OHJAUSSUUNNITELMA Kannuksen luki
Sisällys Ohjaustyön suunnitelma... 3 1. Ohjauksen tavite... 3 2. Työnjak ja vastuut... 4 2.1. Opiskelija... 4 2.2. Oppilaskunta... 5 2.3. Tutr-ppilas... 5 2.4. Aineenpettaja... 6 2.5. Ryhmänhjaaja... 7 2.6. Opint-hjaaja... 7 2.7. Rehtri... 8 2.8. Vararehtri... 9 2.9. ATK-tukihenkilö... 10 2.10. Timistsihteeri... 10 2.11. Opiskeluhult... 9 2.12. Kuraattri... 9 2.13. Terveydenhitaja... 10 3. Ohjauksen tteutus pintjen aikana... 11 3.1. Ryhmänhjaajan hjaustyö... 11 3.2. Yhteistyö hultajien kanssa... 12 3.3. Opint-hjaajan hjaustyö... 13 3.4. Opint-hjauksen lukikurssit... 15 4. Hyvän hjauksen kriteerit ja niiden tteutuminen... 15 4.1. Riittävä ja mnipulinen hjaus... 16 4.2. Aktiivisuuden, sallisuuden ja vastuullisuuden tukeminen... 16 4.3. Ohjaus n yhteistä työtä... 17 4.4. Osaava ja ammattitaitinen henkilöstö... 17 4.5. Tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistäminen... 17 4.6. Ohjaussuunnitelma... 18 4.7. Kulutuksen nivelvaiheet... 18 4.8. Ohjaus kulutukseen ja uravalintihin liittyvien päätösten tukena... 19 4.9. Työelämätaidt ja työelämään tutustuminen... 19 4.10. Vurvaikutteinen yhteistyö hjauksen tukena... 20 4.11. Ohjauspalveluista tiedttaminen... 20 4.12. Hyvän hjauksen kriteerit sana paikallista laatujärjestelmää... 21
3 Ohjaustyön suunnitelma Kannuksen lukissa tehdyn hjaustyön suunnitelman avulla edistetään piskelijiden piskeluvalmiuksia ja ssiaalista kypsymistä, lisätään ura- ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietja ja taitja sekä edistetään lukin vaikuttavuutta ja lisätään hyvinvintia lukissamme. 1. Ohjauksen tavite Ohjauksen tavitteena n edistää kulutuksellista ja alueellista tasa-arva. Hyvällä hjauksella parannetaan etnistä ja sukupulten välistä tasa-arva, lisätään piskelijiden hyvinvintia sekä ehkäistään syrjäytymistä. Ohjaus n jatkuvaa, vurvaikutteista ja tavitteellista timintaa piskelijan ppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Tavitteena n, että piskelija pystyy piskelemaan täysipainisesti kk lukin ajan, kykenee kehittämään ppimaan ppimisen taitjaan sekä löytämään mat yksilölliset ppimisen tapansa ja vahvuutensa piskelijana. Ohjauksen avulla autetaan ja tuetaan piskelijaa kuulumaan ryhmään ja timimaan ryhmän jäsenenä. Opiskelija n hjauksessa aktiivinen ja sallistuva. Tavitteena n hjata piskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy suunnittelemaan man henkilökhtaisen piskelusuunnitelmansa, tunnistamaan piskeluunsa liittyviä ngelmia ja etsimään tieta saadakseen apua näihin ngelmiin. Ohjauksella lisätään piskelijan itsetuntemusta ja edistetään piskeluvalmiuksien kehittymistä ja pintjen sujumista. Tavitteena n tukea piskelijaa maan ammatinvalintaan ja jatkpintpaikkaan liittyvissä kysymyksissä, valinta- ja päätöksentektilanteissa sekä hjata ja tukea häntä erilaisissa elämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä. Lukin hjaustimintaan sallistuvat kk pettaja- ja hjaushenkilöstö. Opint-hjaajalla n päävastuu pint-hjauksen käytännön järjestämisestä ja hjauksen kknaisuuden suunnittelusta ja tteutuksesta. Ohjaustyössä yhteistyö hultajien kanssa n myös tärkeää.
4 2. Työnjak ja vastuut 2.1. Opiskelija Opiskelijan tehtävät: Opiskelee aktiivisesti ja tavitteellisesti man piskelusuunnitelman mukaan ja pyrkii valmistumaan lukista klmessa vudessa. Laatii luki-pintjen alkuvaiheessa henkilökhtaisen piskelusuunnitelman 1.lukuvudelle Wilmaan. Opiskelija päivittää suunnitelmaa tarvittaessa pint-hjaajan avustuksella. Hankkii ppikirjat ja muut piskelussa tarvittavat materiaalit ajissa ennen jaksn alkua. Situtuu käymään säännöllisesti ppitunneilla ja tekemään häneltä vaaditut tehtävät ja sallistumaan keviiklla järjestettäviin kurssikkeisiin. Tutustuu lukilain edellyttämiin läsnäl-hjeisiin. Sairauspissalissa piskelija tai hultaja tekee ilmituksen ryhmänhjaajalle. Yli klmen päivän sairauspissalista hän timittaa myös lääkärin tai terveydenhitajan tdistuksen. Muihin tarvittaviin pissalihin piskelija an luvan lukin käytänteiden mukaisesti. Mikäli piskelijalla n häiriökäyttäytymistä tai epäsäännöllistä kulunkäyntiä, rehtri vi järjestää kasvatuskeskustelut piskelijalle yhdessä ryhmänhjaajan kanssa. Alaikäisen salta mukana n myös hultaja/hultajat. Pyytää apua kun tarvitsee hjausta ja tukea pintihin. Seuraa man piskelusuunnitelmansa tteutumista ja päivittää sitä siten, että hjaushenkilöstön n mahdllista seurata suunnitelmassa tapahtuneita muutksia. Tarkentaa keväällä piskelusuunnitelmaansa seuraavaksi lukuvudeksi tekemällä kurssivalinnat uudelle lukuvudelle. Opintjen sisältöjä ja ylippilaskirjituksia suunnitellessaan phtii valintjaan suhteessa jatkkulutussuunnitelmiinsa. Ilmittautuu y-kkeisiin annettuihin määräaikihin mennessä. Osallistuu y-kkeisiin man suunnitelman mukaan. Hakeutuu kevään (tai syksyn) yhteishaussa jatk-pintihin itsenäisesti tai pint-hjaajana pastamana.
