TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2012

TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2012

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 Sisällysluettelo 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus... 1 2 Kuntayhtymän hallinto... 2 2.1 Yhtymähallitus... 2 2.1.1 Yksilöjaosto... 2 2.1.2 Henkilöstöjaosto... 2 2.2 Sopimustyöryhmä... 3 2.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus... 3 2.4 Organisaatio... 3 2.5 Sopimusohjaus... 4 2.6 Tilivelvolliset:... 4 3 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys... 6 4 Kuntayhtymän toiminnan ja talouden muutokset sekä asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 10 4.1 Hyvinvointipalvelut... 10 4.2 Terveyspalvelut... 15 4.3 Hallinto- ja tukipalvelut... 17 5 Kuntayhtymän henkilöstö... 18 6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 19 7 Yhtymähallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. 20 8 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 22 8.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 23 8.2 Rahoituslaskelma... 24 8.3 Tase... 25 8.4 Kokonaistulot ja -menot... 26 8.5 Tilikauden tuloksen käsittely... 27 9 Talousarvion toteutuminen... 27 9.1 Hallinto- ja tukipalvelut... 30 9.2 Hyvinvointipalvelut... 31 9.2.1 Varhaiskasvatuspalvelut... 31 9.2.2 Perheiden palvelut... 32 9.2.3 Hoito- ja hoivapalvelut... 33 9.2.4 Vammaisten ja erityisryhmien palvelut... 35 9.3 Terveyspalvelut... 37 9.3.1 Vastaanotto- ja vuodeosastopalvelut... 38 9.3.2 Erikoissairaanhoito ja kuntoutus... 39 9.3.3 Terapiakeskus... 40 9.3.4 Työterveyshuolto... 41 9.3.5 Suun terveydenhuolto... 42 9.4 Ympäristöterveydenhuolto... 43 9.4.1 Terveysvalvonta... 43 9.4.2 Eläinlääkintähuolto... 44 9.5 Kuntayhtymän tuloslaskelman toteumavertailu... 45 9.6 Investointien toteuma... 46 9.7 Rahoitusosan toteutuminen... 46 10 Tilinpäätöslaskelmat... 47 11 Tilinpäätöksen liitetiedot... 51 11.1 Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 51 11.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 51 11.3 Tasetta koskevat liitetiedot... 53 11.4 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 54

LIITTEET OHEISMATERIAALIT Maisema-taulukoiden kokoomataulut Henkilöstökertomus Tuoteryhmäkohtaiset Maisema-taulukot Talousarvion toteumavertailu

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on viiden vuoden ajan järjestänyt omistajakunnilleen kaikki kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan lukien varhaiskasvatuksen sekä ympäristöterveydenhuollon palvelut. Vuoden 2012 alusta toteutetun kuntayhtymän toimintamalliuudistuksen myötä Kallio luopui sisäisestä tilaaja-tuottaja -mallista. Uudistetussa toimintamallissa eri toimijoiden työnjako selkeytyi ja yhtymähallituksen rooli keskeisenä toimielimenä vahvistui. Kuntien omistajaohjauksen varmistajana ja sopimusvalmistelu- sekä seurantaelimenä toimii omistajakuntien kuntajohtajista ja Kallion johtavista viranhaltijoista koostuva sopimustyöryhmä. Uuden toimintamallin mukainen sopimusryhmä osallistui tiiviisti vuosien 2013-2015 toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluun. Yhtymähallitus vahvisti maaliskuussa 2012 kuntayhtymän palvelustrategian vuosille 2012-2015. Palvelustrategia sisältää Kallion palveluja koskevia linjauksia palvelujen järjestämistavoista, palveluiden määrästä ja tasosta sekä erityisen kehittämisen ja resursoinnin painopisteistä. Tulosaluekohtaiset palvelustrategiaa konkretisoivat toimeenpano-ohjelmat hyväksyttiin kesäkuussa 2012. Talouden taantuma ja väestömäärän kasvu sekä ikääntyneimmän väestön osan lisääntyminen kasvattivat hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kysyntää ja kustannuksia kertomusvuonna. Vuoden 2012 aikana kysyntä lakisääteisissä palveluissa kasvoi palvelukuvauksessa sovitusta tasosta varhaiskasvatuspalveluissa, lastensuojelussa, toimeentulotuessa, hoito- ja hoivapalveluissa, vammaispalveluissa sekä aikuisten, nuorten ja lasten psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Kasvavaan palvelukysyntään vastattiin lisäämällä omaa palvelutuotantoa, palvelusetelein tuotettuja palveluita ja ostopalveluita. Kallion vuoden 2012 tilinpäätöksessä käyttötalouden nettomenot olivat 116,7 milj., kasvua vuoteen 2011 oli 3,7 prosenttia. Kuntayhtymä alitti vuoden 2012 muutoksella vahvistetun talousarvion yhdellä prosentilla (1,14 milj. ). Vuodelle 2012 yhtymäkokouksen sitovat toiminnalliset tavoitteet painottuivat asiakkaille tarkoitettujen palvelujen järjestämiseen säädösten edellyttämissä määräajoissa sekä palveluiden sisällön kehittämiseen. Kallio kykeni pääsääntöisesti järjestämään lakimääräiset palvelut hoitotakuu- ja palveluvelvoitteiden mukaisesti huolimatta vaikeuksista täyttää kaikkia lääkäreiden, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden virkoja. Lastensuojelulain mukainen velvoite tehdä lastensuojelutarpeen selvitykset kolmen kuukauden määräajassa ei toteutunut täysin. Toimialojen tavoitteeksi asetettuun palvelutuotannon sisällön kehittämiseen on pureuduttu määrätietoisesti. Työ toimialat ja tulosalueet läpäisevien asiakaspalveluprosessien kehittämiseksi ja mallintamiseksi on käynnistynyt. Henkilökunta on kehittänyt työtään tavoitteellisesti eri hankkeissa ja osana omaa perustehtäväänsä. Henkilöstön uudistumiskykyä on tuettu koulutuksin ja osallistavin menetelmin. Henkilökunta on toimintaympäristön monista haasteista huolimatta onnistunut hyvin perustehtävänsä toteuttamisessa. Kuntayhtymän luottamushenkilöt ovat yksituumaisesti antaneet arvokkaan panoksensa Kallion hyväksi kuluneiden vuosien aikana. Päätöksentekijöille kuuluu kiitos pyyteettömästä työstä ja vahvasta tuesta Kallion rakentamisessa sekä kehittämisessä. Jarmo Kivimäki kuntayhtymän johtaja 1

2 Kuntayhtymän hallinto 2.1 Yhtymähallitus 2.1.1 Yksilöjaosto 2.1.2 Henkilöstöjaosto Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtymäkokous, johon jäsenkunnat nimeävät edustajansa siten, että kutakin alkavaa 2500 asukasta kohden nimetään jokaisesta kunnasta yksi edustaja. Yhtymäkokous on kokoontunut vuonna 2012 kolme kertaa ja käsitellyt 22 asiaa. Kuntayhtymän yhtymähallituksessa on 13 yhtymäkokouksen valitsemaa jäsentä. Yhtymähallitus on nimetty vaalikaudelle 2009 2012. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Tuija Haikola, 2.varapuheenjohtaja Kaisa Savela Ylivieska Juha Autio Erkki Kangaskortet Karoliina Nevalainen Aune Nevala Maija-Liisa Kitinoja Juhani Löfbacka Veikko Kariniemi Irene Isokoski Eija-Riitta Niinikoski, puheenjohtaja Ritva Saviluoto Nivala Esko Kangas Jarmo Pihlajaniemi Tapio Uusitalo Henna-Maria Råman Mikko Päivärinta Ari Kukkurainen Antti Toivola Veijo Luostari Sievi Terhi Kangas Tarja Torvikoski Marja Isokääntä Eija Jutila Alavieska Tapio Mattila, 1.varapuheenjohtaja Sauli Nurkkala Matti Isomaa 24.10.2012 > Yhtymähallitus on kokoontunut vuonna 2012 kahdeksantoista (18) kertaa ja käsitellyt 131 asiaa. Yhtymähallituksen esittelijänä on toiminut kuntayhtymän johtaja ja pöytäkirjanpitäjänä talousjohtaja. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Juha Autio, puheenjohtaja Karoliina Nevalainen Ylivieska Marja Isokääntä, varapuheenjohtaja Tapio Mattila Alavieska Terhi Kangas Veijo Luostari Sievi Esko Kangas Henna-Maria Råman Nivala Yksilöjaosto on kokoontunut seitsemän (7) kertaa ja käsitellyt 53 asiaa. Esittelijänä on toiminut hyvinvointipalvelujohtaja ja sihteerinä hallintopalvelupäällikkö. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Tapio Mattila, puheenjohtaja Marja Isokääntä Alavieska Antti Toivola, varapuheenjohtaja Tarja Torvikoski Sievi Maija-Liisa Kitinoja Erkki Kangaskortet Ylivieska Ritva Saviluoto Ari Kukkurainen Nivala Henkilöstöjaosto on kokoontunut kahdeksan (8) kertaa ja käsitellyt 43 asiaa. Esittelijänä ja sihteerinä on toiminut henkilöstöpäällikkö. 2

2.2 Sopimustyöryhmä Varsinainen jäsen Vierimaa Tapani Ojanperä Terho Valtanen Kari Koski Markku Alavieskan kunta Ylivieskan kaupunki Nivalan kaupunki Sievin kunta 2.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus 2.4 Organisaatio Vaalikaudella 2009 2012 tarkastuslautakuntaan kuuluvat seuraavat jäsenkuntien edustajat: Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Heikki Häyrynen, puheenjohtaja Riitta Kiviniemi Nivala Kaisa Haapakoski, varapuheenjohtaja Eero Myllykangas Ylivieska Maarit Silver Tapani Korkeakangas Sievi Juhani Isotalus Maarit Karhula Alavieska Tilintarkastuspalvelut on ostettu JHTT -tilintarkastusyhteisö Audiator Oy:ltä, jonka nimeämänä vastuullisena tilintarkastajana on toiminut tilintarkastaja JHTT Asko Vanhatupa. Avustavana tilintarkastajana on toiminut Jyri Myllymäki. Toimintaorganisaatio: 3

2.5 Sopimusohjaus Kuntayhtymän vuoden 2012 alusta voimaan tulleiden uudistetun perussopimuksen ja hallintosäännön lähtökohtia ovat sopimusohjaus ja omistajaohjauksen kanavointi jäsenkunnista kuntayhtymään kuntajohtajien välityksellä. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien mahdollisuus rahoittaa lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on heikentynyt mm. valtionosuusjärjestelmässä tapahtuneiden leikkausten vuoksi. Vuoden 2012 talousarviota sopeutettiin kuntien taloustilanne huomioiden. Vuoden 2012 Talousarvio sisälsi jäsenkuntien kanssa sovittuja taloudellisia ja toiminnallisia riskejä. Vuoden 2012 talousarvio oli 0,5 M pienempi kuin vuoden 2011 toteuma. Vuoden 2012 talousarvioon hyväksyttiin palvelun tarpeissa toteutuneisiin muutoksiin perustuen 5,8 M lisätalousarvio. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suursuoritteina suunniteltujen/ käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa. Maisema-mallin suunnitelma- ja kustannustenjakotaulukot toimivat kuntayhtymän ohjausjärjestelmänä, talousarvion pohjana ja sekä seurannan että tilinpäätöksen työkaluina. Taulukoissa palveluita on käsitelty tuoteryhmittäin suursuoritteina (ks. liite 1). Maisema-taulukot ovat tilinpäätöksen oheismateriaalina. 2.6 Tilivelvolliset: Tilivelvollinen toimielin: Yhtymähallitus Tilivelvolliset viranhaltijat: vt. Kuntayhtymän johtaja 1.1. 2.2. Kuntayhtymän johtaja 2.2. Jarmo Kivimäki Toimialajohtajat: Terveyspalvelut vt. Terveyspalvelujohtaja Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelujohtaja 1.1. 24.2. vt. Hyvinvointipalvelujohtaja 24.2 27.4. Hyvinvointipalvelujohtaja 27.4. Hallinto- ja tukipalvelut Talousjohtaja Risto Olli Jarmo Kivimäki Pirjo Matikainen Urho Möller 4

Tulosaluejohtajat: Varhaiskasvatuspalvelut palvelujohtaja Perheiden palvelut palvelujohtaja 1.1. 24.2. vt. palvelujohtaja 25.2. Hoito- ja hoivapalvelut palvelujohtaja Vammaisten ja erityisryhmien palvelut palvelujohtaja Vastaanottopalvelut ylilääkäri hoitotyön johtaja 1.11.2012 Erikoissairaanhoito ja kuntoutus ylilääkäri Aikuisten psykososiaaliset palvelut psykiatri-ylilääkäri Työterveyshuolto ylilääkäri Suun terveydenhuolto ylihammaslääkäri Ympäristöterveydenhuolto ympäristöterveydenhuollon johtaja Marja Ranta-Nilkku Pirjo Matikainen Leena Iisakkila Terttuirmeli Haapakoski Raija Eskola-Valli Mikko Suni Päivi Peltokorpi Risto Olli Tuija Päivärinta Osmo Konu Matti Lahdenperä Meeri Rinta-Jouppi, Palvelupäälliköt: Varhaiskasvatuspalvelut palvelupäällikkö, päiväkotihoito palvelupäällikkö, perhepäivähoito + ostopalvelut Perheiden palvelut johtava sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö johtava sosiaalityöntekijä, lastensuojelu Hoito- ja hoivapalvelut palvelupäällikkö, hoiva- ja asumispalvelut palvelupäällikkö, kotihoito Sari Suhonen Ulla-Maija Miettilä Leena Iisakkila Kaija Jokela Riitta-Liisa Kujala Virpi Kamunen Avosairaanhoito osastonhoitaja, vastaanottotoiminta 1.1. 30.9.12 Janne Nikula vs. osastonhoitaja, vastaanottotoiminta 1.10. 31.12. Arja Rättyä Avoterveydenhuolto osastonhoitaja, avoterveydenhuolto Pirjo Jääskelä 5

3 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2012 mukaan Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuonna 2013 prosentin tuntumaan ja vuonna 2014 noin kahteen prosenttiin. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta aikaisintaan vuonna 2014. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta Suomen ja Kallion alueen talouden kehittymiseen. Julkisen talouden kestävyysvaje on valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kasvamassa n. 5,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. Kestävyysvajeen taustalla on pääosin väestön ikärakenteen muutos, joka aiheuttaa menopaineita samalla kun se uhkaa heikentää kansantuotteen ja verotulojen kasvua. Valtionhallinto on käynnistänyt toimenpiteet kestävyysvajeen pienentämiseksi, keinoina mm. veronkorotukset ja rakenteelliset uudistamishankkeet. Palvelutarpeet terveyspalveluissa ja ikäihmisten tarvitsemissa palveluissa kasvavat nopeasti alkavalla vuosikymmenellä. Huolestuttavaa on myös lastensuojelun tarpeen kasvu. Väestön ikääntyessä ja väestömäärän kasvaessa terveyspalvelujen tarve nousee lähivuosina vähintään puolentoista prosentin vuosivauhtia, jos terveyspalvelujen ikäryhmittäinen käyttö pysyy nykytasolla. Väestökehitykseen perustuvan arvion mukaan kuntasektorin menot kasvavat nopeimmin vanhusten pitkäaikaishoidon palveluissa sekä 2010- että 2020-luvuilla. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion jäsenkuntien taloudellinen tilanne on maan keskitasoa heikompi. Valtiovarainministeriön kuntaosaston laatiman kuntatalouden suunnittelukehikon / Tilastokeskuksen tilastoaineiston mukaan jäsenkuntien taseisiin kertynyt alijäämä osaltaan ja taseiden mukainen omavaraisuusaste konkretisoivat tilanteen: Kertynyt yli- /alijäämä eur/as Omavaraisuusaste % 2008 2009 2010 2011 2008 2009 2010 2011 Alavieska -910-770 -741-667 41,9 39,6 35,9 37,0 Nivala -236 76 12-0,87 43,4 46,5 45,5 43,3 Sievi -621-375 -189 20,77 24,8 28,7 29,3 32,07 Ylivieska -714-628 -546-450 14,8 16,2 16,7 18,9 Alueen kuntatalouden taustatekijät huomioon ottaen Kallion järjestämien palvelujen kustannuskehityksen hallintaan kohdistuu erityisiä odotuksia huolimatta siitä, että asukaslukuun suhteutetut kustannukset eivät palvelujen tarvetekijät huomioon ottaen merkittävästi poikkea valtakunnan keskiarvosta: 6

