Hyvinään aupuni Hyvinään esustaajaman laajentumisalueiden osayleisaava Selvitysalueet Hangonrapiha Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 14.10.2009
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 1 (20) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 3 2 Tutimusalueiden sijainti ja yleisuvaus... 3 2.1 Hangonrapiha... 3 3 Tutimusmenetelmät... 4 3.1 Esityöt... 4 3.2 Elinympäristöjen ja asvillisuuden toitus... 4 3.3 Kohteiden vottamisen perusteet... 4 3.5 Käytetyt lyhenteet... 5 4 Maanäyttö ja suunnittelutilanne... 6 4.1 Hangonrapiha... 6 5 Esitiedot... 6 6 Elinympäristöt ja asvillisuus... 7 6.1 Hangonrapiha... 7 8 Tuloset...16 8.1. Lajisto ja luontotyypit... 16 8.2. Arvoohteet... 16 8.2.1 Hangonrapiha... 16 8.3. iheryhteydet... 17 9 Johtopäätöset ja suosituset...17 9.1. Hangonrapiha... 17 11 Lähteet...19
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 2 (20) Liitteet Liite 1 Lajilist Ktta 1 Hangonrapihan selvitysalueen ja elinympäristöjen rajaus, luoitus ja numerointi Ktta 3 Hangonrapihan luontovot Kansiuva: Ketomunaa asvaa Hangonrapihalla aivan raiteiden vierellä. Kuva Anu Luoto
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 3 (20) 1 Johdanto Hyvinään aupuni on aloittamassa asemaaavoitusta taajamaenteen sisällä sijaitsevalla raentamtomalla ohteella. Tässä selvitysessä tutittiin näiden alueiden luontovoja ja lajistoa aavoitusen tpeita ajellen. Tämän selvitysen on lainut Hyvinään aupungin toimesiannosta biologi FM Anu Luoto, Luontotieto Keiron Oy:stä. Työn suunnitteluun, ohjauseen ja ommentointiin on osallistunut biologi FM Susanna Pimenoff Luontotieto Keiron Oy:stä. 2 Tutimusalueiden sijainti ja yleisuvaus 2.1 Hangonrapiha Maanmittaulaitos lupa nro 890/MML/09 Kuva 1 Selvitysalueiden sijainti Hangonrapiha sijaitsee aivan Hyvinään ydinesustan läheisyydessä ja äsittää noin 25 hehtain suuruisen alueen (uva 1). Alue on toiminut nimensä muaisesti Hano-Hyvinää radan rapihana. Alue rajautuu etelän puolella edelleen äytössä olevaan Hano-Hyvinää raan, lännessä Kalevanuun ja pohjoisessa Läntiseen yhdystiehen. Itäpuolella on osin raennettua aluetta, osin raentamonta joutomaa-aluetta. Selvitysalueella on tällä hetellä asi äytössä olevaa raennusta, molemm alueen länsiosassa. Lounaisnurassa on Ahlsellin teollisuusiinteistö ja luoteisulmassa vanha mummonmöi -tyyppinen omaotitalo pihapiireineen. Muita pystyssä olevia raenteita alueella ei ole, josin maastossa on edelleen nähtävissä ivijaloja ja muita raenteita.
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 4 (20) Maastonmuodoiltaan rapihan alue on vsin tasaista. Alueen orein ohta löytyy luoteisosasta, jossa pieni uula nousee joitain metrejä muuta aluetta oreammalle. Kasvillisuudeltaan Hangonrapiha on pääosin lehtipuuvaltaista. Puusto on lähes auttaaltaan nuorta ja pensasmaista. Avoimia alueita löytyy myös, mutta suurin osa aiemmin avoimena olleista alueista on asvanut umpeen. sinainen ruderati- eli joutomaaasvillisuus esittyy radanvteen. Alueella on nähtävissä edelleen merejä suoasvillisuudesta, sillä alueen esiosassa on ausiostea pajuluhta. 3 Tutimusmenetelmät 3.1 Esityöt Ennen maastotöiden aloitusta tutustuttiin tilaajalta sauun meriaaliin. Hangonrapihan osalta alue uvioitiin ilmauvan avulla. Tehtaansuon luoteisosasta ei ollut äytössä ilmauva-aineistoa. 3.2 Elinympäristöjen ja asvillisuuden toitus Alueen maastotyöt tehtiin touo elouussa (13.5.-3.8.2009). Hangonrapihalle tehtiin olme maastoäyntiä. sinainen elinympäristötoitus tehtiin elouun alussa. Selvitysalue uljettiin läpi jalan. Elinympäristöt luoiteltiin metsätyyppeihin ja muihin elinympäristötyyppeihin. Metsiä votettiin mm. puuston iän, raenteen ja luonnontilaisuuden perusteella. Kasvillisuuden yleispiirteet toitettiin elinympäristöjä määritettäessä. Yleiset ja havaitut huomionvoiset asvilajit irjtiin, mutta selvitysen tavoitteena ei ollut laia tavaa putiloasvilistaa. Maastottana äytettiin Hyvinään aupungin anttaa mittaaavassa ja 1:4500. Kuvioiden rajaamisessa äytettiin apuna GPS-paianninta, jolta siirrettiin tiedot paiieto-ohjelmaan. 3.3 Kohteiden vottamisen perusteet Luonnonsuojelullisesti voaiden ohteiden valintaperusteina ov seuraav teijät: - luonnonsuojelulain suojeltu luontotyyppi (LsL 29 /LsA 10 ) - erityisesti suojeltavan lajin esiintymä (LsL 47 /LsA 23 ) - luontodiretiivin liitteen I(a) lajin esiintymä (LsL 49 /LsA 24 ) - metsälain erityisen täreä elinympäristö (MeL 10 /MeA 7 & 8 ) - vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :ssä mainittu luontotyyppi - voas vesialue tai virtavesi - perinnemaiseman luontotyyppi - geologisesti voas muodostuma - uhanalaisen ja silmälläpidettävän lajin esiintymä
