLASK. ULKOINEN/KOKO KUNTA TP2015 TA2016 TA2017 TA2018 TA2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 233 277 1 980 188 946 485 2 537 602 2 502 493 Tulorah.korj.erät Investointien rahavirta Investointimenot -5 615 488-2 993 500-5 248 550-570 000-1 120 000 Rah.osuudet inv.menoihin 141 260 135 000 1 119 000 0 0 Pys.vast.h. luovutustulot 1 618 622 326 000 326 000 326 000 326 000 Toim. ja invest. rahavirta -622 328-552 312-2 857 065 2 293 602 1 708 493 Rahoituksen rahavirta Antolain.muutokset Antolainasaam.lisäykset Antolainasaam vähenn. -66 250 185 450 185 450 185 450 185 450 Liitt.maksut/Antolainat Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys 1 680 000 2 600 000 3 910 000 0 0 Pitkäaik. lainojen vähennys -1 865 528-2 052 300-1 972 800-2 135 000-2 135 000 Lyhytaik.lainojen muutos 0 0 200 000 200 000 200 000 Oman pääoman muutos 0 0 0 0 0 Muut maksuv.muut. -225 961-200 000-200 000-200 000-200 000 Rahoituksen kassavirta -477 738 533 150 2 122 650-1 949 550-1 949 550 Rahavarojen muutos -1 100 066-19 162-734 415 344 052-241 057 Kassa 31.12. 6 209 776 6 190 614 5 456 199 5 800 251 5 559 194 väh. kalatalousrah. -1 483 026-1 479 836-1 527 600-1 574 514-1 620 569 kassa 3112 kunta+tilap.+ruokapalv 4 726 749 4 710 777 3 928 598 4 225 736 3 938 624 Kassan riittävyys (pv) 37 37 31 36 33 *siitä kalatal.rah. 8 8 8 9 9 * siitä peruskunta+liikel. 29 29 23 27 25 Lainanhoitokate 1,6 1,0 0,6-41 1,2 102 1,1-1

22 LAINAKANTA Vuosi Peruskunta Tilapalvelu Saariselän Yhteensä Asuk- Asukasta liikelaitos kehittämis- kaita kohti rahasto euroa euroa euroa euroa euroa Tilinpäätös 2008 9 018 229 5 905 901 14 924 130 2 196 Tilinpäätös 2009 11 020 642 6 410 074 17 430 716 2 564 Tilinpäätös 2010 8 930 341 8 078 747 17 009 088 2 502 Tilinpäätös 2011 8 090 040 7 289 365 15 379 405 2 263 Tilinpäätös 2012 6 749 739 6 561 964 13 311 703 1 979 Tilinpäätös 2013 7 504 437 6 631 754 14 136 191 2 080 Tilinpäätös 2014 6 554 136 6 048 959 1 826 000 14 429 095 2 119 Tilinpäätös 2015 5 603 836 5 316 359 3 323 400 14 243 595 2 096 Talousarvio 2016 lyhennykset -950 000-812 300-290 000-2 052 300 lainanotto 2 600 000 2 600 000 Netto -950 000 1 787 700-290 000 547 700 Lainaa 31.12. 14 791 295 6 800 2 175 Talousarvio 2017 lyhennykset -846 700-943 500-182 600-1 972 800 lainanotto 3 910 000 3 910 000 Netto -846 700 2 966 500-182 600 1 937 200 Lainaa 31.12. 16 728 495 6 800 2 460 Talousarvio 2018 lyhennykset -746 700-1 205 700-182 600-2 135 000 lainanotto 0 Netto -746 700-1 205 700-182 600-2 135 000 Lainaa 31.12. 14 593 495 6 800 2 146 Talousarvio 2019 lyhennykset -746 700-1 205 700-182 600-2 135 000 lainanotto 0 Netto -746 700-1 205 700-182 600-2 135 000 Lainaa 31.12. 12 458 495 6 800 1 832

23 IV Käyttötalous INARIN KUNTA TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019 Peruskunta VALTUUSTO TULOT 11 907 10 130 12 000 18,5 12 120 12 241 MENOT -81 766-88 105-120 800 37,1-91 708-92 625 NETTO -69 859-77 975-108 800 39,5-79 588-80 384 KEH. JA YHTEISTYÖHANKKEET TULOT 131 036 93 618 100 600 7,5 100 600 100 600 MENOT -1 126 588-1 444 550-1 673 050 15,8-1 123 050-1 123 050 NETTO -995 552-1 350 932-1 572 450 16,4-1 022 450-1 022 450 KUNNANHALLITUS TULOT 59 068 51 044 50 000-2,0 50 500 51 005 MENOT -1 655 242-1 652 525-1 627 232-1,5-1 613 205-1 629 336 NETTO -1 596 174-1 601 481-1 577 232-1,5-1 562 705-1 578 331 ELÄKEM./YHTIÖT JA LIIKELAIT. TULOT 13 629 MENOT -453 347-422 300-477 821 13,1-482 599-487 425 NETTO -439 718-422 300-477 821 13,1-482 599-487 425 SOSIAALI-JA TERVEYSLAUTAKUNTA TULOT 4 198 322 4 350 474 4 465 291 2,6 4 527 972 4 573 252 MENOT -21 664 278-22 775 410-22 940 957 0,7-22 625 551-22 898 962 NETTO -17 465 956-18 424 936-18 475 666 0,3-18 097 579-18 325 710 ERIKOISSAIRAANHOITO TULOT 347 165 1 000 3 581 3 617 3 653 MENOT -9 997 162-10 515 252-11 041 015 5,0-11 151 425-11 262 939 NETTO -9 649 997-10 514 252-11 037 434 5,0-11 147 808-11 259 286 SIVISTYSLAUTAKUNTA TULOT 2 177 859 2 016 205 2 070 680 2,7 2 091 387 2 112 301 MENOT -16 185 952-16 581 779-16 519 549-0,4-16 938 505-17 343 091 NETTO -14 008 093-14 565 574-14 448 869-0,8-14 847 118-15 230 790 TEKNINEN LAUTAKUN- TA TULOT 530 563 553 335 551 500-0,3 557 015 562 585 MENOT -1 991 880-2 120 013-2 098 319-1,0-2 119 302-2 140 495 NETTO -1 461 317-1 566 678-1 546 819-1,3-1 562 287-1 577 910

24 LAPIN PELASTUSLAITOS MENOT -703 279-726 200-694 134-4,4-694 134-694 134 NETTO -703 279-726 200-694 134-4,4-694 134-694 134 TULOT 7 469 549 7 075 806 7 253 652 2,5 7 343 211 7 415 637 MENOT -53 859 494-56 326 134-57 192 877 1,5-56 839 479-57 672 057 NETTO -46 389 945-49 250 328-49 939 225 1,4-49 496 268-50 256 420

25 1 Valtuusto (sis. valtuusto, vaalit ja tarkastustoimi) 2015 TP 2016 TA Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 Talous Toimintatulot 12 10 12 12 12 Toimintamenot -82-88 -121-92 -93 Toimintakate (sitova) -70-78 -109-80 -81 Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 / asukas (6800) -10-11 -16-12 -12 1.1 Valtuusto Toiminnan keskeisin sisältö Valtuuston kokous- ja niihin liittyvien matkakulujen lisäksi määrärahaan sisältyy tarkastustoiminnasta ja vaaleista aiheutuvat kustannukset. V. 2017 määrärahaan sisältyy myös Suomi 100- ja kunnan 140 vuotisjuhlien kustannukset. Keskeiset tavoitteet Toiminnan keskeisenä tavoitteena on turvata toimintaedellytykset kunnallisen itsehallinnon toimivuudelle varaamalla valtuuston, tarkastustoimen ja vaalien toteutukselle tarvittavat määrärahat (v. 2017 kuntavaalit, v. 2018 presidentinvaalit). Luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan niin, että uudet palkkiot tulevat voimaan seuraavan valtuustokauden alussa. 2 Kehittämis- ja yhteistyöhankkeet 2015 TP 2016 TA Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 Talous Toimintatulot 131 94 101 101 101 Toimintamenot -1127-1195 -1673-1123 -1123 Toimintakate (sitova) -996-1101 -1572-1022 -1022 Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 / asukas (6800) -147-161 -231-150 -150

26 2.1 Kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden tavoitteet Toiminnan keskeisin sisältö Kohtaan on varattu määrärahat kunnan osuuksiin yritystoiminnan, yleisiin, palvelujen, työllisyyden ja muihin kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin. Keskeiset tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on turvata valtuuston eri suunnitelmissa ja ohjelmissa asettamien yleiset, yritystoimintaan, palveluihin, työllisyyteen ja muuhun toimintaan asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Sitova tavoite Kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden määrärahoilla turvataan Elinkeinot & Kehitys Nordican toiminta. Yleisperustelu Kunnanhallitus päättää määrärahan jaosta erikseen käyttösuunnitelmassa. Kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden määrärahoista merkittävä osuus on siirretty Elinkeinot & Kehitys Nordicalle käytettäväksi eri hankkeisiin. Palvelujen ostot Nordicalta ovat ensi vuonna 991 000 euroa. Määrärahasta maksetaan myös toiminta-avustusta Saamelaismuseo Siidalle (50 000 euroa) sekä vuokra-avustuksia Ivalon Seudun Työttömät ry:lle ja Kolttakulttuurisäätiölle. Määrärahaan sisältyy kunnan maksuosuus Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymään kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Määrärahasta varaudutaan maksamaan erikseen päätettäviä kylien hankkeiden (pl. Leaderhankkeet) kunnan rahoitusosuuksia (varaus 30 000 euroa). Määrärahaan sisältyy myös Nellimintien peruskorjausavustus vuodelle 2017 550 000 euroa. Toimintatuotot ovat pääosin maanmyyntituloista saatuja myyntivoittoja, jota voidaan käyttää investointiosassa maan hankintaan, jos kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden toimintakate ei ylity. 3 Kunnanhallitus 2015 TP 2016 TA Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 Talous Toimintatulot 59 51 50 51 51 Toimintamenot -1655-1653 -1627-1613 -1629 Toimintakate (sitova) -1596-1602 -1577-1563 -1578 Sisäiset tulot

Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 / asukas (6800) -235-235 -232-230 -232 Luvut sisältävät myös eläkemenot Sitovat tavoitteet Kunnanhallituksen sitovat tavoitteet liittyvät kunnan perustavoitteisiin 1. ohjaamalla peruskunnan ja koko konsernin palvelutuotantoa luomalla johtamiselle ja työskentelylle työyhteisöissä hyvät toimintaedellytykset sekä varmistamalla asiallisen ja myönteisen työskentelyilmapiirin hallinnossa, 2. valmistelemalla ja valvomalla talouden tasapainoa koko suunnittelukaudella, 3. pyrkimällä aktiivisesti käynnistämään kunnan alueella investointeja ja työllisyyshankkeita muidenkin kuin kunnan rahoitusmahdollisuuksin työllisyyden edistämiseksi, 4. varmistamalla kunnanhallituksen päätöksenteossa yritysmyönteisen ja yrittäjyyttä edistävän asioiden käsittelyn. 27 3.1 Kunnanhallituksen oma toiminta Toiminnan keskeisin sisältö Kunnanhallituksen tehtävänä on kuntalain mukaisesti vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etuja, yleensä edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa, jota käyttää myös kunnanjohtaja. Kunnanhallituksen omaan toimintaan kuuluvat kunnanhallituksen kokoukset ja niistä aiheutuvat kustannukset kuten kokouspalkkiot, matkat sekä kunnanjohtajan ja hallintojohtajan palkkausmenot ja toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja vastaavat konserni- ja omistajaohjauksesta. Saariselän puitesopimuksen kehittämiskorvausten investoinnit ja muut kulut on siirretty kunnanhallituksen alaiseen Saariselän kehittämisrahastoon. Keskeiset tavoitteet Kunnanhallituksen keskeisenä tavoitteena on keskittyä kuntalain mukaisten tehtäviensä hoitamiseen siten, että tehdyt päätökset ovat voimassa olevien kunnan omien suunnitelmien ja ohjeiden mukaisia. Yleisperustelu Kunnanhallituksen omassa toiminnassa on varattu määrärahat kunnanhallituksen toiminnan lisäksi kunnanjohtajan, hallintojohtajan ja osittain myös henkilöstösihteeri-suunnittelijan palkkauskustannuksiin. Hallintojohtaja on jäämässä osa-aikaeläkkeelle vuoden 2017 aikana ja siihen liittyen on tehty eräitä tehtäväjakoja.