Jäsenkuntien tuloveroprosentit ovat oleellisesti maan keskiarvoa korkeammat: Veroprosentit 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Alavieska 20,00 20,00 21,00 21,00 21,50 21,50 Nivala 19,75 20,50 20,50 20,50 21,00 21,00 Sievi 20,50 20,50 21,00 21,00 21,25 21,75 Ylivieska 20,25 20,50 21,00 21,00 21,00 21,50 Koko maan ka. 18,50 18,50 19,00 19,25 19,25 19,25 Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto ry Jäsenkuntien vuoden vaihteen yhteenlaskettu väestömäärä on kehittynyt seuraavasti: Väkiluku 31.12.2012 Miehiä Naisia Yhteensä 31.12.2011 Muutos Alavieska 1433 1328 2761 2750 +11 Nivala 5626 5364 10990 11051-61 Sievi 2707 2545 5252 5285-33 Ylivieska 7250 7290 14540 14266 +274 Kallio yhteensä 17016 16527 33543 33352 +191 Väkiluku 31.12.2011 16875 16477 33352 Muutos +141 +50 +191 Lähde: Väestörekisterikeskus 31.12.2012 7

Väestön ikärakenne vuoden 2012 alussa ilmenee seuraavasta kuviosta: Jäsenkuntien väestön ikärakenteen muutoksesta seuraa myös väestön huoltosuhteen muutos, johon ikääntymisen lisäksi vaikuttaa alueen syntyvyys. Seuraavassa taulukossa on esitetty alle 15-vuotiaiden ja yli 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään: Huoltosuhde 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Alavieska 66,4 74,4 85,9 95,1 100,6 100,4 98,1 Nivala 69,0 77,0 84,7 87,0 87,3 87,0 85,8 Sievi 73,5 77,8 87,6 93,7 97,4 98,4 97,4 Ylivieska 56,3 62,9 70,0 75,1 76,6 75,8 74,3 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 55,5 61,1 67,5 71,5 74,5 75,3 74,9 KOKO MAA 52,9 58,6 64,4 68,2 71,2 72,1 71,2 Lähde Tilastokeskus: Lopullinen tieto 2011, Väestöennuste 2015 - Työssäkäyvän väestön määrän vähenemä asettaa tulevaisuudessa uudenalaisia paineita palvelujärjestelmän kehittämiseen ja rahoituspohjaan ikääntyvän väestön palvelutarpeiden kasvaessa. 8

Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Laskennallisen kustannuksiin valtionosuuden määräytymisessä vaikuttavana seuraavan kaavion jäsenkuntien sairastavuus- ja vammaisuuskertoimet kuvaavat Kallion alueen väestön palvelutarpeet maan keskimääräistä suuremmiksi: Kelan terveyspuntarin vuoden 2011 kansantauti-indeksien yhteiskuva osaltaan kertoo jäsenkuntien palvelutarpeisiin liittyvistä haasteista: 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Kansantauti-indeksi 2011, vakioitu Lähde: Kela, Terveyspuntari 151,4 164,4 166,2 140,1 138,7 100,0 9

4 Kuntayhtymän toiminnan ja talouden muutokset sekä asetettujen tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2012 talousarvion ja suunnitelmakauden 2013-2014 toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat Kallion strategian kriittisin menestystekijöihin sekä palvelustrategiassa valittuihin kehittämiskohteisiin. Kriittisistä menestystekijöistä keskeisimpiä ovat mm. asiakastarpeiden tunnistaminen, varhainen puuttuminen, asiakkaiden osallistaminen, toimivat ja joustavat palveluprosessit sekä viestintä Toimialat tehostavat tulosalueidensa yhteistyötä sekä uudistavat palvelutuotantoa ja -prosesseja tukemaan kuntalaisten itsenäistä suoriutumista 4.1 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluissa edistettiin alueen asukkaiden elämänhallintaa, hyvinvointia ja omatoimisuutta. Toimialan kuluvan vuoden toiminnalliset painopisteet, joita olivat palveluiden saatavuus lakien edellyttämissä määräajoissa, ennalta ehkäisevä työ ja kotona selviytymisen tukeminen, näkyivät toiminnassa kaikilla hyvinvointipalveluiden tulosalueilla. Uusia toimintamalleja ja -prosesseja kehitettiin yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa TERHOI-ryhmässä, SAS-työryhmässä ja perhepalvelukeskustyöryhmässä. Lisäksi tavoitteeksi asetettu uudenlaisen kumppanuuden luominen muiden toimijoiden kanssa toteutui mm. perhepalveluissa. 4.1.1 Hyvinvointipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Päivähoito- ja esiopetus Tavoite 1 Monipuoliset ja eri toimijoiden tuottamat varhaiskasvatuspalvelut järjestetään Kallion alueella kysyntää vastaavasti säädetyissä määräajoissa (2 vk/4 kk) kilpailukykyisellä tavalla. Mittari: Säädettyjen määräaikojen toteutuminen Tavoite varhaiskasvatuspalveluiden tarjoamisesta lakisääteisessä ajassa kysyntää vastaavasti toteutui. Lakisääteinen palveluiden järjestämisaika on 2 viikkoa, mikäli kysymyksessä on äkillinen työstä tai opiskelusta johtuva hoidon tarve, muutoin järjestämisaika on 4 kuukautta. Päivähoidon aloittamisen ajankohtaa soviteltiin muutamien perheiden kanssa. Tavoite 2 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset toimintatavat ja -periaatteet ohjaavat varhaiskasvatuspalveluiden työtä ja toiminnan kehittämistä. Mittari: Kuvataan, miten asetettu tavoite on toteutunut päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa Varhaiskasvatussuunnitelman ja siihen liittyvän Arjen käytäntöjen oppaan mukaiset toimintatavat otettiin käyttöön perhepäivähoidossa ja päiväkodeissa. Näistä toimintatavoista esimerkkeinä ovat vanhempien ja henkilöstön välistä kasvatuskumppanuutta vahvistavat käytännöt mm. kotikäynti lapsen kotiin ennen hoitosuhteen alkamista, lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa sekä pienryhmätoiminta päiväkodeissa. Lapsen hyvä arki 2 -hankkeen tuella v.2012 käynnistetty mentorointiryhmien toiminta edistää osaltaan Arjen käytäntöjen 10

oppaan sisältöjen juurtumista. Toiminnan ja pedagogiikan kehittäminen, lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttaminen ennaltaehkäisevästi ja varhaisesti tukien toteutui varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmakausi: Vuosien 2012 2013 vaihteessa otetaan Ylivieskassa käyttöön uusi 129-paikkainen Joukahaisen päiväkoti. Ylivieskaan rakennettava 129-paikkainen Joukahaisen päiväkoti otetaan käyttöön 4.2.2013. Perheiden palvelut Tavoite 1 Perhepalveluiden ja aikuissosiaalityön palvelut järjestetään uudistetun toimintamallin pohjalta siten, että palveluprosessit ovat suunnitelmallisia, palvelut järjestetään lakien edellyttämissä määräajoissa ja palveluista järjestettäessä hyödynnetään monipuolisia kumppanuuksia. Mittari: Lakisääteisten määräaikojen toteutuminen eri palvelumuodoissa Aikuissosiaalityössä otettiin käyttöön asiakassegmentoinnin pohjalta erilaisiin asiakkuuksiin liittyvien palveluprosessien mukainen työnjako. Toimeentulotukipäätökset tehtiin toimeentulotukilain määräämässä 7 arkipäivän määräajassa koko kuntayhtymän alueella. Moniammatillista yhteistyötä tehostettiin päihdeasiakkaiden asumisen ohjauksessa. Alle 29 -vuotiaille pelkän toimeentulotuen varassa eläville asiakkaille tarkoitetussa PajaStartti -hankeessa jatkettiin yhteistyötä Sytyke Centren, Kelan ja Te-toimiston kanssa. Uutena ehkäisevän työn muotona aloitettiin äitiysneuvolan kanssa yhteiset asiakastapaamiset, joilla tuetaan vanhemmuutta ja perheen sosiaalista selviytymistä ennakoivasti. Lisäksi osallistuttiin moniammatilliseen perhevalmennukseen. Perhepalveluissa palvelut järjestettiin uudistetun toimintamallin pohjalta. Lastensuojelulain mukaiset määräajat toteutuivat siten, että lastensuojeluilmoituksista 100 % pystyttiin käsittelemään lain määräämässä 7 vuorokauden määräajassa ja lastensuojelutarpeen selvityksistä 81 % tehtiin lain määräämässä 3 kuukauden määräajassa. Aluehallintovirastolle annettiin 3 selvitystä em. lain määräaikojen toteutumisesta. Lastensuojelussa kilpailutettiin yhden lastensuojeluyksikön palvelut, joka järjestää sijais- ja avohuollon palveluita ja näiden kehittämispalvelua. Kilpailutuksen perusteella valittu yrittäjä aloitti uuden yksikön rakentamisen Nivalaan. Uutena toimintamuotona kehitettiin ryhmämuotoista ennaltaehkäisevää perhetyötä Ylivieskassa yhteistyössä perheneuvolan, varhaiskasvatuksen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Marttojen ja kaupungin kirjaston kanssa. Palvelusetelin käyttö lapsiperheiden kotipalvelussa vakiintui kaikissa kunnissa. Tavoite 2 Perhepalveluissa ja aikuissosiaalityössä tuotetaan monipuolisia ja kustannustehokkaita palveluita. Erityistä huomiota kiinnitetään asiakkuuden alkuvaiheen arviointiin ja suunnitelmallisiin palveluihin, joilla voidaan ehkäistä pitkäaikaisia ja kustannuksiltaan kalliita palveluita Mittari: Asiakassuunnitelmien kattavuus (määrällinen tavoite) Aikuissosiaalityössä suuresta asiakasmäärästä johtuen asiakassuunnitelmien tekoa jouduttiin kohdentamaan lähinnä asiakkaille, joilla oli asiakkuus myös muissa palveluissa. Asiakassuunnitelmia laadittiin 128 (20 %) asiakkaalle. 11

Lastensuojelussa asiakassuunnitelmia laadittiin noin 70 % asiakkaana olevista lapsista ja nuorista. Lastensuojelun perhetyössä suunnitelma laadittiin kaikille asiakkaana oleville perheille. Ennaltaehkäisevässä perhetyössä laadittiin perhetyön suunnitelma, tehtiin loppuarviointi ja pyydettiin palaute kaikilta asiakkaana olleilta perheiltä. Perheneuvolassa suunnitelma tehtiin kaikille asiakkaille. Perheiden kriisitilanteisiin jouduttiin hankkimaan perhetyötä ja tukihenkilöpalveluita ostopalveluna, josta johtuen avohuollon tukitoimenpiteiden kustannukset kasvoivat kaikissa kunnissa. Ostopalvelukustannusten alentamiseksi lastensuojeluun palkattiin määräaikainen perhetyöntekijä, joka perinteisen perhetyön sijasta työskenteli nuorten tukihenkilönä ja toimi työparina muille perhetyöntekijöille. Tällä uudenlaisella toimintatavalla pystyttiin tarjoamaan kohdennettua palvelua sijoitusuhan alla oleville nuorille. Perheneuvolassa kaikkia psykologin virkoja ei saatu täytettyä, jolloin psykologipalveluja hankittiin osaksi ostopalveluna ja asiakastyössä toimi kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa, joista toinen työskenteli Ylivieskan yläkoululla merkkarina. Suunnitelmakausi: Suunnitelmakaudella otetaan käyttöön Ylivieskan perhepalvelukeskuksen uudet toimitilat Ylivieskan perhepalvelukeskuksen tarveselvityksen tekeminen aloitettiin. Hoito- ja hoivapalvelut Tavoite 1 Monipuoliset eri toimijoiden tuottamat palvelut tukevat asiakkaiden osallisuutta ja mahdollisuutta asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Palvelut järjestetään hyväksyttyjen palveluun pääsy- ja laatukriteerien mukaisesti Mittarit: Kuvataan, miten asiakkaiden osallisuus toteutuu palvelun suunnittelussa ja kehittämisessä Kotona ja kodinomaisissa ympäristöissä asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä ja suhteellinen osuus kaikista 75 vuotta täyttäneistä Palveluun pääsykriteerit täyttävien, palveluun jonottavien asiakkaiden määrä Hoito- ja hoivapalvelut järjestettiin tavoitteiden mukaisesti omana toimintana, palvelusetelillä sekä ostopalveluna. Asiakkaiden osallisuus toteutui palvelutarpeen arvioinnin sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Palveluiden kehittämiseksi asiakkaille ja heidän läheisilleen järjestettiin kehittämistyöpajoja ja omaisten iltoja sekä pyydettiin kehittämispalautetta asiakastyytyväisyyskyselyillä. Kotihoito 2020 -hankkeen nykytila-analyysin pohjalta jatkettiin hankkeen tavoitteiden mukaista kehittämistyötä. Henkilöstön osaamiskartoitus tuki palveluiden laatutavoitteen saavuttamista. Vuoden lopussa kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa oli 98,9 % 75 vuotta täyttäneistä ja sosiaalihuoltolain mukaisessa laitoshoidossa 1,1 %. Kotihoidon palvelut voitiin järjestää kaikille palvelukriteerit täyttäneille ja muut ohjattiin käyttämään vaihtoehtoisia palveluja. Vuoden 2012 lopussa 15 henkilöä jonotti palveluasuntopaikkaa kotona ja 13 henkilöä vuodeosastoilla. Tavoite 2 Hoito- ja hoivapalveluiden palveluohjausta ja palveluprosesseja kehitetään hyvinvointi- ja terveyspalvelut kattavina 12

Mittari: Yhteiset palveluprosessit on kuvattu ja mittarit laadittu Hoito- ja hoivapalveluiden sisällön sekä toimialoille ja tulosalueille yhteisten palveluprosessien kehittämistä jatkettiin toimialojen yhteistyöryhmissä palvelustrategian linjausten mukaisesti ja kehittämistyö jatkuu vuonna 2013. Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 2 -hankkeessa aloitettiin muistisairaan hoitopolun kehittäminen. Alueellisessa KYTKE -hankkeessa kuvattiin saattohoitopotilaan hoitoprosessi. Suunnitelmakausi 2013-2014 Palveluita kehitetään asiakkaiden ja palveluntuottajien keskinäisen kumppanuuden ja verkostoitumisen pohjalta asiakkaan henkilökohtaisen budjetti -mallin suuntaan Palvelutori -hankkeessa kehitetään keskinäistä kumppanuutta Oulun eteläisellä alueella asiakkaiden ja palveluntuottajien kanssa. Henkilökohtaisen budjetti -mallin kehittämiseksi aloitettiin muualla kehitettyjen ratkaisujen haku. Vammaispalvelut Tavoite 1 Monipuoliset eri toimijoiden tuottamat kehitysvammahuollon ja vaikeavammaisten palvelut järjestetään Kallion alueella tarpeen mukaisina lakisääteisissä määräajoissa: Mittari: Säädettyjen määräaikojen toteutuminen Vammaispalvelulain mukaisiin vammaisen henkilön palveluita ja tukitoimia koskeviin päätöksiin täytyy antaa päätös kolmen kuukauden kuluessa. Tavoite toteutui ja asiakkaiden palvelukysyntään voitiin vastata lakisääteisessä määräajassa. Tavoite 2 Kehitysvammapalveluissa vastataan lisääntyvään palvelukysyntään mahdollisimman avohoitopainotteisesti Mittari: Eri asumismuodoissa asuvien kehitysvammaisten määrä suhteessa 18 vuotta täyttäneiden kehitysvammaisten määrään Kehitysvammapalveluissa järjestettiin palvelut suunnitelmallisesti ottaen huomioon mahdollisuudet edistää kotona asumista, perheiden tukemista ja kustannustehokkuutta. Tarhin toimintakeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen valmistuttua Nivalassa aloitettiin kehitysvammaisten lasten ympärivuorokautisen tilapäishoidon kehittäminen. Tavoitteena oli, että lapsi saa tilapäisen hoidon suunnitellusti ja säännöllisesti vähintään kerran tai kahdesti kuukaudessa. Tarhin ohella lasten tilapäishoitoa järjestettiin Ylivieskassa perhekeskus Apilassa, jossa toiminta oli perhehoitolain periaatteiden mukaista eli hoitaja on toimeksiantosuhteessa kuntayhtymään saaden hoitopalkkion ja kulukorvauksen. Toimintakeskukset Ylivieskassa, Nivalassa ja Sievissä ovat toimineet täydellä kapasiteetilla. Ylivieskassa toimivaan toimintakeskus Kipinään asiakkaita olisi ollut tulossa enemmänkin, mutta nykyiset tilat eivät sitä mahdollistaneet. Kehitysvammaisten kotona asumista tuettiin koko kuntayhtymän alueella toimivan asumisen ohjaajan palveluilla. Asumisen ohjaaja työskentelee asumispalveluissa kolmena päivänä viikossa ja muun ajan Kipinässä. Itsenäiseen asumiseen kykeneviä asiakkaita kartoitettiin toimintavuoden aikana. Vuokra-asunnon hankkiminen heille oli mahdollista Kehitysvammaisten Palvelusäätiön tuella. Kotona asumista tuettiin myös omaishoidon tuen avulla. Tukea maksettiin yhteensä 66 asiakkaalle Kallion alueella. 13