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 5 (20) - uhanalainen luontotyyppi - muut luonnonsuojelullisesti voas ohde, uten vanha tai runsaasti lahopuuta sisältävä metsä Kohteiden luonnonsuojelullinen vo on ilmaistu seuraavalla asteiolla: 5 altaunnallisesti voas ohde. Kansallinen vo on ohteella, jossa esiintyy erittäin uhanalainen laji tai elinympäristö. Kohde voi myös olla ainutlauinen. Arvoas elinympäristöjen oonaisuus, joa luo edellytyset runsaalle ja erioistuneelle lajistolle, voi olla ansallisesti voas. Luonnonvojen säilyttäminen vaii suojelualueen perustamista. 4 Maaunnallisesti voas ohde, jos ympäristö on maaunnallisesti hvinainen ja luonnoltaan voas. Siinä esiintyy uhanalainen laji tai lajeja, edustavaa voasta tai uhanalaista elinympäristöä tai luonnontilaisuus luo edellytyset useille hvinaisille lajeille. Luonnonvojen säilyttäminen vaii yleensä suojelualueen perustamista. 3 Paiallisesti erittäin voas ohde, jos ympäristö on tavanomaisesta poieava, mutta ei uitenaan ainutlauinen. Hvinainen laji, lajiriaus, voas elinympäristö tai hyvä luonnontila voiv tuoda ympäristölle tämän von. Kohteella on sellaisia luonnonvoja, jota yleensä vaiv selviä rajoitusia alueen maanäyttöön. 2 Paiallisesti voas ohde. Kohteella on jonin verran luonnonvoja, jota yleensä voi helposti säilyttää, vaia aluetta äytetään normaalisti raentamiseen tai metsänhauisiin. Kohteiden sijainnin voi meritä aavaan informiivisena merintänä, jotta se tulee pemmin huomioitua maanäytössä. 1 Joitain luontovoja, eli tavanomaista luontoa edustava ohde. Ei rajoitusia normaaliin raentamiseen tai maanäyttöön. 0 Ei erityisiä luontovoja, jos ympäristö on muotu ja luonnontila muuttunut. ähävoinen, tuhoutunut ohde. 3.5 Käytetyt lyhenteet Raportissa on äytetty seuraavia lyhenteitä: LsL LsA MeL MeA EU-D1 U NT luonnonsuojelulai luonnonsuojeluasetus metsälai metsäasetus lintudiretiivi vaantunut silmälläpidettävä
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 6 (20) 4 Maanäyttö ja suunnittelutilanne 4.1 Hangonrapiha 5 Esitiedot Kesustaajaman osayleisaavan raennesuunnitelmassa Hangonrapihan alue on pääosin meritty asumisalueesi. Länsiosa on meritty työpaiaalueesi. uonna 2003 tehdyissä yleissuunnitelmissa Hangonrapihan alueelle on sijoitettu asuinerrostalojen ortteleita. Alueen esivaiheille radan vteen on molemmissa suunnitelmissa sijoitettu viristysalue, ns. eturitallinpuisto. Puisto sijoittuu vastapäätä Suomen rautiemuseota. Suunnitelmissa alueen länsiosaan on sijoitettu toimitilaennusten orttelialueet ja näiden läheisyyteen julisten lähipalveluiden orttelialue. Tällä hetellä Hangonrapihan alueella ei ole voimassa olevaa asemaaavaa, vaan se uuluu esustaajaman osayleisaavan piiriin. Hangonrapiha on entistä suoaluetta, joa on aioinaan täytetty. Selvitysalueen lounaisosa sijoittuu Hyvinään läpi ulevalle reunamuodostumalle ja tällä ohdin maalaji on hieamoreenia. Muutoin selvitysalue on turvetta (erittelemättömän tyyppistä). Koillisulmassa on pienialaisesti survetta. Alueen allioperä on granodioriittia ja gneissigraniittia (Helsingin seudun GeoTieto 2.9.2009). Rautietoiminnan seurausena rapihan alue on saastunut erilaisilla emiaaleilla. Alueella on tehty maaperätutimusia 2000-luvun alussa ja niissä alueelta on löytynyt ohjevot ylittäviä pitoisuusia rasasmetalleja seä öljyisiä ja PAH-yhdisteiden saastuttamia maita. Maaperästä löytyneitä rasasmetalleja ov upi, sini, nieli ja elohopea. Lisäsi maastossa on vanhoja rapöllejä, jota on aioinaan yllästetty reosootilla. Maaperä on suunniteltu puhdistettavasi ennen alueen ottamista raennusäyttöön. Puhdistustoimet on jo aloitettu länsiosassa huoltoaseman tontilta. (Suomen IP-teniia Oy 2006). Hangon rapihan alue sijaitsee vedenoton annalta täreällä pohjavesialueella (Hyvinään aupuni 2009). Hangonrapihan alueelta ei ole tiedossa suojeltuja luontotyyppejä, metsälaiohteita tai suojelualueita. Suomen ympäristöesusen Taxon tietoannan muaan rapiha-alueelta on tavtu 20 vuotta sitten uhanalainen ovauoriainen juurimantuainen (Psammodius sulcicollis). Muita havaintoja uhanalaisista lajeista ei alueelta ole.
