Toiminnan ja talouden seuranta 7/2016

Toiminnan ja talouden seuranta 7/2016

SISÄLLYSLUETTELO Tuotantolautakunnan tuloskortti 1 Tuotantolautakunnan talouden ennuste 9 Sosiaalipalveluiden talouden ennuste 10 Terveyspalveluiden talouden ennuste 11 Vammais ja vanhuspalveluiden talouden ennuste 12 Talouden analyysi 13 Palveluselvityksen yhteenveto 23 Maisema palvelukokonaisuuksien toteutuminen Hirvensalmen palveluiden yhteenveto 29 Toiminnan strategiset mittarit, Hirvensalmi 30 Mikkelin palveluiden yhteenveto 35 Toiminnan strategiset mittarit, Mikkeli 36 Puumalan palveluiden yhteenveto 41 Toiminnan strategiset mittarit, Puumala 42 Investointien toteutuminen 47

Tuotantolautakunta Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Mikkelin palvelutuotantoyksikön perustehtävänä on huolehtia sosiaali ja terveyspalvelujen tuottamisesta Mikkelin seudun yhteistoiminta alueella ensisijaisesti Mikkelin, Hirvensalmen ja Puumalan kuntien asukkaille. Palvelutuotantoyksikkö tekee työtä väestön hyvinvoinnin (terveyden, turvallisen elämän, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä oman elämän hallinnan) edistämiseksi. Ehkäisevä toiminta ja terveyden edistäminen ovat palvelujen suunnittelun lähtökohta. Palvelutuotannosta huolehditaan niin, että asiakkaat saavat tarpeen mukaiset palvelut oikeaaikaisesti. Palvelutuotantoyksikön tuottamat peruspalvelut ovat sosiaali ja terveyspalvelujen ydin. Palvelutuotantoyksikkö kehittää ja tuottaa palvelut yhteistyössä yhteistoiminta alueen kolmen muun palvelutuotantoyksikön, erikoissairaanhoidon, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palvelutuotantoa ohjaavat seudulliset toimintakäsikirjat, sosiaali ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat ja hyvinvointikertomuksen linjaukset. Sotepalveluselvitystä, joka hyväksyttiin vuonna 2014, toimeenpannaan 15 toimenpidekortin kautta. Toimenpidekortit on päivitetty ja lisätty uusia toimenpiteitä. Lautakunta seuraa toimenpiteiden toteutumista talousarvioseurannan yhteydessä. Sosiaali ja terveystoimi on suuren muutoksen kynnyksellä. Päivittäisen toiminnan rinnalla palvelutuotantoyksikkö valmistautuu uuden sotealueen mukaiseen palvelutuotanto organisaation muodostamiseen yhdessä seudun muiden kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa. Kaikessa kehittämisessä on tavoitteena yhdestä organisaatiosta koostuva sotetuotantoyksikkö. Päätös palvelutuotantokuntayhtymästä tehtiin tammikuussa 2016 ja varsinainen toiminta siirtyy kuntayhtymälle vuoden 2017 alusta lukien. Sosiaali ja terveystoimen palveluissa painopisteenä on perustason palvelujen vahvistaminen ja perustason ja erikoissairaanhoidon vinoutuneen palvelurakenteen korjaaminen. Perustason palvelujen vahvistaminen aloitetaan toteuttamalla aikuis ja nuorten psykiatrian avopalvelujen resurssien siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Siirron toteutuminen vaatii tiivistä yhteistyötä ja yhteistä suunnittelua erikoissairaanhoidon kanssa. Lisäksi vuonna 2016 tulisi arvioida ensihoidon palvelusopimuksen sisältö ensihoidon kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Psykiatrian palvelukokonaisuuden kehittäminen on otettu osaksi Essoten valmistelutyötä. Sosiaali ja terveystoimi edistää digitaalisuutta ja ottaa käyttöön sähköisiä palveluja sairaanhoitopiirin kanssa ja Hyvisportaalia kehitetään edelleen. Muita palvelukanavia luodaan mm. sosiaalipalveluissa. Digi sote yhteistyöhanke Essoten ja Mamk:n kanssa on saanut Eu rahoituksen ja hanke käynnistyy syksyllä 2016. Hankkeessa pilotoidaan mm. etäpalvelujen kehittämistä Ristiinan toimipisteessä. Soten toiminnan palvelurakennetta ja toimintaprosesseja arvioitiin ulkopuolisen selvityksen voimin. Selvityksen johtopäätökset on otettu huomioon toiminnan kehittämisessä. Palvelusuunnitelma Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden tehtävänä on tuottaa riittävät, tarkoituksenmukaiset ja oikea aikaiset sosiaalipalvelut palvelutuotantoyksikön alueen väestölle. Sosiaalipalveluihin kuuluvat lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut, lasten ja nuorten tukiyksikkö, ennaltaehkäisevät perheiden palvelut, aikuissosiaalityö, maahanmuuttajatyö ja talous ja velkaneuvonta. Tavoitteena on turvata sosiaalipalvelut palvelutuotantoyksikön alueen väestölle niin, että heidän subjektiiviset oikeutensa ja lakisääteiset palvelunsa toteutuvat. Yhteyden saanti ammattihenkilöihin, palvelujen piiriin pääseminen ja asiakkaiden hakemusten käsittely toteutuvat normien mukaisten määräaikojen puitteissa. Sosiaalipalveluja kehitetään Mikkelin kaupungin palvelustrategian sekä seudun kuntien hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa peruspalveluja ja tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä järjestämällä sosiaalipalveluita muiden peruspalveluiden yhteydessä. Kuntien on varattava riittävät resurssit uudistuksen toteuttamiseen. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteen sovittavaa johtamista kehitetään yhdessä yhteistyöverkoston kanssa. Sosiaali ja terveystoimi ja sivistystoimi (perhepalvelut, terveysneuvonta, varhaiskasvatus ja perusopetus) käynnistävät varhaisen tuen poikkihallinnollisen tiimin toiminnan alle 13 vuotiaiden lasten ja heidän perheiden sekä 1

verkoston varhaiseen tukemiseen. Tiimin tehtävänä on perhenetin, pyydä apu nettitoiminnan sekä perheneuvopuhelimen toimintojen toteuttaminen. Vanhemmuuden ja työntekijöiden tuki matalalla kynnykselle on keskeistä (kotiin tehtävä työ, parisuhdekeskustelut, ryhmät, toimiva lapsi ja perhe ja lapset puheeksi menetelmät sekä tuki työntekijöiden arkeen). Perhevalmentaja on tavattavissa esim. kirjastossa kerran viikossa. Työntekijät jalkautuvat peruspalveluiden toimijoiden tueksi, työpariksi päiväkoteihin ja kouluun. Lapsen tukemisen rinnalla käynnistetään tuki ja työskentely vanhempien kanssa matalalla kynnyksellä. Tiimi koordinoi yhteistä koulutussuunnittelua sekä ryhmätoimintoja. Tiimin toimintaan rakennetaan myös uuden sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalveluiden palvelutarpeen arvioinnit ja perhepalveluiden myöntämiset. Perhehoitoyksikkö Pessin toimintaa kehitetään edelleen. Uuden sosiaalihuoltolain mukaisia tukiperhepalveluita tulee olla saatavilla perhepalveluissa ennen lastensuojelun asiakkuutta. Perhehoitoyksikkö Pessin kautta rekrytoidaan, valmennetaan ja koordinoidaan jatkossa myös perhepalveluiden kautta myönnettävät tukiperheet. Kesän aikana lastensuojelun sijoitukset ovat kasvaneet ja perhehoidon tarve lisääntynyt ja tämä näkyy kustannusten rajuna kasvuna. Turvakodin toimintaa kehitetään yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Sosiaalista kuntoutusta, tuettua sekä tilapäistä asumista aikuissosiaalityössä kehitetään. Väistö hankkeessa on kehitetty alueellinen lähisuhdeväkivaltatyön toimintamalli ja osaamisverkosto. Toimintamallin ja osaamisverkoston pysyvä toiminta turvataan. Terveyspalvelut Tulosalueen tavoitteena on tuottaa väestölle (Mikkeli, Hirvensalmi, Puumala) perusterveydenhuollon avopalvelut ja akuuttisairaalapalvelut joustavasti ja kustannustehokkaasti. Oikein kohdentuvat ja kohtuulliset terveyspalvelut ovat yhtenä peruspilarina seudun väestön hyvinvoinnille ja merkittävänä edellytyksenä seudun vetovoimaisuudelle. Seudun väestö saa avoterveydenhuollon palvelut hoitotakuun rajoissa ja laissa vaaditulla asiantuntemuksella. Terveyspalveluiden tulosalueeseen kuuluvat lääkäripalvelut, vastaanottotoiminta, terveysneuvonta, suun terveydenhuolto, fysioterapia, mielenterveys ja päihdepalvelut, akuuttiosastot, erityistyöntekijät ja tukipalvelut (välinehuolto, tekstinkäsittely, laitehuolto). Tulosalue huolehtii keskitetysti lääkäripalvelujen tuottamisesta ja kohdentamisesta sosiaali ja terveystoimen eri tulosalueille/tulosyksiköille. Terveyspalvelut toimivat moniammatillisesti väestön parhaaksi edistäen kuntalaisen terveyttä ja hyvinvointia. Terveyspalveluissa seurataan aktiivisesti toimialan teknistä kehitystä ja otetaan hallitusti käyttöön uutta teknologiaa. Erityisesti huomiota kiinnitetään sähköisten palvelujen kehittämiseen. Sosiaali ja terveystoimen yksi tärkeimmistä kehittämishankkeista on mielenterveys ja päihdepalveluiden kehittäminen. Palvelurakenteen ja toiminnan kehittäminen on jatkunut suunnitelman mukaisesti. Päihdepalveluissa matalan kynnyksen toimintakeskus Veturin käynnistyminen, asiakkaiden sijoittuminen raskaista asumispalveluista kevyempiin sekä päihdetyöntekijöiden jalkautuminen avopalveluihin on tuottamassa 600.000 euron säästöt. Vuonna 2016 perusterveydenhuollossa painopisteenä on akuuttiosaston toiminnan kehittäminen, joka kiinteästi liittyy päivystykseen, erikoissairaanhoidon osastohoitoon sekä muuhun osastohoitoon. Lautakunta on hyväksynyt kesällä kehittämissuunnitelman vuodeosastojen osalta, joka kattaa myös vanhuspalveluiden osastojen uudelleen järjestelyt. Tarkoituksena oli aloittaa suunnitelman toteuttaminen vanhuspalveluiden osastoilta, mutta keskussairaalan remontin yhteydessä eteen tulleet väistötilojen tarpeet siirtävät akuuttiosaston jo 1.9. alkaen Kyyhkylän tiloihin vanhuspalveluille suunniteltuihin tiloihin. Vanhuspalveluiden vuodeosastojen siirrot siirtyvät keväälle 2017. Terveyspalvelut ovat myös kiinteästi osana ESPER hanketta, joka on rakentamishanke, jonka tarkoituksena on luoda turvalliset, toimivat ja asiakaslähtöiset tilat sosiaali ja terveydenhuollon toiminnalle. Toimintamallien kehitystyö on käynnissä 1.3.2016 aloittaneessa Etelä Savon sosiaali ja terveyspalveluiden ky:ssä. Esso hankkeen loppuraportti on valmistumassa syksyllä ja on osa toimintamallien kehittämistä. Pankalammen vastaanoton on siirtymässä vuoden vaihteessa sairaalakampukselle ja tilojen rakentaminen on aikataulussa. Alueellista kuntoutustoimintaa on valmisteltu Essote ky:n organisaation yhteydessä. Jatkossa akuuttikuntoutuspalvelu tuotetaan Kyyhkylän tiloissa. Kuntoutuspalvelut kootaan myös yhdeksi kokonaisuudeksi Essote ky:ssä ja on osa intergroituja palveluita. Näillä muutoksilla tavoitellaan laadukasta, nopeaa, moniammatillista sekä tuottavaa kuntoutushoitoa. 2