Tahkokankaan palvelukeskuksen tuottamia kehitysvammaneuvolapalveluita järjestettiin edelleen omalla alueella. Tahkokankaan henkilökunta kävi pitämässä vastaanottoa Kallion toimitiloissa neljä kertaa vuoden aikana. Taulukko: Kehitysvammaisten asiakkaiden määrä kunnittain ja asumismuoto Kehitysvammaiset asiakkaat 2012 Kunta 0-17 v 18 v- yli 18 v asiakkaat yli 18 v asiakkaista laitoshoito+perhehoito laitoshoito +perhehoito % Alavieska <5 21 11 52,4 Nivala 26 88 46 52,3 Sievi 24 50 26 52 Ylivieska 42 76 29 38,2 Suunnitelmakausi: Palvelurakenne- ja toimitilaratkaisut toteutetaan koko Kallion alueen kattavina Ylivieskan Koskipuhdossa sijaitsevan autetun asumisen 15-paikkaisen ryhmäkodin, Koskituvan, rakentaminen eteni suunnitellusti ja uudet asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin tiloihin helmikuussa 2013. Toimintakeskus Kipinän uusista toimitiloista aloitettiin neuvottelut Ylivieskan kaupungin kanssa syksyn aikana. Nykyiset toimitilat ovat ahtaat ja epäkäytännölliset eikä niissä ole huomioitu esteettömyyttä, mikä on välttämätöntä, jotta palvelun piiriin voitaisiin ottaa myös pyörätuolia käyttäviä asiakkaita. 14

4.2 Terveyspalvelut Terveyspalvelujen yleisenä tavoitteena vuodelle 2012 oli edelleen tuottaa kuntalaisille oikea-aikaisia ja laadukkaita terveyspalveluja. Tavoitteeseen vastattiin kehittämällä vastaanottopalvelujen toimintamallia sekä hoidon tarpeen arviointia ja puhelinneuvontaa. Lisäksi neuvolapalveluiden terveydenhoitajatyö järjestettiin lain edellyttämässä tasossa. Suunnitelmia laadittiin terveyden edistämiseen ja potilasturvallisuuteen. Toimialat ylittävää yhteistyötä parannettiin. Uusia toimintamalleja ja prosesseja kehitettiin yhteistyössä hyvinvointipalveluiden kanssa TERHOI -ryhmässä, SAStyöryhmässä ja perhepalvelukeskustyöryhmässä. Päihde- ja mielenterveystyötä tekevät työntekijät ovat järjestäneet säännöllisiä toimialat ylittäviä palavereja. 4.2.1 Terveyspalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Perus- ja erikoisterveyspalvelut Tavoite 1 Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluissa siirrytään vaiheittain yhtenäiseen toimintamalliin koko kuntayhtymän alueella. Mittarit: Kuntayhtymän lääkärityövoimaa kohdennetaan palveluihin yhtenä kokonaisuutena siten, että jokaisessa kunnassa käytettävissä olevaa lääkärityövoimaa jaetaan eri toimintoihin samojen periaatteiden mukaisesti, esimerkiksi kuntayhtymän painopistealueelle kotisairaanhoitoon. Hoidon tarpeen arvioinnissa käytetään kuntayhtymässä luotua triage-luokitusta (potilaslajittelu). Toimintakäytäntöjä yhtenäistettiin. Aikaisemmin luotu Triageluokitus käytiin läpi ja päivitettyiin. Viikonloppuvastaanotto aloitettiin. Lääkärityövoiman jakamista eri toimintoihin tasaisesti toteutettiin ja yhtenäistämistä jatketaan edelleen. Tavoite 2 Terveyden edistäminen Kuntayhtymälle on laadittu kirjallinen ja organisoitu terveyden edistämisen suunnitelma, yhteistyöstä ja työnjaosta peruskuntien ja Kallion kanssa on sovittu ja yhteistyön koordinointia ja organisointia varten kuntayhtymässä on terveyden edistämisen koordinaattori. Laadittu suunnitelma keskittyy ensi vuoden aikana lähinnä kansansairauksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn, mutta laajenee lähi vuosien aikana kattamaan myös muita elämän alueita. Mittari: Suunnitelma luotu ja koordinaattori toimii Terveyden edistämisen suunnitelman laatiminen aloitettiin syksyllä Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen rahoituksen varmistuttua. Koordinaattori toimii tehtävässään ja suunnitelma on valmistumassa. Tavoite 3 Hoidon tarpeen arviointi ja puhelinneuvonta Hoitotakuulaki edellyttää välitöntä yhteydensaantia terveyskeskukseen joko puhelimitse tai henkilökohtaisesti hoidon tarpeen arvioimiseksi. Valvova viranomainen edellyttää, että 80 % puheluista pystytään vastaamaan viiden minuutin sisällä. V. 2011 tähän tavoitteeseen ei ole päästy. Vuoden 2012 aikana tavoitteeseen päästään teknisten ratkaisujen ja niiden osoittautuessa riittämättömäksi lisäresurssin avulla. 15

Mittarit: Vastatut puhelut 80 %, odotusaika korkeintaan viisi minuuttia Puhelinneuvonnan parantamiseksi otettiin helmikuussa käyttöön teknisiä ratkaisuja, kuten takaisinsoittomahdollisuus. Pelkästään teknisillä ratkaisuilla ei tavoiteltuun tilanteeseen päästy. Vasta viikonloppupäivystyksestä vapautuvan työvoiman siirto puhelinneuvontaan auttoi tavoitteen saavuttamisessa. Kesäkuun jälkeen vastattujen puheluiden osuus on ollut 84% ja hyvän loppuvuoden ansiosta koko vuoden vastausprosentti oli 79%. Keskimääräinen vastausaika oli n. 3,30 minuuttia, mutta yli viiden minuutin odotusaikoja oli edelleen viikoittain lähinnä aamun ensimmäisen tunnin aikana. Tavoite 4 Ennalta ehkäisevä työ/ neuvolatoiminta Ns. neuvola-asetuksen (380/2009 ja 338/2011) tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Asetus määrittelee neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä näihin liittyvän hammashuollon käynnit ja käyntien toteutukseen liittyvät resurssit. Vuonna 2012 terveydenhoitajakapasiteetti täyttää asetetut vaatimukset ja lääkärityövoima täyttää vaatimukset äitiysneuvolassa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. Mittarit: Määräaikaistarkastusten määrä: terveydenhoitajat 100 %, lääkärit, äitiysneuvola 100 %, lastenneuvola 75 % (yksi tarkastus vaadittua vähemmän), koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto 100 % Terveydenhoitajien määräaikaistarkastukset toteutuivat 100 % äitiys- ja lastenneuvoloissa. Myös opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajan tarkastukset toteutuivat 100 %, mutta kouluterveydenhuollossa ei päästy lukuvuonna 2011 2012 100 %:iin kaikissa ikäluokissa (Nivalan alakoululaiset 86,4 %, Sievi yläkoululaiset 77.9 %) Lääkärin osalta tarkastukset toteutuivat 100 % äitiysneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, 75 % lastenneuvolassa (8kk:n ikäisten tarkastusta ei tehty), opiskelijoiden osalta tarkastukset toteutuivat vain Nivalassa, muualla ei lääkäriä saatu opiskelijaterveydenhuoltoon. Tavoite 5 Potilasturvallisuus Terveydenhuoltolaki velvoittaa terveydenhuollon organisaatioita tekemään potilasturvallisuussuunnitelman. Mittari: Suunnitelma tehty vuoden 2012 aikana Suunnitelma on tehty ja se tulee yhtymähallituksen hyväksyttäväksi v. 2013 16

4.3 Hallinto- ja tukipalvelut Yleishallinto Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin kuntalain (365/1995) 23 :n tarkoittamalla tavalla. Kuntayhtymässä otettiin käyttöön uudistettu toimintamalli vuoden 2012 alussa kun uudistettu perussopimus ja hallintosääntö astui voimaan. Uudistuksen myötä luovuttiin tilaaja tuottaja mallista. Uuden toimintamallin myötä on pystytty selkiyttämään kuntayhtymän johtamismallia ja vahvistamaan yhtymähallituksen strategisen johtamisen roolia. Myös kuntien omistajaohjausta on vahvistettu sopimustyöryhmän toiminnan ja palvelukuvausprosessin yhdistämisellä talousarvion laadintaprosessiin. Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymän organisaation kokonaisuuden johtamisesta vastaa kuntayhtymän johtaja. Hän vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta ja taloudellisuudesta ja kuntayhtymälle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kuntayhtymän johtaja huolehtii kuntayhtymän palvelutuotannon järjestämisvastuun toteutumisesta sekä huolehtii kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta yhtymähallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallintokeskus Talousjohtajan alaisuudessa toimii kuntayhtymän hallintokeskus, joka palvelee kuntayhtymän kaikkia toimielimiä ja tulosalueita. Hallintokeskus tukee muutosta, joka toimialat ylittävänä on tuotanto-organisaation toiminnan tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden parantamiseksi välttämätöntä väestön palveluiden saatavuuden varmistamiseksi rajallisten voimavarojen ja palvelutarpeiden kasvun viitekehyksessä. Tarpeellisten muutosten läpiviemisessä huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista sekä luotettavan ulkoisen ja sisäisen viestinnän järjestämisestä. Toiminnan kehittämiseksi koordinoidaan, hallinnoidaan ja toteutetaan alueellisia kehittämishankkeita. 4.3.1 Hallinto- ja tukipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Tavoite 1 Kuntayhtymän uuden toimintamallin juurruttaminen ja tukeminen Mittari: Kuntayhtymän uusi toimintamalli on onnistuneesti käyttöönotettu ja toimintaan liittyvää ohjeistusta on päivitetty. Saadun kokemuksen mukaan uusi toimintamalli on selkiyttänyt kuntayhtymän toimintaa ja myös yhtymähallituksen rooli strategisen päätöksentekijänä on tehostanut kuntayhtymän päätösprosesseja. Hallinto ja tukipalveluiden prosesseja on vuoden aikana selkiytetty ja vastuualueet on määritelty. Tavoite 2 Kuntayhtymän henkilöstöstrategian laadinta Mittari: Kuntayhtymälle on laadittu ja hyväksytty henkilöstöstrategia mikä pohjautuu hyväksyttyyn palvelustrategiaan. Valmistuneeseen henkilöstöstrategiaan pohjautuen on henkilöstöjaos päivittänyt henkilöstöhallinnon ohjeistuksia ja linjauksia. 17

Tavoite 3 Sähköinen asiointi Mittari: Sähköisen asioinnin mahdollistava palveluiden kehittämisselvitys käynnistetään ja valitaan Kallion sähköisen asioinnin toteuttamiskohteet. Toteutetaan kuntayhtymän liittyminen valtakunnalliseen sähköiseen reseptikeskukseen ja valmistellaan liittymistä kansalliseen earkistoon. ereseptin käyttöönottovaihe käynnistyi vuoden 2012 loppuun mennessä. Sähköisen asioinnin kehittämisselvitys on laadittu. Sähköisen asioinnin toteuttamiskohteet linjataan kuntayhtymän strategian päivittämisen yhteydessä vuonna 2013. Tavoite 4 Kuntayhtymän varautumis- ja turvallisuussuunnittelua kehitetään Mittari: Kuntayhtymän tasolla valmius ja turvallisuussuunnitelmat on päivitetty. Kuntayhtymän tasolla sekä toimialojen osalta turvallisuussuunnitelmat on päivitetty myös vuoden 2012 aikana kuntayhtymä osallistui maakunnalliseen valmiusharjoitukseen. Tavoite 5 Kuntayhtymän tilakustannukset määritellään uudelleen lähemmäksi aiheuttamisperiaatteen mukaisia kustannuksia. Mittari: Vuoden 2013 tilavuokriin sovelletaan uusia vuokranmääräytymisperiaatteita. Jäsenkuntien kanssa on sovittu, että vuokranmääräytymisperiaatteet uudistetaan siten, että konsernin sisäisistä vuokrakatteista luovutaan. Arviolta katteiden vaikutus vuokriin on noin 1.300.000 euroa. Uudet vuokrat vahvistetaan 31.3.2013 mennessä ja astuvat taannehtivasti voimaan 1.1.2013. 5 Kuntayhtymän henkilöstö Vuoden lopussa kuntayhtymän palveluksessa oli 1038 vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä. Henkilöstön työhyvinvointiin panostusta jatkettiin Työsuojelurahaston tukemana työhyvinvoinnin kehittämishankkeessa Työhyvinvointia kallioperustalle, joka päättyi 31.3.2012. Vuoden aikana vakinaisen henkilöstön sairauspoissaoloja kertyi yhteensä 20 684 päivää eli n. 56,7 bruttohenkilötyövuotta, mikä on 5,3 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2011. Edelliseen vuoteen verrattuna poissaolojen määrä kasvoi n. 9 %. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolojen keskipituus on noussut vuodesta 2011, jolloin se oli 12,9 työpäivää ja nyt 14,3 työpäivää yhtä vakinaista työntekijää/viranhaltijaa kohti. Edelliseen vuoteen 2011 verrattuna keskipituus kuitenkin nousi 1,5 päivällä. Suurinta nousu on ollut lyhyissä sairauspoissaoloissa, jotka ovat nousseet n. 10 %. Henkilökuntaa on kuitenkin saatu palaamaan työhön hyvinkin pitkien sairauspoissaolojen jälkeen Kevan tuella, joka on tukenut myös uudelleenkouluttautumista. Vuoden 2012 henkilöstömenot yhteensä olivat 50,7 milj. euroa. Menot kasvoivat 4,5 % edellisestä vuodesta, joka on 3,8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Palkkausmenojen muutosta vuodesta 2009 esittää seuraava kuvio: 18

Palkkausmenot 2009-2012 ja TA 2013 PALKAT JA PALKKIOT ELÄKEKULUT 60 000 000 MUUT HENKILÖSIVUKULUT PALKKAUSMENOT YHTEENSÄ 50 000 000 40 000 000 43 762 707 36 296 613 44 849 636 37 640 867 48 560 368 40 414 326 50 736 262 41 939 658 53 112 817 43 229 537 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 5 973 683 6 197 535 6 937 825 7 330 932 7 793 403 1 492 411 1 011 234 1 208 217 1 465 673 2 089 877 2009 2010 2011 2012 TA 2013 Kuntayhtymän erillinen henkilöstötilinpäätös esitetään tilinpäätösaineiston oheismateriaalina. 6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Merkittävin riski lähitulevaisuudessa on edelleen ammattitaitoisen, kokeneen henkilökunnan saatavuus. Toimialan henkilöstön nopea eläköityminen ja sen myötä syntyvä vaje ammattitaitoisesta työvoimasta kaikissa ammattiryhmissä luo erityisiä haasteita rekrytointitoimenpiteiden onnistumiselle. Lakisääteisten velvoitteiden täyttämismahdollisuuksiin liittyy edelleen epävarmuutta, erityisesti ongelma konkretisoituu mm. lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden ja psykologien virkojen huonon täyttöasteen kautta. Rekrytointitoimenpiteistä huolimatta kaikkia asiantuntijatehtäviä ei ole saatu täytettyä. Huomioiden jäsenkuntien edelleen kiristyvä taloudellinen tilanne ja palvelutarpeiden / -kysynnän samanaikainen kasvu väestön ikääntymisen ja väestöpohjan kasvun seurauksena, on palveluiden saatavuuden turvaaminen käytettävissä olevilla voimavaroilla haasteellista. Kansantalouden kestävyysvajeen korjaamiseksi käynnistetyt toimenpiteet tulevat vaikuttamaan myös palveluiden järjestämismalleihin. Käynnissä oleva Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tulokset tulevat myös vaikuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tulevaan organisointiin. 19