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 7 (20) 6 Elinympäristöt ja asvillisuus 6.1 Hangonrapiha Tässä uvaillaan Hangonrapihan asvillisuustyypit. Selvitysalue on jaettu yhteensä 23 uvioon. Elinympäristötyypit esitetään liitteenä olevassa tassa 1 ja votus tassa 3. 1 Raennettu alue Selvitysalueen länsiosassa on raennettu alue, johon sisältyy niin avoimia pipaioja uin raennusten pihapiirejä. Kuvion pohjoisreunalla on pieni punainen mummonmöi ja sen hoidettu pihapiiri. Pihassa asvaa puuthaasveja mm. syreenejä, ruusu- ja angervopensaita. Pihapiirin eteläpuolella on avoin sepelipäällysteinen enttä, jolla on aiemmin sijainnut huoltoasema. Alueen maaperää on puhdistettu. Kentän reunoilla asvaa mm. jauhosaviaa, valoapilaa ja lupiinia. Kalevanadun vteen on jäänyt pystyyn omea uusi. Kuvion eteläosassa on Ahlsellin teollisuusiinteistö asfalttipäälysteisine enttineen. Arvo: 0, ei luontovoja Perustelu ja suositus: ympäristö on muotu ja luonnontila muuttunut. ähävoinen, tuhoutunut ohde 2 Nuori lehtipuumetsiö Raennetun alueen väliin jää pieni melo hvapuustoinen metsiö. Metsiö on lehtipuuvaltainen, runsaimpina oivu, raita ja pihlaja. Lehtipuiden jouossa asvaa jonin verran nuorta mäntyä. Osa puista on pensasmaisia. Ruohovtinen asvillisuus on hietaastiavaltaista. Muuta lajistoa ov mm. lupiini, pujo, noonen ja pietytti. Kuviolta löytyi muutaman verson asvusto etoneiliaa. Ketoneilia on valtaunnallisesti silmälläpidettävä laji, jona luontaisia asvupaioja ov uiv niityt ja edot. Tällä asvupaialla etoneilia on todennäöisesti viljelyperäinen, osa oo alue on vahvasti ihmistoiminnan piirissä. Lisäsi lähiuviolla asvaa muita viljelyasveja uten pajuangervoa ja syreeneitä. Arvo: 1, joitain luontovoja Perustelut ja suositus: tavanomaista luontoa edustava ohde. Ei rajoitusia raentamiseen tai maanäyttöön. 3 ttunut lehtipuumetsiö Mummonmöin ympärillä asvaa suurempiooista lehtipuustoa: haapaa, oivua seä talon lähellä myös joitain vaahteroita. Myös ysittäisiä suurempia uusia asvaa uviolla. Pensaserrosessa asvaa tuomea, joa toisin voidaan luea myös puihin, seä vadelmaa ja punaheruaa. Ruohovtinen asvillisuus on rehevää mm. vuohen- ja oiranputi, maitohorsma ja hunöynnös.
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 8 (20) Arvo:1, joitain luontovoja Perustelut ja suositus: tavanomaista luontoa edustava ohde. Ei rajoitusia raentamiseen tai maanäyttöön. 4 Niittymäinen auio Kuviolla on ilmeisesti aiemmin ollut join raennus, sillä sen jäänteitä on edelleen näyvissä. Samoin uviolla on vanha maaelli. anhasta asutusesta ertov myös auion reunoilla asvav puuthapensa uten piha ja uninsyreeni, pihajasmie, rusouusama seä juhannusruusu. Myös perennoita löytyy alueelta mm. suopayrtti ja japanint. Muuta ruohovtista lajistoa ov erilaiset heinät, uten hietaastia ja nurmirölli seä ruohot mm. nurmitädye, valoailai, päivänaa, lupiini ja heinätähtimö. Arvo: 1, joitain luontovoja Perustelut ja suositus: tavanomaista luontoa edustava ohde. Ei rajoitusia raentamiseen tai maanäyttöön. 5 Lehtipuuvaltainen metsiö Kuvio on melo valoisaa ja hvapuustoista lehtipuuvaltaista metsää. Puusto muodostuu lähinnä oivuista seä männyistä. Kenttäerrosessa ielo on erityisen runsas. Lisäsi asvaa mm. ahomansiaa, hiidenvirnaa ja puoluaa. Kielon runsaus viittaa aiempaan laidunäyttöön. Kuvion länsireunassa asvaa pieni esiintymä hjuille tyypillistä häränsilmää. Arvo: 1, joitain luontovoja Perustelut: tavanomaista luontoa edustava ohde. Ei rajoitusia raentamiseen tai maanäyttöön. 6 Lehtipuuvaltainen seametsiö Kuvio on reunoiltaan vsin tiheää tuomi- ja pajupusioa. Kesiosassa pensaita on uitenin vähemmän. Kuviolla on jäänteitä raennusesta, joa näyy edelleen ivimuurina ja osittain maanalaisena ellina. Alue on paioin tallautunut ja rosaantunut. Puusto muodostuu pääosin lehtipuista, jota suurelta osin melo nuoria. Jouossa on muutama vanhempi ysilö. Kuvion lehtipuita ov haapa, raita, tuomi joiden lisäsi asvaa ysittäisiä suurempia uusia ja mäntyjä. Kenttäerros on melo vaimon puiden vjostusen seurausena. Heinistä vallitsevia, yleisiä lajeja ov metsäastia seä nurmilauha seä ruohoista noonen ja vuohenputi. Kuvion länsiosassa asvaa pihasyreeniä ja pajuangervoa. Arvo: 1, joitain luontovoja Perustelut ja suositus: tavanomaista luontoa edustava ohde. Ei rajoitusia raentamiseen tai maanäyttöön.