Vammais ja vanhuspalvelut Tulosalueen tehtävänä on tukea asiakkaiden itsenäistä arkea omassa elämänympäristössään ja tarjota kuntalaisten tarpeista lähtevää oikea aikaista palvelua. Tehtävänä on tukea asiakkaiden osallisuutta asiakasprosessissaan ja palvelujen kehittämisessä. Vammais ja vanhusneuvostot toimivat kuntalaisten osallistumis ja vaikuttamisväylänä. Vammaisja vanhuspalvelua ohjaa lainsäädäntö ja suositukset. Vanhuspalvelun toimintaa ohjaa seudullinen vanhusten palvelujen toiminta ohjelma, johon on kirjattu uuden lain edellyttämä ( 4) suunnitelma toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi sekä palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Vammais ja vanhuspalveluiden toimintakäsikirjat ohjaavat seudullista toimintaa. Tavoitteena on, että asiakas saa asua turvallisessa ja kodinomaisessa ympäristössä aina saattohoitoon asti. Lyhytaikaishoito ja kuntoutus tukevat kotona asumista. Pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa korvataan kevyemmillä asumisratkaisuilla ja tällä hetkellä valitettavasti palvelutarjontaa on erittäin niukasti. Yhteisöllistä ja tuettua asumista, tavallista palveluasumista, palveluseteli ja perhehoitoa kehitetään osaksi palvelurakennetta. Yhteistyössä Esso ky:n ja kehittämisyhtiö Miksei Oy:n kanssa valmistellaan valtakunnallista hankehakua palvelusetelin kehittämiseksi. Palvelurakenteen kehittäminen edellyttää tehokasta laitos ja kotikuntoutusta sekä ympärivuorokautista kotihoitoa, tiivistä yhteistyötä akuuttihoidon ja muiden tahojen kanssa sekä kattavaa omaishoitoa. Asiakasmäärän kasvaessa pyritään laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Essote ky:n valmistelussa huomioidaan kaikki edellä mainitut tavoitteet. Kuntoutus ja kotikuntoutus ovat vuoden 2016 kehittämisalueita. Ennakoiva toiminta, kuntoutus ja kotiin annettavat palvelut ovat olleet painopistealueita. Kotiin annettavia palveluita koordinoidaan, seurataan ja arvioidaan toiminnanohjausjärjestelmän kautta. Kotikuntoutuksen ostopalvelu on purettu ja asiakkaiden palvelut järjestetään nyt oman kotihoidon toimesta. Tukiasumisessa on edelleen 13 asiakasta. Edelleen selvitetään olisiko mahdollisuuksia saada näitä asiakkaita siirtymään omien palvelujen piirin. Omien palvelujen piiriin siirtäminen edellyttää työtoiminnan ja asiakkaan muun hoidon/kotiin annettavan tuen järjestämistä. Toiminnanohjaus toimii tehokkaasti ja resurssien käytölle asetetut tavoitteet ovat tavoitetasossa. Asumispalvelupaikkoja koordinoidaan, seurataan ja arvioidaan sähköisen SAS työpöytäjärjestelmän ja erillisen ostopalveluseurannan kautta palveluohjausyksikössä. Palveluohjausyksikössä asiakkaat pääsevät palveluohjauksen piiriin ja toiminnan kehittäminen myös koko Essote ky:n alueelle suunnitellaan. Vammaispalveluissa kehitetään palvelurakennetta ja laitoshoitoa puretaan. Palvelut arvioidaan ja uusia toimintatapoja kehitetään, jotta kustannusten kasvua saadaan hillittyä. Asiakkuuksien lisääntyminen on hidastanut palvelurakenteen keventämistä. Ostopalvelun rinnalle lisätään omaa toimintaa ja Anttolan ryhmäkoti on aloittanut toimintansa. Omavalvontasuunnitelmat ja omavalvonta toimivat jokaisen yksikön (yksityiset ja oma toiminta) palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamisen työvälineenä. Toiminnan läpinäkyvyyttä kehitetään ja pidetään yksiköiden omavalvontasuunnitelmat julkisesti nähtävänä toimintayksiköissä ja kotisivuilla. Kuntalais ja asiakasfoorumien sekä asiakaspalautejärjestelmien kautta lisätään osallisuutta toiminnan laadun arvioimiseen ja kehittämiseen. Varahenkilöyksikön toiminta on laajennettu sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin. Terveyskeskuksen vastaanoton, ensineuvon ja sosiaalipalvelujen Havurinteen sijaistarpeet koordinoidaan varahenkilöyksikön kautta. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Myyntituotot ylittyvät 1,3 milj. euroa. Ylityksestä suurin osa noin 1 milj. euroa on Proconsonan yhteiskäytöstä tulevat tulot, jotka laskutetaan muilta kunnilta mm. toimeentulotuet. Myyntituotoissa muu kasvu arvioidaan tulevan rekrytointiyksikön sisäisestä palveluiden myynnistä muille yksiköille. Maksutuottojen kasvu johtuu asiakasmaksujen korotuksista, jotka tulivat voimaan 1.2.2016 mm. hammashoidon asiakasmaksut. Tukiin ja avustuksiin on arvioitu Turvakodista saatavat valtionosuudet ja perustoimeentulotuen avustuksia noin 0,3 milj. euroa. Menot: Henkilöstömenoissa on sosiaalikuluineen yhteensä 1,2 milj. euron ylitysriski. Eläköitymissuunnitelma ei ole toteutunut teoreettisen karsintaa vastaavalla tavalla (0,8 milj. euroa, toteutumassa 0,3 milj. euroa). Tiukalla rekrytoinnin tarkastelulla osa karsinnasta voidaan toteuttaa. Osa henkilöstöstä on jo siirtynyt Essote ky:n palvelukseen ja tästä tulee säästöjä henkilöstömenoissa, mutta osa kuluista tulee erikoissairaanhoidon kuluina takaisin. Essote ky:n aloitus vuoden 2017 alussa lisää joulunaikaisten erilliskorvauksien (noin 0,5 milj. euroa) kirjaamista vuoden 2016 menoksi, kun aikaisempina vuosina viimeinen palkka ajo on tehty uuden vuoden puolelle. Sen lisäksi lomapalkkavarauksen vaikutusta vuoden 2016 menoihin on vaikea arvioida, mutta nyt on varauduttu 0,4 milj. euron ylitykseen. 3

Palveluiden ostoissa terveyspalveluissa päihdepalveluiden palveluiden ostot alittuvat noin 0,6 milj. euroa, josta osalla katetaan lääkäripalveluiden ostopalveluiden ylityksiä (0,1 milj. euroa). Sosiaalipalveluissa ylitys on 1,5 milj. euroa. Vammais ja vanhuspalveluiden määrärahat ylittyvät 1,3 milj. euroa, josta vanhuspalveluiden osuus on 0,6 milj. euroa ja vammaispalveluiden 0,7 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon ostot ylittyvät 5 milj. euroa. Palveluiden ostojen ylitys on yhteensä 7,3 milj. euroa. Avustuksien osalta työmarkkinatuen kuntaosuus ja perustoimeentulotuet tulevat ylittymään yhteensä noin 0,7 milj. euroa ja vammais ja vanhuspalveluiden omaishoidon tuessa on 0,1 milj. euron ja henkilökohtaisissa avustajissa 0,3 milj. euron ylitysriski. Kunnilta laskutettavat toimeentulotuen ym. Proconsonan yhteiset palvelut ovat noin 1 milj. euroa, joka nostaa avustuksien kokonaissummaa. Avustukset ylittyvät ilman kuntien läpilaskutusta 1,1 milj. euroa. Menojen arvioidaan ylittyvän yhteensä 9,6 milj. euroa ilman Proconsonan läpilaskusta, josta oman toiminnan osuus on 4,6 milj. euroa. Mikkelin tuotantolautakunnan toimintakate on talousarviossa 179.519.000 euroa. Toimintakatteen arvioidaan heinäkuun seurannan perusteella olevan 187.924. 030 euroa, jolloin ylitystä olisi 8.405.030 euroa eli 4,8 % talousarvioon verrattuna. Tilinpäätöksessä 2015 toimintakate oli 184.729.953 euroa ja kasvua tilinpäätökseen verrattuna olisi 1,7 %. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Työttömyysaste, % osuus pienenee 12,3 > 8,3 Alle 25 vuotiaat 15 > 10 15 64 vuotiaiden työllisten % osuus samanikäisestä väestöstä 60 > 70 Perhepalveluiden johtaja Alle 25 vuotiaiden työllisyyden parantaminen tehostamalla kuntouttavaan työtoimintaan varatun resurssin käyttöä kehittämällä sosiaalista kuntoutusta. Lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen hanke SOSKU (kehittäminen ja asiakastyö) toteutuu yhdessä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen, kuntoutussäätiön ja Diakin kanssa. Sosiaalisen kuntoutuksen kriteerit on luotu. Sosku hankkeessa (kuhan selviit) on luotu uudenlaisia toimintamalleja tukea nuoria. Työllisyysohjelma on laadittu ja hyväksytty. Lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Toteutuma (palvelut, rakenteet ja hlöstö) Lakisääteinen monialainen yhteispalvelu koordinoi sosiaali, terveys ja työllisyyspalveluiden asiakasohjausta. Lakisääteinen työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu käynnistyy vuoden 2016 alussa. Uusi hallinnollinen rakenne luo pohjan moniammatilliselle ja joustavalle verkostotyölle. Aikuissosiaalityön kokonaisuus tilaratkaisuineen arvioidaan ja mallinnetaan perustoimeentulotuen siirtyessä Kelaan vuoden 2017 alussa. Työllisyysohjelma on laadittu ja toimintamalleja kehitetty. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Työpaikkakehitys Työomavaraisuusaste Mikkelin imagokuvan kehitys Mikkelin väkiluvun kehitys Työttömyysaste Etelä Savon sote tuotantoalueen muodostaminen vuoden 2016 aikana. Sosiaali ja terveysjohtaja Päätökset sosiaali ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä tehty tammikuussa 2016 ja toiminta käynnistyy vuoden 2017 alussa. Lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskyvyn kehittäminen 4

(Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Toteutuma (palvelut, rakenteet ja hlöstö) Sosiaali ja terveyspalvelut integroidaan. Vaatii uusien palvelumallien luomista. Väestön näkökulmasta hallinnolliset rajat sosiaali ja terveystoimessa poistuvat Sosiaali ja terveyspalvelutuotanto kootaan uuteen organisaatioon, joka tuottaa palvelut vähintään nykyisen Etelä Savon sairaanhoitopiirin väestöpohjalle Henkilöstöä siirtyy useasta erikokoisesta organisaatiosta uuteen yksikköön. Vaatii hyvää muutosjohtamista ja uuden organisaatiokulttuurin luomista. uuden kuntayhtymän (Essote) toimintarakenteiden ja prosessien suunnittelutyö on käynnistynyt ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24 vuotiaat, % osuus: 9,1 > 7,5 Ei yhtään läheistä ystävää % osuus: Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Varhaisen tuen tiimin toiminta käynnistyy ja vakinaistuu. Perhepalveluiden johtaja, terveysneuvonnan esimies 1) 8 9 lk:t: 9,6 > 6,5 2) Ammattikoululaiset: 7,2 > 5,8 3) Lukiolaiset: 6 > 5 Lisäksi kehitetään ja otetaan käyttöön uusia sosiaalihuoltolain mukaisia perhepalveluita, sosiaalista kuntoutusta sekä tuettua ja tilapäistä asumista. Osallisuuden ja liikkumisen lisääminen Liikkumisen unelmavuosi: Terveydenhoitaja ottaa puheeksi liikkumisen esteeksi tulevat asiat terveystarkastuksen yhteydessä perheen/lapsen/nuoren kanssa. Toteutetaan perheet huomioivaa liikunnallista toimintaa hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Halutaan mahdollistaa liikkuminen esteistä huolimatta, joka mahdollisesti estää syrjäytymistä ja lisää hyvinvointia ja voimavaroja. Toimitaan yhdessä Liikkumisen unelmavuosi hankkeen kanssa. Yhteistyö hankkeen toimijoiden kanssa lisää tietoisuutta ja antaa työvälineitä terveydenhoitajille ja perhepalveluissa työskenteleville. Samalla terveydenhoitajat osallistuvat hyvinvointirannekkeiden testaamiseen hankkeessa olevalla ohjelmalla. PerheNeuvonnan toiminta on käynnistynyt yhdessä sivistystoimen kanssa. Sosiaalista kuntoutusta kehitetty kuhan selviit hankkeessa ja kriteerit luotu. Liikkumisen unelmavuodessa on kehitetty perheille matalan kynnyksen toimintaa. Terveysneuvonnassa on perheiden kanssa käyty keskusteluja terveystarkastuksien yhteydessä. Toteutuma (palvelut, rakenteet ja hlöstö) Osallistuttu liikkumisen unelmavuoden hankkeen toteutukseen. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Sairastavuusindeksi PYLL Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100 % alkoholina lisäksi Palvelurakenneindikaattorit Mielenterveys ja päihdepalveluissa toteutetaan päihdehuollon palvelurakennemuutos. Palvelurakenne painottuu laitoskuntoutuksen sijaan avohoidossa toteutettavaan tiiviiseen päihdehoitoon Mielenterveys ja päihdepalveluiden johtaja Kinnarin asumispalveluyksikkö on lakkautettu 31.12.2015. Toimintakeskus Veturin päivätoiminta ja avotoiminta on aloitettu 1.1.2016 5