28 3.2 Kunnanhallituksen muu toiminta Toiminnan keskeisin sisältö Kunnanhallituksen muussa toiminnassa on varattu määrärahat tiedotustoimintaan, jäsenmaksuihin ja avustuksiin, kansainvälisiin - ja varsinaisiin yhteiskuntasuhteisiin, rintamaveteraanien neuvottelukunnan toimintaan, kokous- ja arkistotilojen vuokraan, tilapäisten toimikuntien toimintaan, työsuojeluun, yhteistoimintamenettelyyn, henkilöstön työterveyshuoltoon, saamen kielilain täytäntöönpanoon, kunnallisverotukseen ja yhteisen henkilöstöhallinnon kustannuksiin. Talous- ja velkaneuvonta on siirretty sosiaali- ja terveysosastolle, mutta sijaisuudet on sisällytetty taloussihteeriin tehtäviin. Keskeiset tavoitteet Henkilöstötyön tavoitteena on motivoitunut, palveluhenkinen ja työnsä osaava henkilöstö, joka on sitoutunut valtuuston asettamiin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Palkkauksessa tavoitellaan nykyistä parempaa palkan ja työn vaativuuden kohtaamista. Yleisperustelu Kunnanhallituksen muu toiminta perustuu jo vakiintuneeseen toimintaan, johon ei suunnitteluvuosina ole tulossa muutoksia. Kunnanhallituksen muun toiminnan kustannuksiin sisältyvät työsuojeluja henkilöstön yhteistoimintamenot. Tiedotustoimintaa hoidetaan yhteistyössä Nordican kanssa. Saamen kielilain toteutuskustannukset ja saamenkielisen tiedotuksen yhteensovitus tehdään hallinnossa. Merkittävän osan kustannuksista muodostavat kokous- ja arkistotilojen vuokrat. Hallinnossa on varattu määräraha harjoittelijan kolmen kuukauden palkkaan. Henkilöstö Koko kunnan henkilöstöön liittyvät asiat käsitellään kohdassa henkilöstöohjelma VII. 3.3 Hallinto-osasto ja tietohallinto Toiminnan keskeisin sisältö Hallinto-osasto vastaa ensisijaisesti valtuuston ja kunnanhallituksen tarvitsemista ja kunnan yhteisistä hallinnollisista ja muista palveluista, joihin kuuluu mm. puhelinvaihteen hoito. Hallinnollisia yhteisiä palveluja ovat ensisijaisesti kunnallisen demokratian toteutumiseen liittyvät ja sitä tukevat talous- ja toimintasuunnittelu ja erityisesti konsernitilinpäätöksen ohjaus. Hallinto-osastolla on huolehdittu myös kunnan yhteisestä tietohallinnosta ja tähän liittyvistä keskitetyistä hankinnoista. Kuntalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvän suunnittelun yhteensovitus kuuluu hallinto-osaston tehtäviin. Hallinto-osastolla on hallintojohtajan lisäksi henkilöstösihteeri-suunnittelija, taloussihteeri, arkistosihteeri ja neljä toimistosihteeriä yhteisissä hallinnon ja talouden toimistopalvelutehtävissä sekä atk-päällikkö. Keskeiset tavoitteet Hallinto-osaston keskeisenä tavoitteena on toimia valtuuston ja hallituksen sekä kunnanjohtajan apuna koko kuntaa koskevien ja kunnanhallituksen toimialaan kuuluvien asioiden valmistelussa ja

täytäntöönpanossa sekä kunnan ja kuntakonsernin toimintojen yhteensovituksessa, suunnittelussa ja johtamisessa. Kunnanhallituksen alaisessa henkilöstössä on pohdittava teknisen avustajan osaaikaisen tehtävän uudelleen järjestely. Yleisperustelut Määrärahoihin sisältyy kunnan oman toiminnan kustannukset. Menoihin on sisällytetty kertaluontoisia yhteisiä kustannuksia, joihin määrärahat varataan tarvittaessa erikseen. Kunta ostaa osan talousja henkilöstöhallintopalveluista Kunnan Taitoa Oy:ltä ja atk-palvelut LapIt Oy:ltä. Kunnanhallituksen menoihin sisältyy verkkoliikenteen ja osastojen yhteisten atk-ohjelmien ylläpitomaksuja. Ostopalvelukustannukset jaetaan käytön mukaan. 29 3.4 Eläkemenot Toiminnan keskeisin sisältö Eläkemenot sisältävät määrärahoja eläkemenoihin kunnanhallituksen alaisen toiminnan osalta sekä kunnan maksettaviin kuuluviin eläkemenoihin, joita ei voi kohdistaa toimintayksiköille. Kohdasta maksetaan kunnan sähkölaitoksen, vesi- ja viemärilaitoksen ja asuntotoimen palveluksessa aikanaan olleiden eläkekustannuksia kuten myös kunnalle kuuluvia eläkemaksuja Pohjois-Lapin ammatillisen oppilaitoksen henkilöstöstä. Kunnan liikelaitosten kiinteistöhoidon ja ruokahuoltotehtävissä olleiden eläkemaksut on keskitetty myös tähän kohtaan. Kohdasta maksetaan myös ennenaikaiseen eläköitymiseen liittyviä ns. varhemaksuja. Keskeiset tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on hoitaa kunnalle kuuluvat eläkemaksuvelvoitteet ajallaan. Tunnusluvut 2015 TP TA 2016 Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 / Asukas Talous 2015 TP TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 14 0 0 0 0 Toimintamenot -454-422 -478-483 -487 Toimintakate -440-422 -478-483 -487 Yleisperustelut Aikanaan kunnallisen sähkölaitoksen, vesilaitoksen ja kunnan asuntotoimen palveluksessa olleiden palkkauskustannukset on maksettu laitosten tuotoilla, ne ovat sisältyneet kulloinkin voimassa oleviin maksuihin ja taksoihin. Toiminnot on yhtiöitetty. 4 Sosiaali- ja terveyslautakunta TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 (1 000 ) Talous Toimintatulot 4 198 4 350 4 465 4 528 4 573 Toimintamenot -21 664-22 775-22 941-22 626-22 899 Toimintakate (sitova) -17 666-18 425-18 476-18 098-18 326

30 Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Nettokustannukset /asukas -2 596-2 710-2 717-2 661-2 695 Sitovat tavoitteet Uusi kuntastrategia ohjaa osaltaan toimintaa ja taloutta. Turvataan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen saatavuus. Kuntalaiset ja asiakkaat saavat lakisääteiset tai tarpeelliseksi arvioidut palvelut oikea-aikaisesti ja asiakaslähtöisesti lakisääteisissä määräajoissa. Palvelujen järjestämisen painopisteinä ovat avopalvelut ja varhainen puuttuminen. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat alle Lapin kuntien keskiarvon. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee osana maakuntauudistusta. Maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 1.1.2019 alkaen. Kesällä 2017 käynnistyy maakuntien väliaikaishallinto valmistelemaan uuden toiminnan aloittamista. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelan hoidettavaksi 1.1.2017 alkaen. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki säilyvät kuntien järjestämisvastuulla. Kunnilla on siirtymävaiheessa oikeus tehdä perustoimeentulotuen päätöksiä maaliskuun 2017 loppuun asti. Valtio ja kunnat vastaavat jatkossakin perustoimeentulotuen kustannuksista puoliksi. Kuntien rahoitusosuus vähennetään kuntakohtaisesti suoraan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Männikön palvelukodin peruskorjaus toteutetaan vuonna 2017. Peruskorjauksen toteuttaminen aiheuttaa monia toiminnallisia muutoksia, koska remontin ajaksi joudutaan muuttamaan väliaikaisiin väistötiloihin. Väistötilat on alustavasti suunniteltu 35 henkilölle. Osa eniten palvelua tarvitsevista asukkaista siirtyy vuodeosastolle hoidettavaksi ja osa asukkaista toisille paikkakunnille omaisten toiveiden mukaisesti. Väistötiloista aiheutuvat arvioidut kustannukset on huomioitu talousarvion käyttötalousmenoissa. Vuodeosaston toiminnan sisältöä kehitetään vuonna 2017. Tavoitteena on kehittää erityisesti kuntoutuksen sisältöä siten, että perinteisen vuodeosastohoidon sijaan yksikkö palvelee lähikuntoutusyksikkönä. Yksikössä hoidetaan jatkossakin akuutteja sairauksia lähipalveluina ja yksikkö vastaa alueen ilta-, yö- ja viikonloppupäivystyksestä voimassa olevan poikkeusluvan mukaisesti. Osa vuodeosaston paikoista (5-6 potilaspaikkaa) muutetaan tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Akuuttisairaanhoitoa kehitetään vastaanoton ja vuodeosaston keskinäisen työnjaon kautta. Terveyskeskuksen poliklinikan aulatiloihin tulee Virtu -palvelupiste, jossa asiakas voi itsenäisesti ja suojatussa yhteydessä käyttää sähköisiä palveluja kuten ajanvaraus ja erilaisiin yksilö- ja ryhmäpalveluihin osallistuminen. Lapin aluehallintovirasto ja Valvira ovat ohjeistaneet Inarin kuntaa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta kunta voi toteuttaa lakisääteistä velvollisuut-

taan järjestää kaikissa tilanteissa kiireellinen ja välttämätön sosiaalipäivystys myös virka-ajan ulkopuolella. Virka-ajan ulkopuolinen kiireellinen sosiaalipäivystys on ostettu Lapin ensi- ja turvakodilta (etupäivystys) ja Rovaniemen kaupungilta (takapäivystys). Inari ja Utsjoki aloittavat yhteisen takapäivystyksen tammikuussa 2017 ja näin saadaan sosiaalipäivystyspalvelu Lapin aluehallintoviraston edellyttämälle tasolle. Päivystys toteutetaan KVTES:n mukaisella varallaolojärjestelmällä. Päivystysasetusta ollaan muuttamassa ja se tulee vaikuttamaan perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen järjestämiseen alueellisesti. Lakisääteistä hyvinvointikertomusta uudistetaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sote -uudistuksessa jäämässä kuntien tehtäväksi jatkossakin ja hyvinvointikertomus tulee saada kuntastrategiaa toteuttavaksi, kaikkien hallintokuntien yhteiseksi strategiseksi suunnitelmaksi. 31 Hankkeet Inarin kunta osallistuu Lapin ammattikorkeakoulun ESR rahoitteiseen Sairaanhoitajaksi kampusalueen ulkopuolella hankkeeseen vuosina 2015 2018. Hankkeen tavoitteena on varmistaa ammattikorkeakoulutasoinen sairaanhoidon osaaminen ja sairaanhoitajatarjonta koko Lapin maakunnassa ja hankkeessa mahdollistetaan opiskelu omassa kunnassa. Inarin kunta on mukana kolmessa ikäihmisiä koskevassa hankkeessa. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) Paljon tukea tarvitsevat paljon tukea käyttävät hankkeessa (2015 2017) kehitetään asiakasosallisuutta ja asiakkaan kohtaamista tukevia toimenpiteitä kuten tuen tarpeen tunnistamista, vastuutyöntekijämallia ja yhteistä asiakassuunnitelmamallia. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään tiedon tuotantoa mm. toteuttamalla rajattu päivystyksen profilointi sekä kehitetään saamenkielinen palveluohjauksen malli. Inarin kunta on mukana OmaisOiva toiminnassa, jota hallinnoi Napapiirin Omaishoitajat ry. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Toiminnan tavoitteena on tukea omaishoitajia vertaistuen, koulutusten ja valmennusten avulla sekä lisätä omaishoitajien voimavaroja ja osallisuutta. Lisäksi tavoitteena on lisätä omaishoidon tietoisuutta ja tunnistettavuutta sekä rekrytoida vapaaehtoistoimijoita mukaan toimintaan. Kunta tarjoaa tiloja eri toiminnoille, osallistuu tiedotukseen ja tarjoaa asiantuntija-alustuksia eri tilaisuuksissa. Poske, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit ja Lapin kunnat ovat hakeneet STM:ltä rahoitusta Toimiva kotihoito Lappiin hankkeeseen vuosille 2016 2018. Hankkeessa ovat keskiössä kotona asumista tukevat, varhaista tukea ja kuntoutusta tarjoavat ja teknologiaa hyödyntävät palvelut, joita tuotetaan laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken ja joissa huomioidaan myös saamenkieliset ikäihmiset ja heidän palvelutarpeensa.

32 4.1 Avohoito Toiminnan keskeisin sisältö Avosairaanhoidon toiminnan painopiste keskittyy hoidon tarpeen arviointiin ja voimavaroja tukevan hoidon toteutukseen. Terveysneuvonnassa painottuu terveyttä edistävä työ, jolla edistetään asiakkaiden omaa vastuunottoa kansansairauksien sekä niiden riskitekijöiden hallinnasta ennalta ehkäisevästi. Terveydenhoitajatyössä erityistä huomiota kiinnitetään yksilön, perheen ja yhteisön hyvinvointiin ja asiakkaita osallistavaan palveluun. Lääketieteelliset tukipalvelut tuotetaan pääsääntöisesti keskitetysti terveyskeskuksessa. Uutena toimintana aloitetaan fysioterapeutin suoravastaanotto, jonka tarkoituksena on nopeuttaa selkäkipupotilaiden hoitoon pääsyä, ennaltaehkäistä oireiden pitkittymistä ja vähentää painetta lääkärin vastaanotolla. Kotihoidon toimintaperiaatteena on antaa hyvää ja turvallista hoivaa ja hoitoa kotihoidon kriteerit täyttäville asiakkaille. Hoito toteutetaan kuntouttavalla työotteella siten, että asiakkaan omaa toimintakykyä ylläpidetään ja asiakasta ohjataan selviytymään mahdollisimman omatoimisesti päivittäisistä toiminnoista. Kotihoidossa työskentelee kolme määräaikaista kylätyöntekijää, jotka on palkattu saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitetulla valtionavustuksella. Keskeiset tavoitteet Avohoidon palveluilla tuetaan ja edistetään eri ikä- ja väestöryhmien hyvinvointia järjestämällä laadukkaat ja riittävät peruspalvelut. Vastaanottotoimintaa kehitetään Lean-toimintamallin avulla. Tällä pyritään mm. parantamaan toiminnan sujuvuutta ja selkiyttämään sisäistä potilasohjausta ja palvelua hyvän koordinoinnin avulla, samalla tarkastellaan palveluprosesseja jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti. Potilasturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja haittatapahtumailmoitusjärjestelmän käyttö laajennetaan kaikille avohoidon osa-alueille. Kotiin järjestettävissä palveluissa osaamista vahvistetaan erityisesti saattohoidon osalta. Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Sairaanhoitajan vastaanottokäynnit 75 v. täyttäneet omaishoidontukiasiakkaat 75 v. täyttäneet säännöllisen kotihoidon piirissä olevat asiakkaat 4233 3100 7200 7200 7200 48 55 55 58 60 88 85 90 95 97 Yleisperustelut Avohoidon toiminnan tavoitteena on edistää kuntalaisten terveyttä järjestämällä tarpeelliset perusterveydenhuollon ja kotihoidon palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Ikäihmisten palveluiden kehittämistä ohjaa vuonna 2015 laadittu vanhuspalvelulain 5 :n mukainen suunnitelma.