5 2.2. Oppilaskunta Lukissa timii ppilaskunta, jhn kaikki ppilaat kuuluvat. Oppilaskuntatiminnassa ppilaat vivat sallistua kulun työskentelyn järjestämiseen, järjestää ppilaiden yhteistimintaa, tehdä ehdtuksia ja antaa lausuntja. Oppilaskunnan jäsenet myös perehdyttävät lukin hakeneita ja lukin alittavia piskelijita lukityöhön. Oppilaskunnalla n useita tehtäviä, jtka myös vaikuttavat siihen, millaista piskelu ja viihtyminen lukissa vat. Oppilaskunta valitsee vusittain puheenjhtajan. Eri vusikurssit valitsevat lukuvuden alkaessa ryhmiensä edustajat (varsinainen ja varaedustaja) ppilaskunnan hallitukseen. Oppilaskunnan hallitus valitsee keskuudestaan sihteerin ja rahastnhitajan sekä edustajat muihin erillistehtäviin. Opettajakunta valitsee syksyn ensimmäisessä kkuksessa ppilaskunnan vastuupettajan. Oppilaskunnan hallituksen tehtävät: Jhtaa ja krdini ppilaskunnan timintaa. Käsittelee piskelijiden, pettajien, rehtrin ja muiden yhteistyötahjen esille tumia asiita. Idei myös itsenäisesti käsiteltäviä asiita sekä valmistelee ja antaa lausuntja piskeluun ja ympäristöviihtyvyyteen liittyvissä asiissa ppilaskunnalle, pettajakunnalle, rehtrille ja muille yhteistyötahille. Osallistuu lukin markkinintityöhön. Järjestää vapaa-ajan timintaa. Hulehtii lukin yleisestä viihtyvyydestä. Pyrkii kehittämään piskelijiden vaikutusmahdllisuuksia sekä piskelijiden sallisuuden lisäämistä heitä kskevissa asiissa. Suunnittelee ja tteuttaa ppilaskunnan pikkujulut ja muita mahdllisia lukin tapahtumapäiviä. Tekee lpulliset päätökset ppilaskunnan käytössä levien varjen khdentamisesta. 2.3. Tutr-ppilas Lukissa n mahdllista surittaa ppilaskunta ja tutr-timinta kurssi, jnka alussa piskelijat saavat perehdytyksen tutr-timintaan. Tutrin tehtävät: Osallistuu lukin markkinintityöhön. Perehdyttää uusia piskelijita ja pastaa lukin hakeneita lukujärjestyksen tessa. Suunnittelee yhdessä pint-hjaajan kanssa lukipäivän peruskulun 9.lukkalaisille.
6 2.4. Aineenpettaja Aineenpettajan tehtävänä n hjata piskelijaa pettamansa ppiaineen piskelussa sekä auttaa tätä kehittämään ja ppimaan ppimisen taitja ja ppimisen valmiuksia. Aineenpettajan hjaustehtävät: Tiedttaa piskelijille man aineensa kursseista ja niiden suritusjärjestyksestä. Ohjata piskelijita pettamansa aineen piskelussa ja hjata kehittämään pettamansa aineen piskelutekniikkaa. Infrmi piskelijita man aineensa kilpailuista ja mahdllisuudesta hakea alan kesäkursseille. Tiedttaa keskeytyneistä kursseista ryhmänhjaajalle ja pint-hjaajalle. Puuttua ajissa yhdessä ryhmänhjaajien kanssa piskelijiden lisääntyneisiin pissalihin, käyttäytymisessä tai pintmenestyksessä tapahtuviin muutksiin. Infrmi man alan jatk-pintpaikista ja ammateista. Oppimisen hjaus ja pintmenestyksen seuranta. Kurssiarviintien kirjaaminen Wilmaan. Opiskelijan hjaus surittamaan hylätyt arvsanat ja puuttuvat tehtävät määräajassa. Hulehtii uusintakuulusteluista. Opiskelijan henkilökhtainen hjaus massa aineessa kurssin aikana. Ohjaus man aineen y-kirjituksiin. Varhainen puuttuminen heikissa surituksissa. Järjestää piskelijalle tukipetusta tarvittaessa. Ottaa yhteyttä piskelijan hultajaan jutuessaan pistamaan piskelijan lukasta häiriökäyttäytymisen takia. Kirjaa Wilmaan piskelijan pissalt ja hjaa piskelijan rehtrin kasvatuskeskusteluun, mikäli selvittämättömien pissaljen määrä ylittää sallitun rajan. Opint-ppaan suunnitteluun sallistuminen. Osallistuminen vanhempainiltihin tarvittaessa. Tarvittaessa yhteydenpit lukin muuhun hjaushenkilöstöön. Osallistuminen lukin piskeluhulln tai muihin hjauspalavereihin pyydettäessä.