ja kuntoutukseen. Kinnarin alkaen. asumispalveluyksikön lakkauttaminen ja resurssien siirtäminen avohuollon palveluihin. Päihdeasiakkaiden päivätoiminnan käynnistäminen omana toimintana. Lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön Toteutuma (palvelut, uudistuminen ja hyvinvointi rakenteet ja hlöstö) Tavoitteena on luoda toimintamalli, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin tulevaisuuden muutoksissa. Pelkästään miehille suunnattu päihdeasumispalvelun tuottamista ei nähdä tarpeellisena, vaan tavoitteena jokaisen asiakkaan kohdalla asuminen omassa kodissa riittävien tukipalvelujen turvin. Uusi toimintamalli tehostaa päihdeavohoitoa/ kuntoutusta ja antaa mahdollisuuden uusien asiakkaan tarpeisiin perustuvien palvelujen joustavalle kehittämiselle sekä asiakasmäärien lisäämiselle. Avopalvelujen toiminta siirtyy kaupungin muihin toimitiloihin. Luodaan uudenlainen toimintamalli, jolla laitoskuntoutusta korvataan räätälöidyillä avopalveluilla. Kustannusvaikutus syntyy pääasiassa päihdeasiakkaiden laitoshoidon vähenemistä Toimintamallia on työstetty yhteistyössä henkilöstön, esimiesten ja asiakkaiden kanssa. Henkilöstön toimenkuvat ja tehtävät uudistetaan. Kinnarin asumispalveluyksikön tiloista luovutti vuoden 2016 alussa. Toimintakeskus Veturin toiminta on aloitettu vuoden 2016 alussa uusissa toimitiloissa. Veturin toiminta keskittyy päihdeasiakkaiden päivätoimintaan sekä päihdeavohuollon käynteihin. Päihdeavohuollon käyntien avulla on pystytty alentamaan päihdeasiakkaiden asumispalvelujen ja päihdeavohoidon hoitopäiviä. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Sairastavuusindeksi PYLL ESPER hanke ja ESSO hanke. Perusterveydenhuollon ja osan sosiaalipalveluiden siirtäminen keskussairaalan alueelle 2016 2020. Tavoitteena on pitkälle viety toiminnallinen yhteistyö ja asiakasprosessin uudistaminen. Hankkeesta saadaan merkittävät synergiaedut ja sitä kautta edistetään asiakas/potilaslähtöistä toimintaa ja saadaan myös taloudellista hyötyä. Ensimmäisessä vaiheessa vastaanottopalvelut siirtyvät loppuvuonna 2016 kampukselle, jolloin vastaanottopalvelujen toiminta ja johtamismalli tulee suunnitella uudelleen. Sosiaali ja terveysjohtaja, terveyspalveluiden johtaja, johtava ylilääkäri, perhepalveluiden johtaja, vammais ja vanhusten palvelujen johtaja Pankalammen vastaanotto on siirtymässä suunnitelman mukaisesti tiimeittäin sairaalakampukselle vuoden 2017 alussa. Perhetalon rakentamisen suunnitelma on edennyt tilakysymyksineen. Toimintamallityö on käynnistymässä. Lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Toteutuma (palvelut, rakenteet ja hlöstö) Kuntalaiset saavat palvelut yhdestä toimipisteestä ja laatu paranee. Sosiaalityön perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu. Henkilöstön rekrytointi toteutetaan yhdessä. Hoitoprosessit selkiintyvät. Henkilöstö pääsee töihin uusiin hyväkuntoisiin toimiviin tiloihin. Mahdollistaa sairaanhoitopiirin ja kaupungin henkilöstön yhdessä toimimisen. Prosessit vaativat vahvaa muutosjohtamista ja uutta johtamismallia. Suunnittelutyö on käynnissä ja vaikutukset voidaan arvioida vasta vuoden 2017 aikana. 6

Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma PYLL Sairastavuusindeksi Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa; nollatoleranssi Vanhemmuuden puutetta; vanhemmuuden vahvistaminen lisääntyy Humalajuominen; vähenee Kokeillut laittomia huumeita; käyttö vähenee Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen Poikkihallinnollisen varhaisen tuen tiimin toiminnan käynnistyminen ja kehittäminen yhdessä sivistystoimen kanssa. Tajua Mut toiminnan kehittäminen alle 13 vuotiaille lapsille osaksi varhaisen tuen tiimin toimintaa. Tulosalueiden esimiehet Digisote yhteistyöhanke Essoten ja MAMK:n kanssa saanut rahoituksen ja käynnistyy syksyllä. Hankkeessa kehitetään ja pilotoideen digitaalisia palveluja. Lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Toteutuma (palvelut, rakenteet ja hlöstö) Palveluiden saavutettavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan ja varhennetaan. Poikkitoimijaisuutta ja systemaattista yhteistyötä lisätään järjestötoimijoiden ja alueen muiden yhteistyötahojen kanssa kumppanuussopimuksin ja uusilla toimintamalleilla. Palveluiden yhteensovittavaa johtamista toteutetaan Olkkarin ja varhaisen tuen tiimin toiminnoissa. Yhteensovittava johtaminen. Henkilöstöresursseja hyödynnetään uudenlaisiin palvelumalleihin sovittaen. Osaamisen ja muutosjohtamisen vahvistaminen. Järjestötoiminnan yhteistyö ja kehittämishanke on käynnistynyt ja Mikkelin kaupunki kumppani hankkeessa. Vuodelle 2016 asetetut hoitoon pääsyn tavoitteet Täytetään hoitotakuun velvoitteet seuraavasti: Tavoite Vireilletulleiden lastensuojeluasioiden ratkaisut 7 arkipäivän kuluessa Lastensuojelutarpeen selvityksen valmistuminen 3 kk:n kuluessa Vammaisten henkilöiden palvelutarpeen selvitys tulee aloittaa 7 arkipäivän kuluessa Toimeentulotukipäätös 7 arkipäivän kuluessa Sosiaaliviranomaisen tapaaminen toimeentulotukiasiassa 7 arkipäivän kuluessa Ikäihmisten palvelutarpeen arviointi 7 arkipäivän kuluessa Ikäihmisten sosiaalipalvelujen saamisen odotusaika 3 kk Yhteydensaanti terveyskeskukseen puhelimitse, vastausprosentti 80 % Terveydenhuollon hoidon tarpeen arviointi 3 arkipäivän kuluessa Odotusaika lääkärin vastaanotolle 3 kk Yhteydensaanti hammashoitoon puhelimitse; vastausprosentti 80 % Hammashoidon hoidon tarpeen arviointi 3 arkipäivän kuluessa Odotusaika hammashoitoon 6 kk Toteutuma Toteutunut toteutunut. Toteutuu lainmukaisena. toteutunut osittain. toteutuu. Toteutuu lainmukaisena. Toteutuu lainmukaisena. Toteutuu osittain. Toteutuu lainmukaisena. Toteutuu pääsääntöisesti. Toteutuu lainmukaisena. Toteutuu lainmukaisena. Toteutuu lainmukaisena. Asiakaspalvelutason toteutumista seurataan asiakaspalautekyselyin seuraavasti: 7

Tavoite Vanhuspalvelulain 6 :n mukaisesti kerätään palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä kaikista vanhustenhuollon palveluista koskien palvelun laatua ja riittävyyttä Tavoitteena on saada tietoa, toteutuvatko vanhuspalvelulain velvoitteet ja ikäihmisten laatusuosituksen tavoitteet Toteutuma Toteutuu. Asiakaspalautejärjestelmä on löydetty ja kaikkiin palautteisiin annetaan kirjallinen vastaus. Tarvittaessa ryhdytään välittömästi korjaaviin toimiin. Toteutuu. 8

SOTE, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1 7/ 2016, ulkoiset ja sisäiset erät Heinäkuun Heinäkuun Johdon ennuste Johdon Heinä tot. TULOSLASKELMA JA TP (Käyttös.) TA toteuma toteuma Laskennal. ennuste Johdon ennuste / ennuste / 16/ Heinä TOTEUTUMISENNUSTE 2016 2015 2016 2015 2016 2016 2016 TA 2016 TP 2015 tot. 15 Toimintatuotot Myyntituotot 23 663 485 21 380 500 11 630 120 12 177 557 24 777 340 22 700 000 106,2 % 95,9 % 104,7 % Maksutuotot 14 753 240 14 457 300 7 683 587 7 929 759 15 225 916 15 100 000 104,4 % 102,4 % 103,2 % Tuet ja avustukset 3 699 033 3 928 200 2 045 965 2 111 447 3 817 422 4 235 000 107,8 % 114,5 % 103,2 % Muut toimintatuotot 438 068 534 000 243 948 181 254 325 486 390 000 73,0 % 89,0 % 74,3 % Toimintatuotot yhteensä 42 553 827 40 300 000 21 603 620 22 400 018 44 146 164 42 425 000 105,3 % 99,7 % 103,7 % Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot 52 738 160 52 521 631 30 206 809 31 277 668 54 838 246 53 820 831 102,5 % 102,1 % 103,5 % Palkat ja palkkiot 40 176 983 40 025 000 23 709 153 23 603 572 39 998 067 41 155 000 102,8 % 102,4 % 99,6 % Henkilöstösivukulut 12 561 177 12 496 631 6 497 656 7 674 096 14 840 179 12 665 831 101,4 % 100,8 % 118,1 % Eläkekulut 10 311 417 10 276 037 5 165 761 6 116 447 12 209 088 10 429 037 101,5 % 101,1 % 118,4 % Muut henkilöstösivukulut 2 249 760 2 220 594 1 331 895 1 557 649 2 631 091 2 236 794 100,7 % 99,4 % 116,9 % Palvelujen ostot 148 278 623 143 040 800 77 088 266 80 992 233 155 787 871 150 321 799 105,1 % 101,4 % 105,1 % josta ulkoiset 136 004 137 130 786 101 70 585 111 74 068 080 142 715 159 138 067 100 105,6 % 101,5 % 104,9 % josta sisäiset 12 274 486 12 254 699 6 503 155 6 924 153 13 069 106 12 254 699 100,0 % 99,8 % 106,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 744 403 3 521 000 1 895 304 2 035 072 4 020 533 3 571 000 101,4 % 95,4 % 107,4 % Avustukset 17 592 299 15 979 600 9 727 137 9 925 658 17 951 339 17 879 600 111,9 % 101,6 % 102,0 % Muut toimintakulut 4 930 172 4 755 800 2 699 733 2 803 612 5 119 872 4 755 800 100,0 % 96,5 % 103,8 % Toimintakulut yhteensä 227 283 657 219 818 831 121 617 248 127 034 242 237 717 862 230 349 030 104,8 % 101,3 % 104,5 % Toimintakate 184 729 831 179 518 831 100 013 629 104 634 225 193 571 698 187 924 030 104,7 % 101,7 % 104,6 % Tulosaluiden ennuste SOPA TEPA VAPA JOTUPA ESSHP Sote yht. Toimintatuotot Myyntituotot 3 100 000 4 500 000 14 300 000 0 21900 000 Maksutuotot 300 000 2 800 000 12 000 000 15 100 000 Tuet ja avustukset 3 850 000 2 000 53 000 330 000 4 235 000 Muut toimintatuotot 280 000 40 000 70 000 0 390 000 Toimintatuotot yhteensä 7 530 000 7 342 000 26 423 000 330 000 0 41625 000 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut Henkilöstömenot 5 250 000 14 626 900 32 964 202 414 100 443 000 53 698 202 Palkat ja palkkiot 4 200 000 11 011 800 25 299 704 320 700 40 832 204 Henkilöstösivukulut 1 050 000 3 615 100 7 664 498 93 400 443 000 12 865 998 Eläkekulut 800 000 3 004 300 6 013 450 73 800 443 000 10 334 550 Muut henkilöstösivukulut 250 000 610 800 1 651 048 19 600 2 531 448 Palvelujen ostot 8 760 000 11 392 200 46 134 800 760 400 83 500 000 150 547 400 josta ulkoiset 8 470 000 8 632 100 36 948 300 745 500 83 500 000 138 295 900 josta sisäiset 290 000 2 760 100 9 186 500 14 900 12 251 500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 90 000 1 706 200 1 738 900 5 900 3 541 000 Avustukset 10 620 000 130 000 6 690 900 0 17440 900 Muut toimintakulut 500 000 1 733 500 2 500 000 35 200 4 768 700 Toimintakulut yhteensä 25 220 000 29 588 800 90 028 802 1 215 600 83 943 000 229 996 202 Toimintakate 17 690 000 22 246 800 63 605 802 9 885 600 83 943 000 188 371 202