7 Yhtymähallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus. Kuntayhtymän johtaja vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja organisoimisesta kuntayhtymän organisaatiossa. Toimialajohtajat; talousjohtaja, terveyspalvelujohtaja ja hyvinvointipalvelujohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja vastuiden järjestämisestä omalla toimialallaan. Esimiehet vastaavat oman yksikkönsä sisäisestä tarkkailusta. Yhtymähallitus on hyväksynyt Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sisäisen valvonnan ohjeen 80 30.6.2008. Yhtymähallitus vastaa riskienhallinnan toimivuudesta koko kuntayhtymän tasolla sekä asettaa sen tavoitteet. Kuntayhtymän johtajalla on riskienhallinnan toteuttamis- ja valvontavastuu. Toimialajohtajat vastaavat oman toimialansa riskienhallinnasta. Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seuranta- ja arviointitoimenpiteistä Toiminnan seurantaa ja itsearviointia ovat suorittaneet mm. kuntayhtymän johtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat, tulosyksiköiden esimiehet, tietohallinnon asiantuntijat ja työsuojelu/työhyvinvointi organisaatio. Pääsääntöisesti seuranta- ja arviointityö on tehty osana normaalia esimiestyötä. Lisäksi on toteutettu myös auditointeja tietosuojan ja tietoturvan osalta. Arviointi on ollut pääasiassa toimintoihin ja talouteen liittyvää ajankohtais- ja jälkikäteisvalvontaa, joka on kohdistunut mm. seuraaviin osa-alueisiin: - talouden seuranta - toimintojen ja prosessien arviointi - toimintaan ja talouteen liittyvät täsmäytykset - toiminnan sisäiset ja ulkoiset auditoinnit (AVI) - asiakaspalaute - hyvä hallintotapa ja johtamiskäytännöt, kuntayhtymän sääntöjen noudattaminen Lisäksi johtamiseen sekä talous- ja tietohallintoon sisältyvinä ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä on tarkkailtu muun muassa: - e-reseptin käyttöönottoon liittyvien tietoturvan ja tietosuojan auditointien toteutus ja valmistelu - hyväksymis- ja vahvistusmenettelyjä - viranhaltijapäätökset ja hankintaprosessit - tietojärjestelmien käyttöoikeuksia ja niiden myöntämisperiaatteita - terveydenhuollon sähköisten ammattikorttien käyttöönotto ja vahva tunnistautuminen - tietojärjestelmien toipumissuunnitelmat on päivitetty. 20

Erikseen voidaan todeta mm. seuraavat toimialoilla tehdyt toimenpiteet: - toimipistekohtainen riskienarviointi toteutettiin vuonna 2012 - arkistonmuodostussuunnitelmien (AMS) päivitystyötä on jatkettu ja hyviä käytäntöjä on juurrutettu - tietosuojan ja tietoturvan ohjeistuksen edelleen päivittäminen - koko henkilöstölle suunnatun tietosuojan ja tietoturvan Tietus - oppimisympäristön käytön edistäminen - valmius- ja turvallisuussuunnitelmien päivitystyö on toteutettu ja suunnitelmien toimivuutta on testattu osallistumalla JOKI12 valmiusharjoitukseen - potilasturvallisuutta edistävä, vaaratilanteiden ja läheltä piti tilanteiden seurannassa käytettävä HaiPro järjestelmä on vakiintunut järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2011 aikana Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan systemaattista raportointia on kehitetty mm. osana osavuosikatsauksia ja tilinpäätöstä. Kuntayhtymän vahinko- ja omaisuusvakuuttaminen ajantasaistetaan säännöllisesti vuosittain. Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit 1. täyttämättömät asiantuntijoiden virat ja toimet 2. kasvavat paineet talouden kehityksen heikkenemiselle ja organisaation toimintakyky talouden tasapainottamistyössä ja toimintoja uudelleen arvioitaessa 3. palvelukysynnän muutokset esim. varhaiskasvatuksen, lastensuojelun tai toimeentulotuen osalta 4. merkittävimpien tietojärjestelmien ja puhe-/datayhteyksien toimintavarmuus esim. sähköhuollon häiriötilanteissa Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) 1. Kuntayhtymän uudistetussa toimintamallissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan juurruttaminen osaksi kuntayhtymän johtamis- ja esimiestyötä. 2. Tietojärjestelmien käyttöoikeushallinnan ja kansallisen varmennepalvelun käyttöönotto ja systematisointi. Vahvan tunnistautumisen käyttöönotto perusjärjestelmissä. 3. Normaaliajan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen valmiussuunnitelmien pitäminen ajan tasalla Suunnitellut kehittämistoimet 1. Riskienhallinnan ohjeistuksen päivittäminen ja tarkentaminen 2. Sisäisen valvonnan tiedonkeruun tehostaminen 3. Valmiussuunnitelmien päivittäminen ja viestintävalmiuksien kehittäminen Kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Sisäinen valvonta tuottaa keskeisiltä osin riittävän varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan noudattamisesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Voimassa olevasta ohjeistuksesta huolimatta sisäisen valvonnan vastuuttamiseen ja koulutukseen tulee kiinnittää edelleen huomiota. 21

8 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Jäsenkuntien välinen kustannustenjako määräytyy kuntakohtaisten Maisematilaustaulukoiden kautta. Kuntayhtymän rahoituksen järjestämiseksi jäsenkunnat ovat maksaneet kuukausittain 1/12 talousarviossa hyväksytystä tilauksestaan etukäteen kahtena eränä. Sairaaloiden laskuttama erikoissairaanhoito laskutettiin sellaisenaan edelleen jäsenkunnilta. Jäsenkunnittain kustannusosuuksien ennakoitiin määräytyvän hyväksytyn talousarvion ja siihen tehtyjen muutosten perusteella seuraavasti vuonna 2012: Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Talousarvio 2012, muutettu eur eur eur eur eur Vastaanottopalvelut 987 122 3 230 872 2 022 204 3 842 330 10 082 528 Suun terveydenhuolto 323 112 989 778 638 274 1 503 599 3 454 764 Erikoissairaanhoito 2 869 816 10 858 540 5 386 326 12 997 097 32 111 780 - josta ostettu erikoissairaanhoito 2 808 777 10 392 577 5 233 083 12 630 000 31 064 436 Aikuisten psykososiaaliset palvelut 375 559 1 384 332 531 291 1 693 852 3 985 033 Hoito- ja hoivapalvelut 3 111 845 10 678 963 4 712 792 12 014 635 30 518 234 Kuntoutuspalvelut 132 358 523 564 285 559 773 978 1 715 458 Perhepalvelut 501 131 2 235 539 911 125 2 773 218 6 421 013 Vammaispalvelut 836 862 2 629 056 1 809 733 2 608 675 7 884 326 Ympäristöterveydenhuolto 102 565 409 695 187 508 330 596 1 030 365 Työterveyshuolto 14 073 48 914 28 831 54 780 146 599 Varhaiskasvatus 1 054 709 6 042 375 2 437 113 7 398 137 16 932 334 Toimeentulotuki ja työllistäminen 220 331 1 026 429 431 826 1 794 130 3 472 717 Projektit 7 386 29 535 14 111 37 879 88 911 Kallio 10 536 870 40 087 592 19 396 694 47 822 905 117 844 061 Vuoden 2012 toimintamenot ml. sisäinen laskutus ja suunnitelman mukaiset poistot ovat yhteensä 137,7 milj. euroa ja toiminnasta kertyneet tulot ilman jäsenkuntien maksuosuuksia yhteensä 21,0 milj. euroa. Kuntayhtymän omasta toiminnasta perittävät jäsenkuntien kustannusosuudet ovat yhteensä 86,1 milj. euroa, joista vuoden aikana perittiin ennakkoa yhteensä n. 83,2 milj. euroa. Kuntayhtymän maksuvalmius on ollut vuoden 2012 aikana riittävä, eikä tilapäislainoja ole nostettu. 22

8.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12. 2012 2011 Toimintatuotot Myyntituotot 119 847 828,75 115 876 242,59 Maksutuotot 9 549 468,71 9 176 449,37 Tuet ja avustukset 1 624 736,81 1 548 466,95 Muut toimintatuotot 758 612,93 773 372,88 131 780 647,20 127 374 531,79 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -41 939 657,97-40 414 325,58 Henkilösivukulut Eläkekulut -7 330 931,60-6 937 824,83 Muut henkilösivukulut -1 465 672,87-1 208 217,26 Palvelujen ostot -60 036 307,14-58 148 325,61 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 807 696,88-3 618 083,06 Avustukset -9 158 734,53-8 908 810,32 Muut toimintakulut -7 616 780,55-7 753 778,61-131 355 781,54-126 989 365,27 Toimintakate 424 865,66 385 166,52 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 6 511,14 36 091,02 Muut rahoitustuotot 60 259,98 23 358,88 Korkokulut 0,00 Muut rahoituskulut -30 664,06-10 739,39 Vuosikate 460 972,72 433 877,03 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -424 866,01-433 877,03 Tilikauden tulos 36 106,71 0,00 Tilikauden ylijäämä 36 106,71 0,00 Toimintatuotot/ toimintakulut % 100,3 % 100,3 % Vuosikate/ poistot % 108,5 % 100,0 % Vuosikate euroa/asukas 13,74 13,01 Asukasmäärä 33 543 33 351 23

8.2 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA 2012 2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Toiminnan rahavirta Vuosikate 460 972,72 433 877,03 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -420 423,91-442 643,26 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 40 548,81-8 766,23 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -37 243,27-6 410,30 Vaihto-omaisuuden muutokset -4 347,78 55 838,71 Saamisten muutos 1 313 797,47-4 900 181,77 Korottomien velkojen muutos 770 849,86 582 306,50 Rahoituksen rahavirta 2 043 056,28-4 268 446,86 Rahavarojen muutos 2 083 605,09-4 277 213,09 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 4 938 874,37 2 855 269,28 Rahavarat 1.1. 2 855 269,28 7 132 482,37 2 083 605,09-4 277 213,09 Investointien tulorahoitus % 109,64 % 98,02 % Pääomamenojen tulorahoitus % 109,64 % 98,02 % Lainanhoitokate >1 >1 Kassavarat 31.12. 4 938 874 2 855 269 Kassasta maksut 131 806 870 127 442 748 Kassan riittävyys pv 14 pv 8 pv Asukasmäärä 33 543 33 351 24

8.3 Tase T A S E 31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 317 157,91 263 451,34 Aineettomat hyödykkeet yht. 317 157,91 263 451,34 II Aineelliset hyödykkeet 4. Koneet ja kalusto 959 247,35 1 017 396,02 Aineelliset hyödykkeet yht 959 247,35 1 017 396,02 III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet 1,00 1,00 Sijoitukset yht 1,00 1,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 276 406,26 1 280 848,36 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1. Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHT 0,00 0,00 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 329 856,69 325 508,91 Vaihto-omaisuus yhteensä 329 856,69 325 508,91 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 3. Muut saamiset 0,00 0,00 4. Siirtosaamiset 0,00 0,00 Pitkäaik.saamiset yhteensä 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 5 252 567,49 6 240 903,29 3. Muut saamiset 896 836,87 912 335,92 4. Siirtosaamiset 4 363 493,86 4 672 097,05 Lyhytaikaiset saamiset yht. 10 512 898,22 11 825 336,26 Saamiset yhteensä 10 512 898,22 11 825 336,26 III Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset yht. 4 938 874,37 2 855 269,28 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 15 781 629,28 15 006 114,45 VASTAAVAA YHTEENSÄ 17 058 035,54 16 286 962,81 25

31.12.2012 31.12.2011 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 2 712 802,54 2 712 802,54 IV Edellisten tilikausien yli/alijäämä 58 971,56 58 971,56 V Tilikauden yli/alijäämä 36 106,71 0,00 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 2 807 880,81 2 771 774,10 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääoma 23 732,19 27 290,50 3. Muut toimeksiantojen pääoma 53 464,83 87 149,79 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHT. 77 197,02 114 440,29 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vak.lai 0,00 0,00 5. Saadut ennakot 0,00 0,00 6. Ostovelat 5 562 367,07 5 524 461,68 7. Muut velat 886 864,51 971 854,93 8. Siirtovelat 7 723 726,13 6 904 431,81 Lyhytaikainen vieras po. yht. 14 172 957,71 13 400 748,42 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 14 172 957,71 13 400 748,42 VASTATTAVAA 17 058 035,54 16 286 962,81 Omavaraisuusaste, % 16,5 % 17,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 10,8 % 10,5 % Kertynyt ylijäämä 95 078 58 972 Kertynyt ylijäämä, /asukas 3 2 Lainakanta 31.12. 0 0 8.4 Kokonaistulot ja -menot TULOT eur % MENOT eur % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 131 780 647 100 Toimintakulut 131 355 782 100 Korkotuotot 6 511 0 Korkokulut 0 Muut rahoitustuotot 60 260 0 Muut rahoituskulut 30 664 0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuusinvestoinnit 420 424 0 Käyttöomaisuuden myyntitulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 131 847 418 100 Kokonaismenot yhteensä 131 806 870 100 26

8.5 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää yhtymäkokoukselle, että tilikaudelta 1.1. - 31.12.2012 muodostunut tulos 36 106,71 vahvistetaan ja kirjataan edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. 9 Talousarvion toteutuminen Kuntayhtymän yhtymäkokouksen kertomusvuodelle vahvistaman talousarvion toteutuma muodostui seuraavaksi: TP 2011 TA 2012 TA 2012 Muutettu TA TP 2012 Ali/Yli Tot% Toimintatuotot alkuperäinen muutokset Myyntituotot 3 370 265 2 558 449 382 979 2 941 428 3 144 494,13 203 066 106,9 Maksutuotot 9 176 449 8 827 670 359 123 9 186 793 9 549 468,71 362 676 103,9 Tuet ja avustukset 1 548 467 1 682 575-14 456 1 668 119 1 624 736,81-43 382 97,4 Muut toimintatuotot 773 373 725 488 54 530 780 018 758 612,93-21 405 202,1 Toimintatuotot yhteensä 14 868 554 13 794 182 782 176 14 576 358 15 077 312,58 500 955 103,4 Toimintakulut Palkat ja palkkiot 40 414 326 39 439 187 2 098 434 41 537 621 41 939 657,97-402 037 101,0 Eläkekulut 6 937 825 7 157 482 256 423 7 413 905 7 330 931,60 82 973 98,9 Muut henkilösivukulut 1 208 217 2 074 498-307 143 1 767 355 1 465 672,87 301 682 82,9 Henkilöstökulut 48 560 368 48 671 167 2 047 714 50 718 881 50 736 262,44-17 382 100,0 Palvelujen ostot 58 148 326 56 818 628 3 816 108 60 634 736 60 036 307,14 598 429 99,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 618 083 3 438 721 162 937 3 601 658 3 807 696,88-206 039 105,7 Avustukset 8 908 810 9 105 056 149 997 9 255 053 9 158 734,53 96 318 99,0 Muut toimintakulut 7 753 779 7 545 985 150 957 7 696 942 7 616 780,55 80 161 99,0 Toimintakulut yhteensä 126 989 365 125 579 557 6 327 713 131 907 270 131 355 781,54 551 488 99,6 Toimintakate 112 120 811 111 785 375 5 545 537 117 330 912 116 278 468,96 1 052 442 99,1 Suunn. mukaiset poistot 433 877 500 910 12 240 513 150 424 866,01 88 284 82,8 Kuntien maksuosuus 112 554 688 112 286 285 5 557 777 117 844 062 116 703 334,97 1 140 726 99,0 Verrattuna talousarvion mukaiseen jäsenkuntien maksuosuuteen (116.703.344 euroa) toteumaprosentiksi saadaan 99,0 %. Kallion kokonaiskustannukset kasvoivat edellisen vuoden tilinpäätökseen +3,7 %. Oman toiminnan kustannusten kasvu verrattuna vuoden TP2011 on +4,5 %, Ostetun erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu verrattuna vuoden TP2011 on +1,6 % Ostetun erikoissairaanhoito alittaa vahvistetun talousarvion 483.870 euroa. Oman toiminnan talousarvio alittaa vahvistetun talousarvion 656.856 euroa. Kokonaisuutena kuntayhtymän talousarvio alittaa vahvistetun talousarvion 1.140.726 euroa. 27

Maksutuotot 7,2 % Muut myyntituotot 2,4 % Toimintatulot 2012 Vuokratuotot Tuet ja 0,4 % avustukset 1,2 % Muut toimintatuotot 0,1 % Rahoitustuotot 0,1 % Jäsenkuntien maksuosuudet esh:n ostoihin 23,2 % Jäsenkuntien maksuosuudet 65,3 % Kuva: Toimintatulot Avustukset Aineet, 7,0 % tarvikkeet ja tavarat 2,9 % Muiden palvelujen ostot 21,7 % Toimintamenot 2012 Vuokrakulut 5,4 % Muut toimintakulut 0,4 % Rahoituskulut 0,0 % Palkat ja palkkiot 31,9 % Erikoissairaanhoitopalvelut 24 % Henkilösivukulut 6,3 % Kuva: Toimintamenojen jakauma Muiden palveluiden ostoihin suurimpina palveluostoryhminä sisältyvät: TP 2011 TP 2012 milj. - asiakaspalveluiden ostot (so. muut kuin esh) 10,1 10,8 - palvelusetelipalvelut 2,5 3,3 - ruokahuoltopalvelut 2,7 2,6 - puhtaanapitopalvelut 2,0 2,1 28