7 2.5. Ryhmänhjaaja Ryhmänhjaajalla n keskeinen rli man ryhmän hjaustyössä. Hän n avainhenkilö, jnka puleen sekä piskelijat että heidän vanhempansa vivat ensisijaisesti kääntyä erilaisissa kysymyksissä. Ryhmänhjaajan hjaustehtävät: Vastaa ryhmänsä lähihjauksesta ja tiedttamisesta. Perehdyttää piskelijat lukin timintatapihin ja työskentelymutihin. Tekee tulhaastattelun kaikille ryhmänsä piskelijille pintjen alkuvaiheessa. Edistää yhteisöllisyyttä. Pitää yhteyttä hultajiin. Seuraa piskelijiden pintjen etenemistä. Vastaa ryhmänhjaustukiiden pitämisestä. Antaa henkilökhtaista ja pienryhmähjausta tarvittaessa. Puuttuu ajissa yhdessä rehtrin ja aineenpettajan kanssa piskelijiden lisääntyneisiin pissalihin, käyttäytymisessä tai pintmenestyksessä tapahtuviin muutksiin ja piskeluvaikeuksiin ja tiedttaa niistä piskeluhulln henkilökunnalle ja alaikäisten piskelijiden salta myös hultajille. Suunnittelee yhteistyössä piskelijiden ja hultajien kanssa vanhjen tansseihin ja penkkaritapahtumiin liittyvät järjestelyt. 2.6. Opint-hjaaja Opint-hjaajalla n päävastuu hjauksen kknaisuuden suunnittelusta ja tteutuksesta. Opinthjaajan vastuulla n hjaussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen. Opint-hjaaja vastaa pinthjauksen järjestämisestä. Opint-hjauksen tehtävänä n tukea piskelijaa pinnissa lukiaikana ja hulehtia siitä, että piskelijalla n riittävästi sellaisia tietja ja taitja, jita hän tarvitsee siirtyessään jatk-pintihin ja työelämään. Opint-hjauksen tavitteena n antaa piskelijille tieta kk ajan uudistuvasta kulutusjärjestelmästä ja työelämästä, vahvistaa päätöksentektaitja, elämänhallintaa ja kasvua terveeseen aikuisuuteen sekä antaa valmiuksia tehdä ppilaan kannalta parhaita mahdllisia ratkaisuja. Opint-hjaajan tehtävät: Vastaa pint-hjauksen käytännön järjestämisestä sekä hjauksen kknaisuuden suunnittelusta ja tteutuksesta yhteistyössä rehtrin ja ryhmänhjaajien kanssa.
8 Antaa lukkamutista, henkilökhtaista ja pienryhmähjausta. Vastaa jatkkulutus- ja ammattisuunnitelmiin liittyvistä hjauksellisista kysymyksistä ja hulehtii siitä, että piskelijat ppivat käyttämään tarjlla levia tietlähteitä ja yhteiskunnan tarjamia hjaus-, neuvnta- ja tietpalveluita. Keskustelee piskelijan kanssa tilanteesta, kun hän tekee anmuksen arvsanan muuttamisesta suritusmerkinnäksi. Ohjaa piskelijaa mikäli piskelija n eramassa luki-pinnista kesken lukuvuden ja ttaa piskelijalta tarvittaessa tiednsiirtluvan. Opiskelijan ertessa ilmittaa tilanteen myös etsivään nuristyöhön, ellei sitä le tehty piskeluhulln timesta. Vastaa ammattikrkeakulu- ja ylipistvierailuista. Vastaa neljännen vuden piskelijiden, kaksis- tai klmistutkinnn surittajien ja aikuispiskelijiden hjauksesta. Tekee yhteistyötä peruskulujen, ammattipistjen, työvima-, kulu- ja muiden viranmaisten kanssa. Tekee lukitestit kaikille lukin alittaneille piskelijille. 2.7. Rehtri Rehtrin vastuulla vat: Luda hjaukselle sellaiset timintamahdllisuudet, että erilaisten hjausmenetelmien ja työnjakjen tteuttaminen n mahdllista. Tukea malla timinnallaan pint-hjaajan ja pettajien keskinäistä yhteistyötä sekä hjaustiminnan suunnittelua. Pitää alittaville piskelijille katsauksen lukin timinnasta ja järjestyssäännöistä. Keskustelee piskelijan kanssa lukista eramisesta kesken pintjen ja allekirjittaa tdistuksen. Opiskelijan häiriökäyttäytymisen tilanteissa järjestää kasvatuskeskustelut piskelijille yhdessä ryhmänhjaajan kanssa. Alaikäisten salta mukana n myös hultaja/hultajat. Mikäli häiriökäyttäytyminen, kurinpit-ngelmat tai kulunkäynnin laiminlyönti lisääntyy kasvatuskeskusteluista hulimatta, rehtri vi antaa ensin kirjallisen varituksen. Tiedttaa piskelijille ja vanhempainillissa hultajille säännöistä ja määräyksistä, jtka hjaavat luki-pintjen ja ylippilastutkinnn surittamista. Vastata turvallisen kulu- ja työympäristön kehittymisestä. Vastata lukin timintahjeiden päivittämisestä.