33 4.2 Laitoshoito ja asumispalvelut Toiminnan keskeisin sisältö Asumispalvelujen tehtävänä on ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelujen tuottaminen, sisällöllinen kehittäminen ja saatavuuden turvaaminen kuntalaisille ja myös kotikuntaansa vaihtaville henkilöille. Kehitysvammahuollon tehtävänä on tuottaa asumispalvelujen ja työtoiminnan lisäksi myös lapsille ja nuorille aikuisille suunnattuja avokuntoutuspalveluja. Vuodeosaston tehtävänä on tuottaa toimivat ympärivuorokautiset akuuttihoidon, pitkäaikaisen laitoshoidon sekä kuntoutukseen liittyvät palvelut kuntalaisille sekä tarvittaessa myös täällä vieraileville ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille henkilöille. Määräaikaista työvoimaa käytetään kehitysvammaisten henkilöiden lomahoidon järjestämiseen arviolta noin ½-henkilötyövuosi. Keskeiset tavoitteet Turvataan palvelujen saatavuus omalla tuotannolla ja ostopalveluina. Kehitetään asumispalveluja ja niiden sisältöä valtakunnallisten suositusten ja alueellisen tarpeen mukaisesti mm. peruskorjaamalla oman palvelutuotannon toimitiloja. Kehitetään lapsille ja nuorille aikuisille suunnattuja kehitysvammahuollon avokuntoutuspalveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa siten, että kuntoutuksen painopiste siirtyy lähemmäksi lasten päivittäistä arkea. Turvataan jatkuvalla ja suunnitelmallisella kouluttautumisella henkilökunnan akuuttihoidon ja hoidon tarpeen arvioinnin osaaminen. Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 yli 75 -vuotiaita 628 671 697 733 733 Vuodeosasto, käyttöpäivät 10909 12800 12420 10950 10950 *tehostettu palveluasuminen 1095 2555 2555 Hilla/Puolukka 8107 8700 7600 8700 8700 Mustikka 7167 7665 6400 7665 7665 Kaarnikka 3866 4380 4380 4380 4380 Kaamosranta 3315 3650 3650 3650 3650 Vanhusten ja eläkeläisten tuki 3379 3650 3650 3650 3650

34 ry Yksityinen palveluntuottaja 5193 8760 11680 10585 10585 Yleisperustelut Yli 75-vuotiaiden määrän nousu kasvattaa tehostetun palveluasumisen tarvetta jatkuvasti. Kotihoidosta siirtyvät asiakkaat ovat runsaasti hoitoa tarvitsevia. Kunta remontoi omaa palvelutuotantoaan vuonna 2017. Remontin jälkeenkin oma palvelutuotanto pysyy nykyisellä tasolla. Kunta ei lisää omaa palvelutuotantoaan vuosina 2017-2018, vaan ostaa kilpailutuksen tuloksena solmitun puitesopimuksen perusteella ja/tai yksilökohtaisilla sopimuksilla tehostettua palveluasumista yksityisiltä palveluntuottajilta. 4.3 Lääkäritoiminta Toiminnan keskeisin sisältö Vastaanoton, päivystyksen ja vuodeosaston lääkäripalvelut hoidetaan hoitotakuun velvoitteiden mukaisesti. Määräaikaisia lääkäreitä on 3-4 päivystys- ja vastaanottotoiminnassa. Erityisesti viikonloppupäivystyksissä käytetään määräaikaisia, jottei nykyinen päivystysmalli kuormita vakituisia liikaa. Lisäksi määräaikaisia lääkäreitä käytetään mm. purkamaan rasitusergometriajonoja. Keskeiset tavoitteet Sairauksien ennalta ehkäisy, hyvä hoito sekä kiireellisen sairaanhoidon järjestäminen ympärivuorokautisesti. Tunnusluvut TP 2015 2016 TA 2017 TA TS 2018 TS 2019 Vastaanottokäynnit 14250 15000 15000 15000 15000 Yleisperustelut Lääkäri- ja vastaanottopalvelut tuotetaan omana toimintana. Ostopalveluina hankitaan mm. silmänpohjakuvaukset, mammografiat, jalkahoito ja toimintaterapiapalvelut. Päivystysvastaanotto järjestetään yhteistyössä Utsjoen kunnan kanssa. Inarin kunta on saanut poikkeusluvan jatkaa ympärivuorokautista päivystystä kesäkuuhun 2017 saakka ja poikkeusluvalle haetaan jatkoa keväällä 2017. Koko sairaanhoitopiirin kattava perusterveydenhuollon päivystyskonsultaatiopalvelu Ivalon terveyskeskuksen tarjoamana aloitettiin 2016 ja toimintaa kehitetään edelleen.

35 4.4 Sosiaalityö ja toimeentuloturva Toiminnan keskeisin sisältö Inarin kuntalaisten sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, arkielämästä selviytymisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sosiaalityön palveluilla. Näihin palveluihin kuuluvat aikuissosiaalityö, lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, vammaispalvelut, päihdehuolto, lastenvalvojan palvelut, talous- ja velkaneuvonta ja kuntouttava työtoiminta sekä työllisyydenhoito. Keskeiset tavoitteet Toimeentulotuen siirtyminen Kelan palveluihin vuoden 2017 alusta toteutetaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti kiinnittämällä huomiota asiakkaiden varhaiseen ja ajantasaiseen tiedottamiseen sekä ohjaamiseen siirtymävaiheessa. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen jäädessä sosiaalityöhön, kiinnitetään huomiota Kelan kanssa tehtävän yhteistyön sujuvuuteen. Aikuissosiaalityössä tavoitteena on asiakassuunnitelmien laatiminen kaikille aikuissosiaalityön asiakkaille. Kuntouttavassa työtoiminnassa tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn arviointi-mallin kehittäminen yhteistyössä terveystoimen kanssa. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden määrä on vähintään 30 35(Kh 21.11.2016) henkilöä vuonna 2017. Vammaispalvelussa tavoitteena on asiakkaiden palvelusuunnitelmien tekeminen moniammatillisesti yhdessä terveydenhoidon ja kotipalvelun kanssa. Lisäksi tavoitteena ensi vuodelle on yhteistyön tiivistäminen keskussairaalan kuntoutusohjauksen ja lääkinnällisen kuntoutuksen kanssa. Talous- ja velkaneuvonnassa kiinnitetään huomiota palvelusta tiedottamiseen, jotta kuntalaisten yhteydenottokynnys palveluihin madaltuisi ja apu velkaantumiseen pystyttäisiin tarjoamaan varhaisemmassa vaiheessa. Nuorten velkaantumista pyritään ennaltaehkäisemään tarjoamalla talousja velkaneuvontatilaisuuksia eri oppilaitoksissa. Lapsiperheiden vanhemmat tullaan huomioimaan entistä paremmin parisuhteeseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Kaksi sosiaalityöntekijää on käynyt perheasioiden sovittelu -koulutuksen ja sovittelu vakiinnutetaan osaksi perheiden palvelutarjontaa vuoden 2017 aikana. Lastensuojelussa jatkuu tuki- ja sijaisperheiden koulutus, jolla turvataan sosiaalihuoltolain edellyttämien tukiperheiden saatavuus Inarin kunnassa. Kehitetään sijais- ja tukiperheiden työnohjausta ja vertaistukitoimintaa. Ylläpidetään ja kehitetään Päiväkeskus Valkaman toimintaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Päihdehuollon asiakastyöhön vakiinnutetaan yhdeksi työn välineeksi asiakassuunnitelmat ja yhteistyötä terveydenhuollon kanssa kehitetään edelleen asiakkaiden hoidon ja kuntoutuksen toteuttamisessa. Työllisyydenhoidossa pääpaino asetetaan uusien työllistymismenetelmien ja työkykyarviointimallin kehittämiseen. Toisena tavoitteena on nuorten kesätyötuen organisointi yhdessä sivistystoimen kanssa. Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toimeentulotuen käsittelyaika 4 pv 6 pv 6 pv 6 pv 6 pv

36 Kuntouttavassa työtoiminta hlö:t 34 30 30 30 30 Työmarkkinatuen kuntaosuus 663 269 700 000 700 000 700 000 700 000 Yleisperustelut Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa kehittämään työmenetelmiä ja laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jolla parannetaan sosiaalityönpalvelujen asiakaskeskeisyyttä ja saatavuutta. Väestön ikääntymisen myötä vammaispalvelulain mukaiset palvelut lisääntyvät. Tämä näkyy erityisesti kuljetuspalveluissa ja henkilökohtaisen avun lisääntymisenä. Oikea-aikaiset ja oikein kohdennetut palvelut vähentävät erityispalveluiden tarvetta ja toisaalta mahdollistavat kotona asumisen tuettujen palvelujen turvin. Kasvava työttömyys ja kunnan vastuun lisääntyminen työllisyyden hoitamisesta näkyy laajaalaisesti eri sosiaalityön palveluissa. Valtakunnallisesti lastensuojelussa tavoitteena on siirtää painopistettä enemmän avohuollon ja ehkäisevän lastensuojelun suuntaan. 4.5 Suun terveydenhuolto Toiminnan keskeisin sisältö Inarin kuntalaisten suun terveyden edistäminen, tietoisuuden lisääminen suun sairauksien vaikutuksesta yleisterveyteen ja suun sairauksien hoito. Keskeiset tavoitteet Työnjaon kehittäminen suun terveydenhuollon eri ammattiryhmien kesken. Kehitetään uusia tehokkaita työtapoja lasten ja vanhusten hyvään hoitoon terveyskeskuksessa, kotihoidossa ja palveluasumisessa. Yhteistyön kehittäminen muun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön välillä. Vähemmällä käyntimäärällä useamman potilaan hoito. Suun terveyden edistäminen ja tiedottaminen. Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 käynnit 9404 10000 9400 9400 9400 asiakkaat 3029 3250 3300 3300 3300 kiireetön aika 3 kk 3 kk 2kk 2kk 2kk perushoidon hoitojakson pituus 2 kk 5 kk 3 kk 3 kk 3kk Yleisperustelut Tuotetaan lakisääteiset suun terveydenhuollon palveluita koko väestölle (hoitotakuu, neuvolaasetus).

37 4.6 Ympäristöterveydenhuolto, ympäristönsuojelu ja maaseututoimi Toiminnan keskeisin sisältö Eläinlääkintähuollon, ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun sekä maaseutuhallinnon lakisääteisten viranomaistehtävien hoitaminen Inarin ja Utsjoen kuntien yhteistoiminta-alueella. Eri toimialojen toimijoiden sekä kuntalaisten asiakaspalvelu, neuvonta ja ohjaus. Eläinlääkintähuoltoon on varattu 3 kk määräaikainen virka poroerotuskauden kuormitusta keventämään. Keskeiset tavoitteet Ympäristöterveydenhuollossa valvontaa toteutetaan toimialakohtaisten valvontasuunnitelmien mukaan. Valvonnassa tavoitteena on vähintään 90 %:n toteuma valvontasuunnitelmaan nähden. Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta poistui kunnilta 1.5.2016. Tästä vapautuneet resurssit ohjataan vuonna 2017 uuden tupakkalain valvontaan. Ympäristönsuojelussa maa-aineslupien käsittely siirtyi ympäristönsuojeluviranomaiselle 1.7.2016. Vuoden 2017 tavoitteena on päivittää maa-ainesalueiden tiedot sähköiseen järjestelmään. Laaditaan ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma, joka kattaa myös maa-ainesalueiden suunnitelmallisen valvonnan. Eläinlääkintähuollossa tuotetaan riittävät lakisääteiset palvelut koko yhteistoiminta-alueella. Panostetaan siihen, että kunnaneläinlääkärille osoitetut valvontatehtävät toteutetaan suunnitelman mukaisesti joko omana työnä tai ostopalveluna. Maaseututoimessa hoidetaan Inarin ja Utsjoen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaistehtävät ytasopimusten mukaisesti sekä Mavin yhteistoiminta-alueen maksajavirastolle säätämät tehtävät ohjeiden ja määräysten mukaan. Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 elintarvikevalvonnan tarkastukset (sis. tupakkalain valvontaa) 136 150-200 125-150 100-150 100-150 terveydensuojelu- ja tupakkalain mukaiset tarkastukset (+ asumisterveys ja sisäilmaasiat) 111 (28) 40-60 40-80 40-80 40-80 eläinlääkintähuollon käynnit, tuotantoeläimet 309 150-200 150-300 150-300 150-300 eläinlääkintähuollon käynnit, pieneläimet 2120 1500-2000 1800-2500 1800-2500 1800-2500 eläinsuojelu ja eläinten hyvinvointi sekä eläintaudit, tarkastukset 29 20-40 20-40 20-40 20-40

maaseutuhallinnon tuki- ja korvauspäätökset 696 300-500 300-500 300-500 300-500 riistavahinkolain mukaiset tarkastukset (poromäärä) 43 30-50 20-40 20-40 20-40 Yleisperustelut Valvontatulojen ja suoritteiden määrään vaikuttavat mm. keskusvirastojen määrittelemät valvonnan painopistealueet kunakin valvontavuotena sekä ns. ei-suunnitelmallinen valvonta (uudet kohteet, valitukset, määräykset, hallintopakkomenettelyt jne.). 38 5 Erikoissairaanhoito Toiminnan keskeisin sisältö Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, lääkinnälliseen pelastustoimintaan sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Ensihoitopalvelu sisältäen sairaankuljetuksen on osa erikoissairaanhoitoa terveydenhuoltolain mukaisesti. Kunta järjestää osan erikoissairaanhoidon palveluista Ivalossa ostopalveluna. Näitä palveluita ovat kardiologin, psykiatrin ja gynekologin vastaanotot, geriatrin etävastaanotto ja magneettikuvaukset. Terveyskeskuksen omat lääkärit suorittavat pääosin ultraäänitutkimukset, rasituskokeet ja tähystykset. Keskeiset tavoitteet Johtava lääkäri ohjeistaa erikoissairaanhoidon hoitokäytännöt, eri diagnostisten ryhmien hoidon porrastukset ja jatkohoidon lähettämiskäytännöt. Omaa toimintaa pyritään kehittämään tiiviissä yhteistyössä keskussairaalan kanssa. Vuosittaisten erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä pyritään pitämään viiden vuoden keskiarvon mittaluokassa. Kunta on laatinut yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa järjestämissuunnitelman, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Pyritään vaikuttamaan erikoissairaanhoidon menojen kasvun hillitsemiseen. Erityisesti tarkastelussa on ensihoidon menojen tarkastelu ja ensihoidon päivystysvalmiuden hyödyntäminen terveyskeskuksen arjessa. TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Talous Toimintatulot 347 *) 1 4 4 4 Toimintamenot -9 997-10 515-11 041-11 151-11 263 Toimintakate (sitova) -9 650-10 514-11 037-11 148-11 259

Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Nettokustannukset /asukas -1 418-1 546-1 623-1 639-1 656 *) Jäsenkuntalaskutuksen oikaisu vuonna 2015 / Lapin sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston päätös 4.11.2015 187 39 Yleisperustelut Erikoissairaanhoidon palveluja arvioidaan hoitotapahtuman kokonaiskeston perusteella. 6 Sivistyslautakunta Talous 2015 TP TA 2016 Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 2178 2016 2071 2091 2112 Toimintamenot -16186-16582 -16520-16938 -17343 Toimintakate (sitova) -14008-14566 -14449-14847 -15231 Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 Nettokustannukset /asukas -2059-2142 -2125-2183 -2240 Valtuuston hyväksymän hallintosäännön mukaan sivistyslautakunnan toimialaan kuuluvat: 1. Varhaiskasvatuslain mukainen kunnallinen varhaiskasvatustoiminta 2. perusopetuslain mukainen esi- ja perusopetus 3. perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 4. lukiolain mukainen lukiokoulutus 5. ammatillinen koulutus 6. vapaasta sivistystyöstä ja taiteen perusopetuksesta annettujen lakien mukainen koulutus 7. kirjasto- ja tietopalvelut, kulttuuritoiminta, liikuntatoimi ja nuorisotyö 8. koulujen perustaminen ja lakkauttaminen talousarvion ja toimintasuunnitelman mukaisesti 6.1 Varhaiskasvatus Kunnallisen varhaiskasvatuksen järjestäminen alle kouluikäisille lapsille lapsen omalla äidinkielellä (suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä) päiväkoti- tai perhepäivähoitona. Alle kouluikäisellä lapsella on lakisääteinen (subjektiivinen) oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Maksuttoman esiopetuksen järjestäminen 6-vuotiaille lapsille Saariselän päiväkodissa. Lakisääteinen lasten kotihoidontuki (Kela) alle 3-vuotiaille lapsille ja sisaruksille sekä Inarin kunnan harkinnanvarainen kotihoidontuen kuntalisä kunnan päättämin ehdoin. Inarinsaamenkielisen kielipesätoiminnan ostopalvelu n. 75 80 %:n valtionavustusrahoituksella (kolme kielipesää 31.7.2017 saakka, 1.8.17 alkaen kaksi kielipesää). 1.8.2017 alkaen inarinsaamenkielisen ryhmäperhepäiväkotihoidon ostopalvelu (8+2 paikkaa).