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 9 (20) 7 Hieapohjainen auio Kuvion on hieapohjaista ja avointa joutomaa-aluetta. Ketomunaa asvaa uviolla joitain ysilöitä. Ketomuna on pujonsuuinen asteriasveihin uuluva laji, jona tyypillisiä asvupaioja ov tien- ja radanvret, edot seä erilaiset hietiot ja joutoma. Ruderatiasvi etomunalla on useita seuralaislajeja hyönteisissä. Muita ruohovtisia ov mm. hopeaetohanhii, paimenma, vasallioinen, vierasperäinen lupiini ja ilpailuyyinen hietaastia. Hieapinta on osittain peittynyt sammalten alle ja oivun pensasmaisia taimia asvaa jonin verran. Arvo:2, paiallisesti voas Perustelut ja suositus: jonin verran luontovoja, avoin, hieainen uvio jolla asvaa ruderatilajistoa mm. etomunaa. Luontovot eivät ole niin suuria, että estäisivät raentamista. Luontovot voi huomioida suunnittelussa, miäli mahdollista. 8 Läjitys/vastoalue Kuviolle on läjitetty hiea- ja soraasoja seä työoneiden osia, lähinnä troriin iinnitettäviä laaisuoneita. Soraasoilla asvaa riuohoja mm. lesenlehti, peltotasuruoho, uont, valoailai, saunaua, iertot. Metsänreunassa on runsas asvusto pelto-ohdaetta ja pietyrttiä, jota houuttelev monenlaisia hyönteisiä. Elouun alussa maastoäynnillä uviolla havaittiin päiväperhosia, imalaisia seä ovauoriaisia. Arvo: 1, joitain luontovoja Perustelut: tavanomaista luontoa edustava ohde. tavanomaista runsaampi. Ei rajoitusia raentamiseen tai maanäyttöön. 9 Niittymäinen auio Pienen niittymäisen auion on vallannut hietaastia. Avoimemmilla ohdilla asvaa etomunaa ja hmiota. Hmio on levinnyt Suomeen idästä venäläisen sotaväen äyttämän rehun muana. Lajia tavaan etenin vanhoilta asmialueita seä rapihoilta, mutta on vaiintunut myös muualle uiville ja hieaisille asvupaioille. Auion reunoilla on runsaasti myeröuaisia, uten pelto-ohdaetta ja pietyrttiä. Auio on heinäsirojen suosiossa ja siritystä uului maastoäynnin aiana elouun alussa. Myös ohdaeperhoset viihtyivät tällä auiolla. Arvo:2, paiallisesti voas Perustelut: jonin verran luontovoja, avoin, hieainen seä paahteinen uvio, jolla asvaa ruderatilajistoa mm. etomuna ja hmio. 10 Läjitys/vastoalue Pitänomaiselle uviolle on vastoitu erilaista metalliromua ja betoniappaleita seä läjitetty hieaa ja soraa. Kuvio on avointa ja hiea- tai sorapintaista. Lajistoon uuluv mm. pietyrtti, noonen, etohanhii, lutua,
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 10 (20) ruotsinpitäpalo ja ahdeaunoi. Näiden lisäsi eräällä soraasalla asvoi pientä ysivuotista naamauaisiin uuluvaa issanitaa, jona elinympäristöä ov erityisesti uiv hieaiset tai soraiset joutomaa-alueet ja etenin rapih. Arvo:1, joitain luontovoja Perustelut ja suositus: tavanomaista luontoa edustava ohde. Hyönteislajisto sataa olla tavanomaista runsaampi. Ei rajoitusia raentamiseen tai maanäyttöön. 11 Kangasmetsä Kuvio on lähinnä mustiyypin angasta, josin sillä on seä rehevämpiä että umpia ohtia. Länsirinteellä puusto on pääosin mäntyä. Kumpeen laella on tiheää uusioa ja itäosassa lehtipuita. Itäosassa on myös merejä asutusesta vanha ivijala seä sen läheisyydessä vanhempia lehtipuita. Kivijalan ympärillä asvillisuus on myös rehevämpää. Eteläreunalla on vielä jäljellä lyhyt pätä uusiaidannetta. Kuivemmalla osalla mäntyjen alla asvaa metsälauhaa, puolua ja ultapiisua. Rehevämmillä ohdilla on mm. nurmilauhaa, vuohenputea ja äenaalia. Kuvio sijaitsee reunamuodostuman eli Salpausselän reunamalla. Arvo: 1, joitain luontovoja Perustelu ja suositus: tavanomaista luontoa edustava ohde. Ei rajoitusia raentamiseen tai maanäyttöön. Kuva 2. Kuvion 11 rinteessä on omeaa männiöä. Kuva Anu Luoto
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 11 (20) 12 Lehtimetsä 13 Pajuluhta Laajaho uvio, joa on uitenin puustoltaan suhteellisen yhtenäinen. Lvuserrosen muodostav nuorehot oivut, haav seä raid. Paioitellen on jonin verran myös mäntyä seä ysittäisiä uusen taimia aliasvosena. Pensaserrosessa on puiden taimia, pihlajaa seä tuomea. Myös vadelma on yleinen. Alusasvillisuus on rehevää ja paioin se voitaisiin luoitella lehdosi. Lajistoon uuluv mm. heinistä metsäastia ja nurmilauha, ruohoista oiran- ja vuohenputi, metsäorte, äenaali, rönsyleinii, nuou- ja isotalvii, metsäalvejuuri ja jänönsalati. Metsiössä on jonin verran ohutta lahopuuta. Arvo: 1, joitain luontovoja Perustelu ja suositus: tavanomaista luontoa edustava ohde. Ei rajoitusia raentamiseen tai maanäyttöön. Erioinen virpapajua asvava luhta on todennäöisesti jäänne alueella ennen sijainneesta suosta. Lähellä maanpintaa oleva pohjavesi on muodostanut uviolle luhdan, joa asvaa läpitunemonta pajuoa. Luhta lienee ausiostea, sillä syysuussa se oli huomtavasti aiempaa uivempi. irpapajun lisäsi luhdassa asvaa myös iiltopaju ja raita seä reunoilla hmaaleppää. Allioissa asvaa soja mm. luhtasa, joapaiansa ja pullosa. Muuta ostetiolajistoa ov mm. urjenjala, suoveha, ranta-alpi ja orpiaisla. Avovedessä on paioin piulimasaa, purovitaa seä jotain luialajia. Arvo: 3, paiallisesti erittäin voas Perustelu ja suositus: elinympäristö on tavanomaisesta poieava, mutta ei uitenaan ainutlauinen. Normaalisti tällainen ohde tulisi pyriä säilyttämään. Tällä uviolla on uitenin saastunutta maa, jona poistaminen on todennäöisesti täreämpää uin ohteen luontovot. 14 Hieapintainen auio ja pensaio Avoimella hieaentällä asvaa mm. etomuna, hopeahanhii, hmio, pietytti ja sianärsämö. Auiolla on pidetty nuotiota. Kuvion esiosassa on nuorta mäntytaimioa seä oivu- ja pajupusioa. Pohjoisosassa on toinen auio, jossa pelto-ohdaetta, pietyrttiä ja ahdeaunoia. Kuiv asvit oliv houutelleen paialle runsaasti suuria päiväperhosia: ohdae,- neito ja noosperhosia seä mesipistiäisiä. Arvo: 2, paiallisesti voas Perustelut ja suositus: jonin verran luontovoja, avoin, hieainen seä paahteinen uvio, jolla asvaa ruderatilajistoa mm. etomuna ja hmio. Kuvion luontovot eivät ole niin suuret, että se olisi välttämätöntä säästää. Lajistoa voi siirtää raentamisen tieltä toisaalle.