9 Vastata lukilain 1998/629 ja lukiasetuksen 1998/810 antamien määräysten ja hjeiden nudattamisesta. 2.8. Vararehtri Vararehtrin tehtävät: Rehtrin pissa llessa vararehtri vastaa rehtrin tehtävistä. Vastaa välituntivalvntjen suunnittelusta. Suunnittelee yhdessä rehtrin ja pint-hjaajan kanssa kurssitarjttimen. 2.9. Opiskeluhult Opiskeluhulln timijita vat lukin piskeluhultryhmä, jhn kuuluvat rehtri, kuraattri, terveydenhitaja ja pint-hjaaja. Opiskeluhultryhmän tehtävänä n suunnitella lukin hyvinvinnin edistämiseen liittyviä timenpiteitä, kartittaa hyvinvinnin tilaa sekä arviida ja kehittää piskeluhulln timintaa. Yksittäisen piskelijan tuen tarpeen selvittämiseen ja piskeluhulln palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskhtaisesti kttavassa mnialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään vidaan nimetä asiantuntijita jäseneksi vain piskelijan, tai ellei hänellä le edellytyksiä arviida annettavan sustumuksen merkitystä, hänen hultajansa sustumuksella. Timijina yksittäisen piskelijan piskeluhullllisissa asiissa vat kuraattri, terveydenhitaja ja pint-hjaaja. 2.10. Kuraattri Kuraattri n kulun ssiaalisten kysymysten asiantuntija. Hän pyrkii saltaan edistämään piskelijiden hyvää ppimista, fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä ssiaalista hyvinvintia. Kuraattri pyrkii auttamaan esim. seuraavissa asiissa: kuluhaluttmuus, luvattmat pissalt, heikk kulumenestys, keskittymisvaikeudet, pelk- ja jännitysngelmat, päihdengelmat, ristiriidat kulutvereiden tai vanhempien kanssa. Kuraattrin kanssa käydyt keskustelut vat luttamuksellisia. Lukin pintjen alkuvaiheessa kuraattri käy esittäytymässä ja kertmassa työstään piskelijille.
10 2.11. Terveydenhitaja Terveydenhitaja n terveydenhullllisten asiiden asiantuntija ja hän seuraa piskelijiden kasvua ja kehitystä sekä hyvinvintia ja piskelukykyä. Opiskelijalla n mahdllisuus hakeutua terveydenhitajan vastaantlle kiireettömissä asiissa ajanvarauksella. Päivittäin terveydenhitajan työnkuvaan kuuluu myös avinta vastaanttaikaa, jllin piskelija vi tulla keskustelemaan asiistaan ilman erikseen varattua aikaa. Opiskelijalla n mahdllisuus ttaa yhteyttä myös terveyskeskuksen vastaanttn arkipäivisin virka-aikana. Terveydenhitaja tekee terveystarkastuksen ensimmäisen vusikurssin piskelijille. Lääkärin terveystarkastus tteutetaan tisen vusikurssin tytöille piskelijaterveydenhullssa ja pjille kutsuntaterveystarkastuksena terveyskeskuksessa (myös armeijaan hakeutuville tytöille.) Suun terveydenhult n sa piskeluterveydenhulta ja suun terveystarkastus järjestetään piskelijille vähintään kerran piskeluaikana. Tarkastuksessa annetaan terveysneuvntaa, tteutetaan suun ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hit sekä tehdään tarkastuksen phjalta mahidn sisältävä hitsuunnitelma. Opiskelijahammashult n alle 18- vutiaille ilmainen. 2.12. ATK-tukihenkilö ATK-tukihenkilön vastuulla n: Lukin tietverkkjen kunnssapit. Uusien laite- ja hjelmisthankintjen suunnittelu. Neuva tarvittaessa tietverkkjen käytössä. Timia pettajien ja ppilaiden tukena ngelmatilanteissa. Laitteiden hult ja ylläpit. 2.13. Timistsihteeri Timistsihteerin vastuulla n: Ennen pintjen alkua välittää tieta kdin ja lukin välillä. Ennen pintjen alkua valmistella yhteishakuun liittyvät asiat ja lähettää lukin päässeiden yhteyshakukirjeet. Hitaa kulumatkatukiasiat, pintkrttiasiat ja muut rekisteröintiasiat.
11 Ohjata piskelijita pinttukiin liittyvissä kysymyksissä ja auttaa pinttukianmusten täyttämisessä. Antaa pyynnöstä piskelijalle piskelijatdistukset. Hulehtia erilaisten lmakkeiden saatavuudesta. Mnistaa asiapaperit ja tehdä tarviketilaukset. Opastaa vakuutus- ja tapaturma-asiissa. Hitaa maksutusasiat. Ottaa vastaan ilmittautumiset y-kirjituksiin. Hulehtia y-kirjitusten valmistelut. Luda ja ylläpitää piskelijarekisteriä. Hulehtia kaikkien asiapapereiden arkistinnista. Opintjen jälkeen antaa tdistukset arkistista. 3. Ohjauksen tteutus pintjen aikana 3.1. Ryhmänhjaajan hjaustyö Ryhmänhjaajan hjaus 1.vusikurssin aikana: Ryhmänhjaaja haastattelee man ryhmänsä piskelijat tavitteenaan tutustua heihin ja saada heidät arviimaan mia piskeluvalmiuksiaan, vimavarjaan, tukijukkjaan ja mtivaatitaan. Ensimmäisenä päivänä ryhmähjaaja pastaa kulutyössä. Ryhmänhjaajat suunnittelevat ja tteuttavat ryhmäytymispäivän alkaville ryhmille yhteistyössä ppilaskunnan hjaajien ja ppilaskunnan kanssa. Ryhmänhjaajat suunnittelevat ja tteuttavat vanhempainillan syksyllä ja pitävät hultajiin yhteyttä puhelimitse ja/tai Wilman välityksellä. Seuraavat pissalja ja pintjen edistymistä sekä pyrkivät varhaiseen puuttumiseen ngelmatilanteissa.