40 Koltansaamenkielisen kielipesätoiminnan järjestäminen (2 kielipesää) n. 75 80 %:n valtionavustusrahoituksella. Vuorohoidon (ilta-, yö- ja viikonloppuhoito) järjestäminen päiväkodeissa kunnan päättämillä periaatteilla. Yöhoito on keskitetty Ivalo Saariselkä -alueella Saariselän päiväkotiin. Yöhoidosta on jätetty kaksi valtuustoaloitetta, joiden johdosta erilaisten yöhoitomahdollisuuksien vaihtoehtoja Ivalossa selvitetään. (Kh 21.11.2016.) Koululaisten loma-aikaisen hoidon järjestäminen 1. luokan oppilaille. Vuorohoidon sekä tukipalveluna (erityiset syyt) tapahtuvan hoidon järjestäminen 1-2. luokan oppilaille kunnan päättämin ehdoin. 1-2. luokan oppilaiden saamenkielisen iltapäivätoiminnan järjestäminen kunnan päättämin ehdoin. Keskeiset tavoitteet 1. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman teko valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta. Uusi paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2017 alkaen. Inarin kunnan varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on määritellä, ohjata ja tukea varhaiskasvatuksen järjestämistä paikallisesti ja sen laatimiseen ja kehittämiseen osallistuvat varhaiskasvatuksen henkilöstö, lapset, huoltajat sekä muut yhteistyökumppanit. Henkilöstölle järjestetään koulutuksia, jotka tukevat varhaiskasvatussuunnitelman laadintaa ja sen käyttöönottoa. Koko henkilöstölle järjestetään mahdollisuuksien mukaan työaikaa varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen. Painopisteenä toiminnassa on hyvä työyhteisö ja työilmapiiri, yhteistyö sekä lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. 2. Varhaiskasvatushenkilöstön täydennyskoulutusta kehitetään. Täydennyskoulutuksen tavoitteena on tukea varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden mukaista toimintaa ja sen kehittämistä. 3. Varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista tuetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työnohjausta järjestetään tarvittaessa esimiehille ja työyhteisöille. Yleisperustelut Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joka on varhaiskasvatuslain mukainen Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, valmistuu lokakuussa 2016. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä sekä edistää laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista koko maassa. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan alle kouluikäisten lasten määrä Inarin kunnassa tulee pysymään lähivuosina lähes ennallaan. Vuonna 2017 arvioidaan kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevan n. 235 240 lasta. Varhaiskasvatuksen tarve vaihtelee vuosittain kunnan eri osissa mm. vuorohoitotarpeen, syntyvyyden ja työllisyyden mukaan. Toteutuneet hoitopäivät /lapsi ovat jonkin verran vähentyneet mm. osa-aikaisen hoidon kasvaessa. Ivalossa on tarve lisätä päiväkotipaikkoja alle 3-vuotiaiden lasten ja vuorohoidon osalta. Ivalon päiväkotiin, alle 3-vuotiaiden ryhmään, lisätään 1.1.2017 alkaen pysyvästi 4 kokopäiväpaikkaa, mikä vaikuttaa varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteeseen (yhden perhepäivähoitajan toimen

muuttaminen päivähoitoasetuksen mukaisesti lastentarhanopettajan toimeksi). Lisäksi Ivalon päiväkotiin on tarpeen vakinaistaa yksi lastenhoitajan toimi päiväkodin esikoululaisten Suopursut-ryhmän toiminnan vakiinnuttamiseksi. Yhdistetyssä Suopursut/vuorohoitoryhmä Karpalot - ryhmässä on toiminut määräaikainen lastenhoitaja 1.8.2016 alkaen. Perhepäivähoidon varahoitopaikka Päivänsineen on tarve toiminnan ja varahenkilöjärjestelmän kehittämiseksi lisätä yksi lastenhoitaja vakinaisesti (siirto toiseen tehtävään/nimikkeenmuutos). Tämä mahdollistaa myös päiväkoteihin tarvittavia varahoitajaresursseja lisää. Sevettijärven kielipesän toinen perhepäivähoitajan toimi vakinaistetaan. Tunnusluvut 2015 TP TA 2016 Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 Todelliset hoitopäivät 35219 36500 35500 35500 36500 Lapsia kunnallisessa varhaiskasvatuksessa 31.12 235 235 235 235 235 joista ostopalvelut lapsia/31.12 24 25 25 25 25 joista vuorohoidossa 31.12 37 42 45 45 45 Lapsia esiopetuksessa 31.12 (2014 alk. vain Saariselän pk) 2 3 3 3 3 Kotihoidon/yksityisen hoidon tuen saajat 31.12 joista kotih.kuntalisän saajat/ka 46 16 55 15 50 14 50 14 50 14 41 6.2 Esi- ja perusopetus Toiminnan keskeisin sisältö Perusopetuslain edellyttämää esi- ja perusopetusta annetaan kunnan neljässä koulussa: 1. Inarin koulu, esiopetus ja perusopetuksen vuosiluokat 1-9 2. Ivalon ala-asteen koulu, esiopetus ja perusopetuksen vuosiluokat 1-6, erityisen tuen pienluokka vuosiluokille 0-6 3. Ivalon yläasteen koulu, perusopetuksen vuosiluokat 7-9, lisäopetus sekä erityisen tuen pienluokka vuosiluokille 7-9 4. Sevettijärven koulu, esiopetus ja perusopetuksen vuosiluokat 1-9 Esi- ja perusopetuksessa opetuskielenä on suomi. Opetusta annetaan lisäksi inarinsaameksi, koltansaameksi ja pohjoissaameksi (perusopetuslaki, 10 ). Perusopetuksen hanke vuonna 2017: Perusopetuksen tasa-arvoa edistävät toimenpiteet (1.11.2016-31.12.2017). Keskeiset tavoitteet Opetuksen ensisijaisena tavoitteena on antaa oppilaille riittävät tiedot ja taidot sekä motivaatio jatko-opintoihin ja siten mahdollisuus omien edellytyksiensä mukaisesti ammattiin ja itsenäiseen elämään. Tavoitteena on, että jokainen oppilas saa perusopetuksesta päättötodistuksen ja siirtyy jatko-opintoihin. Jatko-opintoihin siirtymistä seurataan vuosittain. Opetuksessa tärkein laatukriteeri on opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus. Inarin kunnan perusopetuksen koulujen yhteisenä kehittämiskohteena onkin vuonna 2017 ja myös vuonna

42 2018 vuorovaikutus: sekä työntekijöiden ja oppilaiden välinen vuorovaikutus, työntekijöiden keskinäinen, oppilaiden keskinäinen että työntekijöiden ja huoltajien välinen vuorovaikutus. Yhtenä laatukriteerinä on myös opetusryhmän koko. Tavoitteena on, että valtuuston hyväksymässä koulutuksen kehittämissuunnitelmassa mainittuja opetusryhmien enimmäiskokoja ei ylitettäisi. Toteutuneita ryhmäkokoja seurataan lukuvuosittain. Näiden lisäksi opetuksen laatukriteerinä ovat kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilöstön määrä. Tavoitteena on, että Inarin kunnan esi- ja perusopetuksen työntekijät täyttävät kelpoisuusvaatimukset 100 prosenttisesti. Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 1.8.2016. Työnantaja järjestää koulutuksia, jotka tukevat uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoa sekä monipuolisten opetusmenetelmien hyödyntämistä opetuksessa. Inarin kunnan perusopetuksen koulut ovat myös osaltaan mukana toteuttamassa Inarin kunnan kuntastrategiaa. Inarin kunnan kouluissa annettavaa koulutusta ja sen vaikuttavuutta arvioidaan sivistyslautakunnassa hyväksytyn arviointisuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2017 aikana arvioidaan monipuolisten opetusmenetelmien käyttöä. Monipuolisten opetusmenetelmien arvioinnissa tarkastellaan oppitunneilla käytettyjä työtapoja, erilaisten opetustilojen ja opetusvälineiden hyödyntämistä sekä opetustilojen muokkaamista. Opetusmenetelmien monipuolisuutta arvioivat oppilaat. Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA 2017 TA TS 2018 TS 2019 Nettokustannukset /asukas Esiopetus (koulut) -54-55 -58-58 -59 Perusopetus -1081-1069 -1054-1061 -1070 6.3 Lukiokoulutus Toiminnan keskeisin sisältö Lukio-opiskelu antaa opiskelijoille jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteen opintoihin sekä opiskelutaidot, joita elinikäinen opiskelu vaatii. Toisaalta lukion tehtävänä on tukea nuorten kasvua ja identiteetin kehittymistä esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuus opiskella inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kieliä äidinkielenä. Kuntastrategian mukaisesti Ivalon lukio tekee tiivistä yhteistyötä niin paikallisesti kuin kansainvälisesti. Yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto ja ammatillinen perustutkinto. Ulkomaisten yhteistyökoulujen kanssa toteutetaan Erasmus+ kouluhanketta. Keskeiset tavoitteet Ivalon lukio on valittu kansalliseen lukioiden kehittämisverkostoon, jossa tavoitteena on kehittää suomalaista lukiokoulutusta. Ivalon lukiossa keskeisenä tavoitteena on kehittää pedagogiikka, jotta se vastaa uuden opetussuunnitelman vaatimuksia. Opettajia kannustetaan ottamaan opetuskäyttöön uusia opiskelijakeskeisiä opetusmenetelmiä sekä hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa pedagogisesti uudella tavalla. Sähköisten ylioppilaskokeiden kehittämisprosessia seurataan tarkasti ja tarvittaessa reagoidaan järjestelmässä tapahtuviin muutoksiin järjestämällä opettajille lisäkoulutusta.

43 Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA 2017 TA TS 2018 TS 2019 Nettokustannukset /asukas Ivalon lukio -160-164 -160-161 -162 6.4 Vapaa-aikapalvelut Toiminnan keskeinen sisältö Kansalaisopisto Inarin kansalaisopiston tehtävänä on toteuttaa asukkaiden tarpeisiin perustuvaa, kaikkien saatavilla olevaa vapaatavoitteista yleissivistävää koulutusta. Koulutus antaa tilaisuuden itsensä omaehtoiseen kehittämiseen, elinikäiseen oppimiseen, opiskelutaitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kirjasto Kirjastopalvelut ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Kirjasto on kaikille avoin monipuolinen työ- ja oppimisympäristö sekä yhteisöllinen kohtaamispaikka. Kirjastossa opitaan, harrastetaan ja kokoonnutaan. Perinteisten aineistojen ja palvelujen ohella pidämme tarjolla ja tuotamme monipuolisia digitaalisia aineistoja yhteistyökumppaneiden kanssa. Kirjasto edistää toiminnoillaan aktiivista kansalaisuutta ja demokratiaa, tiedon saatavuutta ja käyttöä sekä lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Palvelujen toteuttamisen lähtökohtia ovat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Kirjaston hankkeet vuonna 2017: Kokoelmasta kohtaamiseen (1.1. 31.12.2017) ja Kotiseutu tutuksi mobiililla (1.4. 31.12.2017, rahoituspäätös saadaan maaliskuussa 2017). Kulttuuritoimi Kulttuuritoiminnan keskeinen sisältö on taata monipuolinen kulttuuritarjonta kaikenikäisille kuntalaisille yleisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kulttuuritoiminta tukee inarilaisia kulttuurialan harrastajia ja ammattilaisia, tarjoaa kulttuuripalveluita sekä toimii eri kulttuurimuotojen kehittämishankkeissa. Liikuntatoimi Liikuntatoimen keskeinen tehtävä on vastata liikunnanharrastamisen edellytysten luomisesta kunnan alueella. Liikuntatoimi järjestää erityisryhmille liikunnanohjausta ja opastusta sekä koululaisille Liikkuva Koulu-ohjelman mukaista liikuntaa. Liikuntahenkilöstö huolehtii liikuntatilojen kehittämisestä, kunnossapidosta, uimavalvonnasta, liikuntatapahtumien järjestämisestä sekä koordinoi liikuntatilojen käyttöä. Liikuntatoimen hankkeet vuonna 2017: Liikkuva Koulu (1.5. 31.12.2017) ja Liikunnallisen elämäntavan kehittäminen, terveyttä ja hyvinvointia edistävä aikuisille suunnattu liikuntahanke (1.2. 31.12. 2017).