SOPA, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1 7/ 2016 ulkoiset ja sisäiset erät Heinäkuun Heinäkuun Laskennal. Johdon Johdon Johdon Heinä tot. TULOSLASKELMA JA TP (Käyttös.) TA toteuma toteuma ennuste ennuste ennuste / ennuste / 16/Heinä TOTEUTUMISENNUSTE 2016 2015 2016 2015 2016 2016 2016 TA 2016 TP 2015 tot. 15 Toimintatuotot Myyntituotot 3 987 068 2 788 000 1 339 555 1 795 254 5 343 416 3 100 000 111,2 % 77,8 % 134,0 % Maksutuotot 204 723 302 200 178 219 125 595 144 273 300 000 99,3 % 146,5 % 70,5 % Tuet ja avustukset 3 290 959 3 550 700 1 983 104 2 069 800 3 434 831 3 850 000 108,4 % 117,0 % 104,4 % Muut toimintatuotot 314 967 335 600 173 886 156 584 283 628 280 000 83,4 % 88,9 % 90,1 % Toimintatuotot yhteensä 7 797 718 6 976 500 3 674 763 4 147 232 9 206 148 7 530 000 107,9 % 96,6 % 112,9 % Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot 5 101 064 5 203 800 2 871 810 3 150 743 5 598 177 5 250 000 100,9 % 102,9 % 109,7 % Palkat ja palkkiot 3 908 522 4 150 400 2 219 603 2 389 804 4 208 232 4 200 000 101,2 % 107,5 % 107,7 % Henkilöstösivukulut 1 192 542 1 053 400 652 207 760 938 1 389 945 1 050 000 99,7 % 88,0 % 116,7 % Eläkekulut 948 033 823 700 512 435 583 877 1 080 204 800 000 97,1 % 84,4 % 113,9 % Muut henkilöstösivukulut 244 510 229 700 139 772 177 061 309 742 250 000 108,8 % 102,2 % 126,7 % Palvelujen ostot 8 003 493 7 208 800 4 241 899 4 744 878 8 946 572 8 760 000 121,5 % 109,5 % 111,9 % josta ulkoiset 7 786 178 6 915 600 4 114 483 4 570 625 8 649 373 8 470 000 122,5 % 108,8 % 111,1 % josta sisäiset 217 315 293 200 127 415 174 253 297 199 290 000 98,9 % 133,4 % 136,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 85 105 120 000 45 409 40 217 75 374 90 000 75,0 % 105,8 % 88,6 % Avustukset 11 524 774 9 695 700 6 487 851 6 247 285 11 097 441 10 620 000 109,5 % 92,1 % 96,3 % Muut toimintakulut 542 454 519 200 314 445 291 324 502 567 500 000 96,3 % 92,2 % 92,6 % Toimintakulut yhteensä 25 256 889 22 747 500 13 961 414 14 474 446 26 220 131 25 220 000 110,9 % 99,9 % 103,7 % Toimintakate 17 459 171 15 771 000 10 286 651 10 327 214 17 013 984 17 690 000 112,2 % 101,3 % 100,4 % 10

TEPA, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1 7/ 2016, ulkoiset ja sisäiset erät Heinäkuun Heinäkuun Laskennal. Johdon Johdon Johdon Heinä tot. TULOSLASKELMA JA TP (Käyttös.) TA toteuma toteuma ennuste ennuste ennuste / ennuste / 16/Heinä TOTEUTUMISENNUSTE 2016 2015 2016 2015 2016 2016 2016 TA 2016 TP 2015 tot. 15 Toimintatuotot Myyntituotot 4 760 347 4 386 300 2 519 266 2 506 010 4 735 300 4 500 000 102,6 % 94,5 % 99,5 % Maksutuotot 2 677 274 2 503 500 1 540 699 1 630 991 2 834 175 2 800 000 111,8 % 104,6 % 105,9 % Tuet ja avustukset 0 5 500 0 0 0 2 000 36,4 % #JAKO/0! #JAKO/0! Muut toimintatuotot 41 115 112 500 22 099 11 618 21 615 40 000 35,6 % 97,3 % 52,6 % Toimintatuotot yhteensä 7 478 736 7 007 800 4 082 064 4 148 620 7 591 089 7 342 000 104,8 % 98,2 % 101,6 % Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot 15 095 226 14 626 900 8 466 268 8 559 171 15 381 719 14 626 900 100,0 % 96,9 % 101,1 % Palkat ja palkkiot 11 383 572 11 011 800 6 655 212 6 400 454 10 947 814 11 011 800 100,0 % 96,7 % 96,2 % Henkilöstösivukulut 3 711 654 3 615 100 1 811 056 2 158 717 4 433 906 3 615 100 100,0 % 97,4 % 119,2 % Eläkekulut 3 083 176 3 004 300 1 442 534 1 742 002 3 723 238 3 004 300 100,0 % 97,4 % 120,8 % Muut henkilöstösivukulut 628 478 610 800 368 522 416 715 710 668 610 800 100,0 % 97,2 % 113,1 % Palvelujen ostot 13 670 359 11 892 200 7 041 529 6 379 647 12 335 156 11 392 200 95,8 % 83,3 % 90,6 % josta ulkoiset 11 188 698 9 132 100 5 693 870 4 752 205 9 338 285 8 632 100 94,5 % 77,2 % 83,5 % josta sisäiset 2 481 662 2 760 100 1 347 659 1 627 442 2 996 871 2 760 100 100,0 % 111,2 % 120,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 770 282 1 656 200 864 992 875 324 1 791 427 1 706 200 103,0 % 96,4 % 101,2 % Avustukset 132 169 73 000 83 832 75 817 0 130 000 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muut toimintakulut 1 771 933 1 733 500 1 050 795 1 026 884 1 731 613 1 733 500 100,0 % 97,8 % 97,7 % Toimintakulut yhteensä 32 439 970 29 981 800 17 507 416 16 916 843 31 239 915 29 588 800 98,7 % 91,2 % 96,6 % Toimintakate 24 961 234 22 974 000 13 425 352 12 768 223 23 648 826 22 246 800 96,8 % 89,1 % 95,1 % 11

VAVA, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1 7/ 2016, ulkoiset ja sisäiset erät Heinäkuun Heinäkuun Laskennal. Johdon Johdon Heinä tot. TULOSLASKELMA JA TP (Käyttös.) TA toteuma toteuma ennuste Johdon ennuste ennuste / ennuste / 16/Heinä TOTEUTUMISENNUSTE 2016 2015 2016 2015 2016 2016 2016 TA 2016 TP 2015 tot. 15 Toimintatuotot Myyntituotot 14 915 870 14 206 200 7 772 356 7 876 293 15 115 336 14 300 000 100,7 % 95,9 % 101,3 % Maksutuotot 11 871 243 11 651 600 5 964 669 6 173 173 12 286 221 12 000 000 103,0 % 101,1 % 103,5 % Tuet ja avustukset 84 165 52 000 62 861 41 647 55 762 53 000 0,0 % 63,0 % 66,3 % Muut toimintatuotot 66 224 85 900 35 907 13 052 24 073 70 000 0,0 % 105,7 % 36,4 % Toimintatuotot yhteensä 26 937 503 25 995 700 13 835 793 14 104 166 27 481 392 26 423 000 101,6 % 98,1 % 101,9 % Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot 31 728 482 31 692 200 18 401 998 19 067 346 32 965 813 32 964 202 104,0 % 103,9 % 103,6 % Palkat ja palkkiot 24 448 835 24 425 200 14 552 232 14 626 213 24 573 128 25 299 704 103,6 % 103,5 % 100,5 % Henkilöstösivukulut 7 279 647 7 267 000 3 849 766 4 441 134 8 392 685 7 664 498 105,5 % 105,3 % 115,4 % Eläkekulut 5 925 363 5 909 300 3 040 919 3 489 078 6 798 620 6 013 450 101,8 % 101,5 % 114,7 % Muut henkilöstösivukulut 1 354 284 1 357 700 808 847 952 056 1 594 065 1 651 048 121,6 % 121,9 % 117,7 % Palvelujen ostot 46 120 197 44 818 800 23 074 640 23 405 926 46 778 859 46 134 800 102,9 % 100,0 % 101,4 % josta ulkoiset 36 557 121 35 632 300 18 056 198 18 286 107 37 022 600 36 948 300 103,7 % 101,1 % 101,3 % josta sisäiset 9 563 076 9 186 500 5 018 442 5 119 819 9 756 259 9 186 500 100,0 % 96,1 % 102,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 882 339 1 738 900 981 800 1 118 983 2 145 351 1 738 900 100,0 % 92,4 % 114,0 % Avustukset 5 935 356 6 210 900 3 155 454 3 602 556 6 776 347 6 690 900 107,7 % 112,7 % 0,0 % Muut toimintakulut 2 577 014 2 465 900 1 311 284 1 465 409 2 879 911 2 500 000 101,4 % 97,0 % 111,8 % Toimintakulut yhteensä 88 243 388 86 926 700 46 925 176 48 660 220 91 546 281 90 028 802 103,6 % 102,0 % 103,7 % Toimintakate 61 305 885 60 931 000 33 089 383 34 556 054 64 064 889 63 605 802 104,4 % 103,8 % 104,4 % 12

Mikkelin kaupunki SOSIAALI JA TERVEYSTOIMI TUOTANTOLAUTAKUNTA TALOUDEN TOTEUMINEN, SEURANTARAPORTTI 1.1. 31.7.2016 Toimintatuottojen kehitys ja ennuste Myyntituottojen kehitys ja ennuste Sopa: Mikkeli: Arvioidaan kertyvän noin 300.000 enemmän ja kuntien läpilaskutusta noin 1 milj. euroa. Hirvensalmi: Toteutuu ta mukaisesti. Puumala: Toteutuu ta:n mukaisesti. Tepa: Mikkeli: Toteutuu ta:n mukaisesti. Hirvensalmi: Toteutuu ta:n mukaisesti Puumala: Toteutuu ta:n mukaisesti Vava: Mikkeli: Toteutuu ta:n mukaisesti. Hirvensalmi: Toteutuu ta:n mukaisesti. Puumala: Toteutuu ta:n mukaisesti. Maksutuottojen kehitys ja ennuste Sopa Mikkeli: Toteutuu ta:n mukaisesti Hirvensalmi: Toteutuu ta:n mukaisesti Puumala: Toteutuu ta:n mukaisesti. Tepa Mikkeli: Terveyspalveluiden maksutuotot ylittyvät 0,5 milj. euroa. Suurimmat ylitykset tulevat hammashoidon asiakasmaksujen korotuksista. Hirvensalmi: Toteutuu ta:n mukaisesti Puumala: Toteutuu ta:n mukaisesti Vava: Mikkeli: Laskutus on heinäkuun osalta myöhässä lomien vuoksi, mutta arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Hirvensalmi: Laskutus on heinäkuun osalta myöhässä lomien vuoksi, mutta toteutuu ta:n mukaisesti Puumala: Laskutus toteutuu ta:n mukaisesti Tuet ja avustukset Sopa: Mikkeli. Arvioidaan ylittyvän noin 300.000 eurolla Hirvensalmi: Alittuu noin 15.000 eurolla Puumala: Alittuu noin 15.000 euroa. 13

Tepa: Mikkeli: Ei ole. Hirvensalmi: Ei ole. Puumala: Ei ole. Vava Mikkeli: Hirvensalmi: Ei tukia ja avustuksia. Puumala: Ei tukia ja avustuksia. Muut toimintatuotot Sopa: Mikkeli: alittuu noin 30.000 euroa Hirvensalmi: toteutuu ta:n mukaisesti Puumala: toteutuu ta:n mukaisesti. Tepa: Mikkeli: Avoterveyden huollon toteutuu talousarvion mukaisesti. Päihdepalveluiden vuokratuotoissa vuokratuottojen osuus tulee olemaan noin 50 % arvioidusta. Euromääräisesti tämä tarkoittaa noin 18.000 euron vähennystä. Hirvensalmi: Toteutuu hyvin. Puumala: Toteutuu hyvin. Vava Mikkeli: Ta:n mukainen Hirvensalmi: Ei muita toimintatuottoja. Puumala: Ei muita toimintatuottoja. Menojen kehitys Henkilöstömenojen kehitys ja ennuste Sopa: Mikkeli: Ta 2016 nähden ylittyy noin 50.000 euroa johtuen tilapäisen henkilöstön palkkaamisesta toimeentulotukeen. Hirvensalmi; toteutuu ta:n mukaisesti. Sosiaalityön palkkarahoja kohdistuu kokonaisuudessaan nyt perhepalveluihin. Ylittyvä osa katetaan aikuissosiaalityöhön varatuista määrärahoista. Puumala: 1 määräaikainen ohjaaja on palkattu 4 kuukaudeksi kehittämään sosiaalista kuntoutusta ja tekemään aikuisasiakkaiden sosiaalista kuntoutus / ohjaustyötä. Palkkarahat katetaan ostopalveluista säästyvillä rahoilla. Tepa: Mikkeli: Avoterveydenhuollon ja terveysneuvonnan osalta toteutuu ta:n mukaisesti. Mielenterveysja päihdepalveluissa henkilöstökulut ennustetaan ylittyvän noin 260.000 eurolla. Tämä johtuu siitä, että talousarviota tehtäessä kaikille työntekijöille ei varattu palkkavaroja ja psykiatrien (ostopalvelu) saatavuuden vuoksi tk lääkärien työpanosta on jouduttu käyttämään enemmän mielenterveysvastaanotolla. Ylitys pyritään kattamaan muilla säästöillä. Hirvensalmi: Henkilöstömenot ovat alle talousarvion, koska lääkäripalvelut ovat ostopalveluna. Puumala: Toteutuu ta:n mukaisesti. 14