12 Ryhmänhjaajan hjaus 2.vusikurssin aikana: Tarvittaessa pitävät henkilökhtaisia keskusteluja. Seuraavat pissalja ja pintjen edistymistä. Suunnittelevat ja tteuttavat vanhempainillan yhteistyössä rehtrin kanssa. Ryhmänhjaajan hjaus 3.vusikurssin aikana: Henkilökhtaiset keskustelut tarvittaessa. Opiskelijan kknaiskurssimäärän valmistumisen seuranta. Ryhmänhjaajat suunnittelevat yhteistyössä hultajien kanssa penkkaritapahtuman. Ryhmänhjaajat sallistuvat y-juhlien suunnitteluun ja jakavat juhlissa y-lakit valmistuville ylippilaille. 3.2. Yhteistyö hultajien kanssa Yhteistyö ennen pintjen alkua: Peruskulun vanhempainillissa pint-hjaaja ja rehtri tiedttavat luki-pinnista ja hakemisesta lukin. Tarvittaessa järjestetään myös tapaamisia hultajien, ppilaan ja pint-hjaajan kanssa lukin hakua suunniteltaessa. Lukin hakenut täyttää ainevalintakrtin, jnka myös hultajat allekirjituksellaan hyväksyvät. Yhteistyö pintjen alkaessa: Opiskelijan hultajille lähetetään Wilman tunnukset ja heidät kutsutaan vanhempainiltaan luki-pintjen alkuvaiheessa. Vanhempainillassa rehtri, pint-hjaaja, kuraattri ja terveydenhitaja kertvat lukin käytänteistä ja masta rlistaan hjaustyössä. Tilaisuuden päätteeksi ryhmänhjaaja kkaa man ryhmän piskelijiden hultajat tutustuttamalla ppilaitkseen ja ryhmänhjaajaan rliin hjaustyössä.
13 Yhteistyö pintjen kuluessa ja päätösvaiheessa: Luki tiedttaa tapahtumista Wilmassa ja hultajien edellytetään aktiivisesti seuraavan Wilman kautta tapahtuvaa tiedttamista. Heidän tivtaan ttavan yhteyttä lukin tarpeen vaatiessa. Lukin nettisivuilla julkaistaan kaikki luki-pintihin liittyvä materiaali (petussuunnitelma, lukuvusitiedte, kurssitarjtin, työjärjestys, kirjaluettelt ym.), jka n tällöin myös hultajien luettavana. Ryhmänhjaajalla n ensisijainen vastuu pitää yhteyksiä hultajiin kun tiedtettavaa tulee. Erityishulien khdalla svitaan erikseen, kuka n yhteydessä hultajaan, kun se n piskelun sujumisen kannalta välttämätöntä. Opintmatkista menee tiet myös hultajille Wilman tiedtteena ja alaikäisten piskelijiden salta hultajat antavat luvan piskelijalle pintmatkalle lähtöön. Alaikäisen piskelijan kanssa pidettäviin kasvatuskeskusteluihin ja mnialaisen piskeluhulttyön neuvtteluihin kutsutaan aina myös hultaja/hultajat mukaan. Rehtri tiedttaa y-kirjituksista ja pint-hjaaja jatk-pinnista jatkavien ja päättävien ryhmien vanhempainillissa. Hultajat ja ktiväki kutsutaan mukaan lukin tapahtumiin (penkkarit, vanhjen tanssit, itsenäisyysjuhlat ja luki-pintjen päättymiseen liittyviin ylippilasjuhliin). 3.3. Opint-hjaajan hjaustyö Ohjaus ennen pintjen alkamista: Lukin markkininnin suunnittelu ja tteutus yhdessä tutr-piskelijiden ja rehtrin kanssa. Tutustumiskäyntien järjestäminen lukille. Lukipäivän suunnittelu yhteistyössä rehtrin ja tutr-ppilaiden kanssa. Tiedttaminen luki-pinnista vanhempainillissa. Nivelvaiheen tietjen siirt yhteistyössä peruskulujen ppilaanhjaajien kanssa. Tarvittaessa neuvttelut hultajien kanssa piskelijan lukin hakua suunniteltaessa. Lukin hakeneiden pastus ainevalintakrtin täyttämisessä ja kurssivalinnissa. Lukin tulijiden ryhmäjan suunnittelu yhteistyössä rehtrin kanssa. Kurssivalintatarjttimen suunnittelu yhdessä rehtrin ja vararehtrin kanssa.