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 12 (20) Kuva 3 Ohdaeperhoset viihtyivät uvion 14 ahdeaunoiasvustossa. Kuva Anu Luoto 15 Avoin sepelipäällysteinen enttä Kuvion on päällystetty suuriooisella mustalla sepelillä auttaaltaan. Kasvillisuus on vsin niuaa ja muodostuu lähes ysinomaan oivun ja pajujen pensasmaisista taimista. Kuvion esivaiheilla on metsäbai ivipaasista tehtyine peneineen ja pöytineen. Arvo: 1, joitain luontovoja Perustelu ja suositus: tavanomaista luontoa edustava ohde. Ei rajoitusia raentamiseen tai maanäyttöön.
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 13 (20) Kuva 4 Näymä uviolta 15 itään päin. asemmalla on uvion 13 pajuluhta. Kuva Anu Luoto 16 Lehtipuumetsiö Kuvion puuston muodostav oivu, hmaaleppä ja raita. Kasvillisuus on lehtomaisen rehevää. Kenttäerrosessa mm. äenaali, metsäurjenpolvi, metsäalvejuuri, hunputi, metsätähti ja isotalvii. Kuviolla on useita asoja vanhoja rapölyjä, jota ov osin jo sammaloituneet. Arvo: 2, paiallisesti voas Perustelu ja suositus: lehtomainen asvillisuus, jonin verran lahopuuta. Luontovot eivät estä alueen maaperän puhdistamista, miäli se on tpeen. 17 Kausiostea lammio Lehtimetsän esellä on pieni sepelipintainen auio, joa täyttyy eväisin sulamisvesistä. Elouun alussa auio oli täysin uiva ja lähes asviton. Auion reunoilla asvoi osteille paioille tyypillisiä asveja uten osmanäämi, orpiaisla, jouhivihvilä, luhtasa ja luhtädye. Auiolla oli myös runsaasti lasinsiruja ja muuta rosaa. Arvo: 1, joitain luontovoja Perustelu ja suositus: tavanomaista luontoa edustava ohde. Ei rajoitusia raentamiseen tai maanäyttöön. 18 Kangasmetsä Pyörätien ja Läntisen Yhdystien väliin jäävä aistale on pääosin angasmetsää. Kuvio ei ole täysin yhtenäinen, sillä ihmisen toiminta on muuttanut sitä. Kuvion länsiosassa on uivempi niittymäinen rinne, jossa asvaa nuorta mäntyä ja oivua. Avoin alue on heinävaltaista. Lajistoon uuluv mm. ti-
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 14 (20) motei, oiranheinä, hietaastia seä hiirenvirna ja niittynätelmä. Pääosin uvio on lähinnä tuoretta angasta (MT). Pääpuuna on mänty, joa muuhun alueen puustoon verrtuna on ooasta. Männyn lisäsi uviolla asvaa oivua ja haapaa, jota on erityisesti länsiosassa. Alusasvillisuuden muodostav metsävvut, lähinnä mustia seä heinät, uten metsäastia. Arvo:1, joitain luontovoja Perustelu ja suositus: tavanomaista luontoa edustava ohde. Ei rajoitusia raentamiseen tai maanäyttöön. 19 ttunut seametsä Kuvion puustoa vallitsev ooa lehtipuut, lähinnä oivut seä haav. Seapuuna asvaa suurehoja mäntyjä seä ysittäisiä pienempiä uusia. Kasvillisuus on rehevää, jopa lehtomaista. Pensaserrosessa asvaa lehtipuiden taimien ohella punaherua ja vadelma. Kenttäerrosen valtalajina on vuohenputi, rönsyleinii, metsäastia ja noonen. Paioin asvaa suuria hiirenportaita. Arvo: 2, paiallisesti voas Perustelu ja suositus: lehtomainen asvillisuus, ooas puusto. Tulisi pyriä säilyttämään ainain osasi esim. viheralueen osana 20 Lehtipuumetsiö Pyörätien ja piha-alueen jää lehtipuuvaltainen metsiö, jossa oivu ja haapa ov pääpuina. Näiden lisäsi uviolla asvaa tuomea seä joitain vaahteroita. Alusasvillisuus on auoista ja puuttuu paioin ilmeisesti vjostusen vuosi. Ruohovtisia lajeja ov mm. metsätähti, mustia, noonen, oiranputi seä lehtoho. Jättipalsamia, joa on nopeasti leviävä puuthaulainen, asvaa pyörätien reunalla. Ihmisen vaiutus näyy myös vanhana täyttömaana. Arvo: 1, joitain luontovoja Perustelu ja suositus: tavanomaista luontoa edustava ohde. Ei rajoitusia raentamiseen tai maanäyttöön. 21 Kangasmetsä Lähinnä tuoretta angasta muistuttavalla uviolla puuston muodostav lehtipuista oivu ja haapa. Seapuuna asvaa melo ooasta mäntyä. Alusasvillisuus muodostuu metsälajeista mm. mustia ja äenaali. Pensaserrosessa asvaa vadelmaa. Paioin maanpinta on paljas ja alueella on merejä vanhoista maa-ainesen läjitysestä. Arvo: 1, joitain luontovoja Perustelu ja suositus: tavanomaista luontoa edustava ohde. Ei rajoitusia raentamiseen tai maanäyttöön.