Vava: Mikkeli: Henkilöstökulujen jaksotuksia ei ole huomioitu ta:ssa, koska Essote ky:n valmistelusta ei ollut tietoa. Vavan osalta vuoden 2015 toteutuma oli 424.500 euroa sivukuluineen. Joten ennustettavissa tälle vuodelle samansuuruista summaa noin 400.000 450.000 euroa. Lisäksi talousarvioon on tehty eläköitymissuunnitelman karsinta 329.200 euroa (sivukuluineen 428.600 euroa). Toteuttamisesta on tehty suunnitelmat, mutta riski ta:n ylityksestä on olemassa ja arvioidaan tällä hetkellä olevan 150.000 euroa. Tilapäisen työvoiman tarve on poissaolojen vuoksi ollut kasvussa kuluvan vuoden aikana. Tämä on huomioitu ennusteessa ja tähän kasvuun pyritään vaikuttamaan hyvin kriittisellä täyttölupa menettelyllä syksyn aikana kustannusten hillitsemiseksi. Henkilöstökulujen arvioidaan yhteensä ylittyvän noin 900.000 1,2 milj. euroa. Hirvensalmi: Yksiköissä on ollut kuluvan vuoden aikana pitkiä työ ja perhevapaita, jotka ovat kasvattaneet tilapäisen työvoiman käyttöä. Tästä huolimatta pysytään talousarviossa. Tällä hetkellä arvioidaan henkilöstökuluissa tulevan säästöä noin 38.000 euroa. Puumala: Puumalan vammais ja vanhuspalvelujen henkilöstökulut pysynevät arvioidun määrärahan puitteissa. Puumalan varahenkilöstö ei ole pystynyt kattamaan perustehtävänsä mukaisesti vammais ja vanhuspalvelujen vuosilomia ja äkillisiä poissaoloja omien pitkien työvapaidensa takia. Tästä johtuen on jouduttu palkkaamaan lisätyövoimaa. Palvelujen ostojen kehitys ja ennuste Sopa: Mikkeli: Lastensuojelun avohuollon ostopalvelumäärärahat ovat ylittymässä noin 200.000 euroa (kustannuspaikka 140231061). Perheiden haasteet ovat monimutkaistuneet ja perheitä tuetaan erilaisin räätälöidyin tukitoimin sekä omana työnä että ostopalveluna. Avohuollon kokonaisuudessa näkyy myös käynnistynyt turvakoti. Valtio rahoittaa turvakodin toiminnan. Tarve palvelulle on ollut jatkuvaa. Kodin ulkopuoliset sijoitukset laitoksiin ovat kasvaneet. Talousarviossa ei pystytty varautumaan kuin yhteen uuteen sijoitukseen. Vuoden alusta lähtien lastensuojelulaitoksiin on tehty 11 uutta sijoitusta. Lisäksi sijaishuollon muutoksia lastensuojelulaitoksesta toiseen lastensuojelulaitokseen on tehty vuoden aikana useita ja kaksi lasta on jouduttu sijoittamaan myös erityisen huolenpidon yksikköön, jossa sijoitukset ovat maksimissaan voineet kestää 90 vrk. Lisäksi perhekodista on yksi nuori jouduttu sijoittamaan lastensuojelulaitokseen. Lisämäärärahaa haetaan kustannuspaikalle 140231031 Mikkelin lastenhuoltolaitokset 1.350.000 euroa. Kaksi sijoitusta on päättynyt lastensuojelulaitoksessa, kuten myös yksi perhekotisijoitus. Toisaalta 1 uusi perhekotisijoitus on jouduttu tekemään. Lisäksi kustannuksia on lisännyt reilun 20 henkilön ympärivuorokautiset perhekuntoutukset. Vanhemmuuden haasteet ovat olleet niin suuret, jotta kotiin annettavat avohuollon tukitoimet eivät ole enää olleet mahdollisia ja riittäviä. Ostopalvelut sekä avo että sijaishuollon osalta arvioidaan ylittyvän 1,55 milj. euroa. Tämä tarkoittaa edelleen sitä, että loppuvuoden aikana ei tapahdu yhtään uutta sijoitusta. Ylityksen arvioinnissa on huomioitu perhehoitoyksikkö Pessin mahdollisen kustannusten alittuminen vajalla 100.000 eurolla vuoden aikana. 15

Hirvensalmi: Avohuollon perheitä on tuettu intensiivisesti kotiin ja avohuollon tukea ostettu myös perhekuntoutuksena perheille. Avohuollon rahat arvioidaan riittävän, kuten myös kodin ulkopuolisiin sijoituksiin ja jälkihuoltoon varatut määrärahat. Puumala: Perhepalveluiden varatut määrärahat tulevat alittumaan. Kodin ulkopuolisiin sijoituksiin uuden sijoituksen osalta oli varauduttu talousarviossa, mutta tämä raha tulee säästymään, koska uusia sijoituksia ei ole tullut. Avohuollon tukitoimia on ostettu arvioitua vähemmän. Tepa: Mikkeli: Ostopalveluissa on ollut pientä nousua johtuen alkuvuoden lääkäripalveluiden ostosta. laboratoriotutkimusten ostoissa on nousua, mutta päihdepalveluiden ostopalveluiden 600.000 euron säästöllä pystytään kattamaan avoterveydenhuollon ylitykset. Terveyspalvelujen osalta mielenterveys ja päihdepalvelut pysyy talousarviossa, mikäli mitään erityisen ei loppuvuoden osalta tule. Palvelujen ostot tullaan alittamaan. Alitus tulee olemaan noin 600 000 euroa, mikäli ostot pysyvät nykyisellä tasolla. Säästöt johtuvat siitä, että ostopalvelurahoihin on varattu kahden psykiatrin ostopalvelurahat ja huonon saatavuuden vuoksi psykiatrityöpanosta on pystytty ostamaan seurantajakson aikana vain yksittäisiä päiviä/kk. Tästä johtuen asiakkaita on jouduttu ohjaamaan erikoissairaanhoitoon tilanteissa, joissa he tarvitsevat psykiatria. Päihdekuntoutuksen ja päihdeasiakkaiden asumispalvelujen ostoja on pystytty vähentämään Toimintakeskus Veturin aloittamisesta johtuen. Veturin päivätoiminta ja avohoitokäynnit ovat vähentäneet hoitopäivien ostoja huomattavasti jo lyhyellä aikavälillä. Päihdeasiakkaiden tehostetun palveluasumisen määrärahasta tulee säästöjä, kun heinäkuun jälkeen 2 asukasta jää pois ja uusia sijoittamisia pyritään välttämään. Säästöä kustannuspaikalta jäisi arviolta 68.498 euroa. Hirvensalmi: Lääkäripalvelujen ostopalvelut ylittyvät, mutta kate tulee osaksi säästyneistä henkilöstömenoista. Puumala: Toteutuu ta:n mukaisesti. Vava: Mikkeli: Vanhusten palvelut Tehostettu palveluasuminen: Tehostetussa palveluasumisessa on ostopalvelujen ylitysriski noin 330.000 euroa. Tehostettuun palveluasumiseen hakijoiden määrä on kasvanut huomattavasti. Arviointivaiheessa asiakkaita pyritään ohjaamaan ensisijaisesti kevyempiin asumismuotoihin tuettuun asumiseen kotihoidon turvin tai tavalliseen palveluasumiseen. Maaliskuussa 2016 hyväksyttyjä hakijoita tehostettuun palveluasumiseen on ollut 50 ja heinäkuun lopussa hakijoita on 87. Kotona paikkaa odottaa 44 ja eri vanhusten palvelujen yksiköissä 43. Mikäli tehostetun palveluasumiseen asiakkaiden sijoittamista jarrutetaan, paine siirtyy akuuttiosastoille, jatkohoitoyksiköihin sekä pahimmillaan erikoissairaanhoidon osastoille. Kotona odottaville asiakkaille on lain mukaan tarjottava tehostetun palveluasumisen paikka 3 kk sisällä päätöksestä. Vaikeavammaiset: Kuljetuspalveluiden kustannuspaikalla / 140233221 on Shl:n sekä Vpl:n asiakkaiden kuljetuspalvelumäärärahat. Kuljetuspalveluasiakkaita 31.12.2015 on ollut yhteensä 1.319 kpl, joista Vpl:n asiakkaita 1.198 kpl ja Shl:n asiakkaita 121 kpl. Tilanteessa 31.3.2016 (3kk) asiakkaita on ollut yhteensä 1.193 kpl, joista Vpl:n asiakkaita 1.089 kpl ja Shl:n asiakkaita 104 kpl. Asiakkaita on ollut 31.7.2016 yhteensä 1.248 kpl, joista Vpl:n mukaisia 1.132 kpl ja Shl:n mukaisia 125 kpl. 16

Vpl:n mukaisen kuljetuspalvelun asiakasmäärä on ollut hieman laskeva. Mikäli VPL:n kuljetuspalvelun asiakasmäärä ei kasva nykyisestä ja toteutuneet kilometrit pysyvät alkuvuoden tasolla, arvioidaan määrärahan riittävän. Palvelu on kuitenkin subjektiivinen oikeus. Sosiaalihuoltolainmukainen kuljetuspalvelu, SHL määrärahaa varattu 80.000 euroa ja tulee riittämään vuodelle 2016. Palvelu on määrärahasidonnainen. Tarvittaessa loppuvuodesta tehdään kielteisiä päätöksiä. Kuljetuspalveluissa on kiinnitetty erityistä huomiota matkojen myöntämiseen. Ensisijaisesti mikäli mahdollista noudatetaan Shl:n mukaista kuljetuspalvelua. Palveluasuminen 140233241: Palveluasuminen on vaikeavammaisille subjektiivinen oikeus. 31.3.2016 asiakkaita on ollut 49 kpl ja 31.7.2016 asiakkaita on ollut 45 kpl. Mikkelissä vain kaksi palveluntuottajaa eikä omaa tuotantoa ole riittävästi. Kilpailua ei alueella synny ja tästä syystä hintataso pysyy korkeana. Varattu määräraha ei tule riittämään. Ylitys noin 326.000 euroa. Kotikuntalain mukaisia korvauksia saadaan noin 220.000 euroa. Ylitysriski on noin 106.000 euroa. Kehitysvammaiset: Laitoshoidon 140233301 määrärahan ylitysriski on 500.000 euroa. Laitoshoitoa ei ole saatu purettu pitkäaikaisen laitoshoidon osalta, koska soveltuvia asumispalvelupaikkoja ei ole ollut. Osa asiakkaista on haasteellisesti sijoitettavia, joten asumispalvelupaikan löytyminen ei ole onnistunut. Asumispalveluista joudutaan myös ajoittain jaksolle laitoshoitoon, kun käytöshäiriöt pahenevat. Siekkilän palvelukodin rakentaminen alkaa tänä syksynä ja asiakkaat voivat siirtyä Vaalijalasta syksyllä 2017. Asumispalvelut/140233321. Määrärahaa ostopalveluille on varattu tälle vuodelle 4.743.900 euroa. Mikäli asiakasmäärä pysyy samana (31.7.2016 tilanne 45 asiakasta), määräraha ylittyy noin 210.000 euroa. Kotikuntakorvaus tasoittaa määrärahaa noin 75.000 eurolla, joten ylitysriski on 135.000 euroa. Vammaispalvelun palvelujen ostoissa kokonaisylitys on noin 741.000 euroa. Mielenterveys päihdepalvelut/ asuminen ja kotikuntoutus. Tämä toiminta kuuluu mielenterveysja päihdepalvelujen kokonaisuuteen: Mielenterveys ja päihdepalvelujen palveluasumisen sekä kotikuntoutuksen ostopalvelujen määrää pyritään edelleen vuoden aikana vähentämään. Tavoitteena on 5 asiakasta vähemmän tehostetussa palveluasumisessa. Tehostetun ja tavallisen palveluasumisen osalta ei vielä alkuvuodesta ole pystytty vähentämään paikkamääriä. Mielenterveyspuolella on jouduttu sijoittamaan kolme uutta vaikeasti hoidettavaa nuorta asiakasta tehostettuun palveluasumiseen. 1.4.2016 alkaen yksi tehostetun palveluasumisen yksikkö muutti toimintansa tavalliseksi palveluasumiseksi. Tämän muutoksen yhteydessä 9 tehostetun palveluasumisen asiakasta siirtyy tavalliseen palveluasumiseen. Mielenterveys tehostetussa palveluasumisessa arvioidaan ylitystä tulevan noin 63.590 euroa ja tavallisessa palveluasumisessa ylitys noin 190.900 euroa. Kotikuntoutuksen kustannuspaikalle ohjautuvat kotikuntoutuksen ja tukiasumisen ostopalvelut. Kotikuntoutuksen ostopalvelu on lopetettu ja asiakkaat siirtyneet oman kotikuntoutuksen piiriin. Kustannuspaikalle kirjautuu vielä tukiasumisen kustannukset kesä joulukuulle. Nämä kustannukset ovat olleet kahden kuukauden laskujen perusteella noin 13 500 euroa/kk ja tämä tekee loppuvuodelle (kesä joulukuu) vielä kustannuksia 94.500 euroa. Kustannuspaikan ylitys tulisi olemaan noin 58.300 euroa. 17