14 Ohjaus pintjen alkuvaiheessa 1.vuden syksyllä: Ohjaus tarvittaessa kurssivalinnista Lukitestien teettäminen piskelijilla Ohjaus pintjen jatkuessa ja eri vusiryhmissä: Opetuksen järjestäminen OP1-, OP2- ja OP3-kurssien salta. 4.vusikurssin ryhmänhjaus Hulehtii, että piskelijat tekevät keväällä seuraavaan lukuvuden kurssivalinnat. Kesken vuden lukin tulleiden piskelijiden henkilökhtaisten pintsuunnitelmien laadinta ja seuranta. Kesken lukuvuden eravien salta pint-hjaaja käy keskustelut pintjen jatkamisesta tisen asteen ppilaitksessa ja hjaa hakuprsessia. Erava piskelija ilmitetaan myös etsivän nuristiminnan edustajille. Henkilökhtainen hjaus jkaiselle piskelijalle vähintään kerran lukuvuden aikana. Ohjaus ainevalinta- ja muissa muutstilanteissa. Ohjaus jatk-pintjen suunnittelussa ja ammatinvalinnassa, myös itsenäisesti hakemalla tieta internetin välityksellä. Ohjata ja tukea elämänsuunnittelun ja hallinnan taidissa. Välittää tieta työ- ja elinkeinelämästä sekä yrittäjyydestä. Järjestää mahdllisuuksia tutustua eri ammatteihin ja työelämään sekä piskeluun muissa ppilaitksissa. Ohjata siten, että piskelija saa etsiä tieta muiden maiden tarjamista piskelumahdllisuuksista ja työskentelystä ulkmailla. Ohjaus pintjen lppuvaiheessa: Seuraa luki-pintjen valmistumista (pakllisten ja syventävien kurssien tteutuminen sekä vähintään 75 kurssimäärän valmistuminen) Seuraa y-tulksia ja hjaa tarvittaessa uusimaan ja/tai täydentämään y-kkeita. Ohjaa jatk-pintjen haussa, kevään yhteishaun lisäksi myös täydennyshaut kesällä ja yhteishaut syksyllä tammikuussa alkavaan kulutukseen. Ohjaa tarvittaessa työpaikan haussa. Ohjaus valmistumisen jälkeen: Käytetään lukista valmistuneita jatk-pinnissa levia piskelijita alumneina alumnipäivässä.
15 3.4. Opint-hjauksen lukikurssit Pakllisten pint-hjauskurssien keskeiset sisällöt OP1-kurssi: Opintjen rakentuminen Omien piskelutaitjen kehittäminen Itsetuntemus ja mien timintamallien sekä vahvuuksien tunnistaminen ja päätöksentektaitjen kehittäminen Ylippilastutkint Jatk-pint- ja urasuunnitelma OP2-kurssi: Itsetuntemuksen ja ammatinvalinnan selkiyttäminen Sumen krkeakulujärjestelmä Jatk-pintjen phtiminen ja jatk-pintihin hakeutuminen Ulkmailla piskelu ja vaiht-ppilaaksi hjaaminen Työelämätietus sekä ammatillinen suuntautuminen ja työelämään siirtyminen Sveltavan pint-hjauskurssin keskeiset sisällöt OP3-kurssi: Tutr-timinta tai aktiivinen sallistuminen ppilaskunnan timintaan esimerkiksi hallituksen puheenjhtajan tai sihteerin timessa. 4. Hyvän hjauksen kriteerit ja niiden tteutuminen Opetushallitus n laatinut hyvän hjauksen kriteerit tavitteena tukea hjauksen krkeaa laatua ja mnipulista tarjntaa sekä varmistaa laadukkaan hjauksen saatavuus asuinpaikasta ja lsuhteista riippumatta. Hyvän hjauksen kriteerit timivat työkaluina hjauksen laadullisessa kehittämisessä. Kriteerien phjalta pyritään löytämään keskeiset teemat ja timenpiteet, jiden avulla hjauksen laatua parannetaan.
16 4.1. Riittävä ja mnipulinen hjaus Ohjaukseen n varattu resurssia siten, että piskelijalla n mahdllisuus saada riittävästi mnipulista ja jatkuvaa hjausta tarpeensa mukaan kk pintjen ajan. Jkaisella piskelijalla n mahdllisuus sekä henkilökhtaiseen että ryhmämutiseen hjaukseen. Tteutus: Kannuksen lukissa n sa-aikainen pint-hjaaja, jnka vastuulla n kknaisuudessaan hjaussuunnitelman laadinta ja kehittäminen. Opint-hjaaja järjestää pint-hjauksen kurssit (OP1, OP2 ja OP3) ja pitää henkilökhtaiset hjauskeskustelut jkaiselle vusikurssille. Opinthjaaja antaa lyhytkestista hjausneuvntaa ilman ajanvarausta ja hän hulehtii 4.vuden ja aikuispiskelijiden hjauksesta. Ohjaustyössä keskeisellä sijalla n myös jatk-pintjen ja ammatinvalinnan suunnittelu luki-pintjen valinnissa. Ohjaussuunnitelmassa n kuvattu kk henkilökunnan hjausvastuut ja työnjak. 4.2. Aktiivisuuden, sallisuuden ja vastuullisuuden tukeminen Ohjaus n tteutettu tavalla, jka vahvistaa piskelijiden aktiivisuutta, sallisuutta ja vastuullisuutta maan elämäänsä ja ppimiseensa liittyvissä prsesseissa ja päätöksentessa. Ohjaus vahvistaa piskelijan sallisuutta piskelija- ja ppilaitsyhteisössä sekä kasvattaa yhteiskunnan ja työelämän jäsenyyteen. Tteutus: Opiskelijaa kannustetaan miin valintihin luki-pintjen suunnittelussa. Opiskelijalle mahdllistetaan ppilaskunnan timinnan puitteissa vaikuttaa luki-pintjen suunnitteluun, tapahtumien järjestämiseen ja kannanttihin lukin viihtyvyyteen ja hyvään ilmapiiriin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija vastuutetaan ja situtetaan hjaustyössä luki-pintihin ja itse hulehtimaan lukipintjen sujuvuudesta. Opiskelijaa kannustetaan pyytämään tukipetusta, mikäli hän kkee vaikeuksia ppiaineen etenemisessä. Opiskelussa ja petuksessa petetaan ryhmämutiseen timintaan ja etsimään tukea pintihin.