Tuoteryhmien nettomenot 2012 Työterveyshuolto 0,1 % Ympäristöterveydenhuolto 0,9 % Vammaispalvelut 6,9 % Perhepalvelut 5,3 % Kuntoutuspalvelut 1,4 % Toimeentulotuki ja työllistäminen 2,8 % Varhaiskasvatus 14,4 % Hoito- ja hoivapalvelut 26,2 % Projektit 0,1 % Kuva: tuoteryhmäjaon mukaiset kustannukset Vastaanottopalvelut 9,0 % Erikoissairaanhoito 27,1 % Suun terveydenhuolto 2,9 % Aikuispsykososiaaliset palvelut 3,4 % 29

9.1 Hallinto- ja tukipalvelut Kuntayhtymän toimintamallia uudistettiin vuoden 2012 alusta. Uudistuksen myötä luovuttiin sisäisestä tilaaja tuottajamallista. Uudistettu perussopimus ja hallintosääntö astuivat voimaan 1.1.2012. Yhtymähallituksen rooli strategisena päätöksentekijänä vahvistui. Uudistetussa toimintamallissa eri toimijoiden työnjako selkiytyi. Kuntien omistajaohjauksen varmistamiseksi käynnistettiin sopimustyöryhmätyöskentely. Sopimustyöryhmään kuuluvat jäsenkuntien kuntajohtajat ja kuntayhtymän johtaja ja toimialajohtajat. Yhtymähallitus vahvisti maaliskuussa 2012 kuntayhtymän palvelustrategian vuosille 2012-2015. Palvelustrategia sisältää Kallion palveluja koskevia linjauksia palvelujen järjestämistavoista, palveluiden määrästä ja tasosta sekä erityisen kehittämisen ja resursoinnin painopisteistä. Tulosaluekohtaiset palvelustrategiaa konkretisoivat toimeenpano-ohjelmat hyväksyttiin kesäkuussa 2012. Palvelustrategiaan pohjautuen kuntayhtymän henkilöstöstrategia uudistettiin vuonna 2012. Hallinto- ja talouspalveluiden keskeisenä tehtävä oli uuden toimintamallin toimeenpano ja juurruttaminen. Kuntayhtymän muuta ohjeistusta on päivitetty vastaamaan uudistetun toimintamallin vaatimuksia. Hallinto- ja tukipalvelujen toimialan ja tulosalueen talousarvion toteutumisvertailu: TP 2011 TA 2012 TA Muutettu TA TP 2012 Ali/Yli Tot% Toimintatuotot alkuperäinen muutokset Myyntituotot -425 704-79 800-79 800-227 209 147 409 284,7 Maksutuotot -272 0 0-7 831 7 831 0,0 Tuet ja avustukset -309 841-400 075-400 075-245 105-154 970 61,3 Muut toimintatuotot -3 832 0 0-1 401 1 401 0,0 Toimintatuotot yhteensä -739 648-479 875 0-479 875-481 546 1 671 100,3 Toimintakulut Henkilöstökulut 1 965 120 1 798 650 1 798 650 1 629 796 168 854 90,6 Palvelujen ostot 1 999 940 1 926 507 1 926 507 1 374 495 102 012 93,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 114 299 101 350 101 350 90 347 11 003 89,1 Avustukset 0 Muut toimintakulut 651 445 395 900 395 900 283 482 112 418 71,6 Toimintakulut yhteensä 4 730 803 4 222 407 0 4 222 407 3 378 121 394 287 89,5 Toimintakate 3 991 155 3 742 532 0 3 742 532 2 896 575 395 958 88,0 Suunn. mukaiset poistot 61 353 61 400 61 400 75 424-14 024 122,8 Kuntien maksuosuus 4 052 508 3 803 932 0 3 803 932 2 971 998 381 934 88,6 30

9.2 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluiden kysyntä jatkui vuoden aikana korkeana ja kasvoi mm. varhaiskasvatuspalveluissa, perhepalveluissa ja vammaisten palveluissa. Lakisääteisten palveluiden kysyntä ja asiakkaiden lisääntynyt tai muuttunut palvelutarve selittävät toimialan kustannuskehitystä ja vuoden aikana tehtyjä määrärahamuutoksia. Kustannukset toteutuivat 99,2 %:sti hyväksyttyyn vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Asiakasprosesseja kehitettiin yhteistyössä terveystoimen kanssa erilaisissa työryhmissä, kuten SAS-työryhmässä, TERHOI- ryhmässä ja perhepalvelukeskustyöryhmässä. Moniammatillista työryhmätyöskentelyä käytettiin myös asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa. Hyvinvointipalveluiden tulosalueet osallistuivat aktiivisesti toiminnan kehittämiseen eri hankkeissa, joissa kehittämistyötä tehtiin yhteistyössä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Hankkeita olivat mm. Lapsen hyvä arki 2 - hanke (varhaiskasvatus ja perhepalvelut) sekä Sonectus 2 ja Kotihoito 2020 - hankkeet (hoito- ja hoivapalvelut). Toimialan taloudellisten tavoitteiden toteutumisen kertoo seuraava taulukko: TP 2011 TA 2012 TA TA 2012 TP 2012 Ali/Yli Tot% Toimintatuotot alkuperäinen muutokset muutettu Myyntituotot -1 138 298-607 240 4 000-603 240-691 930 88 690 114,7 Maksutuotot -6 836 129-6 561 372-156 300-6 717 672-7 210 258 492 586 107,3 Tuet ja avustukset -1 187 897-1 203 000 0-1 203 000-1 284 775 81 775 106,8 Muut toimintatuotot -845 212-772 118 0-772 118-733 084-39 034 94,9 Toimintatuotot yhteensä -10 007 536-9 143 730-152 300-9 296 030-9 920 047 624 017 106,7 Toimintakulut Henkilöstökulut 29 926 569 29 333 333 1 638 700 30 972 034 31 345 633-373 600 101,2 Palvelujen ostot 20 087 797 19 797 091 1 635 674 21 432 765 21 087 221 345 544 98,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 303 732 1 247 080 61 500 1 308 580 1 348 690-40 110 103,1 Avustukset 8 908 810 8 829 627 425 426 9 255 053 9 158 735 96 319 99,0 Muut toimintakulut 4 399 990 4 488 602 1 000 4 489 602 4 713 094-223 492 105,0 Toimintakulut yhteensä 64 626 899 63 695 733 3 762 300 67 458 034 67 653 372-195 339 100,3 Toimintakate 54 619 363 54 552 003 3 610 000 58 162 004 57 733 326 428 677 99,3 Suunn. mukaiset poistot 102 793 132 250 0 132 250 94 441 37 809 71,4 Kuntien maksuosuus 54 722 156 54 684 253 3 610 000 58 294 254 57 827 767 466 486 99,2 9.2.1 Varhaiskasvatuspalvelut Perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus, palvelusetelit, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä, kotihoidon tuki, osittainen hoitoraha Varhaiskasvatuspalveluita järjestettiin vuonna 2012 kuntayhtymän tuottamana viidessätoista päiväkodissa, neljässä esiopetuksen aamu- /iltapäiväryhmässä sekä viidessä ryhmäperhepäivähoitokodissa. Lisäksi palveluita järjestettiin perhepäivähoidossa hoitajan kotona tai lasten kotona. Kunnallisia päivähoitopalveluita täydensivät vuoden aikana yksityiset perhepäivähoitajat, kaksi yksityistä päiväkotia ja seitsemän yksityistä ryhmäperhepäivähoitokotia. 31

Päiväkodeissa oli kuukausittain keskimäärin 928 lasta (sis. palveluseteli 91 lasta). Ryhmäperhepäivähoidossa oli kuukausittain keskimäärin 181 lasta (sis. palveluseteli 89 lasta) ja muussa perhepäivähoidossa 466 lasta (sis. palveluseteli 26 lasta). Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän piirissä oli kuukausittain keskimäärin 78 lasta. Kotihoidon tuen piirissä oli kuukausittain keskimäärin 1124 lasta. Kuntayhtymän alueella kunnallisten tai yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olleet lapset ( %-osuus 1-6-vuotiaiden lasten ikäluokasta): Kallio Alavieska Nivala Sievi Ylivieska 52,6 % 59,3 % 48,2 % 38,8 % 62 % Vastaava valtakunnallinen luku (THL:n tilasto), joka ei sisällä palveluseteleiden piirissä olevia lapsia, oli 63,4 % vuodelta 2011. Lakisääteisten varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä (subjektiivinen päivähoito-oikeus) lisääntyi vuoden aikana kunnallisissa ja yksityisissä palveluissa kotihoidon tuen asemasta. Talouden toteutumiseen vaikutti myös kotihoidon tuen kustannusten nouseminen ( /lapsi; hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä) pienentyneestä lapsimäärästä huolimatta. Varhaiskasvatuspalveluiden budjetti toteutui 99 %:sti vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Varhaiskasvatuspalveluiden laatua valvottiin sisäisesti mm. arvioimalla ja kehittämällä toimintaa henkilökunnan kanssa. Saadut palautteet käsiteltiin asianmukaisesti, ja palveluita kehitettiin palautteiden pohjalta. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioitiin säännönmukaisesti hyvinvointipalveluiden ja varhaiskasvatuspalveluiden johtoryhmissä sekä tulosyksiköissä. Yksilöjaoston käsiteltävänä oli kaksi oikaisuvaatimusta. Kanteluita tai muistutuksia ei vuoden aikana ollut. Merkittävimmäksi toiminnalliseksi ja taloudelliseksi riskiksi muodostuu jatkossakin palveluiden piirissä olevien lasten määrien mahdollinen lisääntyminen kunnallisissa tai yksityisissä palveluissa. Riskienhallinta edellyttää nykyistä tarkempaa kuntakohtaista tilastotietoa palveluiden piirissä olevien lasten määristä ja talouden toteutumisesta. 9.2.2 Perheiden palvelut Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta, päihdehuollon asumispalvelut, työmarkkinatuen kuntaosuus Aikuissosiaalityössä asiakasperheiden määrä (1428) pysyi vuoden aikana korkeana ja toimeentulotukea saaneiden perheiden määrä nousi 17 perheellä koko kuntayhtymän alueella. Toimeentulotukea saaneiden perheiden määrä vaihteli kuntakohtaisesti. Asiakasperheiden määrä väheni Alavieskassa ja Sievissä ja kasvoi Nivalassa ja Ylivieskassa. Kuntouttavaa työtoimintaa, työelämänvalmennusta ja työharjoittelua ja muuta aktivointitoimintaa järjestettiin yhteensä 107 henkilölle. Toimintaa järjestettiin Sytyke Centrellä ostopalveluna ja Nivalan työpajalla. Lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa järjestettiin kuntien, seurakuntien ja järjestöjen erilaisissa tehtävissä. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrään vaikutti kuntien oma aktiivisuus ja meneillään olevat hankkeet, joista johtuen työmarkkinatuen kuntaosuuden määrässä oli suuria kuntakohtaisia eroja. 32

Aikuissosiaalityön kokonaisuus toteutui 94 %:sti vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Perhepalvelut Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö, lastenvalvojapalvelut, lastensuojelu, perheneuvolapalvelut Perhepalveluissa lastensuojelun tukea tarvitsevien lasten ja perheiden määrä (755) pysyi edelleen korkeana. Lasten ja nuorten sijoitukset kodin ulkopuolelle kasvattivat kustannuksia kaikissa kuntayhtymän kunnissa. Pitkäaikaisesti sijoitettuna oli 81 lasta. Perheiden kriisitilanteisiin jouduttiin ostamaan perhetyötä ja tukihenkilöpalveluita. Lastensuojeluilmoituksia käsiteltiin kuntayhtymän alueella 665. Määrä vastaa edellisen vuoden tasoa. Tukiperhetoiminta perheille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaina, siirrettiin ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Tukiperhetoiminnassa oli vuoden aikana 25 lasta. Lapsiperheiden kotipalvelua palvelusetelillä saaneissa perheissä oli 290 lasta. Palvelusetelin käyttö vaihteli kunnittain. Ennaltaehkäisevän perhetyön piirissä oli vuoden aikana 295 lasta. Perheneuvolan koulupsykologitoiminta siirtyi vuoden lopussa kuntien sivistystoimien järjestettäväksi. Samalla perheneuvolan merkkari -toiminta Alavieskassa ja Ylivieskassa päättyi. Perhepalveluiden kokonaisuus toteutui 96 %:sti vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Sisäistä valvontaa toteutettiin seuraamalla toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumaa tulosalueen johtoryhmässä ja tulosyksikkökohtaisissa palavereissa. Vuoden aikana seurattiin lainmukaisten määräaikojen toteutumista aikuissosiaalityössä toimeentulotuen käsittelyssä ja lastensuojelussa lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten osalta. Viranhaltijapäätöksiä seurattiin otannalla. Johtavat sosiaalityöntekijät seurasivat alaistensa päätöksiä säännönmukaisesti. Saadut asiakaspalautteet käsiteltiin asianmukaisesti. Vuonna 2012 yksilöjaosto käsitteli 21 oikaisuvaatimusta. Vuoden aikana vastattiin viiteen muistutukseen ja kolmeen kanteluun. Riskien näkökulmasta tarkasteltuna perheiden palveluissa sekä aikuissosiaalityössä että lastensuojelussa on edelleenkin vaikea ennakoida asiakasmäärien ja asiakkaiden palvelutarpeiden muutoksia, jotka voivat aiheuttaa suuria kustannuksia, kuten esimerkiksi sijoitettaessa lapsia sijaishuoltoon. Toinen haastetta aiheuttava tekijä on keskeisten työntekijäryhmien, kuten sosiaalityöntekijöiden ja psykologien, rekrytoinnissa onnistuminen, joka vaikuttaa merkitsevästi palveluiden järjestämiseen. 9.2.3 Hoito- ja hoivapalvelut Omaishoidon tuki, kotihoitopalvelut (palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus, hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit, gerontologinen sosiaalityö, kotisairaanhoito, kotipalvelu, tukipalvelut, tuettu palveluasuminen, kuljetustuki ja taloudellinen tuki, sotainvalidi- ja sotaveteraanijärjestöjen avustukset), päiväkeskustoiminta, lyhyt- ja pitkäaikainen tehostettu palveluasuminen, lyhyt- ja pitkäaikainen sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito (oma, ostopalvelut, palvelusetelit) 33