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 15 (20) 22 Avoin niittymäinen alue Kuvio on reunoilta umpeen asvavaa avointa hieaenttää. Reunapusiot muodostuv lähinnä oivun ja pajujen pensasmaisista taimista seä ysittäisistä männyntaimista. Ruohovtisia valtalajeja ov hietaastia, pietyrtti, sianärsämö, puna-apila, paimenma ja maitohorsma. Arvo:2, paiallisesti voas Perustelu ja suositus: avoin, paahteinen ympäristö. Arvot eivät uitenaan ole este raentamiselle. 23 Joutomaa(ruderati)asvillisuus Kuviolla on selvitysalueen runsaslajisin joutomaaasvillisuus. Ruderatiasvillisuus juu selvitysalueen rajan ulopuolella radanvtta pitin oilliseen. Huomionvoista on etenin etomunan runsaus, jota on erityisesti lähellä raa. Ketomuna on eräiden uhanalaisten perhosten (mm. loistoaapuyöönen ja vallitöyhtöoi) touien ravintoasvi. Kuvio on pääosin paljasta hieamaa, josin paioin on myös sepeliä. Ketomunan lisäsi uviolla asvaa mm. ahdeaunoi, särmäuisma, enttätyräi, vasallioinen, silmäruoho-laji, ahosuolaheinä ja päivänaa. Kuviolla asvaa myös pemmin vanhojen asutuspaiojen ilmentäjälajina tunnettu pölyruoho. Laji tavaan hvemmin liienteen luomista ympäristöistä ja rapihallain sitä asvoi vain muutaman ysilön verran. Syysesällä uiv myeröuaiset pelto-ohdae ja pietyrtti houutteliv tällein uviolle erityisesti ohdaeperhosia. Arvo:3, paiallisesti erittäin voas Perustelu ja suositus: avoin ja paahteinen ympäristö, jossa monipuolista ruderatien asvilajistoa. Pyrittävä säilyttämään tai siirtämään asvilajistoa muualle.
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 16 (20) 8 Tuloset 8.1. Lajisto ja luontotyypit 8.2. Arvoohteet Putiloasvilajeja havaittiin ja irjtiin aiiaan Hangonrapihan alueelta 125 appaletta ja Tehtaansuon luoteisosan alueelta 30. Lista asvilajeista löytyy liitteestä 1. Uhanalaisia asvilajeja ei havaittu. Uhanalaisia luontotyyppejä, metsälain erityisen täreitä elinympäristöjä tai luonnonsuojelulain luontotyyppejä ei esiinny ummallaaan selvitysalueella. 8.2.1 Hangonrapiha Rapiha-alueen voaampia elinympäristöjä ov edelleen avoimina säilyneet ns. ruderati- tai joutomaa-alueet (uviot 23, 7, 9, 14 ja 22). Nämä ov avoimuutensa seurausena valo- ja lämpöoloiltaan muusta alueesta poieavia. Avoimuus ja paahteisuus luov edellytysiä erioiselle asvilajistolle ja sen myötä myös hyönteislajistolle. Tämänaltaisilla joutomailla esiintyy suuri jouo uhanalaisia hyönteislajeja. Pajuluhta (uvio 13) edustaa muusta ympäristöstä poieavaa asvillisuustyyppiä ja on tästä syystä votettu paiallisesti erittäin voaasi. Luhdassa sataa esiintyä lähteisyyttä, osa se sijaitsee hjujasolla. Loppuesästä luhta oli uivunut, miä vähentää edellytysiä erioisen lähdelajiston esiintymiselle. Lehtomaista metsäasvillisuutta esiintyy alueen itäosassa uviolla 16 ja 19. Kuviolla 19 puusto on iäästä ja ooasta, jolloin siitä tulevaisuudessa muodostuu olopuita ja lahopuuta. Kolot ja lahopuu ov täreitä monille lintulajeille ja lahopuu lisäsi monille muille lajiryhmille. Muilta osin Hangonrapihan alue on ehitysen aluvaiheessa olevaa nuorta lehtimetsää. Lehtimetsät ov tästä johtuen erioislauisia oonaisuusia, joissa esiintyy seä avoimien elinympäristöjen että metsien lajeja. Metsien ehitys ei uitenaan ole alujaan luonnontilaista ja ihmisen vaiutus on edelleen voimaasta. Tauluo 1 Hangonrapihan elinympäristöjen votus luontovojen perustella Arvo Kuviot Pinta-ala (ha) altaunnallisesti voas Maaunnallisesti voas Paiallisesti erittäin voas 13, 23 1,28
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 17 (20) Paiallisesti voas 7, 9,14,19, 22 1,98 Joitain luontovoja 2-6, 8, 10-12, 15-18, 20. 21 16,9 ähävoinen, tuhoutunut 1 1,36 8.3. iheryhteydet Hangonrapiha on melo eristynyt alue asutusen esellä. Etelän suunnalla juna ja aupungin esusta aisev viheryhteydet, etenin suurempien nisääiden osalta. Myös pohjoisessa on asutusta, mutta se on pientalovaltaista. Hangonrapihalta ei tehty havaintoja suuremmista nisääistä. Pienemmät nisääslajit pystyvät siirtymään alueelta suhteellisen helposti, miäli ne eivät ta ihmisasutusta. 9 Johtopäätöset ja suosituset 9.1. Hangonrapiha Selvitysalueen teee erioisesi sen menneisyys rapiha-alueena, joa on pitänyt aluetta avoimena synnyttäen tietyille asvi- ja eläinlajeille sopivaa elinympäristöä. Roiminnan muana alueelle on myös saapunut asvilajeja, joita siellä ei luonnostaan asvaisi. Hangonrapihan voaimpia alueita ov ruderait eli joutoma. Nämä alueet ov avoimuutensa seurausena valo- ja lämpöoloiltaan muusta alueesta poieavia elinympäristöjä. Rapihan alueella pas ruderatiasvillisuus sijoittuu aivan radan vteen. Alueella asvaa runsaasti etomunaa, joa on usean hvinaisen ja uhanalaisen hyönteislajin suosima asvilaji. Ruderatiasvillisuus juu selvitysalueen ulopuolella radanvressa ja leviää jonin man päässä laajemmalle alueelle. Hyvinään aupungin alueella on vastaavaa ruderatiasvillisutta myös muualla radanvsilla seä edelleen äytössä olevilla rapihoilla. Rapihan jäätyä pois äytöstä n. 20 vuotta sitten on alue saanut ehittyä suhteellisen rauhassa. Tästä syystä sen metsät edustav pääosin lehtipuuvaltaista metsän ehitysen aluvaihetta. Metsälajiston jouossa on paljon niityille ja avomaille tyypillisiä asvilajeja, jota teevät alueen lajistosta monimuotoisemman. Metsien nuorille ehitysvaiheille on myös tyypillistä puuston tiheys seä halaisijaltaan pieniooisen lahopuun runsaus. Osassa metsäisistä uviosta on havaittavissa lehtomaista asvillisuutta. Osa rapiha-alueesta on edelleen äytössä läjitys- ja vastoalueena. Suurin osa Hangonrapiha alueesta on tavanomaista luontoa, jona äyttämiselle raentamiseen ei ole erityisiä esteitä.