17 4.3. Ohjaus n yhteistä työtä Ohjaus n lukikulutuksen henkilöstön tavitteellisesti jhdettua yhteistä työtä lukin petussuunnitelman mukaisesti. Tehtävät, rlit ja yhteistyömudt kuvataan selkeästi hjaussuunnitelmassa. Tteutus: Ohjaussuunnitelmassa n kuvattu lukin henkilöstön tehtävät ja rlit hjauksessa. Ohjauksessa krstuu yhteistyö tavitteena piskelijiden kknaisvaltainen hjaus. 4.4. Osaava ja ammattitaitinen henkilöstö Lukikulutuksen pint-hjaajat vat tehtäväänsä kelpisia. Henkilöstön tiedt, taidt ja hjaussaaminen vat krkeatasisia ja ajan tasalla. Tteutus: Lukin pint-hjaajan virassa leva henkilö n surittanut pint-hjaajan kelpisuuspinnt (60 p) ja hän n lukin pintjen hjaukseen pätevä kulutuksen ja myös työkkemuksen perusteella. Hän sallistuu vusittain pint-hjauksen kulutustilaisuuksiin. 4.5. Tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistäminen Opint-hjausta kehitetään ppilaitksen tasa-arvsuunnitelman mukaisesti. Ohjaus tteutetaan tavalla, jka edistää piskelijan luttamusta tasavertaisiin mahdllisuuksiinsa kulutuksessa ja työelämässä. Tteutus: Kannuksen kaupungin tasa-arvsuunnitelma hjaa lukin timintaa. Opint-hjauksessa kannustetaan piskelijita ennakkluulttmiin aine-, suuntautumis- ja uravalintihin. Opiskelijavalinnissa hakijille annettava infrmaati suunnataan tasapulisesti mlemmille sukupulille ja siinä kannustetaan hakeutumaan myös niille alille ja valitsemaan ppiaineita, jissa hakijiden sukupuli n vähemmistönä.
18 4.6. Ohjaussuunnitelma Kulutuksen järjestäjällä n hjaussuunnitelma, jka n tarkennettu ppilaitskhtaisesti. Ohjaussuunnitelmassa n määritelty hjauksen tavitteet, tteutus, jhtaminen, työnjak, vastuut ja arviinti. Suunnitelma n tehty yhteistyössä piskelijiden ja sidsryhmien kanssa. Ohjaussuunnitelmaa arviidaan ja päivitetään säännöllisesti. Tteutus: Kannuksen lukin n laadittu hjaussuunnitelma, jka sisältää hjaustyön työnjan ja vastuut. Suunnitelma sisältää myös hyvän hjauksen kriteerit ja niiden tteuttamisen. 4.7. Kulutuksen nivelvaiheet Nivelvaiheyhteistyö lukikulutuksen alku- ja päättövaiheessa sekä muissa siirtymissä n suunniteltua ja timivaa. Oppilaits antaa tieta lukikulutuksesta peruskululaisille ja tarjaa heille mahdllisuuden tutustua luki-petukseen. Opiskelijalle järjestetään mnipulisia mahdllisuuksia tutustua piskeluun jatk-piskelupaikissa. Opiskelijalla n mahdllisuus sisällyttää pint-hjelmaansa jatk-pintihin liittyviä pintja. Ohjauksella varmistetaan piskelijat taidt hankkia tieta jatk-pinnista sekä timia sähköisessä hakujärjestelmässä. Oppilaitksessa n svittu hjauksen käytännöt mahdllisen kulutusalan tai kulutuksen järjestäjän vaihtamiseksi. Ohjaus tukee piskelijan sujuvaa siirtymistä jatk-pintihin. Tteutus: Peruspetuksen 9.lukille esitellään luki-pinnt ja ppilailla n mahdllisuus tutustua lukin pintihin heidän p-tunneilla ja lukipäivän aikana. Lisäksi lukin hakeneet laativat lukin lukujärjestyksen keväällä ja saavat lukin alitukseen liittyvät hjeistuksen. Lukin tiednsiirtpalaverissa peruspetuksen pint-hjaaja välittää ppilaan tiednsiirtlupaan vedten ne tarpeelliset tiedt lukille, jtka pintjen järjestämisen ja sujuvuuden kannalta vat leellisia. Lukin pint-hjauksessa piskelija tutustuu ammatteihin ja niihin liittyviin jatk-pintihin. Lukin tisella ja klmannella vusikurssilla piskelijat vivat halutessaan vierailla ammattikrkeakulun ja ylipistn avinten vien päivän tapahtumassa tutustuen eri jatk-pintmahdllisuuksiin. Jatk-pintihin hakeutumista harjitellaan Opintplku sivustlla ja piskelijat perehdytetään nettiphjaisen hakulmakkeen täyttöön. Opiskelijalla n mahdllisuus tehdä hakemus myös pint-