Hoito- ja hoivapalveluissa palvelutarpeen arviointi sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien sisällön ja kirjaamisen kehittäminen olivat keskeisiä vuonna 2012. Asiakaspalautteissa palveluiden laatu koettiin pääosin hyvänä tai erinomaisena. Kotona asumista tukivat mm. lähineuvonnan sairaanhoitajan vastaanotot, vuorohoito, IKKU -hanke sekä vapaaehtoistoimijat. Terveyskeskusten vastaanottojen sulut kesä-heinäkuussa lisäsivät kotihoitopalveluiden kysyntää. Gerontologisen sosiaalityöntekijän virka oli loppuvuoden täyttämättä ja Nivalan asumispalveluyksiköiden etälääkäripalvelu loppui vuoden lopussa tiukan talouden vuoksi. Kaikille palvelukriteerit täyttäville ei voitu heti järjestää jatkohoito- tai palveluasuntopaikkaa. Vammaisten ja erityisryhmien asumispalveluista siirtyi 35 asiakasta hoito- ja hoivapalveluihin. Kotihoito 2020 -hankkeessa kehitetään kotihoitopalveluja asiakkaan, työntekijän ja kuntatalouden näkökulmasta. Nykytila-analyysi valmistui elokuussa ja 1. vaihe kokonaisuutena toteutui suunnitellusti. Palvelun kysyntähuippujen tasaamiseksi kartoitettiin Kallion kotihoitohenkilöstön ja Ylivieskan eteläisen kotihoitotiimin asiakkaiden ja heidän läheistensä näkemykset palveluista, jotka asiakkaalle on annettava tiettynä aikana. Tavoitteena on jaksottaa kotihoitopalvelut nykyistä paremmin työpäivän ajalle ja samalla vähentää sijaistarvetta sekä parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Työvuorojen suunnittelu keskitettiin kahdelle palveluesimiehelle. Hankkeen aikana tarkastellaan eri henkilöstöryhmien tehtävien sisältöä ja kehitetään kotihoidon johtamista sekä kannustin- ja palkitsemisjärjestelmää. Mediverkko Hoivapalvelut Oy:n pilottialueen toiminnan aloitus siirtyi vuodelle 2013. Hoito- ja hoivapalveluiden henkilöstö osallistui Sonectus 2 kehittämishankkeeseen, jossa Kallion alueella aloitettiin muistisairaan hoitopolun kehittäminen. Lisäksi Nivalan kotihoito osallistui Jokilaaksojen ammattiopiston Mallia Euroopasta -hankkeeseen ja Sipilän palvelukeskus Vastuuta Oppimalla opit -hankkeeseen. Hankkeet jatkuvat vuonna 2013. Hoito- ja hoivapalveluissa kartoitettiin koko henkilöstön osaaminen ja sen kehittämistarpeet. Osaamiskartoitus tukee palveluiden laatutavoitteiden saavuttamista sekä henkilöstön työhyvinvointia. Ylivieskan kotihoidon ja hoivan tilojen sisäilmaongelmat heikensivät asukkaiden ja henkilöstön hyvinvointia. Taulukkoon on koottu 75 v täyttäneiden hoito- ja hoivapalveluiden käytön kattavuus %, palvelumuodoittain vuonna 2012 ja vertailu 2008 2011. Luvut sisältävät lyhytaikaisen palveluasumisen ja laitoshoidon, joka vaihtelee kunnittain 0,1 1,0 %. Palvelu Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio 2012 2012 2012 2012 2012 2011 2010 2009 2008 Suositus % 75 v - Omaishoidon tuki 4,8 7,1 4,2 4,9 5,6 9,2 7,1 7,2 7,9 5-6 Säännöllinen kotihoito, 12,6 11,7 12,6 11,6 11,9 21,8 21,1 17,4 19,9 13-14 palveluasuminen* mukana 13,9 14,1 21,3 14,7 15,4 Tehostettu palveluasuminen* 12,1 11,7 10,4 9,7 10,8 9,4 9,1 10,9 12,9 5-6 SHL:n mukainen laitoshoito 0,0 2,0 0,3 1,7 1,4 1,6 1,5 1,6 10,5 3 Palveluasuminen ja laitoshoito yht. 12,1 13,7 10,7 11,4 12,2 11,0 10,6 12,5 23,4 8-9 Akuutti- ja kuntoutushoito 1,8 1,9 2,5 2,2 2,1 2,1 2,2 *Kotihoidon asumispalveluista Kotikartano 2 ja Niittykoti sisältyvät tehostettuun palveluasumiseen 34

Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuma käsiteltiin hoito- ja hoivapalveluiden johtoryhmän ja tulosyksiköiden johtoryhmien kokouksissa. Yksiköiden pelastussuunnitelmat päivitettiin ja poistumisturvallisuusselvitysten perusteella käynnistettiin neuvottelut kiinteistöjen omistajien kanssa tilojen turvallisuuden parantamiseksi. Vaaratapahtumia seurattiin ja niiden johdosta käynnistettiin ehkäiseviä toimenpiteitä. Viranhaltijapäätöksiä seurattiin otannalla. Haasteena tulee edelleen olemaan palvelutarpeiden kasvun ja kuntien taloudellisen voimavarojen yhteensovittaminen sekä palveluiden peittävyystavoitteiden saavuttaminen. Toiminnan onnistumisen edellytyksenä on myös lääkäripalveluiden ja osaavan henkilöstön saatavuus. Oikaisuvaatimuksia oli seitsemän. Niistä kuusi koski palvelumaksuja ja yksi palveluasuntoon hakemista. Yksilöjaosto piti päätökset voimassa. Muistutuksia tai kanteluita ei ollut vuonna 2012. Hoito- ja hoivapalveluiden nettokulujen toteutuma oli 99,7 % talousarvioon verrattuna ja akuutti- ja kuntoutushoito mukaan luettuna 100 %. 9.2.4 Vammaisten ja erityisryhmien palvelut Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt, palveluasuminen, taloudelliset tukitoimet, kehitysvammaisten laitoshoito, palveluasuminen, päivä- ja työtoiminta, tilapäishoito, omaishoidon tuki, palveluohjaus, perhehoito, koululaisten iltapäivähoito, mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen Vaikeavammaisten (VPL) ja erityisryhmien palvelut Vaikeavammaisten subjektiivisten oikeuksien käyttö kuljetuksiin, henkilökohtaiseen apuun ja asunnon muutostöihin kasvoivat siten, että näitä palveluja myönnettiin 10 henkilölle enemmän kuin edellisenä vuonna. Subjektiivisiin oikeuksiin varatut määrärahat riittivät ainoastaan palveluasumisessa, muissa palveluissa ne ylittyivät yhteensä n. 170.000 eurolla. Vuoteen 2011 verrattuna kustannukset olivat kuitenkin samansuuruiset. Vammaispalveluiden palveluasumisesta siirtyi kahdeksan yli 65- vuotiasta asiakasta hoito- ja hoivapalveluihin. Moniammatillista työryhmätyöskentelyä jatkettiin vammaispalvelulakiin perustuvien palvelujen kohdentamisessa. Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen ohjeistusta tarkennettiin kevään aikana. Tavoitteena oli asiakkaiden tasapuolinen kohtelu ja päätöksiä tekevän viranhaltijan työn selkiyttäminen. Samassa yhteydessä kaikkien VPL:n mukaisten kuljetusten päätäntävalta siirrettiin sosiaalityöntekijälle. Kehitysvammaisten asiakkaiden kuljetuspalveluiden päätäntävalta oli aiemmin palveluohjaajilla. Vammaispalveluiden (VPL) talousarvio toteutui 106 %:sti vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Mielenterveyskuntoutujien palveluasumissijoituksia ja toiminnan arviointia jatkettiin moniammatillisissa työryhmissä. Jokaiselle palveluasumisessa olevalle henkilölle nimettiin oma yhteyshenkilö terapiakeskuksesta. Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen talousarvio toteutui 94 %:sti vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Palvelusta siirtyi 27 yli 65-vuotiasta asiakasta hoito- ja hoivapalveluihin. Kehitysvammahuollon palvelut Kehitysvammahuollon laitoshoidon vähentämisen tavoite ei toteutunut ja kustannukset ylittyivät n. 130.000 eurolla. Tavoitteena oli siirtää palvelun käyttäjiä laitoshoidosta autettuun palveluasumiseen. Laitoshoidossa oli myös ennakoimatonta käyttöä erityi- 35

sesti haasteellisesta käyttäytymisestä/ psyykkisistä syistä johtuen. Tahkokankaan autetun palveluasumisen alle viidelle asiakkaalle kartoitettiin vaihtoehtoisia asumisratkaisuja lähempää kotikuntaa. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on lopettaa asumispalvelujen tuottaminen, koska Oulun kaupunki suurimpana käyttäjänä kunnallistaa asumispalvelut. Kehitysvammaisten palveluasumisen kustannukset ylittyivät uusista ennakoimattomista palvelutarpeista johtuen. Tahkokankaan tutkimusjakso- ja neuvolapalveluita käytettiin myös suunniteltua enemmän. Kehitysvammahuollon talousarvio toteutui 102 %:sti vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Tulosalueen sisäistä valvontaa toteutettiin seuraamalla toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteumaa kuukausittaisissa kokouksissa, joihin osallistuvat palveluesimiehet, palveluohjaajat, sosiaalityöntekijä ja palvelujohtaja. Viranhaltijapäätöksiä seurattiin otannalla. Yksilöjaosto käsitteli 18 vammaispalvelulain mukaista oikaisuvaatimusta. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisia muistutuksia käsiteltiin viisi ja kanteluita yksi. Riskien arvioinnin näkökulmasta toiminnan haasteena on henkilöstöresurssien riittävyys erityisesti uudessa kehitysvammaisten ryhmäkoti Koskituvassa sekä toimintakeskus Kipinässä, jonka asiakasmäärä on Koskituvan myötä kasvussa. Kipinä tarvitsee myös uudet toimitilat, koska entiset ovat riittämättömät ja epäkäytännölliset eikä sinne voida ottaa kaikkia asiakkaita, jotka tarvitsevat esteettömiä päivä- ja työtoiminnan palveluita. Myös kehitysvammaisten laitoshoidon purkaminen/vähentäminen tulee olemaan haasteellista. 36

9.3 Terveyspalvelut Terveyspalvelujen toimintaa on hankaloittanut edelleen pula tietyistä erityisosaajista, ennen muuta lääkäreistä. Ylivieskassa lääkäritilanne oli v. 2012 jäsenkunnista heikoin. Muissa kunnissa tilanne oli virkoihin nähden hyvä. Lääkärivirkojen määräkin on tosin tarpeeseen nähden niukka. Vuoden loppupuolella tehtyjen ratkaisujen odotetaan tuovan helpotusta lääkäritilanteeseen kesään 2013 mennessä. Kiireettömän lääkärivastaanotto- ja puhelinneuvontapalvelun tuottamisessa oli ajoittain vaikeuksia. Hoidon tarpeen arviointia ja puhelinneuvontaa parannettiin niin teknisin ratkaisuin kuin henkilöstöresurssin uudelleenkohdentamisella. Neuvolapalveluissa ollaan terveydenhoitajatyön osalta lain edellyttämässä tasossa. Toimialat ylittävää yhteistyötä parannettiin. Uusia toimintamalleja ja prosesseja kehitettiin yhteistyössä hyvinvointipalveluiden kanssa TERHOI -ryhmässä, SAStyöryhmässä ja perhepalvelukeskustyöryhmässä. Päihde- ja mielenterveystyötä tekevät työntekijät järjestivät säännöllisiä toimialat ylittäviä palavereja. Erikoissairaanhoidossa huomio on kiinnittynyt etenkin lasten- ja nuorisopsykiatristen kustannusten voimakkaaseen kasvuun varsinkin Ylivieskassa. Vuoden aikana tehdyn palvelustrategiatyön aikana haettiin keinoja näiden kustannusten hillintään. Vuodelle 2013 esitettiin mm. matalan kynnyksen perhepalvelutyötä ja oman nuorisopsykiatrisen osaamisen ja toiminnan vahvistamista. Toimialan taloudellisten tavoitteiden toteutumisen kertoo seuraava taulukko: TP 2011 TA 2012 TA TA 2012 TP 2012 Ali/Yli Tot% Toimintatuotot alkuperäinen muutokset muutettu Myyntituotot -2 902 257-2 258 388 0-2 258 388-2 225 355-33 033 98,5 Maksutuotot -2 405 195-2 469 121 0-2 469 121-2 331 380-137 741 94,4 Tuet ja avustukset -50 729-65 044 0-65 044-94 857 29 813 145,8 Muut toimintatuotot -102 801-7 900 0-7 900-24 128 16 228 305,4 Toimintatuotot yhteensä -5 460 982-4 800 453 0-4 800 453-4 675 720-124 733 97,4 Toimintakulut Henkilöstökulut 16 756 120 17 948 197 0 17 948 197 17 760 833 187 364 99,0 Palvelujen ostot 37 312 585 35 525 464 2 200 000 37 725 464 37 574 591 150 873 99,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 200 227 2 191 728 0 2 191 728 2 368 659-176 931 108,1 Avustukset Muut toimintakulut 2 702 343 2 811 440 0 2 811 440 2 620 205 191 235 93,2 Toimintakulut yhteensä 58 971 275 58 476 829 2 200 000 60 676 829 60 324 289 352 540 99,4 Toimintakate 53 510 293 53 676 376 2 200 000 55 876 376 55 648 569 227 807 99,6 Suunn. mukaiset poistot 269 731 319 500 0 319 500 255 001 64 499 79,8 Kuntien maksuosuus 53 780 024 53 995 876 2 200 000 56 195 876 55 903 570 292 306 99,5 37

9.3.1 Vastaanotto- ja vuodeosastopalvelut Lääkärivaje ja hoitohenkilöstön sijaisten saatavuus rajoitti toimintaa koko vastaanottoja vuodeosastopalvelujen tulosalueella. Sekä lääkäreiden että hoitohenkilöstön rekrytointiin panostettiin aktiivisesti ja osallistuttiin rekrytointitapahtumiin mm. Kunta etsii lääkäriä tilaisuuteen. Avoterveydenhuollossa neuvolassa aloitettiin Kallion kuntien toimintamallien yhtenäistäminen. Lastenneuvolassa jouduttiin luopumaan 8 kk:n ikäisen lapsen lääkärintarkastuksesta. Opiskelijaterveydenhuollossa lääkärintarkastus toteutui ainoastaan Nivalassa. Terveydenhoitajien toimia oli yhteensä 28.6. Määrä täyttää nykyiset lasten- ja äitiysneuvolatoiminnalle sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle asetetut vaatimukset. Avohilmon käyttöönotto 1.2.2012 alkaen aiheutti virheitä käyntien tilastointiin. Lain velvoittamaan välittömään yhteydensaantiin pystyttiin vastaamaan 78 %:sti (vähimmäis-vaatimus 80 %). Vastausprosentti oli keskimäärin 72 % tammikuusta kesäkuuhun ja 81 % kesäkuusta joulukuuhun. Kallion alueen virka-ajan ulkopuolinen lääkäripäivystys siirtyi Oulaisten aluesairaalan yhteispäivystykseen 31.5.2012 alkaen. Tämä muutos mahdollisti henkilöstö-resurssilisäyksen puhelimessa tapahtuvaan hoidon tarpeen arviointiin. Puhelintekniikkaa uudistettiin takaisinsoitolla helmikuussa 2012. Lisäksi puhelinnauhoitteen viiveminuuttia on muutettu 5 minuutista 3.5 minuuttiin joulukuussa 2012. Ylivieskan terveyskeskuksen remontti toi vuoden 2012 aikana lisähaasteita vastaanotto- ja päivystystyöhön. Laboratorio ja röntgenpalveluissa valmistauduttiin ohjelmiston ja uusien laitteiden hankintaa. Vuodeosastojen käyttöaste oli keskimäärin noin 100 %, osastokohtainen vaihtelu n. 98 104 %:n välillä. Vuodesta 2011 siirtoviivemaksut erikoissairaanhoitoon kasvoivat 4 262 eli olivat yhteensä 22 280. Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastoilla oli reilut 9 vuorokautta, mikä oli hieman edellisvuotta lyhempi. Vuodeosastoilla aloitettiin kotona asumista tukevan mallin kehittäminen. Tähän nimettiin moniammatillinen työryhmä. Hoitohenkilökunnan koulutuksessa panostettiin lääkehoidon verkkokurssin suorittamiseen ja lääkehoidon täydennyskoulutukseen, joka alkoi syyskuulla 2011 ja jatkui keväälle 2012. Potilasturvallisuuteen liittyen laadittiin potilasturvallisuussuunnitelma sekä nimettiin vastuuhenkilöt. Lisäksi lisättiin läheltä piti ja vaaratapahtumien seurantaa Haipron avulla. Sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa toteutettiin kuntayhtymän ohjeiden mukaisesti. Valvonnassa mm. seurattiin työajan käyttöä, sairauspoissaoloja, virkamiesten päätösten ulkoisten muotoseikkojen oikeellisuutta (Dynasty), täydennyskoulutus- ja kehityskeskustelukäytäntöjä. Tulos- ja vastuuyksikköjohtajia kehotettiin talouden seurantaan. Sisäistä valvontaa suoritettiin 28.1.2013, jolloin tarkasteltiin tulosalueen viranhaltijoiden vuoden 2012 viranhaltijapäätöksiä. Päätöksentekijöitä ohjeistettiin päätösten sisällöstä ja todettiin lisäkoulutuksen tarve päätösten tekemiseen. Laskujen tarkastajia pyydettiin kiinnittämään huomiota ALV-vähennysten oikein kirjaamiseen. 38