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 18 (20) Suosituset Ruderatien eli joutomaiden asvillisuutta pyritään säilyttämään ja siirtämään tulevaan ruderatipuistoon. Kasvien siirrot toteutetaan asiantuntijan teemän suunnitelman muaan. Ruderatiasvillisuutta voidaan säilyttää myös jättämällä radanvteen 10-15 metrin levyinen raentamon ja iivisen hoidon ulopuolelle jäävä vihervyöhye, sillä esim. etomunaa asvaa runsaimmin aivan radan vressa. esaoa pitää uitenin poistaa, jotta avoimuus säilyy. Hangonrapiha-alueen maaperä on saastunut mm. rasasmetalleista. Alue sijaitsee täreällä pohjavesialueella, miä edellyttänee maaperän puhdistamista. Alueen luontovot eivät ole niin suuria, että ne estäisivät maaperän puhdistamiseen. Alueella on monien hyönteisten suosimaa avointa ja paahteista ympäristöä ja alueella asvaa mm. etomunaa, joa on monien perhostouien äyttämä ravintoasvi. Alueella ei ole tehty perhosten tai muidenaan hyönteisten osalta selvitystä. Esim. perhoslajiston selvitys radanvren ruderatialueelta sataa olla tpeen. Lajistoselvitystä olisi hyvä tehdä laajemmaltain alueelta radanvresta, jotta saaisiin tempi oonaisuva mahdollisten uhanalaisten tai hvinaisten lajien esiintymisestä ja alueita olisi helpompi vottaa esenään.
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 19 (20) 11 Lähteet Hansi, I., Henttonen, H., Liuo, U-M., Meriluoto, M. & Mäelä, A. 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. - Suomen ympäristö 459. Ympäristöministeriö. 130 s. [online] Helsingin seudun GeoTieto 2009: Sähöiset maaperä- ja allioperät. URL: http://geomaps2.gt.fi/geotieto/. iittu 2.9.2009. Hyvinään aupuni 2009: Hyvinään ttapalvelut. URL: http://tta.hyvinaa.fi. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerosi, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristöesus, Helsini. 432 s. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.). 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristöesus, Helsini. Suomen ympäristö 8/2008. Os 1 ja 2. 264 + 572 s. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Diretiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö. 113 s. [pc] Suomen IP-tenia Oy 2006: Ympäristöteninen tutimuspiirustus Hangonrapihan pilaantuneista maista. 27.6.2006. pdf -tiedosto uorinen, E. 2001: Liito-oravaesiintymät suunnitellun moottoritien maastoäytävällä ja sen läheisyydessä. Teosessa: altien 1 (E 18) raentaminen moottoritienä, välillä Muurla Lohjanhju (Lieviö) Luontoselvitysen täydentäminen / Liito-oravaselvitys. Julaisemon. 47 s., 18 ttaa.
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 1 (4) Liite 1. Lajiluettelot Hangonrapihan havaitut ja irjut putiloasvit. Luettelossa lajit ov tieteellisen nimen muaan aaosjärjestysessä. Tieteelliset nimet Reteilyasvion (4. painos)muaan. Tieteellinen nimi Acer planoides Achillea millefolium Achillea ptmica Aegopodium podagria Agrostis capillis Alchemilla sp. Alnus incana Amelancier spica Anemone nemorosa Angelica sylvestris Anthriscus sylvestris Aquilegia vulgis Arabidopsis suecica Arabis glabra Arctium tomentosum Artemisia campestris Artemisia vulgis Athyrium filix-femina Bbea vulgis Berteroa incana Betula pendula Bidens triptita Calamagrostis undinacea Calamagrostis epigejos Calla palustris Calluna vulgis Caltha palustris Calystegia sepium Campanula pula Campanula rotundifolia Capsella bursa-pastoris Cex nigra Cex ovalis Cex rostra Cex vesicia Cex viridula Centaurea jacea Cerastium fontanum Chaenorhinum minus Chelidonium majus Chenopodium album Cirsium vense Cirsium helenioides Suomen ielinen nimi vaahtera sianärsämö ojaärsämö vuohenputi nurmirölli poimulehti hmaaleppä isotuomipihlaja valovuoo hunputi oiranputi lehtoaileija ruotsinpitäpalo pölyruoho seittitaiainen etomuna pujo hiirenporras peltoananaali hmio raudusoivu tummusoi metsäastia hietaastia veha anerva rentua valohunöynnös haanello issanello lutua joapaiansa jänönsa pullosa luhtasa hernesa ahdeaunoi nurmihäri issanita eltamo jauhosavia pelto-ohdae huopaohdae