Mielenterveys ja päihdepalvelujen asumispalveluiden osalta talousarvion arvioidaan ylittyvän yhteensä 244.300 euroa. Hirvensalmi: Vanhusten palvelut: Tällä hetkellä arvioidaan palvelujen ostojen määrärahan hoidon ja hoivan osalta riittävän ja alittuvan noin 49.000 euroa. Vaikeavammaisten palvelut: Kuljetuspalvelut/ 140233222: Tilanne 31.7.2016. Vpl:n mukaisia asiakkaita 69 kpl ja Shl:n mukaisia asiakkaita 7 kpl yhteensä 76 asiakasta. Asiakasmäärä on vähentynyt vuonna 2015 verrattuna yhteensä 6 asiakkaalla. Vähennystä on molemmissa asiakasryhmissä. Määräraha on ylittymässä noin 26.000 euroa. Kustannuksia ei voi suoraan suhteuttaa asiakasmäärään vaan kustannusten määrä kehittyy myönnetyn palvelun käytöstä. Vpl:n mukaisia asiakkaita on myönnetyissä kuljetuspalveluissa huomattavasti enemmän kuin Shl:n asiakkaita. Vpl:n mukaista palvelua voi käyttää myös naapurikuntien alueella, jolloin kustannukset nousevat. Vaikeavammaisten palvelujen ylityspaine: Kuljetukset 26.000 euroa ja apuvälineissä 125 euroa. Yhteensä 26.125 euroa. Kehitysvammaisten palvelut: Kehitysvammaisten asumispalvelut/140233322: Määrärahaa on varattu 203.600 euroa. Asiakkaita 8 ja asiakasmäärä on pysynyt koko vuoden samana. Määräraha on ylittymässä 50.000 eurolla. Kehitysvammaisten palveluissa laitoshoidon/140233302 määrärahasta jää säästöjä ellei tule yllättävää sijoitustarvetta. Laitoshoitoa käytetään lyhytaikaisjaksoihin ja näiden määriä ja kustannuksia on vaikea ennustaa. Säästöä määrärahasta arvioidaan jäävän 14.000 euroa. Ylityspaine asumisessa ja laitoshoidossa yhteensä 36.000 euroa. Hirvensalmella kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten ostopalvelujen ylityspaine on yhteensä 62.125 euroa Mielenterveys palveluasuminen /140233412: Yksi nuorempi asiakas on jouduttu sijoittamaan ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Kustannuspaikalla ei määrärahavarausta. Kustannukset tulevat olemaan noin 32.000 euroa/vuosi. Hirvensalmen palvelujen ostoissa on ylityspainetta yhteensä noin 100.000 euroa. Puumala: Vanhusten palvelut: Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä on hieman kasvanut alkuvuoden aikana (8 asiakasta) vanhojen tilapäisen kotihoidon asiakkaiden voinnin muuttuessa ja palvelujen tarpeen kasvaessa. Muuten tilapäistä kotihoitoa on purettu ja uudet asiakkuudet arvioidaan tarkasti. Puumalan tavallinen palveluasuminen alittuu ja tehostettu palveluasuminen ylittyy. Tehostettua palveluasumista on lisätty 1.3.2016 kymmenellä paikalla. Omaishoidontuen asiakkaita on ollut 29 asiakasta alkuvuodesta ja luonnollisen poistuman kautta asiakkaita on tällä hetkellä 18 asiakasta. Määräraha riittää mahdollisille uusille asiakkaille. Tällä hetkellä arvioidaan palvelujen ostojen määrärahan hoidon ja hoivan osalta riittävän. Vammaisten palvelut: Kuljetuspalveluasiakkaita on 113 kpl ja määrä on vähentynyt viime vuoden heinäkuusta 7 asiakkaalla. Uusia hakemuksia tulee noin 1 3 kuukaudessa. 18

Vaikeavammaisten asumispalvelupäivissä näkyy kahden asiakkaan lisäys ostopalveluissa. Kehitysvammaisten laitoshoitopäivät ovat vähentyneet 211 htp viime vuoden vastaavasta ajankohdasta (ostopalvelu). Oma toiminnan asukasmäärät ja hoitopäivät ovat pysyneet ennallaan. Työ ja päivätoiminnassa ei ole muutoksia. Kehitysvammaisten asuntolassa on aloitettu asukkaille ateriapalvelut 1.3.2016 alkaen. Ateriapaketti vapauttaa työntekijän aikaa asukkaille ja takaa monipuolisen, ravitsemussuositusten mukaiset ateriat jokaiselle asukkaalle. Etelä Savon sairaanhoitopiirin laskutus: Erikoissairaanhoidon laskutuksen ennustetaan toteutuvan 83,9 milj. euroa. Määrärahavarausta on 78,8 milj. euroa. Lisämäärärahaa haetaan 5 milj. euroa ja tässä on huomioitu vuoden 2015 ylijäämän palautus. Kuntalaskutus on tällä hetkellä 9 %:n kasvussa. Sairaanhoitopiiriltä saadun selvityksen mukaan asiakkuudet ovat lisääntyneet noin 2.900 asiakkaalla, joista Mikkelin asiakkaita noin 1.500 asiakasta. Muiden toimintakulujen kehitys Sopa: ta:n mukaisesti Hirvensalmi: ta:n mukaisesti Puumala: ta:n mukaisesti Tepa: Mikkeli: ta:n mukaisesti Hirvensalmi: ta:n mukaisesti Puumala: ta:n mukaisesti. VAVA: Mikkeli: ta:n mukaisesti Hirvensalmi: ta:n mukaisesti Puumala: ta:n mukaisesti Avustukset Sopa Mikkeli: Työmarkkinatuen kuntaosuuden arvioidaan ylittyvän noin 700.000 euroa. Kustannukset kuukausittain ovat noin 300.000 euroa. Uusi työllisyydenhoidon ohjelma on vahvistettu kesällä ja sen mukaisia toimia toteutetaan ja kehitetään. Perustoimeentulotuen arvioidaan ylittyvän noin 60.000 euroa, asiakaskohtaiset kustannukset ovat hivenen nousseet. Hirvensalmi: Hirvensalmen toimeentulotuenmenot arvioidaan alittuvan noin 10.000 euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden arvioidaan ylittyvän noin 50.000 euroa. Puumala: Toimeentulotuen menot arvioidaan ylittyvän noin 10.000 euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyy noin 20.000 euroa. Tepa Mikkeli: ei merkittäviä avustuksia. Toteutuu ta:n mukaisesti. Hirvensalmi: ta:n mukaisesti. Puumala: ta:n mukaisesti. Vava Mikkeli: Henkilökohtaiset avustajat/mikkeli 140233181: Asiakkaita oli vuonna 2015 yhteensä 324 asiakasta. Alkuvuodesta 2016 asiakasmäärä hieman laski, mutta 31.7.2016 asiakkaita on 335 kpl. 19

Henkilökohtainen avustaja on vaikeavammaiselle subjektiivinen oikeus. Myös kehitysvammaisten asumispalveluyksiköihin myönnetään henkilökohtaisia avustajia, koska heillä on oikeus avustajapalveluihin. Avustukset ylittyvät tällä asiakasmäärällä on noin 280.000 euroa. Omaishoidon tuki: vanhusten, vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten omaishoidon tukeen on talousarviossa varattu yhteensä 2.350.500 euroa. Heinäkuussa on maksettu kesäkuun tuki eli ennuste on tehty puolen vuoden tilanteen mukaan. Tämän hetken asiakasmäärällä varattu määräraha riittää, mutta tarkoittaa että uusia omaishoidon sopimuksia tehdään poistuvien tilalle. Uusia hakemuksia tulee noin 20 kpl/kk ja kriteerit täyttävät saavat omaishoidon päätöksen. Kustannuspaikalta menee myös lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseksi sijaishoitajien palkkiot. Jos asiakasmäärät kasvavat enemmän kuin poistuvien määrä on, ylitysriskiksi arvioidaan olevan omaishoidontuen osalta noin 120.000 euroa ja sijaishoidon osalta noin 10.000 euroa eli yhteensä 130.000 euroa. Hirvensalmi: Henkilökohtaiset avustajat/ 14233182: Tilanteessa 31.7.2016 asiakasmäärä oli 12 asiakasta. Asiakasmäärä ei ole kasvanut, mutta asiakkaissa on asiakkaita, jotka tarvitsevat jatkuvasti kaksi avustajaa ja tästä syystä tuntimäärät ovat suuria. Lisäksi palvelusetelillä on myönnetty ajoittain lisäavustajia. Palvelu on subjektiivinen oikeus asiakkaille. Tällä asiakas ja tuntimäärällä ylitysriski on noin 55.000 euroa. Hirvensalmella jää säästöön vaikeavammaisten asumispalvelun määräraha 75.000 euroa. Tällä säästöllä katetaan henkilökohtaisten avustajien määrärahan ylitys. Omaishoidon avustuksien määräraha on 150.000 euroa ja arvioidaan tällä hetkellä kuluvan kokonaisuudessaan. Palvelua myönnetään määrärahan puitteissa. Lisämäärärahatarpeen arvioidaan olevan omaishoidon tuen osalta 9.000 euroa ja sijaishoidon osalta 1.000 euroa eli yhteensä 10.000 euroa. Puumala: Omaishoidontuen asiakkaita on ollut 29 alkuvuodesta, nyt luonnollisen poistuman kautta asiakkaita on 18. Puumalan osalta omaishoidontuki alittuu noin 10.000 euroa. Johdon analyysi Tuotantolautakunta Tulot: Tulojen arvioidaan ylittyvän talousarvioon verrattuna tällä hetkellä 2,1 milj. euroa. Suurin ylitys syntyy kuntien välisestä Proconsona laskutuksesta, jota ei ole budjetoitu (1 milj. euroa). Maksutuotot kasvavat noin 0,6 milj. euroa johtuen asiakasmaksukorotuksista ja muut tuet ja avustukset noin 0,3 milj. euroa johtuen Turvakodin valtionavustuksesta. Tulojen kasvu on talousarvioon nähden 5 %. Sisäiset rekrytointiyksikön laskutukset muille tulosyksiköille voi nostaa loppuvuodesta myyntituotot vuoden 2015 tilinpäätöksen tasolle. Menot: Menoissa henkilöstömenoissa on sosiaalikuluineen yhteensä 1,2 milj. euron ylitysriski. Eläköitymissuunnitelma ei ole toteutunut teoreettisen karsintaa vastaavalla tavalla (0,8 milj. euroa, toteutumassa 0,3 milj. euroa), mutta tiukalla rekrytoinnin tarkastelulla osa karsinnasta voidaan toteuttaa. Osan henkilöstön siirtymisellä jo Essote ky:n palvelukseen tuo säästöjä henkilöstömenoissa, mutta tulee erikoissairaanhoidon kuluina takaisin. Essote ky:n aloitus vuoden 2017 alussa lisää joulunaikaisten erilliskorvauksien noin 0,5 milj. euron kirjaamista vuoden 2016 menoksi, kun aikaisempina vuosina viimeinen palkka ajo on tehty uuden vuoden puolelle. Sen lisäksi lomapalkkavarauksen vaikutusta vuoden 2016 menoihin on vaikea arvioida, mutta nyt on varauduttu 0,4 milj. euron ylitykseen. 20