9.3.2 Erikoissairaanhoito ja kuntoutus Erikoissairaanhoidon kustannuksiin vuonna 2012 vaikuttivat erikoissairaanhoidon hintojen nousu ja yksittäiset kalliit potilaat. Kokonaisuutena erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu oli vuonna 2012 pienempi (1,6 %) kuin hintojen nousu. % 08/09 09/10 10/11 11/12 OYS 18,85 8,37 6,16 3,53 OAS 17,03 21,58-9,83 7,55 KPKS 1,58 8,58 2,3 7,09 Raahe 4,75 3,01 3,34 Erikoissairaanhoidon hinnannousu vuosittain 13,13 Kalliit kpl kpl/1000 as euroa euroa/as euroa/pot % OYS % esh Ylivieska 76 5,43 2 051 700 144,16 26 996 27,61 16,55 Nivala 48 4,36 1 560 019 140,58 32 500 25,83 15,15 Sievi 20 4,00 1 095 072 206,54 54 754 36,98 21,62 Alavieska 10 3,33 260 000 93,69 26 000 20,04 10,34 Kallio 154 4,67 4 966 791 148,92 32 252 28,01 16,41 Kalliit, > 15 000 euroa maksaneet potilaat kunnittain v. 2012 ennen kalliiden hoitojen tasausta Ylivieskassa edelleen eniten kasvoivat lasten- ja nuorisopsykiatrian kustannukset, jotka nousivat edelliseen vuoteen verrattuna n. 150 00 euroa. Nivalan kustannukset olivat edellistä vuotta alhaisemmat, vaikka loppuvuonna oli runsaasti kalliita hoitoja. Sievin erikoissairaanhoidon kustannuksia nostivat erittäin kalliit hoidot, joita ilman kustannukset olisivat olleet lähes edellisen vuoden tasoa. Alavieskan osalta alkuvuosi oli kallis, mutta kokonaisuudessaan vuoden kustannukset olivat kohtuulliset. Kustannukset nousivat suunnilleen hintojen nousun verran. Tavoitteena oli käyttää Keski-Pohjanmaan keskussairaalaa entistä enemmän. Tavoitteessa onnistuttiin kuntayhtymän tasolla, jolla kustannukset nousivat 15,33 % eli kaksinkertaisesti KPKS:n hintojen nousuun nähden. Kunnista vain Alavieskan kustannukset laskivat jonkin verran. Samalla OYS:n somaattisella puolella kustannukset laskivat, paitsi Sievissä (kalliit hoidot) ja Alavieskassa. Kustannusten muutos prosentteina edelliseen vuoteen verrattuna ennen kalliiden hoitojen tasausta: 39

9.3.3 Terapiakeskus Sisäisen valvonnan kohteena v. 2012 oli seurata kalliiden hoitojen määrää Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Mielenterveysyksikkö Psykiatripalveluita oli tarpeeseen nähden liian vähän ostopalvelulääkärien huonon saatavuuden vuoksi. Psykiatripalveluita ostettiin keskimäärin 7,9 päivää kuukaudessa kevät- ja syksykaudella. Kesäksi palkattiin erikoistuva psykiatri (65 päivää). Syksyllä kävi myös nuorisopsykiatri kahtena päivänä. Mielenterveysyksikössä asiakkaita oli 1310 ja käyntejä kertyi 11 261. Määrät vastasivat lähes edellisen vuoden tasoa henkilökunnan vajauksesta huolimatta. Kallion kuntien ulkopuolelta kävi 45 asiakasta 222 käynnillä, lähinnä Ylivieskassa. Psykiatrit tekivät runsaasti työkyvynarviolausuntoja. Psykiatrin vastaanotolle oli noin 1-1½ kk:n jono. Viiveaika ensimmäiseen arviointiin oli 14,6 päivää. Loppuvuonna arviointiaikaa joutui odottamaan jopa 1,5 kk. Hoitoon pääsi noin viikon- 3 kk:n sisällä kiireellisyydestä riippuen. Terapiakeskuksen hoito painottui hoidon porrastuksen mukaisesti vaikeampiin mielenterveyshäiriöihin esim. psykoosiasiakkaisiin ja vakaviin masennustiloihin. Nivalan terapiayksikössä hoidettiin lisäksi myös lievempiä mielenterveysongelmia. Yleisin sairausryhmä mielenterveysyksikössä oli mielialahäiriöt (480). Muita yleisiä sairausryhmiä olivat skitsofrenia tai muu psykoosi (183), persoonallisuushäiriöt (49) ja traumaperäinen stressihäiriö (94) ja muut neuroottiset ongelmat esim. pakko-oireet, paniikkihäiriöt ja ahdistushäiriöt (182). Yleisimpiä tulosyitä mielenterveysyksikköön olivat masennus, ahdistus, tuskaisuus ja unettomuus. Pitkittyneitä yksilöhoitoja siirrettiin terapeuttisiin ryhmiin ja pitkäaikaiskuntoutujien ryhmiä kehitettiin. Toimintakeskustoiminnassa Ylivieskassa painotettiin terapiaryhmiä. Pitkäaikaiskuntoutujille kehitettiin suljettuja ryhmiä esim. karaoke-, virike-, liikunta- ja musiikinkuunteluryhmä. Tavoitteena on jatkossa auttaa mielenterveyskuntoutujia selviytymään paremmin kotona. Kotikuntoutustoimintaa on hieman aloiteltu ja yhteystyötä kotihoidon kanssa selvitellään. Kaikissa toimintakeskusryhmissä oli yhteensä 6197 käyntiä. 40

A-klinikka Lääkäritilanne A-klinikalla oli huono. Asiakkaita oli 427 ja heillä oli 4157 käyntiä. A-klinikalla kävi 16 asiakasta Kallion ulkopuolella 194 käynnillä. Pääasiallinen syy hakeutua hoitoon oli oma päihdeongelma, akuutti tai krooninen alkoholin väärinkäyttö. Diagnooseista yleisin oli alkoholiriippuvuus (100), alkoholin haitallinen käyttö (60), opioidien haitallinen käyttö (28), kannabinoidien haitallinen käyttö (3) ja useiden lääkeaineiden riippuvuusoireet (11) tai haitallinen käyttö (11). Lisäksi asiakkailla oli mielenterveysongelmia yleisimmin mielialahäiriöitä (47), ahdistus ja pelkotiloja ja psykoottisia ongelmia. A-klinikalla hoidon tarve keskittyi entistä enemmän moniongelmaisiin esim. huumeiden käyttäjiin ja sitoo enemmän henkilökuntaa. Yleisimmät hoitomuodot olivat yksilötapaaminen, korvaushoito, avokatkaisu, akupunktio, neuvontaja ohjauskäynti ja ajokorttiseuranta. Ylivieskassa kokoontui Toivo-ryhmä kaksi kertaa viikossa. Korva-akuryhmä kokoontui Ylivieskassa ja Nivalassa. A-kilta kokoontui itseohjautuvasti. Kerran kuukaudessa A- klinikan työntekijä osallistui kokoontumisiin. Laitoskuntoutuksessa olleiden asiakkaiden määrä väheni viime vuodesta selvästi (20%). Vielä enemmän vähenivät laitoskuntoutuspäivät. Viimevuotinen laitoskuntoutuspäivien määrä vähentyi n. 30%. Ylivieskan osuus liki puolittui. Terapiakeskuksen läheisimpiä yhteistyökumppaneita olivat Kallion muut toimintayksiköt. Yhteistyötä tehtiin myös mm. koulujen, psykiatristen sairaaloiden, poliisin, seurakunnan ja kriminaalihuollon, mielenterveysyhdistysten ja palvelukotien kanssa. Ennaltaehkäisevään työhön oli toivottua niukemmin resursseja runsaan asiakasvirran takia. Ennaltaehkäisevää työtä oli mm. kriisityö (jälkipuinti), johon osallistui viisi työntekijää 9.3.4 Työterveyshuolto Työterveyshuoltoyksikön perustehtävä ja lakisääteiset tehtävät ovat säilyneet jokseenkin ennallaan vuoden 2012 aikana. Työterveyshuollon ja työnantajien roolia työntekijöiden pitkittyneissä sairauslomissa täsmennettiin. Tämä huomioitiin työterveyshuollon käytännöissä. Työterveyshuolto toimi neljässä eri pisteessä suunnitelman mukaisesti. Työterveyshuollon asiakaskunta säilyi vuoden 2012 ajan lähes ennallaan. Ennaltaehkäisevää työterveyshuolto oli yksi toiminnan painopistealue. Toiminnan kehittämistä rajoitti vuoden 2012 aikana lääkärityövoiman puute. E-resepti otettiin käyttöön työterveyshuollossa pilottihankkeena Kalliossa loppuvuodesta 2012. Työterveyshuoltoyksikön tavoitteena on kattaa toimintansa kustannukset asiakkailta perittävillä maksuilla. Taloudellista tulosta seurattiin tilastojen ja raporttien avulla. Niukka ja viiveellä tuleva tieto Kallion sisäisten vyörytysten sisällöstä ja määrästä hankaloitti talouden seurantaa ja hallintaa. Näyttäisi siltä että yksikön taloudellinen tulos toteutui vuonna 2012 jokseenkin suunnitellusti. Työterveyshuoltohenkilöstön määrä pysyi ennallaan vuoden 2012 aikana. Viidettä työterveyslääkäriä haettiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Terveyskeskuspsykologi oli työterveyshuollon käytössä vain osan vuotta. Henkilöstön jaksamisesta huolehdittiin säännöllisillä palaverikäytännöillä, kehityskeskusteluilla, virkistyspäivillä ja koulutuksilla. Työterveyshuolto ei pystynyt tarjoamaan palveluita täysin asiakkaiden pyytämässä laajuudessa. Syynä tähän oli ennen kaikkea riittämätön lääkärityövoiman määrä. Työterveyshuollon henkilöstö työskenteli vuonna 2012 jonkin verran myös kansanterveystyön tehtävissä. Yksikön oman toiminnan kehittämisen kannalta olisi suotavaa, että kansanterveystyön tehtävien osuus olisi jatkossa mahdollisimman pieni. 41

Palvelustrategiatyön ja työterveyshuoltohenkilöstön omien kehittämispäivien yhteydessä pohdittiin työterveyshuollon roolia ja toimintatapaa muun terveydenhuollon yhteydessä. Yksikön johtaja laati syksyllä 2012 kirjallisen raportin tämänhetkisistä työterveyshuollon järjestämismahdollisuuksista. 9.3.5 Suun terveydenhuolto Kansanterveyslain, terveydenhuoltolain ja neuvola-asetuksen 338/2011 velvoitteen mukaisesti koko väestölle on järjestettävä suun terveydenhuollon palvelut. Lisäksi opiskelijaterveydenhuolto, mukaan lukien suun terveydenhuolto on järjestettävä terveydenhuoltolain 17 :n velvoitteen mukaisesti opiskelijan kotipaikasta riippumatta. Suun terveydenhuollon palvelut on tuotettu hoitotakuulain säätämissä aikarajoissa lähipalveluna jokaisen jäsenkunnan hammashoitoloissa. Opiskelijaterveydenhuolto on voitu järjestää lain velvoitteen mukaisesti. Terveydenhuoltolain 50 :n velvoittamaa ympärivuorokautista kiireellistä suun terveydenhuoltoa ei ole voitu järjestää nykyisillä resursseilla. Virka-ajan päivystys on järjestetty omana toimintana. Arkipyhien ja viikonvaihteiden suun terveydenhuollon päivystyspalvelut tuotettiin yhteistoiminnassa Kokkolan terveyskeskuksen kanssa. Päivystyspiste sijaitsee Kokkolan terveyskeskuksessa Palvelun vaikuttavuutta, kattavuutta ja tuottavuutta kuvaavat mittarit: Mittari Tavoite Toteutuma 5 -vuotiaiden d -indeksi 0,6 0,6 12 -vuotiaiden DMF indeksi 1,7 1,3 15 -vuotiaiden DMF indeksi 0 25 % :lla ikäluokasta 20 %:lla ikäluokasta Kattavuus ( asiakkaita väestöstä ) 53 % 52 % Käyntitavoite 46800 käyntiä 44366 käyntiä DMF ja d-indeksi: mitä alhaisempi luku, sitä parempi suun terveys. DMF 0, prosenttia ikäluokasta: mitä korkeampi prosenttiluku, sitä parempi. Terveyttä kuvaavat tavoitteet saavutettiin lukuun ottamatta 15 -vuotiaiden suun terveyttä kuvaavan mittarin tavoitteen saavuttamista. Käyntitavoitetta ei saavutettu johtuen avainhenkilöiden erilaisista poistumista. Toimintasuunnitelmassa ollutta Nivalan yksikön hammaslääkärin virkaa ei saatu perustettua, eikä myöskään Nivalan hammashoitolan suunnittelua ja rakentamista saatu toteutettua. Sisäisessä valvonnassa kiinnitettiin huomiota työajan tehokkaan käytön periaatteisiin. Asiakastyytyväisyyskysely tehtiin 11/2012 Sievin hammashoitolassa. Yhtään potilasvahinkoilmoitusta ei tehty toimintavuonna. 42

9.4 Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollolla ei ollut kuntayhtymän yleisessä suunnittelussa varsinaista strategista painopistealuetta vuodelle 2012. Ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ohjataan tiukasti lainsäädännöllä, joten paikalliselle harkinnalle jää vähän sijaa. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman määrittelemää, vuosittain päivitettävää, valvontasuunnitelmaa voidaan pitää ympäristöterveydenhuollon jatkuvana strategisena asiakirjana. Organisaatiorakennetta yksinkertaistettiin jo Kalliota perustettaessa niin paljon kuin se toimintoja vaarantamatta oli mahdollista. Laadullista kehittämistä tehdään koko ajan resurssien sallimissa rajoissa. Henkilöstön määrä on kriittinen tekijä ympäristöterveydenhuollon tehtävissä. Pienessä organisaatiossa toiminnot kärsivät välittömästi, jos yksikin henkilö puuttuu. Koko Kallion ajan on henkilöstön osalta eletty pientä normaaliolojen erityistilannetta eli vakinainen henkilöstö ei ole ollut täysimääräisesti tehtävissä. Ympäristöterveydenhuollon johtaja on toiminut helmikuun alusta lähtien osa-aikaisena eikä korvaavaa työpanosta ole ollut. 9.4.1 Terveysvalvonta Terveysvalvonnassa vuosi 2012 oli edelleen haasteellinen: Valvonnan henkilöstö vaihtui erilaisten poistumien vuoksi merkittävästi. Vuoden aikana terveysinsinöörien viroissa oli kolme eri pidempiaikaista sijaista. Vaikeasta henkilöstötilanteesta huolimatta valvonnan aikaansaannoskyky oli hyvä. Suoritteiden kokonaismäärä kasvoi ja suunnitelmallisen valvonnan toteutumisprosentti nousi viime vuonna 71%:iin (v.2010 61, v.2011 66). Taulukko: Terveysvalvonnan suoritteet 2008 2009 2010 2011 2012 elintarvikevalvonta 353 293 377 319 415 ympäristöhygienia 579 601 514 750 767 kuluttajaturvallisuus 98 34 64 82 94 yhteensä 1030 928 955 1151 1276 43

9.4.2 Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuollon henkilöstötilanne parani, vaikka vakinaisen henkilöstön poistumaa oli vuosilomien lisäksi yli 1,5 henkilötyövuoden verran. Eläinlääkäreille saatiin kuitenkin sijaisia niin pidempään viransijaisuuteen kuin vuosilomien ajaksi. Valvontaeläinlääkärin työn kysyntä ylitti tarjottavat resurssit. Valvontaeläinlääkärin työpanoksesta oli tarkoitus käyttää 20 % kuntayhtymän suunnitelmalliseen elintarvikevalvontaan eli lypsykarjatilojen tuotantohygieenisiin tarkastuksiin (ns. navettatarkastukset). Tavoitteeseen ei päästy, koska varsinkin eläinsuojelu ja eläintaudit ovat vieneet enemmän kuin 80 % ajasta ns. valtion toimeksiantotehtäviin (eläinsuojelu, eläintaudit yms.) varatusta ajasta. Kallion valvontaeläinlääkäri vastaa sopimuspohjaisesti myös Kalajoen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toimeksiantotehtävistä (suunniteltu jakauma: 0,4 htv Kallio ja 0,4 htv Kalajoki). Myös eläinlääkintähuollon suoritteet kasvoivat hienoisesti. Taulukko: Eläinlääkinnän suoritteet 2008 2012 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 6710 6412 7621 7236 7527 Muu viranom.tarkastus 0 18 2 0 0 Vierasaine 3 2 0 5 10 Eläintauti 20 6 22 15 21 Eläinsuojelu 71 82 82 90 144 Riistan lihantarkastus 8 11 11 7 4 Terveydenhuoltokäynti 136 107 120 129 176 Alkutuotannon tark. 38 89 38 48 50 Vastaanotolla hoidetut 2152 1602 2727 2422 2475 Käynnit potilaan luona 4282 4495 4619 4520 4647 8000 Eläinlääkinnän suoritteet yhteensä 2008-2012 7500 7000 7621 7236 7527 6500 6000 6710 6412 5500 2008 2009 2010 2011 2012 44