44 Nuorisotyö Nuorisotyö toimii inarilaisten nuorten hyvinvoinnin puolesta käyttäen menetelminä yhteisöllistä nuorisotoimintaa, yksilöllistä tukea sekä moniammatillista ja yhteisöllistä työotetta. Nuorisotyö toteuttaa etsivää nuorisotyötä ja tukee nuorisovaltuuston toimintaa. Viestintäpaja toimii nuorten työpajana ja nuorisotiedotuksen monipuolisena toimintakeskuksena. Keskeiset tavoitteet Kansalaisopisto Kuntalaisille tarjotaan vuositasolla 6400 tuntia opetusta. Kirjasto Määrällisenä tavoitteena on 100 000 kävijää, 110 000 lainaa ja 30 tapahtumaa vuonna 2017. Tarinoiden Inari tietokantaan valmistellaan karttapaikannusta ja mobiilisovellusta. Uusi kirjastoauto ja kirjastojärjestelmä (Koha) otetaan käyttöön vuonna 2017. Kulttuuritoiminta Vuoden 2017 Inariviikkojen tavoite on 11 000 kävijää ja Elokuvateatteri Aslakissa on tavoitteena järjestää 150 näytäntöä vuoden 2017 aikana. Liikuntatoimi Kuntalaiset käyttävät kunnan alueella sijaitsevia liikuntapalveluja vuoden 2017 aikana 40 000 käyntikertaa. Nuorisotyö Nuorisotiloilla (Stönö Vintti) on yhteensä vähintään 280 avointa aukiolokertaa vuodessa. Kummassakin tilassa toimii myös vähintään 2 5 toimintaryhmää. Kävijämäärätavoite kaikessa edellisessä on yhteensä 6000 käyntikertaa. Viestintäpaja toimii tehdyn itsearvioinnin ja kehittämistyön pohjalta. Pajalla on vuoden aikana eri toimenpiteissä vähintään 30 iältään 16 25 - vuotiasta nuorta. Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA 2017 TA TS 2018 TS 2019 Nettokustannukset /asukas Kansalaisopisto -67-64 -67-68 -68 Kirjasto -88-105 -95-96 -97 Kulttuuritoiminta -25-26 -29-29 -29 Liikuntatoimi -84-91 -88-89 -89 Nuorisotyö -47-58 -51-52 -52

45 7 Tekninen lautakunta 2015 TP 2016 TA Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 Talous Toimintatulot 531 533 552 557 563 Toimintamenot -1992-2120 -2098-2119 -2140 Toimintakate (sitova) -1461-1567 -1547-1562 -1578 Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 Tekninen osasto toteuttaa kunnan strategisia tavoitteita usealla osittain päällekkäiselläkin osa-alueella. Alla olevat sitovat tavoitteet on ryhmitelty keskeisten strategisten tavoitteiden mukaisesti. Sitovat tavoitteet: Toimivat Palvelut: Nykyisen palvelutason säilyttäminen peruspalveluissa sekä parantaminen matkailua edistävissä kohteissa kuten ulkoilu- ja virkistäytymiskohteissa. Veskoniemen sataman suunnittelu kunnanhallituksen asettaman tavoitteen mukaisesti (enintään 250 venepaikkaa) (Kh 21.11.2016). Veskoniemen sataman pysäköintialuetta ja veneiden talvisäilytysaluetta laajennetaan kysyntää vastaavaksi edellä mainitun suunnitelman mukaisesti. Nellimin sataman kehittämissuunnitelman laatiminen aloitetaan. Yhteensovittava maankäyttö: Maankäytön suunnittelu on tavoitteellinen ja kiinteä osa kunnan strategista suunnittelua. Laadukas infrastruktuuri: Katujen päällystysohjelma toteutetaan ELY-keskuksen kumppanina, jolla tavoitellaan halvempia yksikkökustannuksia. Ympäristönhoitoa työllisyystöinä jatketaan edelleen. Innovatiivisuus: Rakennusvalvonnan sähköisen arkiston luominen aloitetaan v. 2017. Tavoitteena on siirtyminen paperittomaan lupamenettelyyn.

46 Hallitut investoinnit: Turvallisuus: Tulvasuojelun täydennykset 2017 2018. Ivalon tulvapatoa korotetaan painumien osalta. Terveyskeskuksen ym. tärkeiden rakennusten tulvasuojelusuunnitelman hyväksyminen (HQ 1/250). Viihtyisyys: Sorapäällysteisien katujen päällystäminen ja päällystysvaurioiden korjaaminen v. 2017 Ivalossa, Inarissa ja Saariselällä. 7.1 Tekninen lautakunta/yhdyskuntasuunnittelu Toiminnan keskeisin sisältö Hallinto, kaavoitus, mittaus ja kartoitus, maa- ja metsätilat sekä alueiden vuokraus Keskeiset tavoitteet Lintumaan teollisuusalueen asemakaavan laajentaminen v. 2013 2017. Etelärinne II kaavamuutos valtuuston hyväksyttävänä v. 2017. Yleisperustelut Kaavoitus Asemakaavoja saneerataan ja laajennetaan rakennustoiminnan ylläpitämiseksi, yritysmahdollisuuksien parantamiseksi sekä vetovoimaisten vuokratonttien saamiseksi. Lintumaan teollisuusalueen asemakaavan laajennus on vireillä teollisuustonttien lisäämiseksi. Mittaus ja kartoitus Maanmittauslaitos on siirtynyt yleiseurooppalaiseen ETRS 89 koordinaattijärjestelmään. Oma suunnittelu ja kartta-aineisto siirretään ETRS 89 koordinaattijärjestelmään tarpeen mukaan. Alueiden myynti ja vuokraus Tonttien saatavuutta ylläpidetään asemakaavoituksella. 7.2 Tekninen lautakunta/yhdyskuntarakentaminen Toiminnan keskeisin sisältö Kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito sekä ympäristörakentaminen. Keskeiset tavoitteet Vuonna 2016 ympäristörakentamisessa keskitytään katujen päällystämiseen ja päällystevaurioiden korjaamiseen. Katuvalojen saneerausta jatketaan suunnittelukaudella. Katujen ja yleisien alueiden saneerausta jatketaan suunnittelukaudella määrärahojen puitteissa. Veskoniemen, Nellimin ja Inarin satamiin laaditaan kehittämissuunnitelmat. Suunnittelukaudella

47 painopiste on Veskoniemen sataman kehittämisessä. Yksityisteiden kunnossapitoa avustetaan vuosittain valtuuston hyväksymin periaattein. Yleisperustelut Kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito hankitaan ostopalveluina. Kaikessa ympäristörakentamisessa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan ikääntyvän väestön liikuntamahdollisuuksien kehittäminen. 7.3 Tekninen lautakunta / Rakennusvalvonta Toiminnan keskeisin sisältö Lakisääteiset rakennusvalvonnan viranomaispalvelujen tuottaminen kunnan tarpeiden mukaisesti. Yleisperustelut Rakennusvalvonnan toiminta järjestetään ja edelleen kehitetään maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mukaisesti huomioon ottaen kunnan erityisolosuhteet. Apulaisrakennustarkastajan virka täytetään toistaiseksi vuoden 2017 alussa. Kiinteistöpäällikkörakennustarkastajan virka lakkautetaan. Rakennusvalvonnan sähköisen arkiston luominen aloitetaan vuonna 2017. Hanke jakaantuu puoleksi vuosille 2017-2018. Hankkeen tarkoituksena on saada valmiudet paperittomaan lupamenettelyyn ja helpottaa arkistossa olevien asiakirjojen käsittelyä. 7.4 Pelastuslaitos Toiminnan keskeisin sisältö Pelastustoiminnan ylläpito kunnan alueella. Keskeiset tavoitteet Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 2015 TP 2016 TA Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 Talous Toimintatulot Toimintamenot -703-726 -694-694 -694 Toimintakate Yleisperustelut Toiminnan järjestää Lapin Pelastuslaitos. Kunta maksaa kuntaosuuden. Kustannukset on eriytetty teknisen osaston käyttötalousraamista.

48 V Investoinnit KUSU 2016-2019 2016 2017 2018 2019 2 532 500 3 803 550 244 000 794 000 INVESTOINTIMENOT Peruskunta Khall/ Maanhankinta 500 000 50 000 50 000 50 000 Khall/Koneet ja kalusto 30 000 0 0 0 Khall/Tytäryhtiöosakk.ja osuudet 0 150 000 0 0 Sos.-ja terv.ltk/ Koneet ja laitteet 71 500 253 000 85 000 50 000 Sivistysltk/Koneet ja kalusto 340 000 190 000 50 000 600 000 Tekninen ltk./ Kiinteät rakenteet 700 000 871 550 300 000 300 000 Tekninen ltk/koneet ja kalusto 0 55 000 55 000 Peruskunta yhteensä 1 641 500 1 569 550 540 000 1 000 000 Ruokapalvelu-liikelaitos Koneet ja kalusto 30 000 35 000 30 000 20 000 Ruokapalvelu-liikelaitos yhteensä 30 000 35 000 30 000 20 000 Tilapalvelu-liikelaitos Terveyskeskus 139 000 234 000 0 0 Männikön palvelukoti 80 000 2 700 000 0 0 Ivalon ala-aste 180 000 0 0 0 Ivalon yläaste 48 000 0 0 0 Inarin yläaste 25 000 0 0 0 Peräsaajon tsto/sostila+varasto 0 250 000 0 0 Törmäsen koulu 700 000 0 0 0 Inarin vuokratalo-ikäihm. Asunt 0 0 0 100 000 Saariselän päiväkoti 60 000 350 000 0 0 Kunnantalo 40 000 40 000 0 0 Tilapalvelu-liikelaitos yhteensä 1 272 000 3 574 000 0 100 000 Kalatalouden kehittämisrahasto Inarin kalahallin laitoshyväk. 50 000 0 0 0 Kalatalouden kehittämisrahasto yht. 50 000 0 0 0 Saariselän kehittämisrahasto Maa-alueet, Rinnealue 0 70 000 0 0 Saariselän kehittämisrahasto yht. 0 70 000 0 0 KOKO KUNTA INV.MENOT YHT. 2 993 500 5 248 550 570 000 1 120 000 RAHOITUSOSUUDET INVEST. Peruskunta Sivistysltk /Liikunta/Koneet ja kalusto -135 000-19 000 0 0 Tekninen ltk/ Kiinteät rakenteet 0-20 000 0 0 Peruskunta yht. rahoitusosuudet -135 000-39 000 0 0 Tilapalvelu-liikelaitos Männikön palvelukoti 0-1 080 000 0 0 Tilapalvelu-liikelaitos yhteensä 0-1 080 000 0 0 KOKO KUNTA RAH.OS. YHT. -135 000-1 119 000 0 0 PYS.VAST. HYÖD. LUOVUTUSTULOT Peruskunta Khall/ Maanhankinta -50 000-50 000-50 000-50000 Peruskunta luovutustulot yht. -50 000-50 000-50 000-50 000 Saariselän kehittämisrahasto Maa-alueet, Rinnealue -276 000-276 000-276 000-276 000 Saariselän kehittämisrahasto yht. -276 000-276 000-276 000-276 000 PYS.VAST. HYÖD. LUOVUTUSTULOT YHT. -326 000-326 000-326 000-326 000 KOKO KUNTA INVEST. NETTO 2 532 500 3 803 550 244 000 794 000

Investoinnit 2017-2019 49

50 Talous- ja toimintasuunnitelma 2017-2019 Sos. Ja terv.ltk yhteensä 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Menot 397 837 71 500 253 000 85 000 50 000 0 Tulot 0 0 0 0 0 0 Netto 397 837 71 500 253 000 85 000 50 000 0 Sivistyslautakunta Talous- ja toimintasuunnitelma 2017-2019 Kirjasto 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Menot 300 000 100 000 Tulot 125 000 Vuonna 2016 uuden kirjastoauton hankinta 300.000, johon valtionosuutta saatu 125 000 euroa. Kirjastoauton korityön hankintaan ja korin maalaukseen tarvitaan vuonna 2017 vielä 100 000 euroa lisää, sillä vuodelle 2016 varattu investointiraha ei riittänyt, sivistyslautakunta, 15.6.2016, 28. Netto 0 175 000 100 000 0 0 Talous- ja toimintasuunnitelma 2017-2019 Vuonna 2019 uuden Ivalon yläasteen ja Ivalon yläaste ja ala-aste 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Pikkukoulun (Ivalon ala-asteen koulu) kalustamiseen varataan 1 000 000. Menot 0 600 000 400 000 Hankinnoista 400 000 siirtyy vuodelle 2020. Tulot Liittyy kiinteistöselvitykseen. (Kh 21.11.2016) Netto 0 0 0 0 600 000 400 000 Talous- ja toimintasuunnitelma 2017-2019 Vuonna 2016 Saariselän urheilualueen Saariselän urheilualue 2015 2016 2017 2018 2019 2020 kunnostamiseen 40.000, johon haetaan valtionosuutta 10 000 (hakuaika vuoden Menot 40 000 40 000 lopussa). Mahdollista on myös kunnostaa ja Tulot 20 000 10 000 siirtää Sääsuojahallin entinen kaukalo. Netto 20 000 30 000 0 0 0 0 Talous- ja toimintasuunnitelma 2017-2019 Ivalon ala-asteen koulu 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Menot 30 000 Tulot Vuonna 2017 oppimisympäristön modernisointi uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaiseksi (kaksi luokkaa > toiminnallisuus ja monikäyttöisyys) 30 000 euroa. Liittyy kiinteistöselvitykseen. (Kh 21.11.2016) Netto 30 000 0 0 0 Talous- ja toimintasuunnitelma 2017-2019 Liikunta 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Menot 60 000 Tulot 19 000 Vuonna 2017 älyliikuntalaitteiden hankinta Ivalon ala-asteen kouluun ja Inarin kouluun, yhteensä 30 000 (oppimisympäristön modernisointi uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaiseksi / Inarin kunnan strategiakehät / toimivat sivistyspalvelut). Investointiin haetaan Lapin ely-keskukselta 30 % (9 000 ) avustusta. Vuonna 2017 Inarin kouluun monitoimikenttä (Ässäkenttä) yhteensä 30 000, josta S-ryhmä kustantaa 10 000. Netto 41 000 0 0 0 Talous- ja toimintasuunnitelma 2017-2019 Saariselän päiväkoti 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Menot 50 000 Vuonna 2018 Saariselän päiväkodin kalustaminen 50 000 euroa. Liittyy kiinteistöselvitykseen (Kh 21.11.2016) Tulot Netto 0 50 000 0 0 Talous- ja toimintasuunnitelma 2017-2019 Siv. ltk yhteensä 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Menot 40 000 340 000 190 000 50 000 600 000 400 000 Tulot 20 000 135 000 19 000 0 0 0 Netto 20 000 205 000 171 000 50 000 600 000 400 000