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 2 (4) Cirsium palustre Convallia majalis Dactylis glomera Deschampsia cespitosa Dianthus deltoides Dryopteris cthusiana Eleochis palustris Elymus repens Empetrum nigrum Epilobium angustifolium Equisetum vense Erigeron acer Euphorbia esula Euphrasia sp. Fallopia convolvulus Festuca ovina Filipendula ulmia Fragia vesca Fumia officinalis Galium album Geranium sylvicum Geum rivale Glechoma hederacea Gnaphalium uliginosum Heracleum sibiricum Herniia glabra Hieracium sp. Hypericum maculum Hypericum perforum Hypochoeris macula Juncus alpinoticulus Juncus effusus Lhyrus prensis Lemna minor Leucanthemum vulge Linia vulgis Lupinus polyphyllus Lysimachia vulgis Maianthemum bifolium Mricia mricioides Melampyrum prense Melica nutans Moehringia trinervia Mycelis muralis Odontites vulgis Orthilia secunda Oxalis acetosella Pis quadrifolia Persicia laphifolia Phleum prense Picea abies suo-ohdae ielo oiranheinä nurmilauha etoneilia metsäalvejuuri rantaluia juolavehnä visenmja maitohorsma peltoorte vasallioinen enttätyräi silmäruoho iertot lampaanna mesiangervo ahomansia peltoemäi paimenma metsäurjenpolvi ojaellua maahumala savijäärä idänuonputi (eto)tyräruoho eltano särmäuisma mäiuisma (hju)häränsilmä rantavihvilä röyhyvihvilä niittynätelmä piulimasa päivänaa annusruoho omealupiini ranta-alpi oravanmja pihasaunio angasmaitia nuouhelmiä lehtoho jänönsalati punasäniö nuoutalvii äenaali sudenmja uont timotei, nurmitähiö uusi
Luontotieto Keiron Oy Hyvinään aupuni, esustaajaman laajentumisalueet, AK 14.10.2009 Luontoselvitys 3 (4) Pilosella (Piloselloidea) Pimpinella saxifraga Pinus sylvestris Plantago major Populus tremula Potamogeton alpinus Potentilla anserina Potentilla gentea Potentilla palustris Prunella vulgis Prunus padus Pyrola rotundifolia Quercus robur Ranunculus acris Ranunculus repens Ribes uva-crispa Rumex acetosella Rumex longifolius Scleranthus annuus Stellia graminea Tanacetum vulge Taxacum sp. Trifolium hybridum Trifolium prense Trifolium repens Tussilago ffa accinium myrtillus eronica scutella eronica serpyllifolia icia cracca iola vensis huopaeltano puinjuuri mänty pihamo haapa purovita etohanhii hopeahanhii urjenjala niittyhumala tuomi isotalvii tammi niittyleinii rönsyleinii viainen ahosuolaheinä hevonhieraa viherjäsenruoho heinätähtimö pietyrtti voiua alsieapila puna-apila valoapila lesenlehti mustia luhtädye orvontädye hiirenvirna pelto-orvoi
vanhaino 113 118 107 117 12 0 Linja-autotalli Ras. 6m 10 6 1 06 113 106 t 11 7 t 117 11 7 I 11 6 1 08 108 118 120 118 112 I 11 1 1 10 11 9 109 eteraanitalo 113 11 9 1 13 112 I 112 I I 1 15 11 3 I 1 09 11 0 1 11 j 10,0 sp P P t I I 113 I 114 j 112 vr 1 11 sp Liie 11 0 1 12 l 11 1 l 1 11 11 3 11 4 I Rautiemuseo I 11 2 113 Kiosi sp 114 I 1 13.5.5 jt I t Liie I sp 1 12 I jt 114 a 112 liie 11 6 116 a a 112 j 11 2 t I I l 116 1 11 117 I 116 j jt I sp 12 2 nistonu Kalevanu Asemanu 1 07 Alesis Kiven Ku Läntinen Yhdystie 10 7 11 6 Copyright: Hyvinään aupuni Ra s.alue 3 m Rillipolu Rilliuja Rauhamäenu 1 S adevesiviemärijohtorasite.a l. Rauhamäenpuisto Santa Asemanu Kaunistonpolu 11 5 Kaunistonpolu Kirinu Rauhamäenpolu 11 0 11 0 Terris uonu 12 Pp.ti e 18 13 1 11 Kirinu 14 17 11 1 1 11 112.5 16 20 Muottiu 15 19 Hyvinäänu 114,5 Ystävyydenpuisto 0 50 100 metri Mtinu 22 1 10 21 eturipuisto Ystävyydenu Touolanpuisto 23.5 R asitealue n.2m Suutin Hyvinäänu Mtinu Salonu Pappilanu R asitealue n.2m Ystävyydenu Uudenmaanu Helenenu Hyvinään aupuni Hangonrapihan ja Tehtaansuon asemaaava-alueet Luontoselvitys Ktta 1 Hangonrapihan selvitysalueen ja elinympäristöjen rajaus, numerointi ja luoitus Lainut Luontotieto Keiron Oy / Alu 14.10.2009 Mittaaava 1:4500 Elinympäristötyypit 10 10 uvionumero raennettu alue (1) avoimet hiea/soraentät, ruderait(6) niittymäiset alueet (3) lehtipuumetsiöt (8) angasmetsät (3) osteiot (2) selvitysalueen raja Kuvio lm
vanhaino 113 118 107 117 12 0 Linja-autotalli Ras. 6m 10 6 1 06 113 106 11 7 t 117 11 7 I 11 6 1 08 108 118 120 118 112 I 1 10 11 1 109 eteraanitalo 113 11 9 1 13 112 I 112 I I 1 15 11 3 I 1 09 11 0 1 11 j sp P P I I 113 114 j vr 1 11 sp Liie 11 0 1 12 l 11 1 l 1 11 11 3 4 I Rautiemuseo 11 2 113 Kiosi sp 114 I.5 jt I t Liie I sp 1 12 I jt 114 a 112 liie 11 6 116 a a 112 j 11 2 t I I l 116 1 11 117 I 116 j jt sp 12 2 nistonu Kalevanu Asemanu 1 07 Alesis Kiven Ku Läntinen Yhdystie 3 2 Ra s.alue 3 m Rillipolu 10 7 Rilliuja 11 6 Rauhamäenu 1 4 5 7 S adevesiviemärijohtorasite.a l. 11 Copyright: Hyvinään aupuni Asemanu Rauhamäenpuisto Kaunistonpolu 6 11 5 Kaunistonpolu Kirinu Rauhamäenpolu 11 0 10 8 11 0 9 Terris uonu 12 Pp.ti e 18 13 1 11 Kirinu 14 17 11 1 1 11 112.5 20 16 Muotti 15 19 Hyvinäänu 0 50 100 metri Ystävyydenpuisto Mtinu 22 1 10 21 eturipuisto Ystävyydenu 23.5 R asitealue n.2m Hyvinäänu M Salonu Pappilanu R asitealue n.2m Ystävyydenu Uudenmaanu Helenenu Hyvinään aupuni Hangon rapihan ja Tehtaansuon asemaaava-alueet Luontoselvitys Ktta 3 Hangon rapihan luontovot Lainut Luontotieto Keiron Oy / Alu 14.10.2009 Mittaaava 1:4500 Luontovot 0 ei luontovoja (1) 1 joitain luontovoja (14) 2 paiallisesti voas (6) 3 paiallisesti erittäin voas (2) selvitysalueen raja Kuvio lm