9.5 Kuntayhtymän tuloslaskelman toteumavertailu Määräraha Määräraha- Muutosten Toteutuma Tot Toteutuma 2012 muutokset jälkeen 2012 % 2011 Myyntituotot 114 979 489 5 806 000 120 785 489 119 847 828,75 99,2 115 876 242,59 Maksutuotot 9 030 493 156 300 9 186 793 9 549 468,71 103,9 9 176 449,37 Tuet ja avustukset 1 668 119 1 668 119 1 624 736,81 97,4 1 548 466,95 Muut toimintatuotot 780 018 780 018 758 612,93 97,3 773 372,88 Toimintatuotot 126 458 119 5 962 300 132 420 419 131 780 647,20 99,5 127 374 531,79 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -40 230 140-1 307 481-41 537 621-41 939 657,97 101,0-40 414 325,58 Eläkekulut -7 082 685-331 220-7 413 905-7 330 931,60 98,9-6 937 824,83 Muut henkilösivukulut -1 767 355-1 767 355-1 465 672,87 82,9-1 208 217,26 Henkilöstökulut -49 080 180-1 638 700-50 718 880-50 736 262,44-48 560 367,67 Palvelujen ostot -56 799 062-3 835 674-60 634 736-60 036 307,14 99,0-58 148 325,61 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 540 158-61 500-3 601 658-3 807 696,88 105,7-3 618 083,06 Avustukset -8 829 627-425 426-9 255 053-9 158 734,53 99,0-8 908 810,32 Muut toimintakulut -7 695 942-1 000-7 696 942-7 616 780,55 99,0-7 753 778,61-131 355-126 989 Toimintakulut -125 944 969-5 962 300-131 907 269 781,54 99,6 365,27 Toimintakate 513 150 0 513 150 424 865,66 82,8 385 166,52 Korkotuotot 13 000 13 000 6 511,14 36 091,02 Muut rahoitustuotot 10 000 10 000 60 259,98 23 358,88 Korkokulut -12 000-12 000 0,00 Muut rahoituskulut -11 000-11 000-30 664,06-10 739,39 Rahoitustuotot ja kulut 0 0 0 36 107,06 48 710,51 Vuosikate 513 150 0 513 150 460 972,72 89,8 433 877,03 Suunnitelman muk. poistot -513 150-513 150-424 866,01 82,8-433 877,03 Kertaluonteiset poistot poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden alijäämä/ ylijäämä 0 0 0 36 106,71 0,00 Toimintatuotot/toimintakulut % 100,4 100,4 100,3-99,9 100,3 Vuosikate/poistot % 100,0 100,0 108,5-108,5 100,0 45

9.6 Investointien toteuma INVESTOINNIT 2012 Käyttöomaisuus 2012 Määräraha Toteutuma Tot. % Aineeton käyttöomaisuus Tietokoneohjelmistot 280 000 168 735,53 60,3 % Kiinteät rakenteet ja laitteet Kuljetusvälineet 40 000 29 601,30 Muut koneet ja kalusto 405 000 196 138,90 48,4 % Atk-laitteet 25000 25 948,18 Investoinnit yhteensä 750 000 420 423,91 56,1 % 9.7 Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSLASKELMA 2012 TA TOT Ali/Yli Tot % Toiminnan rahavirta Vuosikate 513 150 460 972,72 52 177 89,8 % Investointien rahavirta Investointimenot 750 000-420 423,91 1 170 424-56,1 % Toiminnan ja investointien rahavirta 1 263 150 40 548,81-1 222 601 3,2 % Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen muutokset 0-37 243,27-37 243,27 Vaihto-omaisuuden muutokset 0-4 347,78-4 347,78 Saamisten muutos 0 1 312 438,04 4 327 468,41 Korottomien velkojen muutos 0 772 209,29 717 548,05 Rahoituksen rahavirta 2 043 056,28 2 043 056,28 Rahavarojen muutos 1 263 150 2 083 605,09 820 455 165,0 % Rahavarojen muutos (tase) -2 083 605,09 46

10 Tilinpäätöslaskelmat TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12. 2012 2011 Toimintatuotot Myyntituotot 119 847 828,75 115 876 242,59 Maksutuotot 9 549 468,71 9 176 449,37 Tuet ja avustukset 1 624 736,81 1 548 466,95 Muut toimintatuotot 758 612,93 773 372,88 131 780 647,20 127 374 531,79 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -41 939 657,97-40 414 325,58 Henkilösivukulut Eläkekulut -7 330 931,60-6 937 824,83 Muut henkilösivukulut -1 465 672,87-1 208 217,26 Palvelujen ostot -60 036 307,14-58 148 325,61 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 807 696,88-3 618 083,06 Avustukset -9 158 734,53-8 908 810,32 Muut toimintakulut -7 616 780,55-7 753 778,61-131 355 781,54-126 989 365,27 Toimintakate 424 865,66 385 166,52 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 6 511,14 36 091,02 Muut rahoitustuotot 60 259,98 23 358,88 Korkokulut 0,00 Muut rahoituskulut -30 664,06-10 739,39 Vuosikate 460 972,72 433 877,03 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -424 866,01-433 877,03 Tilikauden tulos 36 106,71 0,00 Tilikauden ylijäämä 36 106,71 0,00 Toimintatuotot/ toimintakulut % 100,3 % 100,3 % Vuosikate/ poistot % 108,5 % 100,0 % Vuosikate euroa/asukas 13,74 13,01 Asukasmäärä 33 543 33 351 47

RAHOITUSLASKELMA 2012 2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Toiminnan rahavirta Vuosikate 460 972,72 433 877,03 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -420 423,91-442 643,26 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 40 548,81-8 766,23 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -37 243,27-6 410,30 Vaihto-omaisuuden muutokset -4 347,78 55 838,71 Saamisten muutos 1 312 438,04-4 900 181,77 Korottomien velkojen muutos 772 209,29 582 306,50 Rahoituksen rahavirta 2 043 056,28-4 268 446,86 Rahavarojen muutos 2 083 605,09-4 277 213,09 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 4 938 874,37 2 855 269,28 Rahavarat 1.1. 2 855 269,28 7 132 482,37 2 083 605,09-4 277 213,09 Investointien tulorahoitus % 109,64 % 98,02 % Pääomamenojen tulorahoitus % 109,64 % 98,02 % Lainanhoitokate >1 >1 Kassavarat 31.12. 4 938 874 2 855 269 Kassasta maksut 131 806 870 127 442 748 Kassan riittävyys pv 14 pv 8 pv Asukasmäärä 33 543 33 351 48

T A S E 31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 317 157,91 263 451,34 Aineettomat hyödykkeet yht. 317 157,91 263 451,34 II Aineelliset hyödykkeet 4. Koneet ja kalusto 959 247,35 1 017 396,02 Aineelliset hyödykkeet yht 959 247,35 1 017 396,02 III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet 1,00 1,00 Sijoitukset yht 1,00 1,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 276 406,26 1 280 848,36 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1. Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHT 0,00 0,00 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 329 856,69 325 508,91 Vaihto-omaisuus yhteensä 329 856,69 325 508,91 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 3. Muut saamiset 0,00 0,00 4. Siirtosaamiset 0,00 0,00 Pitkäaik.saamiset yhteensä 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 5 252 567,49 6 240 903,29 3. Muut saamiset 896 836,87 912 335,92 4. Siirtosaamiset 4 363 493,86 4 672 097,05 Lyhytaikaiset saamiset yht. 10 512 898,22 11 825 336,26 Saamiset yhteensä 10 512 898,22 11 825 336,26 III Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset yht. 4 938 874,37 2 855 269,28 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 15 781 629,28 15 006 114,45 VASTAAVAA YHTEENSÄ 17 058 035,54 16 286 962,81 49

31.12.2012 31.12.2011 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 2 712 802,54 2 712 802,54 IV Edellisten tilikausien yli/alijäämä 58 971,56 58 971,56 V Tilikauden yli/alijäämä 36 106,71 0,00 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 2 807 880,81 2 771 774,10 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääoma 23 732,19 27 290,50 3. Muut toimeksiantojen pääoma 53 464,83 87 149,79 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHT. 77 197,02 114 440,29 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vak.lai 0,00 0,00 5. Saadut ennakot 0,00 0,00 6. Ostovelat 5 562 367,07 5 524 461,68 7. Muut velat 886 864,51 971 854,93 8. Siirtovelat 7 723 726,13 6 904 431,81 Lyhytaikainen vieras po. yht. 14 172 957,71 13 400 748,42 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 14 172 957,71 13 400 748,42 VASTATTAVAA 17 058 035,54 16 286 962,81 Omavaraisuusaste, % 16,5 % 17,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 10,8 % 10,5 % Kertynyt ylijäämä 95 078 58 972 Kertynyt ylijäämä, /asukas 3 2 Lainakanta 31.12. 0 0 50

11 Tilinpäätöksen liitetiedot 11.1 Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. 11.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 8) Kuntayhtymän toimintatuloihin keskeisimpänä kuuluvat jäsenkuntien kustannusosuudet on määritelty Maisema-työkalun avulla. Maisema-taulukoiden kokoomapohjat sisältyvät tilinpäätösasiakirjaan allekirjoitusten ja merkintöjen jälkeisenä liitetietojen lisäselvityksenä. Kuntayhtymän toimintatuottoihin sisältyvät jäsenkuntien myyntituotot muodostuvat jäsenkunnittain seuraavasti: (tuoteryhmäkohtaiset toimintatuottojen erittelyt liitteessä Maisemataulukoiden kokoomataulut) TP 2012 TP 2011 Muutos Muutos % TP 2012 TP 2011 TP 2011 /asukas /asukas Myyntitulot jäsenkunnilta Kuntayhtymän oma toiminta 86 122 769 82 403 199 3 719 570 4,51 % 2 568 2 471 Erikoissairaanhoidon ostot 30 580 565 30 102 780 477 786 1,59 % 912 903 Yhteensä 116 703 335 112 505 978 4 197 356 3,73 % 3 479 3 373 Jakauma jäsenkunnittain Alavieska 10 461 401 10 182 058 279 343 2,74 % 3 789 3 704 Nivala 39 677 868 39 160 248 517 620 1,32 % 3 610 3 543 Sievi 19 212 945 17 801 721 1 411 224 7,93 % 3 658 3 370 Ylivieska 47 351 121 45 361 951 1 989 170 4,39 % 3 257 3 180 Yhteensä 116 703 335 112 505 978 4 197 357 3,73 % 3 479 3 373 12) Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet: KÄYTTÖOMAISUUSINVESTOINTIEN POISTOSUUNNITELMA Suunnitelmapoistojen pohjana on pysyvien vastaavien hankintameno. Hyödykkeen hankintamenoon luetaan pääsääntöisesti sen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot (KPL 4:5.1 ). Varsinaisen ostohinnan lisäksi hankintamenoon sisällytetään esimerkiksi rahti-, maahantuonti- ja asennusmenot. Mahdolliset saadut alennukset vähentävät hankintamenoa. Arvonlisäverovelvollisessa toiminnassa käytettävän pysyvien vastaavien hyödykkeen ostohintaan sisältyvää arvonlisäveroa ei lueta hankintamenoon. 51

Poistoajat ja menetelmät 1. Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 v Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot tasapoisto 4 v Tutkimus ja kehittämismenot tasapoisto Atk-ohjelmistot tasapoisto Muut tasapoisto 3 v 2. Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet tasapoisto 5 v Sairaala- terveydenhuolto yms. laitteet tasapoisto 10 v Atk-laitteet tasapoisto 4 v Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 5 v Muut aineelliset hyödykkeet ei poistoa Keskeneräiset hankinnat ei poistoa 3. Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoa Poistot aloitetaan, kun hyödyke on otettu käyttöön toiminnassa. Käyttöönottotilikaudelta tehtävän poiston määrässä otetaan yleensä huomioon hyödykkeen käyttöönoton ajoittuminen tilikaudelle. Suunnitelmapoiston suuruus määritellään tällöin ottaen huomioon, kuinka monta kuukautta hyödyke on ollut käytössä tilikauden aikana. Käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa (ilman Alv), kirjataan vuosikuluksi. 13) Selvitys suunnitelman mukaisista poistoista ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta vuoden 2012 tilinpäätöksessä: Suunnitelmapoistot TA 2012 TOT 2012 Poistot aineettomista oikeuksista 2 250 2 243,32 Poistot tietokoneohjelmista 196 800 112 785,64 Poistot muista pitkävaikut. menoista Poistot koneista ja kalustosta 314 100 309 837,05 Poistot muista aineellisista menoista 0,00 Suunnitelman mukaiset poistot yht. 513 150 424 866,01 Suunnitelman mukaiset poistot 424 866,01 Poistonalaisten investointien hankintameno 420 423,91 Poikkeama 4 442,10 Poikkeama % 1,1 % 52

11.3 Tasetta koskevat liitetiedot 21) Pysyvät vastaavat Käyttöomaisuus Aineettomat Aineelliset hyödykkeet hyödykkeet Aineettomat Koneet ja Sijoitukset Yhteensä oikeudet kalusto Poistamaton hankintameno 1.1. 263 451,34 1 017 396,02 1 280 847,36 Lisäykset tilikauden aikana 168 735,53 251 688,38 1,00 420 424,91 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Tilikauden poisto -115 028,96-309 837,05-424 866,01 Poistamaton hankintameno 31.12. 317 157,91 959 247,35 1,00 1 276 406,26 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 317 157,91 959 247,35 1,00 1 276 406,26 26) Saamisiin sisältyvät olennaiset erät: TP 2012 TP 2011 Myyntisaamiset 5 252 567,49 6 240 903,29 Menojen selvittelytili 1 251,16 36,16 Palautuskelpoinen ALV 891 557,47 908 939,40 Palkkaennakot 1 359,43 Postimaksukone 2 668,81 3 360,36 Ennakkomaksut 4 363 493,86 0,00 Muut saamiset yhteensä 5 260 330,73 912 335,92 Muut siirtosaamiset 4 672 097,05 Saamiset yhteensä 10 512 898,22 11 825 336,26 Luottotappioihin on kirjattu v. 2008 2010 taseessa olleet myyntisaamiset. Kirjanpidosta poistettujen saamisten perintää jatketaan normaalin käytännön mukaisesti. 28) Oma pääoma Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän peruspääomasta Peruspääoma 2012 Jäsenkuntien osuudet % eur Alavieska 8,60 233 335,63 Nivala 33,61 911 785,37 Sievi 16,07 435 986,84 Ylivieska 41,72 1 131 694,70 Yhteensä 100,00 2 712 802,54 Oman pääoman erittely 2012 2011 Peruspääoma 1.1. 2 712 802,54 2 712 802,54 Peruspääoma 31.12. 2 712 802,54 2 712 802,54 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 58 971,56 31 925,75 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 58 971,56 58 971,56 Tilikauden ylijäämä 36 106,71 0,00 Oma pääoma yhteensä 2 807 880,81 2 771 774,10 53

37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät: TP 2012 TP 2011 Jäsenmaksuvelat 0,00 2 090,24 Lomapalkkajaksotus 6 484 603,01 5 817 681,54 Lomarahajaksotus 2 899,25 Muut jaksotetut palkat 643 083,67 189 242,20 Työntekijän eläkemaksut 0,00 23 280,93 KuEL-maksut 29,45 66 634,16 Työttömyysvakuutusmaksu 238 431,49 59 521,90 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 39 523,94 10 020,18 Tapaturmavakuutusmaksut 73 221,85 17 383,11 Nettopalkat 0,00 383 533,88 Ulosotot 0,00 1 261,48 Selvitettävien tili 0,00 3 985,56 Maksamattomat palkat 0,00 2 855,19 Muut siirtovelat 241 933,47 326 941,44 Siirtovelat yhteensä 7 723 726,13 6 904 431,81 Lomapalkkajaksotus Lomapalkkajaksotuksen muutos on +666 921,47 euroa. 44) Leasing vastuut, olennaiset: - atk laitteet 310.000 - kopiokoneet ym. 50.000 11.4 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Peruspalvelukuntayhtymän Kallion v.2011 ja v.2012 täytettyinä olevat virat ja toimet Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Hallinto- ja Henkilöstöryhmät tukipalvelut 2011 2012 2011 2012 2011 2012 Lääkärit ja hammaslääkärit 0 0 44 39 0 0 Hoitohenkilöt (sis sh+lh/ph) 261 251 183 181 0 0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 147 120 38 38 0 0 (sis. lab, rtg ja fys eri terapeutit) Tutkimusta ja hoitoa avustavat 15 27 41 37 4 2 henkilöt Varhaiskasvatuksen kasvatushenkilöt 122 146 0 0 0 0 Muu varhaiskasvatuksen henkilöstö 135 122 0 0 0 0 Varhaiskasvatuksen avustavat henkilöt 20 19 0 0 0 0 Ympäristöterveydenhuolto 0 0 14 16 0 0 Hallinto- ja taloushenkilöt 40 40 Yhteensä 700 685 320 311 44 42 54

Tilinpäätöksen allekirjoitukset Ylivieskassa 1. päivänä maaliskuuta 2013 Jarmo Kivimäki Kuntayhtymän johtaja PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION YHTYMÄHALLITUS Eija-Riitta Niinikoski, puheenjohtaja Olemme antaneet suorittamastamme tilintarkastuksesta tänään kertomuksen. Ylivieska / 2013 Oy Audiator Ab JHTT tilintarkastusyhteisö Asko Vanhatupa Tilintarkastaja, JHTT 55