51

52

53

54

55 VI Liikelaitokset ja taseyksiköt Elinkeinot & kehitys Nordica Talous TP2015 TA2016 Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 1136 1105 1142 1026 1026 Toimintamenot -1178-1105 -1142-1026 -1026 Toimintakate -42 0 0 0 0 Valtuuston asettamat erityistavoitteet vuosille 2017-2019 1. Yksikkö aloitti loppuvuodesta 2016 vuosien 2017-2019 alue- ja elinkeinopoliittisten ohjelman ja strategian valmistelua. 2. Edunvalvonnassa yksikkö kohdistaa voimavaroja Ivalon lentokentän matkustajamäärän kasvattamiseen sekä reitti- ja charterlentojen lisäämiseen ja monipuolistamiseen. Tavoitteena on saavuttaa yli 200 000 lentomatkustajaa vuonna 2017. 3. Yksikkö valmistelee kaksi kansainvälistä ja 3-4 kansallista kehittämishanketta. 4. Yksikkö pyrkii monipuolistamaan kylmätestaustoimintaa kartoittamalla alueen mahdollisuuksia arktisissa olosuhteissa tarvittavien tuotteiden ja palvelujen testaamiseen. Lisäksi Ivaloon tavoitellaan ajoneuvotoimialan arktisen testauksen osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen huippuyksikköä. 5. Yksikkö panostaa yritysneuvontaan henkilöstön osaamisen kehittymisen ja tiiviin yhteistyöverkoston kautta. Tavoitteena on järjestää monialaisia ja yrityslähtöisiä yrityskoulutuksia ympäri vuoden ja lisätä merkittävästi henkilökohtaisia yrityskäyntejä. 6. Yksikkö panostaa luonnonvarojen hyödyntämiseen. Nordican tehtäviin kuuluu myös vastata kalataloutta koskevien tuettujen hankkeiden kunnan omarahoitusosuudet (Khall 16.11.2015). 7. Yksikkö panostaa logistisen saavutettavuuden kehittämiseen alueella. Elinkeinot & kehitys Nordica Toiminnan keskeisin sisältö Eriytetyn taseyksikkö Elinkeinot & kehitys Nordican tehtävänä on hoitaa Inarin kunnan elinkeinotoimea, joka sisältää 6 eri osa-aluetta: elinkeino- ja yrityspalvelut, kansainvälisyyspalvelut, aikuiskoulutuksen koordinointi, kehittämishanketoiminta, elinkeinopoliittinen edunvalvonta ja muu elinkeinotoimea tukeva toiminta.

56 Keskeiset tavoitteet Elinkeinot & kehitys Nordican tavoitteena on Kehittää Inarin elinkeinotoimintaa alue- ja elinkeinopoliittisen ohjelman strategisten painopisteiden ja tavoitteiden mukaisesti hyödyntäen toiminnassaan kehittämishankkeita, yhteistyösopimuksia sekä muita yhteistyömuotoja. Tavoitteena on luoda yrityksille ja yrittäjyydelle toimintaympäristö, joka edistää yritysten syntymistä, toimintaa, kasvua sekä kilpailukykyä ja työllisyyttä. Elinkeinot & kehitys Nordica kehittää toiminnassaan erityisesti yritysneuvonnan saatavuutta sekä tarjoaa aktiivisesti inarilaisille yrityksille yrityslähtöisiä koulutus- ja kurssimahdollisuuksia. Elinkeinot & kehitys Nordica käy aktiivisesti vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa Inarin elinkeinoelämän kannalta merkittävistä haasteista ja kehittämiskysymyksistä.

57 Elinkeinot & kehitys Nordican tuloslaskelma TULOSLASKELMA TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 052 495 1 099 504 1 019 800-7,2 1 019 800 1 019 800 Tuet ja avustukset 81 347 0 110 381 0,0 0 0 Muut toimintatuotot 1 886 5 800 11 990 106,7 5 800 5 800 1 135 728 1 105 304 1 142 171 3,3 1 025 600 1 025 600 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -241 801-171 586-172 000 0,2-170 000-170 000 Henkilösivukulut Eläkekulut -42 194-30 192-30 000-0,6-30 000-30 000 Muut henkilösivukulut -12 043-13 722-10 000-27,1-10 000-10 000 Palvelujen ostot -497 945-744 205-802 673 7,9-815 600-815 600 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -17 074-6 900-6 900 0,0 0 0 Avustukset -221 342-23 900-18 400-23,0 0 0 Muut toimintakulut -145 326-114 768-102 198-11,0 0 0-1 177 727-1 105 273-1 142 171 3,3-1 025 600-1 025 600 TOIMINTAKATE -41 999 31 0-100,0 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 0 0 0 0,0 0 0 Muut rahoituskulut -110 0 0 0,0 0 0 VUOSIKATE -42 109 31 0-100,0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -42 109 31 0-100,0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄ -42 109 31 0-100,0 0 0

58 Ruokapalvelu liikelaitos Yhteensä 2015 TP 2016 TA Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 Talous Toimintatulot 1364 1408 1403 1417 1431 Toimintamenot -1324-1353 -1352-1366 -1380 Toimintakate 40 55 51 51 52 Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA Ateriamäärät: Ivalon alue 270699 273729 262527 262500 262500 Inarin kirkonkylä 52225 55145 54450 55000 55000 Sevettijärvi 7179 8302 9074 9000 9000 Yhteensä 330103 337176 326051 326500 326500 Valtuuston asettamat erityistavoitteet 1. Liikelaitoksen liikevaihto kattaa oman toiminnan ja investoinnit. 2. Liikelaitoksen toiminnan tavoitteena ovat asiakkaiden tarpeet, odotukset ja toiminnan kannattavuus ja laadukkaat sekä tehokkaasti tuotetut ruokapalvelun tuotantoprosessit. 3. Tavoitteiden mittaaminen, arviointi ja tuottavuuden seuranta. Ruokapalvelu liikelaitos Toiminnan keskeisin sisältö Ruokapalvelu liikelaitos tuottaa ateria- ja cateringpalveluja kuntakonsernin sisällä kunnan eri hallintokunnille ja kunnan osakeyhtiöille sekä henkilöstöruokailuun. Ruokapalvelun liikevaihdosta 95 % muodostuu kuntakonsernin sisäisestä myynnistä. Keskeiset tavoitteet Tavoitteena on ravitsemissuositusten mukaisesti valmistettujen sekä laadukkaiden ja asiakkaiden tarvetta vastaavien ateriapalvelujen tuottaminen sekä oman toiminnan kehittäminen. Oman toiminnan kehittämisessä huomioidaan paikallisten raaka-aineiden käyttö sekä mahdollinen tuotekehitys paikallisten toimijoiden kanssa tuotteesta, mitä voidaan hyödyntää ruokapalvelun toiminnassa. Asiakastyytyväisyyttä arvioidaan vuosittain toteutettavilla eri asiakasryhmille kohdennetuilla asiakaskyselyillä sekä asiakaspalautteella. Ravitsemissuositusten toteutumista seurataan ruokatuotannon ohjausjärjestelmällä. Ruokatuotannon ohjausjärjestelmän hyödyntäminen ruokapalvelu liikelaitoksen päivittäisessä toiminnassa, tavoitteena on kustannuksellisesti sekä ajallisesti hallittu toiminta.

59 Yleisperustelut Ruokapalvelu on aloittanut liikelaitoksena vuoden 2007 alusta. Sivistysosasto sekä sosiaali- ja terveysosasto ovat ateriapalveluiden suurimmat ostajat. Sivistysosaston ostot laskivat edellisvuoteen verrattuna, laskuun vaikutti Ivalon yläasteen koulun oppilasmäärän pieneneminen. Sosiaali- ja terveysosaton ostot nousivat edellisvuoteen verrattuna, koska vuodeosaton ravintopäivien määrä kasvaa Männikön palvelukodin remontin väistövaiheessa. Ulkoisia asiakkaita ovat mm. kunnan henkilökunta (ateriamaksut), kunnan osakeyhtiöt sekä kuntayhtymä. Henkilöstökustannukset ovat suurin menoerä n. 45,06 %, vähennystä edellisvuoteen 0,25 %. Henkilöstömäärä on 16,12 henkilötyövuotta Elintarvikekustannusten osuus kokonaiskustannuksista on n. 31,33 %.

60 Ruokapalvelu liikelaitoksen tuloslaskelma TULOSLASKELMA TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 354 450 1 404 503 1 400 154-0,3 1 414 156 1 428 297 Tuet ja avustukset 4 654 3 000 3 000 0,0 3 030 3 060 Muut toimintatuotot 4 857 0 0 0,0 0 0 1 363 961 1 407 503 1 403 154-0,3 1 417 186 1 431 357 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -495 405-511 394-518 089 1,3-523 270-528 502 Henkilösivukulut Eläkekulut -89 146-86 801-88 845 2,4-89 733-90 631 Muut henkilösivukulut -25 254-31 454-25 324-19,5-25 577-25 833 Palvelujen ostot -145 242-147 785-155 072 4,9-155 815-157 373 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -496 664-499 487-500 471 0,2-508 910-513 999 Muut toimintakulut -72 313-75 859-64 640-14,8-62 660-63 287-1 324 024-1 352 780-1 352 441 0,0-1 365 965-1 379 625 TOIMINTAKATE 39 937 54 723 50 713-7,3 51 221 51 732 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 36 0 0 0,0 0 0 Muut rahoituskulut -16 0 0 0,0 0 0 VUOSIKATE 39 957 54 723 50 713-7,3 51 221 51 732 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -36 589-36 813-27 511-25,3-31 399-31 666 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 3 368 17 910 23 202 29,5 19 822 20 066 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 3 368 17 910 23 202 29,5 19 822 20 066 (ALIJÄÄMÄ)

61 Ruokapalvelu liikelaitoksen rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate 39 957 54 723 50 713-7,3 51 221 51 732 Investointien rahavirta Investointimenot -15 493-30 000-35 000 16,7-30 000-20 000 Toiminnan ja invest. rahavirta 24 464 24 723 15 713-36,4 21 221 31 732 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos -3 931 0 0 0,0 0 0 Korottomien velkojen muutos 2 835 0 0 0,0 0 0 Rahoituksen rahavirta -1 096 0 0 0,0 0 0 RAHAVAROJEN MUUTOS 23 368 24 723 15 713-36,4 21 221 31 732 RAHAVAROJEN MUUTOS -23 368 0 0 0,0 0 0

62 Tilapalvelu liikelaitos Yhteensä 2015 TP 2016 TA Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 Talous Toimintatulot 3458 3564 3523 3559 3594 Toimintamenot -2766-2640 -2791-2718 -2745 Toimintakate 781 924 733 841 849 Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 Yhteensä Sitovat tavoitteet Kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet 1. Liikelaitoksen liikevaihto kattaa oman toiminnan ja investoinnit 2. Liikelaitos painottaa kiinteistönhoidon kehittämistä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti 3. Liikelaitos pyrkii edelleen realisoimaan epätarkoituksenmukaisia tiloja Liikelaitos voi käyttää ylijäämästään enintään 30 000 euroa pieniin alle 10 000 euron korjaustöihin. Yli 10 000 euron hankkeet on käsiteltävä ja päätettävä erikseen investointiohjelmassa. Tilapalvelu liikelaitos Toiminnan keskeisin sisältö Vuokrata hallintokuntien toimintojen tarpeisiin soveltuvia kohtuuhintaisia toimitiloja. Keskeiset tavoitteet Inarin kunnan säästötavoitteiden ja henkilöstöjärjestelyn aiheuttama toimintaympäristön muutos on ajettu sisään tilapalvelun toimintaan vuosina 2013 2014. Kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastaja valvoo ja ohjaa Inarin Kiinteistöt Oy:n ja Tilapalvelu liikelaitoksen välisen palvelusopimuksen toteutumista.

63 Sitova tavoite Tilapalvelun on toteutettava vuoden 2017 aikana kunnan kiinteistöselvitys (sisältäen kuntotutkimukset) alkaen Ivalon koulukiinteistöistä. Kartoituksen tarkoituksena on tuoda selvyys kunnan kiinteistöjen käyttökelpoisuudesta ja kunnosta. Selvityksen jälkeen alkaen Ivalon koulukiinteistöistä (Kh 21.11.2016) päätetään erikseen mahdollisesta peruskorjaus- ja uudisrakentamistarpeesta sekä niiden toteuttamis- ja rahoitustavasta. Yleisperustelut Tilapalvelu on aloittanut liikelaitoksena vuoden 2007 alusta. Tilapalvelun henkilöstö siirtyi vuoden 2013 alussa Inari Kiinteistöt Oy:lle, lukuun ottamatta kiinteistöpäällikköä, joka jää Tilapalveluun. Kiinteistöpäällikön tehtävien hoitamiseksi on perustettu kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastajan päävirka. Kiinteistöpäällikön tehtävien osuudeksi on arvioitu 30 %. Tilapalvelu liikelaitos hankkii kiinteistönhoito-, laitoshuolto- ja kunnossapitotyöt ja muut asiantuntija- sekä rakennuttamispalvelut kuntakonserniin kuuluvalta Inarin Kiinteistöt Oy:ltä. Peruskunnalle vuokrattujen tilojen vuokriin sisältyvät energian, veden, jätehuollon sekä rakennusten ja alueiden kunnossapidon lisäksi laitoshuolto mitoituksen mukaan, kiinteistönhoito- ja talonmiespalvelut sopimuksen mukaan sekä pääomakustannukset. Inarin Kiinteistöt Oy: toimitusjohtaja on toivonut kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastajan työajan ja tehtäväkuvan tarkastamista kiinteistöjen omistajaohjauksen osalta.