Palveluiden ostoissa terveyspalveluissa päihdepalveluiden palveluiden ostot alittuvat noin 0,6 milj. euroa, josta osalla katetaan lääkäripalveluiden ostopalveluiden ylityksiä (0,1 milj. euroa). Sosiaalipalveluissa ylitys on 1,5 milj. euroa. Vammais ja vanhuspalveluiden määrärahat ylittyvät 1,3 milj. euroa, josta vanhuspalveluiden osuus on 0,6 milj. euroa ja vammaispalveluiden 0,7 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon ostot ylittyvät 5 milj. euroa. Palveluiden ostojen ylitys on yhteensä 7,3 milj. euroa. Avustuksien osalta työmarkkinatuen kuntaosuus ja perustoimeentulotuet tulevat ylittymään yhteensä noin 0,7 milj. euroa ja vammais ja vanhuspalveluiden omaishoidon tuessa on 0,1 milj. euroa ylitysriski ja henkilökohtaisissa avustajissa 0,3 milj. euron riski. Kunnilta laskutettavat toimeentulotuen ym. Proconsonan yhteiset palvelut ovat noin 1 milj. euroa, joka nostaa avustuksien kokonaissummaa. Avustukset ylittyvät ilman kuntien läpilaskutusta 1,1 milj. euroa. Menojen arvioidaan ylittyvän yhteensä 9,6 milj. euroa ilman Proconsonan läpilaskusta, josta oman toiminnan osuus on 4,6 milj. euroa. Mikkelin tuotantolautakunnan toimintakate on talousarviossa 179.519.000 euroa. Toimintakatteen arvioidaan heinäkuun seurannan perusteella olevan 187.924. 030 euroa, jolloin ylitystä olisi 8.405.030 euroa eli 4,8 % talousarvioon verrattuna. Tilinpäätöksessä 2015 toimintakate oli 184.729.953 euroa ja kasvua tilinpäätökseen verrattuna olisi 1,7 %. Mikkeli: Oman toiminnan talousarvion ylitykset johtuvat vanhuspalveluiden asumispalveluiden hinnankorotuksista, asumispalvelupaikkojen paikkojen lisätarpeesta sekä henkilöstömenoista, vammaispalveluissa pääosin asumispalveluista, mielenterveys ja päihdepalveluissa asumispalveluista, sosiaalipalveluissa lastensuojelun ostopalveluista, työmarkkinatuen kuntaosuudesta. Oman toiminnan ylitys yhteensä 4,6 milj. euroa. Oman tuotannon tulojen lisäys 1 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon määrärahat ylittyvät 5 milj. euroa. Mikkelin tuotanto nettona ylittyisi 8,6 milj. euroa. Hirvensalmi: Hirvensalmella ylityksiä talousarvioon nähden arvioidaan tulevan vammaispalveluihin, mielenterveys ja päihdepalveluihin, työmarkkinatuen kuntaosuuteen sekä perustoimeentulotukeen. Osa ylityksistä katetaan säästyvillä määrärahoilla. Nettoylitysriski on yhteensä 145.000 euroa. Puumala: Puumalassa ylityksiä talousarvioon nähden arvioidaan syntyvän työmarkkinatuen kuntaosuuteen 20.000 euroa. Puumalassa muut kustannukset tulevat alittumaan, joten määrärahojen osalta ei ole ylitysriskiä. Johdon toimenpiteet: Osa palvelurakenteen muutoksista siirtyy Essote ky:n toteutettavaksi vuonna 2017. Koska tuottavuusohjelmassa ja palvelukorteilla määritellyt toimenpiteet siirtyvät myös suunnittelut säästöt eivät toteudu. Tämän lisäksi myös asiakasmäärien kasvu lisää lisämäärärahan tarvetta ja määrärahat on käytetty ennen lokakuun seurantaa. Myöskään eläköitymissuunnitelma ei toteudu kaikilta osin. Lisämääräraha esitetään seuraaviin palveluihin: Sosiaalipalvelut kustannuspaikalle 140231031 Mikkelin lastenhuoltolaitokset 1.350.000 euroa kustannuspaikalle 140231061 Mikkelin avohuollon tukitoimet 200.000 euroa kustannuspaikalle 140231311 Mikkelin työmarkkinatuki 700.000 euroa Vammais ja vanhuspalvelut 21

kustannuspaikalle 140233373 Annakoti 100.000 euroa kustannuspaikalle 140233374 Pietarinpirtti 100.000 euroa kustannuspaikalle 140233378 Kyyhkylä 100.000 euroa kustannuspaikalle 140233241 Mikkelin asumispalvelut (vamm.) 100.000 euroa kustannuspaikalle 140233301 Mikkelin laitoshoito (keh.vamm.) 500.000 euroa kustannuspaikalle 140233321 Mikkelin asumispalvelut (keh.vamm.) 130.000 euroa kustannuspaikalle 140233392 Mielenterveys tehostettu as.palvelut 190.000 euroa kustannuspaikalle 140233141 Kotikuntoutus 58.000 euroa Erikoissairaanhoito kustannuspaikalle 140234101 Somaattinen erikoiss. 2.500.000 euroa kustannuspaikalle 140234101 Psykiatrinen erikoiss. 2.500.000 euroa Lisämäärärahaesitys yhteensä 8.528.000 euroa Muut lisämäärärahojen tarpeet katetaan tulojen lisäyksellä. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toimenpiteet on esitetty palvelukorttien yhteenvedossa. 22

PALVELUSELVITYKSEN YHTEENVETO Vuonna 2014 tehdyn palveluselvityksen pohjalta on laadittu toimenpidekortit, joiden perusteella toimintaa kehitetään tulevina vuosina ja haetaan sekä taloudellisista että toiminnallista tehokkuutta. Toimenpidekortit on päivitetty ja lisätty uusia palvelukokonaisuuksia, joita kehitetään. Toimenpidekortit sisältävät seuraavat kokonaisuudet: 1. Työmarkkinatuen kuntaosuus 2. Kehitysvammapalveluiden kehittäminen 3. Palvelurakenteen keventäminen 4. Lasten ja nuorten psykiatrian käytön ja kapasiteetin vähentäminen 5. Aikuispsykiatrian palvelujen vähentäminen ja kustannusten karsiminen 6. Kotihoito ja kriteerit 7. Mielenterveys ja päihdepalveluiden asumispalveluiden vähentäminen 8. Palveluohjaus 9. Perhepalveluiden kehittäminen ja lastensuojelun kustannusten vähentäminen 10. Päihdeavohuollon kehittäminen 11. Toiminnanohjaus 12. Vaikeavammaisten asiakaskohtaisten kustannusten laskeminen 13. Vuodeosastoselvitys 14. Työn seurannan ja suunnittelun kehittäminen Toimenpidekorteissa on kuvattu toimenpide ja sen vaikutus asiakkuuksiin, talouteen, henkilöstöön sekä sidosryhmiin. Taloudellisista vaikutukset vuosittain ovat seuraavat: Toimenpide Vuosi 2016 Vuosi 2017 Tulosalue Työmarkkinatuen kuntaosuus hillitään kasvua hillitään kasvua sosiaalipalvelut Kehitysvammapalveluiden kehittäminen tarkentuu suunnittelun aikana tarkentuu suunnittelun aikana vammais ja vanhuspalvelut Palvelurakenteen keventäminen ei vielä vaikutusta kustannukset vähenevät 2025 mennessä Lasten ja nuorten psykiatrian käytön ja kapasiteetin vähentäminen Aikuispsykiatrian palvelujen vähentäminen ja kustannusten karsiminen 920.000 euroa 1,3 milj. euroa erikoissairaanhoidon kustannuksista 1,3 milj. euroa erikoissairaanhoidon kustannuksista vammais ja vanhuspalvelut sosiaalipalvelut terveyspalvelut Kotihoito ja kriteerit 370.000 euroa vammais ja vanhuspalvelut Mielenterveys ja päihdepalveluiden asumispalveluiden vähentäminen 233.500 euroa 233.500 euroa terveyspalvelut ja vammais ja vanhuspalvelut 23

Toimenpide Vuosi 2016 Vuosi 2017 Tulosalue Palveluohjaus toiminnan tehostaminen vammais ja vanhuspalvelut Perhepalveluiden kehittäminen ja lastensuojelun kustannusten vähentäminen 60.000 euroa/asiakas sosiaalipalvelut Päihdeavohuollon kehittäminen 100.000 euroa/vuosroa/vuosi 100.000 eu terveyspalvelut Toiminnanohjaus 35.000 euroa vammais ja vanhuspalvelut Vaikeavammaisten asiakaskohtaisten kustannusten laskeminen kustannusten kasvun hillitseminen 20.000 euroa/vuosi tarkentuu vammais ja vanhuspalvelumin myöhem Vuodeosastoselvitys 500.000 euroa 500.000 euroa Työn seurannan ja suunnittelun kehittäminen säästöt vuonna 2018 säästöt vuonna 2018 vammais ja vanhuspalvelut Yhteensä 3.149.000 euroa 2.523.000 euroa TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2016 Työmarkkinatuen kuntaosuus Työmarkkinatuen kuntaosuuden vähentämiseksi tehty toimenpideohjelma on tehty kesällä. Vaikutukset työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun taittumiseen toteutuvat vasta myöhemmin. Ylitysriski on 0,7 milj. euroa. Säästötavoite 300.000 euroa ei toteudu. Kehitysvammapalveluiden kehittäminen Asiakkuudet on käyty läpi ja laitoshoitoa puretaan. Uuden palvelukodin suunnittelu etenee kevään aikana ja rakentaminen alkaa syksyllä 2016 ja arvioitu valmistuvan 2017 syksyllä. Tämä mahdollistaa laitoshoidon voimakkaampaa purkamista, säästöt näkyvät vasta 2018 puolella. Kuitenkin laitoshoidosta siirretään aina kuin mahdollista asiakkaita asumispalveluihin. Anttolan ryhmäkodin toiminta käynnistyi suunnitellusta joulukuussa 2015. Kaikki asiakaspaikat ovat käytössä. Osa asiakkaista siirtyi ryhmäkotiin ostopalveluiden piiristä (asumispalvelut, laitoshoito). Kehitysvammapoliklinikan osalta selvitystyö toiminnan järjestämistavoista Essoten alueella on käynnissä. Poliklinikkakäynteihin tehdään aina maksusitoumus Palveluneuvossa. Tällä hetkellä ei ole kustannuksien osalta ylityspainetta. Palvelurakenteen keventäminen Tuotantolautakunta luopui oman palvelutalon tavoittelemisesta 15.6.2016. Omaishoitajien vapaapäivien aikaisen hoidon järjestämisen osalta suunnitelmat tehdään osastojen toiminnan uudelleen järjestelyjen yhteydessä. Perhehoitoa tarjotaan esisijaisena tapana omaishoitajien vapaisiin. Taloudelliset vaikutukset realisoituvat vuonna 2017. 24

Lasten ja nuorten psykiatrian käytön ja kapasiteetin vähentäminen Toimintamalli on valmistelussa Essote ky:ssä ja vaikutukset organisaatiomuutoksen kautta, kun integraatio peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon osalta toteutuvat vuoden 2017 aikana. Asetettu säästötavoite 920.000 euroa ei toteudu. Aikuispsykiatrian palvelujen vähentäminen ja kustannusten karsiminen Tavoitteena on perustason vahvistaminen, palveluohjauksen tehostaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päällekkäisten prosessien purkaminen. Tämä vaatii erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen yhteisten toimintamallien laatimisen. Mielenterveys ja päihdeasiakkaiden peruspalvelut sekä erikoissairaanhoidon psykiatria yhdistyvät Etelä Savon sotekuntayhtymän Mielenterveys ja päihdepalveluihin 1.1.2017. Ennen yhdistymistä luodaan peruspalvelupainotteiset avohoidon toimintamallit sekä mahdollisesti yhdistetään avohoidon toiminnot samoihin fyysisiin tiloihin. Lopulliset yhteiset tilat valmistuvat Mielentaloon helmikuussa 2020. Yhteisten toimintamallien osalta työskentely on aloitettu. Palvelukortissa kuvattu hoitajaresurssin siirto ei ole onnistunut neuvotteluista huolimatta. Vuoden 2016 osalta mielenterveys ja päihdeasiakkaiden hoitaminen peruspalveluissa erikoissairaanhoidon aikuispsykiatrian sijaan on hankaloitunut verrattuna edelliseen vuoteen. Tämä johtuu psykiatriresurssin vajauksesta. Psykiatrityöpanoksesta on sovittu, että erikoissairaanhoidon psykiatrian tulosalueen tulee tuottaa se peruspalvelujen käyttöön. Psykiatrityöpanoksen puutteen vuoksi vuonna 2016 asiakkuuksia on jouduttu ohjaamaan erikoissairaanhoidon hoidettavaksi. Mikäli vajaus psykiatrityöpanoksessa jatkuu, asiakkuuksia valuu erikoissairaanhoitoon lisää ja erikoissairaanhoidon osuus tulee kasvamaan entisestään. Näin ollen myöskään palvelukortissa olevat euromääräiset tavoitteet eivät tule toteutumaan. Asetettu säästötavoite 1,3 milj. euroa ei toteudu. Kotihoidon kriteereiden tarkastelu (tilapäinen kotihoito) Kotihoidon palvelua arvioidaan kriittisesti palveluneuvon osalta, matalan kynnyksen palveluita on lisätty (ikäihmisten terveystapaaminen ja sairaanhoitajan vastaanotto), jotta tilapäisen kotihoidon palvelua saadaan vähennettyä. Ikäihmisten terveystapaamisissa on käynyt 40 henkilöä, käyntejä toteutunut 42. Sairaanhoitajan vastaanotolla on käynyt 346 asiakasta, käyntejä 485. Sairaanhoitajan vastaanotto on yhtenä päivänä viikossa, jolloin asiakkaita käy noin 20 30. Ikäihmiset ovat löytäneet palvelun hyvin. Kotihoidon asiakkuudet käyty läpi ja asiakkuuksia ohjattu avoterveydenhuollon puolelle, mikäli asiakas pystyy käyttämään avopalveluita. Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä on pysynyt vuoden 2015 tasolla (12/2015 1014 asiakasta, 3/2016 1013 asiakasta ja 7/2016 1131 asiakasta). Kotihoidon peittävyyden tavoiteprosenttia 13 14 on saavutettu. Valtakunnan tilastojen mukaan peittävyys oli 2015 marraskuussa 13,8 % Hilmo seurannassa (vain 30.11.2015 tilanne). Maisema seurannassa peittävyys on 15,1 % ja vastaavana aikana vuonna 2015 peittävyys on ollut 17,4 %. Tilapäisen kotihoidon asiakasmäärät ovat vähentyneet tammi heinäkuussa 97 asiakkaalla verrattuna alkuvuoden 2015 tilanteeseen. Heinäkuun seurannan mukaan tänä vuonna voitaisiin saavuttaa 100.000 euron säästö. Mielenterveys ja päihdepalveluiden asumispalveluiden vähentäminen Mielenterveys ja päihdepalvelujen palveluasumisen sekä kotikuntoutuksen ostopalvelujen määrää pyritään edelleen vuoden aikana vähentämään. Tavoitteena on 5 asiakasta vähemmän tehostetussa palveluasumisessa. Tehostetun ja tavallisen palveluasumisen osalta ei vielä alkuvuodesta ole pystytty vähentämään asiakasmääriä. Mielenterveyspuolella on jouduttu sijoittamaan kolme uutta vaikeasti hoidettavaa nuorta asiakasta tehostettuun palveluasumiseen. 25