19 hjaajan henkilökhtaisessa hjauksessa. Jkainen lukilainen tekee pintjen päätteeksi jatkpintsuunnitelman. Tarvittaessa piskelija vi antaa tiednsiirtluvan siirtyessään uuteen ppilaitkseen tai jatk-pintpaikkaan. 4.8. Ohjaus kulutukseen ja uravalintihin liittyvien päätösten tukena Ohjaus tukee lukikulutuksen surittamista sekä piskelijan situtumista jatk-pintihin. Opiskelija laatii piskelu-, ylippilastutkint- ja jatk-pintsuunnitelman hjauksen avulla. Ohjaus n tteutettu tavalla, jka tukee piskelijaa arviimaan ja kehittämään suunnitelmia pintjen edetessä. Ohjaus n tteutettu tavalla, jka tukee piskelijat aktiivista ja kriittistä tiednhankintaa. Ohjauksessa käsitellään mnipulisesti ja ennakkluulttmasti vaihtehtja piskelijan mien suunnitelmien ja valintjen tueksi. Tteutus: Opiskelija laatii lukin tullessaan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman, jta hän päivittää tarpeen mukaan pint-hjaajan kanssa. Lukuvuden lppuvaiheessa hän tekee seuraavan vuden kurssivalinnat Wilmaan. Opiskelija laatii alustava y-kirjitussuunnitelman 2.vuden aikana pint-hjaajan hjauskeskustelussa ja lpullinen kirjitussuunnitelma n valmiina 3.vuden marraskuussa. Ykirjitusten valinnan taustalla vat piskelijan jatk-pinttiveet ja uravalinta. Opiskelijaa hjataan sekä lukkamutisilla tunneilla että henkilökhtaisessa hjauksessa järkevään kirjitussuunnitelmaan erityisesti ammattialan humiiden. 4.9. Työelämätaidt ja työelämään tutustuminen Opiskelija tutustuu mnipulisesti työ- ja elinkeinelämään sekä yrittäjyyteen piskeluaikana. Hänellä n mahdllisuus sisällyttää pint-hjelmaansa työelämään liittyviä pintja. Opetus n järjestetty siten, että se tukee piskelijan työnhakuvalmiuksien ja työelämätaitjen kehittymistä. Henkilöstöllä n ajantasaiset tiedt työelämästä ja mahdllisuus kehittää työelämäsaamistaan. Tteutus: Luki järjestää sveltavan yritystaluskurssin, jnka aikana perehdytään yritystimintaan.
20 Opint-hjauksen lukkatunneilla esitellään eri ammattialja ja jatk-pintja. Opint-hjauksen OP2 kurssilla vieraillaan jatk-pintjen messuilla. 4.10. Vurvaikutteinen yhteistyö hjauksen tukena Kdin ja ppilaitksen välinen yhteistyö n sallistavaa, suunnitelmallista ja säännöllistä. Mniammatillinen ja mnialainen yhteistyö n säännöllistä ja suunniteltua. Verkst- ja työelämäyhteistyö n suunniteltua ja aktiivista. Timijiden vastuut vat kaikkien tiedssa. Oppilaitksen yhteistyö krkeakulujen, ylipistjen ja muiden ppilaitsten kanssa tukee piskelijan jatk-pintvalmiuksien kehittymistä sekä sujuvaa siirtymistä jatk-pintihin. Yhteistyö muiden tisen asteen ppilaitsten kanssa mahdllistaa justavia pintplkuja sekä tarvittaessa piskelijan justavan siirtymisen ppilaitksesta tiseen, mikä vähentää negatiivista keskeyttämistä. Tteutus: Luki järjestää hultajille vanhempainillat vähintään kerran vudessa jkaisen vusikurssin aikana. Vanhempainillissa tiedtetaan ajankhtaisista piskeluun liittyvistä asiista. Luki n tehnyt Oppilas- ja piskelijahultlain 1287/2013 vaatiman Opiskeluhulln suunnitelman, jka n hyväksytty Kannuksen kaupungin sivistyslautakunnassa 5.6.2014. Mniammatillinen yhteistyö n täten suunnitelmallista ja timivaa eri tahjen kesken ja timijiden vastuut vat tiedssa niin piskelijahulln kuin hjaustyön salta. Js luki-piskelijan pinnt eivät etene tai hän haluaa vaihtaa ppilaitsta, pint-hjaaja keskustelee ja suunnittelee piskelijan kanssa vaihtehtja, hjaa piskelijaa yhteishaussa ja hakulmakkeiden täytössä. Tarvittaessa piskelija vi antaa tiednsiirtluvan piskelun kannalta tarpeellisten tietjen siirtämiseksi uuteen ppilaitkseen. 4.11. Ohjauspalveluista tiedttaminen Opiskelija ja hänen hultajansa saavat ajantasaista tieta hjauspalveluista lukikulutuksessa. Ohjauksesta tiedtetaan erilaisin menetelmin. Tiedttaminen n aktiivista ja suunniteltua. Tteutus: Lukin hjaussuunnitelmasta ja hjauksen työnjasta tiedtetaan lukin tulijille ja heidän hultajilleen ensimmäisen jaksn aikana luki-pintjen alussa.
21 Lukin alittaville pidetään pint-hjauksen lukkatunteja 1.jaksn aikana, jssa piskelija perehtyy luki-pintihin ja hjaustyöhön sekä tutustuu eri timijihin ja heidän hjaustyön vastuisiin ja työnjakn. 4.12. Hyvän hjauksen kriteerit sana paikallista laatujärjestelmää Hyvän hjauksen kriteerit vat sa petuksen järjestäjän laatu- ja arviintijärjestelmää. Henkilöstön kaikki jäsenet tuntevat hyvän hjauksen kriteerit ja timivat niiden mukaisesti. Ohjaustimintaa arviidaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Tteutus: Lukin hjaussuunnitelmaa arviidaan vusittain. Opint-hjaaja tekee tarpeelliset päivitykset ja muutksen timintaan saadun palautteen phjalta. Henkilökunta arvii maa hjaustimintaansa vusittain man työnkuvan ja hjaussuunnitelmassa levan kuvauksen perusteella. He tuvat pint-hjaajalle tiedn tarpeellisista muutksista hjaussuunnitelman päivitystyöhön. Hultajille tehdään arviintikyselyt määrävälein.