64 Tilapalvelu liikelaitoksen tuloslaskelma TULOSLASKELMA TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 51 541 40 287 40 473 0,5 49 354 49 847 Muut toimintatuotot 3 496 024 3 523 538 3 482 892-1,2 3 509 245 3 544 338 3 547 565 3 563 825 3 523 365-1,1 3 558 599 3 594 185 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -15 296-15 090-49 800 230,0-50 298-50 801 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 544-2 616-8 500 224,9-8 585-8 671 Muut henkilösivukulut -862-936 -2 420 158,5-2 444-2 469 Palvelujen ostot -1 723 119-1 553 299-1 557 817 0,3-1 611 189-1 627 302 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -990 766-1 029 730-1 033 700 0,4-1 044 108-1 054 549 Muut toimintakulut -33 561-38 402-138 402 260,4-921 -930-2 766 149-2 640 073-2 790 639 5,7-2 717 545-2 744 722 TOIMINTAKATE 781 416 923 752 732 726-20,7 841 054 849 463 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 243 10 000 2 000-80,0 2 000 2 000 Muut rahoitustuotot 424 0 0 0,0 0 0 Korkokulut -117 280-110 000-131 811 19,8-173 852-149 616 Muut rahoituskulut -36 0 0 0,0 0 0 VUOSIKATE 667 767 823 752 602 915-26,8 669 202 701 847 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -691 920-734 761-769 260 4,7-681 948-675 852 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -24 153 88 991-166 345-286,9-12 746 25 995 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -24 153 88 991-166 345-286,9-12 746 25 995 (ALIJÄÄMÄ)

65 Tilapalvelu liikelaitoksen rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate 667 767 823 752 602 915-26,8 669 202 701 847 Investointien rahavirta Investointimenot -626 668-1 272 000-3 574 000 181,0 0-100 000 Rah.osuudet invest.menoihin 16 000 0 1 080 000 0,0 0 0 Pysyv.vast.hyödykk.luovutustulot 0 0 0 0,0 0 0 Toiminnan ja invest. rahavirta 57 099-448 248-1 891 085 321,9 669 202 601 847 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0,0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 185 450 185 450 0,0 185 450 185 450 Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys 0 2 600 000 3 910 000 50,4 0 0 Pitkäaik.lainojen vähennys -732 626-812 300-943 500 16,2-1 205 700-1 205 700 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos 162 007 0 0 0,0 0 0 Korottomien velkojen muutos -1 735 0 0 0,0 0 0 Rahoituksen rahavirta -572 354 1 973 150 3 151 950 59,7-1 020 250-1 020 250 RAHAVAROJEN MUUTOS -515 255 1 524 902 1 260 865-17,3-351 048-418 403 RAHAVAROJEN MUUTOS 515 255 0 0 0,0 0 0

66 Kalatalouden kehittämisrahasto 2015 TP 2016 TA Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 Talous Toimintatulot 220 245 227 229 231 Toimintamenot -295-320 -312-315 -318 Toimintakate -75-75 -85-86 -87 Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 kpl/jäähileasemia 6 6 6 6 6 Kalatalouden kehittämisrahasto Toiminnan keskeisin sisältö Rahaston tehtävä on Inarin kunnan ja maa- ja metsätalousministeriön välisen sopimuksen mukaisesti kehittää alueen kalataloutta ja vesistöjen muuta käyttöä. Rahasto huolehtii käytettävissä olevien varojensa rajoissa kalankäsittelytilojen ja jäähileasemien ylläpidosta ja kehittämisestä, kalanpoikasten istutuksista sekä tutkimus- ja kehittämishankkeista. Rahasto saa tuottoa sijoitetusta n. 4,4 milj. euron pääomasta. Kalanviljelylaitokseen on sijoitettu varoja n. 1,9 milj. euroa. Laitos on edelleen vuokrattu Luonnonvarakeskukselle (Luke) 20 vuodeksi ja vuokra 8 %:n pääomasta. Inergia Oy:lle on lainattu n. 1,2 milj. euroa Inarin Lapin Vesi Oy:n osakkeiden ostoon (korko 5,2 %), loput n. 1,3 milj. euroa on sijoitettu Alfred Berg Oy:n kautta. Keskeiset tavoitteet Rahaston keskeisenä tavoitteena on huolehtia rahaston varojen tuotolla kunnan ja valtion (MMM) 16.12.2008 allekirjoitetun sopimuksen toteuttamisesta ja toissijaisesti Inarin kalatalouden kehittämisestä ja hoidosta. Rahaston menot sopeutetaan tuloihin. Rahaston eriytystavoitteet 1. Kalatalouden kehittämisvarat on eriytetty kunnan varoista. Osa varoista on sijoitettu Inarin kalan-viljelylaitokseen ja lainattu Inergia Oy:lle Inarin Lapin Vesi Oy:n osakkeiden ostoon. Muutoin sijoitettujen varojen hoito on kilpailutettu. Tavoitteena on saada sijoitetuille varoille vähintään kolmen prosentin tuotto. 2. Kalatalouden kehittäminen rahoitetaan rahaston varoilla ja niistä saatavilla tuotoilla. 3. Rahaston toiminta sopeutetaan käytettävissä oleviin varoihin ja niistä saataviin tuottoihin. 4. Rahaston käytännön tehtävät toteutetaan kuntakonsernin omana työnä. 5. Selvitetään yhteistyötä sekä kunnan elinkeinotoimeen että Pohjois- ja Itä-Lapin kalatalousryhmään.

67 Kalatalouden kehittämisrahaston tuloslaskelma TULOSLASKELMA TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 26 090 20 260 28 000 38,2 28 280 28 563 Maksutuotot 23 328 23 299 20 400-12,4 20 604 20 810 Tuet ja avustukset 0 27 207 0-100,0 0 0 Muut toimintatuotot 170 623 174 236 178 057 2,2 179 838 181 636 220 040 245 002 226 457-7,6 228 722 231 009 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -12 330-10 840-12 000 10,7-12 120-12 241 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 109-1 660-2 046 23,3-2 066-2 087 Muut henkilösivukulut -701-553 -583 5,4-589 -595 Palvelujen ostot -82 932-101 300-103 272 1,9-104 305-105 348 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -178 717-197 535-191 112-3,3-193 023-194 953 Avustukset -15 000 0 0 0,0 0 0 Muut toimintakulut -3 281-8 104-2 500-69,2-2 525-2 550-295 070-319 992-311 513-2,6-314 628-317 774 TOIMINTAKATE -75 029-74 990-85 056 13,4-85 906-86 765 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 63 172 72 800 69 410-4,7 69 410 69 410 Muut rahoitustuotot 243 988 50 000 64 410 28,8 64 410 64 410 Muut rahoituskulut -16 782-1 000-1 000 0,0-1 000-1 000 VUOSIKATE 215 348 46 810 47 764 2,0 46 914 46 055 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -79 576-61 800-77 363 25,2-77 320-67 862 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 135 773-14 990-29 599 97,5-30 406-21 807 Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) -135 773 14 990 29 599 97,5 30 406 21 807 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 0 0 0 0,0 0 0 (ALIJÄÄMÄ)

68 Kalatalouden kehittämisrahaston rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate 215 348 46 810 47 764 2,0 46 914 46 055 Investointien rahavirta Investointimenot -115 242-50 000 0-100,0 0 0 Rah.osuudet invest.menoihin 93 098 0 0 0,0 0 0 Pysyv.vast.hyödykk.luovutustulot 0 0 0 0,0 0 0 Toiminnan ja invest. rahavirta 193 204-3 190 47 764-1597,3 46 914 46 055 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0,0 0 0 Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos 212 718 0 0 0,0 0 0 Korottomien velkojen muutos 6 761 0 0 0,0 0 0 Rahoituksen rahavirta 219 479 0 0 0,0 0 0 RAHAVAROJEN MUUTOS 412 683-3 190 47 764-1597,3 46 914 46 055 RAHAVAROJEN MUUTOS -412 683 0 0 0,0 0 0

69 Saariselän kehittämisrahasto 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) Talous Toimintatulot 0 1220 1220 1220 1220 Toimintamenot -52-190 -170-170 -170 Toimintakate -52 1030 1050 1050 1050 Valtuuston erityistavoitteet Saariselän kehittämisrahasto toteuttaa Inarin kunnan ja Metsähallituksen Laatumaan välillä 29.11.2011 allekirjoitettua sopimusta sopimuksen 6 kohdan 6 momentin mukaisesti: Kiinteistökehityksen aikaansaamat nettotuotot tämän sopimuksen tarkoittamalla alueella kunta ja kunnan omistama rinneyhtiö sitoutuvat käyttämään Saariselän laskettelu- ja hiihto-olosuhteiden sekä Saariselän kehittämiseen. Inarin kunta ja Laatumaa ovat vuosien kuluessa tehneet useita maankäyttösopimuksia. Vuotuisessa tilinpäätöksessä on tehty solmituista sopimuksista yhteenveto. Sopimusten yhteisarvo vuoden 2014 lopussa oli 9.165.818 euroa. Sopimuksissa seuraavia tulevien vuosien rakentamisvastuita vuoden 2014 lopussa oli 1.283.741 euroa. Sopimuskannassa on tulevien vuosien saatavakirjauksia 1.020.504 euroa ja korkotuottokirjauksia 470.000 euroa eli yhteensä 1.490.504 euroa. Sopimusvastuut on siirretty vuoden 2015 alusta Saariselän kehittämisrahastoon sellaisena kuin sopimuskanta oikeuksineen ja velvoitteineen vuoden 2014 lopussa oli. Saariselän investointistrategia on talousarvion liitteenä. Saariselän kehittämisrahaston sääntöjä, tehtävänjakoa Saariselkä Oy:n kanssa sekä talousarvioperusteita tarkastellaan vuoden 2017 aikana. Rahaston toiminnan keskeisin sisältö Toiminnan sisältö on määritelty valtuuston 27.3.2014 hyväksymässä säännössä: Rahaston tarkoituksena on Inarin kunnan ja Metsähallituksen Laatumaan välisen sopimuksen 29.11.2011 kohdan 6 mukaisesti, että kiinteistökehityksen aikaansaamat nettotuotot kunta sitoutuu käyttämään Saariselän laskettelu - ja hiihto - olosuhteiden sekä Saariselän kehittämiseen. Rahaston tarkoituksena on vastata ensi vaiheessa Saariselän rinnealueen asemakaavan kunnallistekniikan toteutuksen rahoituksesta.

70 Saariselän kehittämisrahaston tuloslaskelma TULOSLASKELMA TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 0 204 000 204 000 0,0 204 000 204 000 Muut toimintatuotot 399 400 1 016 000 1 016 000 0,0 1 016 000 1 016 000 399 400 1 220 000 1 220 000 0,0 1 220 000 1 220 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Henkilösivukulut Palvelujen ostot -173 266-190 000-170 000-10,5-170 000-170 000 Aineet,tarvikkeet, tavarat -173 266-190 000-170 000-10,5-170 000-170 000 TOIMINTAKATE 226 134 1 030 000 1 050 000 1,9 1 050 000 1 050 000 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 984 0 0 0,0 0 0 Korkokulut -26 426-97 800-36 685-62,5-33 967-31 223 Muut rahoituskulut 0 0 0 0,0 0 0 VUOSIKATE 203 693 932 200 1 013 315 8,7 1 016 033 1 018 777 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -249 407-589 575-180 196-69,4-153 167-130 192 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -45 714 342 625 833 119 143,2 862 866 888 585 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -45 714 342 625 833 119 143,2 862 866 888 585 (ALIJÄÄMÄ)

71 Saariselän kehittämisrahaston rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate 203 693 932 200 1 013 315 8,7 1 016 033 1 018 777 Investointien rahavirta Investointimenot -3 548 968 0-70 000 0,0 0 0 Pysyv.vast.hyödykk.luovutustulot 37 500 276 000 276 000 0,0 276 000 276 000 Toiminnan ja invest. rahavirta -3 307 775 1 208 200 1 219 315 0,9 1 292 033 1 294 777 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys 1 680 000 0 0 0,0 0 0 Pitkäaik.lainojen vähennys -182 600-290 000-182 600-37,0-182 600-182 600 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0-200 000 0-100,0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos -490 758 0 0 0,0 0 0 Korottomien velkojen muutos 2 283 667 0 0 0,0 0 0 Rahoituksen rahavirta 3 290 308-490 000-182 600-62,7-182 600-182 600 RAHAVAROJEN MUUTOS -17 467 718 200 1 036 715 44,3 1 109 433 1 112 177 RAHAVAROJEN MUUTOS 17 467 0 0 0,0 0 0

72 Saariselän investointistrategia Saariselän solmittujen sopimusten tuotto-odotus: Myyntituotto ilman alennuksia: Inarin kunnan tontit 3.520.000-1.297.000 = 2.223.000 Tulevien vuosien saatavakirjaukset 774.580 Laatumaan korvaukset 2015-2018, sopimus 8.4.2011 1.597.600 Laatumaan tontit 2.175.000 Yhteensä 6.770.180 (Saariselkä Oy:n tontit 1.297.000 ) Sovitut investoinnit: menot toteutus Käyttö 2014-2016 Rinnealueen kadut 2014-2016 Valmis Vaeltajantien (Alarinteentie) alaosa 2014-2016 Valmis Latu Kaunispäälle alikulku kpl 2015 Muutos/valmis Siirtymärinne kh 17.10.2016 295 2016 Valmis Laanilan alikulku 2014 Valmis Lumetusjärjestelmän tehostaminen 2015 Valmis Käytetty yhteensä: 4.273.807,55 Vaeltajantien alkupään päällystys 70.000,00 2017 Vaeltajantien loppuosan päällystys 211.880,00 2020 Rinnealueen tonttikatujen päällystys 260.000,00 2020 Keskustan alue 1.283.741,00 2020 -Revontulentie -Kiirunatie -Honkapolku yhteensä: 6.099.428,55 jäljellä 670.751,45 Asemakaavan mukaiset investoinnit: Kullanhuuhtojantien siirto 150.000,00 2020 Kullanhuuhtojantien latusillan siirto 350.000,00 2020 Ensilumenladun siirto 60.000,00 2020 yhteensä: 560.000,00 Kunnan tonttien myyntiprovisio 2,5 % 55.575,00 Jäljellä 55.176,45 Ivalossa 7.11.2016 Arto Leppälä

73 VII Henkilöstöohjelma Kunnan palveluksessa on ensi vuonna noin 426 vakinaista henkilöä tai vakansseja. Kunnan henkilöstön kokonaismäärä kasvaa kolmella henkilöllä. Suunnitteluvuosina 2018 2020 henkilöstön määrän ennakoidaan nousevan molempina yhdellä. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö on vielä ohjelmassa. Kuntasektorin virka- ja työehtosopimukset jatkuvat vuoden 2017 loppuun. Ensi vuodelle ei ole varauduttu henkilöstömenojen kohoamiseen sopimuskorotusten johdosta. Kilpailukykysopimus lisää kunnan työaikaa ja pienentää kunnan henkilöstömenoja lomarahaleikkauksen määrällä. Vuosina 2018 2019 ei henkilöstömenojen arvioida sopimuskorotusten johdosta nousevan. Henkilöstön määrän ja kustannusten hallinta on tärkeää. Koko kunnan henkilöstökulut ovat kaikkiaan n. 25,6 milj. euroa eli noin 45,3 % koko kunnan toimintakuluista. Henkilöstökuluista palkkoja ja palkkioita on noin 19,1 milj. euroa. Palkkojen ja palkkioiden määrä ei kuluvasta vuodesta nouse. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö siirtynee vuoden 2019 alusta kunnan palveluksesta toisen palvelun tuottajan palvelukseen. Tällöin kunnan henkilöstömäärä ja kustannukset vähenevät merkittävästi, koska sosiaali- ja terveysosaston henkilöstö on n. 44 % koko kunnan henkilöstömäärästä.