Kotikuntoutuksen ostopalvelu on purettu ja asiakkaiden palvelut järjestetään nyt oman kotihoidon toimesta. Tukiasumisessa on edelleen 13 asiakasta. Edelleen selvitetään olisiko mahdollisuuksia saada näitä asiakkaita siirtymään omien palvelujen piirin. Omien palvelujen piiriin siirtäminen edellyttää työtoiminnan ja asiakkaan muun hoidon/kotiin annettavan tuen järjestämistä. 1.4.2016 alkaen yksi mielenterveysasiakkaiden tehostetun palveluasumisen yksikkö muuttui toimintansa tavalliseksi palveluasumiseksi. Tämän muutoksen yhteydessä 9 tehostetun palveluasumisen asiakasta siirtyi tavalliseen palveluasumiseen. Päihdeasiakkaiden tavallista palveluasumisen hoitopäivät ovat tasaisesti vähentyneet vuoden 2016 aikana. Suureksi osaksi tähän on vaikuttanut päihdeasiakkaiden päivätoimintakeskus Veturin avautuminen vuoden 2016 alussa. Veturista käsin on pystytty tarjoamaan tiiviimpää avohoidon tukea päihdeasiakkaille laitoshoidon ja asumispalvelujen sijaan. Mielenterveys ja päihdepalveluiden asumispalveluille asetettu 233.500 euron säästötavoite ei toteudu. Palveluohjaus Asiakkaat pääsevät palvelutarpeen arviointiin ja saavat palveluohjausta tasapuolisesti. Asiakkaita ohjataan aina ensisijassa kevyempien palveluiden piiriin ja mahdollisuuksien mukaan järjestöjen ja 3. sektorin toimintaan. Palvelutarpeen arviointi toteutuu yhdenmukaisella tavalla ja sen ansiosta kotihoidon peittävyydessä on päästy valtakunnalliseen tavoitetasoon. Sairaanhoitajan matalankynnyksen maksuton vastaanottotoiminta 1 pvä/vko on alkanut vuoden 2016 alusta. Asiakkaita vastaanotolla käy 20 30/pvä. Ikäihmisten ja omaishoitajien terveystarkastuksia jatketaan. Terveystarkastuksiin annetaan asiakkaille joustavasti aikoja heidän tarpeidensa mukaan. Rajapinta palvelurakenteen keventämiseen: Palveluneuvossa käydään läpi kaikki omaishoidon lakisääteisiin vapaapäiviin oikeutetut omaishoitajat. Asiakkaat ohjataan hoidettavia vapaapäivien ajaksi pois sairaalaosastolta esim. perhehoitoon ja asumispalveluyksiköihin. Vammaispalvelun osalta tiivistetty SAS toimintaa ja palveluasumisen päätösten osalta tehdään tiiviisti moniammatillista työtä ja arviointia. Perhepalveluiden kehittäminen ja lastensuojelun kustannusten vähentäminen Perhepalveluissa asiakkuudet ovat muuttuneet entistä vaikeammiksi ja sijoituksia alkuvuonna eri palvelumuotoihin (perhekoteihin, lastensuojelulaitoksiin) on tehty yhteensä 11. Nuorten huumeiden käytön lisääntyminen näkyy sijoituksissa. Kustannuksia ei ole saatu vähentymään ja määrärahoissa on tulossa 1,5 milj. euron ylitys. Asetettu 350.000 euron säästötavoite ei toteudu. Päihdeavohuollon kehittäminen Päihdeavohuollon toiminnan kehittämisen tavoitteena on tehostaa päihdeavohoitoa/ kuntoutusta asiakkaan tarpeisiin perustuen. Tarkoituksena on asiakkaan tukeminen päihteettömyyteen avohuollon keinoin laitospalveluiden sijaan. Uuden toiminnan asiakastavoite on ensimmäisenä vuonna (2016) 60 yksittäistä asiakasta (Kinnarin asumispalveluyksikössä ollut 10 asiakasta, joten lisäys 50 asiakasta). Uuden toiminnan tavoitteena on vähentää laitoskuntoutuksen hoitopäivämäärää sekä siten laitoskuntoutuksen kustannuksia. Toimintamallin uudistumisen myötä Kinnarin asumispalveluyksikön toiminta lakkasi 31.12.2015 ja sen henkilöstö siirtyi tuottamaan päihdeavohuollon palveluita Toimintakeskus Veturista käsin. Toimintakeskus Veturi on matalankynnyksen päivätoimintakeskus, joka tarjoaa päivätoiminnan lisäksi jalkautuvaa päihdeavohoitoa. 26

Ajalla 1.1. 31.3.2016 Toimintakeskus Veturin henkilökunnan työ suuntautui yksinomaan jalkautuvaan päihdeavohoitoon. Tuona aikana yksittäisiä asiakkaita oli kuukausittain noin 40 ja kuukausittaiset käyntimäärät vaihtelivat 80 110 käynnin välillä. Veturin osalta päivätoiminta päästiin toimitilojen lupa asioiden viivästymisen vuoksi aloittamaan vasta 11.4.2016. Ajanjaksolla 1.1. 31.7.2016 Veturissa oli asiakkuuksia 46 ja päivätoiminnankäyntejä 503 ja erilaisissa ryhmissä käyntejä 100. Vastaavasti päihdeasiakkaiden asumispalveluhoitopäivien määrä on laskenut noin 3000 hoitopäivää ja päihdehuollon laitoskuntoutuksen hoitopäivät noin 1000 hoitopäivää verrattuna edellisvuoden vastaavaan seurantajaksoon. Näin ollen Toimintakeskus Veturin osalta päihdehuollon avohoidon tehostaminen on selvästi vähentänyt sekä asumispalvelu että laitoshoidon ostoja. Päihdeavohuollon kehittämisen säästötavoite 100.000 euroa toteutuu ja mahdollista saada säästöjä yhteensä 600.000 euroa, jos asiakasmäärien kehitys ei kasva merkittävästi. Toiminnanohjaus Mikkelin kaupungin taajama alueen kotihoito ja Hirvensalmen kotihoito toimii tehokkaasti. Myös Puumalan kotihoito on päässyt tavoitteeseen kevään ja kesän 2016 aikana. Alkuvuoden 2016 prosentit vaihtelevat 59 63 % eli tavoiteprosentti 60 on saavutettu ja siinä pysytty. Muiden ympäristöseutujen välittömän työajan prosentit lähihoitajilla vaihtelevat 49 58 %:n välillä. Ympäristöseuduista välittämän työajan prosentit ovat Haukivuorella 57 %, Ristiina Suomennimellä 55 % ja Anttolassa 52 %. Sairaanhoitajien välittömän työajan prosenteissa on päästy 39 %:iin (tavoite 40 %). Sähköisen ovenavausjärjestelmän pilotointia on käynnissä kotihoidon eteläisellä alueella. Tilapäisen henkilöstön vähentämisellä on mahdollisuus saavuttaa 35.000 euron säästöt. Vaikeavammaisten asiakaskohtaisten kustannusten laskeminen Vammaispalvelun koko toiminnan kehittäminen jatkuu yhä uusia edullisempia toimintatapoja etsimällä ja kehittämällä. Tavoitteena on saada kustannusten kasvua hillittyä vuonna 2016. Alueellinen seudullinen vammaispalvelutyöryhmä toimii ja uusia kehittämisideoita selvitellään. Essotelle ehdotetaan seudullisen henkilökohtaisen avustajakeskuksen toteuttamista kuntien nykyistä henkilöstöä hyödyntäen. Tämän hetken arvion mukaan kustannukset tulevat laskemaan vuoden 2015 tilinpäätöksen tasosta. Henkilökohtaiset avustajat on subjektiivinen oikeus. Vaikeahoitoisten vammaisten asiakkaiden kotona selviytyminen lisää henkilökohtaisten avustaja päätösten määrää. Asiakkaiden selviytymistä tuettava kotona, mikä selittyy tuntimäärien lisäkasvulla. Vuonna 2016 vammaispalvelussa pyritään mahdollisimman tarkkaan arvioimaan palvelusuunnitelman mukaisesti henkilökohtaisen avustajan tuntimäärän tarve asiakkailla. Jos kotona asumisiin tukemisessa ei onnistuta, on riski asiakkaan siirtymisestä kalliimpaan palveluasumiseen. Kuljetuspalvelut: Vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset ovat subjektiivinen oikeus. Matkojen välitys ja yhdistelytoiminnan käynnistyminen on tapahtunut vuonna 2015. Työ ja opiskelu matkoja haetaan yhä enemmän. Asiakkaat ovat tietoisia oikeuksistaan. Ensimmäinen ja yleisin haettava etuisuus vammaispalveluissa on kuljetuspalvelut. Kyytineuvon kanssa tiivis yhteistyö ja toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen vuonna 2016. Sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen myöntämisen suhteen tehdään moniammatillista yhteistyötä Palveluneuvossa. Arvioidaan yhteistyössä hakijoiden toimintakykyä ja mahdollisuuksia käyttää julkisia kuljetuspalveluja kuten Moppe reittiä. Kuljetuspalveluiden kustannusten kasvua hillitään tuottamalla päivätoimintaa hajautetusti myös Vuolingonhovissa, Graanilla ja Anttolan palvelukeskuksella 1.1.2016 alkaen. Sosiaalihuoltolainmukainen kuljetuspalvelu, SHL määrärahaa varattu 80.000 euroa ja tulee riittämään vuodelle 2016. Palvelu on määrärahasidonnainen. Tarvittaessa loppuvuodesta tehdään kielteisiä päätöksiä. Kuljetuskustannuksissa on saatu aikaan laskua verrattuna tp 2015 tasoon toimenpiteiden ansiosta. 27

Palveluasuminen on subjektiivinen oikeus. Asiakkaita pyritään sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan ostopalvelusta omiin yksiköihin, näin saadaan hillittyä kustannuksia. Tiivis yhteistyö Palveluneuvon SAS toiminnassa, jolloin asiakkaiden arviointia tehdään moniammatillisesti ja huomioiden eri palvelujen mahdollisuudet. Toimenpiteiden vaikutukset näkyvät palveluasumisen ylitysriskin pienenemisenä. Vuodeosastoselvitys Tuotantolautakunnassa on päätetty 15.6.2016 Moision terveyskeskussairaalan kolmen osaston toimintojen uudelleenjärjestelyistä. Toiminnat siirtyvät Kyyhkylän sairaalan tiloihin alkuvuonna 2017. Siirtoa valmistellaan loppuvuoden aikana. Tavoitellut säästöt eivät toteudu vuonna 2016. Akuuttiosasto 25 siirto Kyyhkylän tiloihin keskussairaalan tiloista sairaalaremontin väistötilojen tarpeesta johtuen toteutuu 1.9. alkaen. Koska akuuttiosasto 25 siirtyy väliaikaisesti paloviranomaisten määräysten mukaisesti tk sairaalalle tarkoitettuihin tiloihin, siirtyy tk sairaalan muutto alkuvuoteen 2017. Tarkoitus oli lautakunnan päätöksen mukaisesti ensin siirtää tksairaalan toiminnot Kyyhkylään ja vasta myöhemmin akuuttihoidon yksikkö. Koska toimenpiteitä ei saada tehtyä vuoden 2016 aikana, asetettu säästötavoite 500.000 euroa ei toteudu. Päiväkuntoutuksen ja kotisairaalan toimintojen selvitys Päiväkuntoutus on integroitu päivätoimintaan vuoden alusta. Kustannussäästöt realisoituvat eläköitymisten myötä vasta loppuvuonna. Eli ei rekrytoida eläköityvien tilalle ketään. Kotisairaalan osalta muutokset valmistellaan osana Essoten uutta toimintaa osana terveyspalveluita. Asetettua säästötavoitetta on vaikea arvioida tällä hetkellä. 28