74 HENKILÖSTÖOHJELMA KUNNANHALLITUS Lukumäärä Lukumäärä TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021 kunnanjohtaja 1 1 1 KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ 1 1 1 1 1 1 1 HALLINTO-OSASTO Hallinto hallintojohtaja* 1 1 1 henkilöstösihteeri-suunnittelija 1 1 1 arkistosihteeri 1 1 1 taloussihteeri 1 1 1 toimistosihteeri 4 4 4 yhteensä 8 8 8 8 8 8 8 harjoittelija (3 kk) * jää osa-aikaeläkkeelle vuoden aikana, työaika 60 % Atk atk-päällikkö 1 1 1 tekninen avustaja 0,57 0,57-0,57 yhteensä 1,57 1,57 1 1 1 1 1 Kalatalous kalataloustyöntekijä 0,5 0,5 0,5 yhteensä 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 HALLINTO-OSASTO YHTEENSÄ 10,07 10,07 9,5 9,5 9,5 9,5 9,5 RUOKAPALVELU LIIKELAITOS Ivalon valmistuskeittiö ruokapalvelujohtaja 1 1 1 ruokapalveluesimies 1 1 1 diettikeittäjä 1 1 1 keittäjä 3 3 3 ravitsemistyöntekijä/peruspalveluteht.(keittiöap.) 3 3 3 ravitsemistyöntekijä/peruspalveluteht.(ruoanjak.) 5,13 4,92 4,92 yhteensä 14,13 13,92 13,92 13,92 13,92 13,92 13,92 Inarin valmistuskeittiö Keittäjä-työnjohtaja 1 1 1 ravitsemistyöntekijä/peruspalveluteht.(keittiöapul.) 1 1 1 ravitsemistyöntekijä/peruspalveluteht.**(ruoanjak.) 0,2 0,2 0,2 yhteensä 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 RUOKAPALVELU LIIKELAITOS YHTEENSÄ 16,33 16,12 16,12 16,12 16,12 16,12 16,12

75 Lukumäärä Lukumäärä TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021 ELINKEINOT & KEHITYS NORDICA elinkeinojohtajan virka 1 1 1 kehittämiskoordinaattori 1 1 1 kansainvälisten asioiden koordinaattori 1 1 1 palvelusihteeri 1 1 1 ELINKEINOT & KEHITYS NORDICA YHT. 4 4 4 4 4 4 4 SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Hallinto sosiaali- ja terveysjohtaja 1 1 1 hallintosihteeri 1 1 1 Hallinto yhteensä 2 2 2 2 2 2 2 Sosiaalityö sosiaalityön johtaja 1 1 1 sosiaalityöntekijä 6 6 6-1 toimistosihteeri 1,8 1,8 1,8 perhetyöntekijä 1 1 1 päihdetyöntekijä 1 1 1 sosiaaliohjaaja 1 1 1 työvalmentaja 1 1 1 Sosiaalityö yhteensä 12,8 12,8 12,8 11,8 11,8 11,8 11,8 Avohoito avohoidon johtaja 1 1 1 toimistosihteeri 2 2 2 Avosairaanhoito vastaava sairaanhoitaja 1 1 1 terveydenhoitaja 9,5 9,5 9,5 terveyskeskusavustaja 3,5 3,5 3,5 sairaanhoitaja 2 2 3 sairaanhoitajan uusi toimi 2017 1 sairaanhoitaja (varahenkilö) 1 1 0 puheterapeutti 1 1 1 Mielenterveys-perheneuvola psykologi 2 2 2 - toista psykologin tointa ei täytetä 1.9.2013 lukien (HMK) psykiatrinen sairaanhoitaja 3 3 3 Tukipalvelut laboratoriohoitaja / bioanalyytikko 2 0 0 bioanalyytikko 2 2 terveyskeskusavustaja 1 1 1 röntgenhoitaja 1 1 1 fysioterapeutti 4 4 4 välinevarastonhoitaja 0,5 0,5 0,5 välinehuoltaja 1 1 1

Lukumäärä Lukumäärä TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Kotipalvelu palveluohjaaja 1 1 1 sairaanhoitaja 1 - kodinhoitajan nimike muutetaan (2016) sairaanhoitaja toimeksi kodinhoitaja 9 9 7 - kodinhoitajien toimien vapautuessa nimike muutetaan lähihoitajan toimeksi lähihoitaja 12,5 11,5 13,5 1 1 1 - uusia toimia; lähihoitajia 1 hlö/2017-2020 fysioterapeutin toimi 1 1 - lähihoitajan (kuntouttava) toimi muutetaan 2016 fysioterapeutin toimeksi hoiva-avustaja 1 2 2 - uusia toimia; lähihoitaja 1 hlö/2015-2016 muutettu hoiva-avustajan toimiksi kylätyöntekijät 3 (määräaikainen) Avohoito yhteensä 59 60 62 63 64 65 65 Lääkäritoiminta johtava lääkäri 1 1 1 terveyskeskuslääkäri 5 5 5 terveyskeskusavustaja 50 % 0,5 0,5 lääkärit 3-4 (määräaikainen) Lääkäritoiminta yhteensä 6 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 Laitoshoito ja asumispalvelut laitoshoidon johtaja 1 1 1 toimistosihteeri 1 1 1 Vuodeosasto osastonhoitaja 1 1 1 sairaanhoitaja 12 12 12 kätilö 5 5 5 perushoitaja 11,5 10,5 10,5 terveyskeskusavustaja 1 1 1 Ryhmäkoti Hilla ja Puolukka vastaava sairaanhoitaja 1 1 1 perushoitaja 5 3 3 lähihoitaja 10 13 13 osastoapulainen 1 0 0 - osastoapulaisen toimien vapautuessa toimet muutetaan lähihoitajan toimiksi hoiva-avustaja 0,5 0,5 hoiva-avustajan uusi toimi (2016) muutetaan fysioterapian toimeksi 0,5 0,5 ravitsemistyöntekijä(perusp.)/laitoshuoltaja 1 1 1 hoitoapulainen 1 1 1 Ryhmäkoti Mustikka lähihoitaja 6 6 6 76

77 Lukumäärä Lukumäärä TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021 kodinhoitaja 1 1 1 hoitoapulainen 1 1 1 Ryhmäkoti Kaarnikka sairaanhoitaja 1 1 1 lähihoitaja 6 6 6 hoitoapulainen 1 1 1 hoiva-avustaja 0,5 0,5 fysioterapeutti 0,5 0,5 - hoiva-avustajan uusi toimi (2016) muutetaan fysioterapian toimeksi Kehitysvammaisten ryhmäkoti hoitaja 1 1 1 lähihoitaja 8 8 8 hoitoapulainen 1 1 1 hoitaja 0,5 (määräaikainen) Toimintakeskus kehitysvammahuollon ohjaaja 1 1 1 ohjaaja 2 2 2 lähihoitaja 2 2 2 Laitoshoito ja asumispalvelut yhteensä 82,5 83,5 83,5 83,5 83,5 83,5 83,5 Suun terveydenhuolto terveyskeskushammaslääkäri 4 4 4 suuhygienisti 1 1 1 hammashoitaja 6 6 6 Suun terveydenhuolto yhteensä 11 11 11 11 11 11 11 Ympäristönvalvonta, Inari ja Utsjoki v. 2008 - Isäntäkuntana Inari kunnaneläinlääkäri 3 3 3 ympäristötarkastaja 1 1 1 terveydensuojelutarkastaja 2 2 2 eläinlääkäri 3 kk (määräaikainen) Maaseututoimi maataloussihteeri 1 1 1 toimistosihteeri 1 1 1 *) ympäristöyksikön johtajan tehtävät hoitaa lautakunnan määräämä viranhaltija Ympäristövalvonta ja maaseututoimi yht. 8 8 8 8 8 8 8 SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO YHTEENSÄ 181,3 183,8 185,8 185,8 186,8 187,8 187,8

Lukumäärä Lukumäärä TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021 SIVISTYSOSASTO Hallinto sivistysjohtaja 1 1 1 hallintosihteeri 1 1 1 toimistosihteeri 1,5 1,5 1,5 Sosiaalityöntekijä 0,5 1 1 yhteensä 4 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 Perusopetus rehtori 3 3 3 toimistosihteeri 1,5 1,5 1,5 0,5 kiertävä erityislastentarhanopettaja 0,5 opettajaviran haltija 66,5 67,5 68,5-1 tuntiopettaja (päätoimiset) 3 2 3 koulunkäynninohjaaja 12 14,5 14 lastenhoitaja (2 x 0,5) *) 2 1 1 yhteensä 88,5 89,5 91 90,5 90,5 90,5 90,5 *) nimikemuutos koulunkäynninohjaajaksi Lukio rehtori 1 1 1 toimistosihteeri 0,5 0,5 0,5 opettajaviran haltija 9 9 8 tuntiopettaja 1 yhteensä 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5 Kansalaisopisto rehtori 0,5 0,5 0,5 toimistosihteeri 0,5 0,5 0,5-0,5 opettajaviran haltija 2,5 2,5 2,5 tuntiopettaja (päätoimiset) 4 5 3 yhteensä 7,5 8,5 6,5 6 6 6 6 Kirjasto kirjastotoimen johtaja 1 1 1 informaatikko *) 1 kirjastonhoitaja 2 2 1 kirjastovirkailija 3 3 3 kuljettaja-virkailija 1 1 1 yhteensä 7 7 7 7 7 7 7 *) kirjastonhoitajan nimikemuutos Kulttuuritoiminta kulttuurisihteeri 1 1 1 yhteensä 1 1 1 1 1 1 1 Liikuntatoimi liikuntasihteeri 1 1 1 erityisryhmien liikunnanohjaaja 0,5 1 1 uinninvalvoja-uimaopettaja 1 1 1 liikuntapaikkojen hoitaja 2 2 2 yhteensä 4,5 5 5 5 5 5 5 78

Lukumäärä Lukumäärä TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Nuorisotyö nuorisosihteeri 1 1 1 nuoriso-ohjaaja 1 1 1 viestintäpajanhoitaja-työelämävalmentaja 1 1 1 yhteensä 3 3 3 3 3 3 3 Varhaiskasvatus päivähoidon johtaja 1-1 varhaiskasvatusjohtaja *) 1 1 perhepäivähoidon ohjaaja 1 1 1 kiertävä erityislastentarhanopettaja 0,5 1 1 lastenhoitaja, varahoitaja 1 1 1 toimistosihteeri 1 1 1 *) nimikemuutos Päiväkodit päiväkodinjohtaja - 3 3 lastentarhanopettaja *) 9 6 7 erityislastentarhanopettaja 1 1 1 ryhmäavustaja - 2 2 lastenhoitaja **) 16 17 18 päiväkotiapulainen 2 2 2 *) perhepäivähoitajan toimen vakinaistaminen **) perhepäivähoitajan toimen muutos lastenhoitajan toimeksi Perhepäivähoito ja ryhmäperhepäiväkodit perhepäivähoitaja *) 22 24 23 lastenhoitaja **) - 2 3 *) 1 pph:n määräaikaisen toimen vakinaistaminen **) 1 perhepäivähoitajan toimen muuto lastenhoitajan toimeksi Päivähoito yhteensä 54,5 62 64 64 64 64 64 SIVISTYSOSASTO YHTEENSÄ 180,5 191 192,5 191,5 191,5 191,5 191,5 TEKNINEN OSASTO Hallinto tekninen johtaja 1 1 1 hallintosihteeri 1 1 1 toimistosihteeri 1 1 1 yhteensä 3 3 3 3 3 3 3 Rakennusvalvonta rakennustarkastaja 1 1 1 apulaisrakennustarkastaja 1 1 1 kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastaja 0,7 0,7 0 yhteensä 2,7 2,7 2 2 2 2 2 79

80 Lukumäärä Lukumäärä TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Yhdyskuntasuunnittelu kaavoitusinsinööri* 1 1 1 mittausinsinööri 1 1 1 suunnitteluavustaja 1 1 1 kaavasuunnittelija 1-1 yhteensä 3 3 4 4 4 3 3 * osa-aikaeläkkeellä, työaika 60 % Yhdyskuntarakentaminen maanrakennusmestari 1 1 1 reittimestari 1 1 1 johtava ammattimies 0,5 0,5-0,5 kiinteistönhoitaja 0,5 0,5-0,5 varastonhoitaja 1 1 1 kunnossapitotyöntekijä 1 1 4 liikuntapaikkojen hoitaja 1 1-1 ulkoilualueiden hoitaja 1 1-1 työvalmentaja 1 1 1 yhteensä 8 8 8 8 8 8 8 TEKNINEN OSASTO YHTEENSÄ 16,7 16,7 17 17 17 16 16 TILAPALVELU LIIKELAITOS kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastaja 0,3 0,3 0 kiinteistöpäällikkö 1 TILAPALVELU LIIKELAITOS YHTEENSÄ 0,3 0,3 1 1 1 1 1 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 410,2 422,99 426,92 425,9 426,9 426,9 426,92 Muutos, henkilöä 12,79 3,93-1 1 0 0 Muutos, % 3,12 0,93-0,23 0,23 0,00 0,00

VIII Soten vaikutus Inarin kunnan talouteen vuodesta 2019 vuoteen 2023 81

82

83

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93

94