Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos
Sisältö
Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan maakuntakaava 2040: Laaditaan yhteistyössä kuntien ja toimijoiden kanssa Vastaa valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin perustuen maankäyttö-ja rakennuslakiin Toteuttaa maakuntavaltuuston linjaamat maankäytön perusratkaisut
Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) Internetsivu ja GIS-pohjainen palautesovellus Taustaselvitysten käynnistäminen 2014-2015 Viranomaisneuvottelu 28.5.2012 2013 VALMISTELUVAIHE Selvitysten laadinta Maankäyttövaihtoehtojen laadinta VALMISTELUVAIHE 2015 EHDOTUSVAIHE Selvitysten laadinta Maankäyttövaihtoehtojen arviointi Lausunnot ja mielipiteet vaihtoehdoista, MKV perusratkaisut Kaavaluonnoksen laadinta Valmisteluaineistosta (kaavaluonnos) kuuleminen Palautteen käsittely Lisäselvitykset Ehdotuksen valmistelu 2016 OAS = osallistumis- ja arviointisuunnitelma MKV = maakuntavaltuusto MKH = maakuntahallitus HYVÄKSYMISVAIHE Kaavaehdotuksesta kuuleminen Palautteen käsittely Ehdotuksen viimeistely Ehdotuksen hyväksyminen (MKV) Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi valitusmahdollisuus Ympäristöministeriö vahvistaa jatkovalitusmahdollisuus Viranomaisneuvottelu
Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tavoitteet Vahvistaa maakunnan kilpailukykyä Kehittää sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta Tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta Erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta MAAKUNTAKAAVA 2040
Maankäyttövaihtoehdot, johtopäätelmät ja perusratkaisut MKV 28.4.2014
Maankäytölliset ja liikenteelliset perusratkaisut
Kaupunkiseudun liikennejärjestelmä
Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitykset ja suunnitelmat Strategiset Väestö-ja työpaikkasuunnite Maankäyttövaihtoehdot Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot Palveluverkkoselvitys: keskusverkko, suuryksiköt, joukkoliikenne Suunnat kasvulle ja työlle (työpaikka-alueselvitys) MASTRA, Vaikutusten arvioinnin joukkoistaminen, Uudet määräykset ja merkinnät Maakuntakaavojen toteutuneisuusselvitys Energia ja luonnonvarat 10 kappaletta tuulivoimaselvityksiä (mm. sähköverkko, maisemavaikutukset, havainnekuvat, maisema-analyysit) POSKI (pohjavesi ja kiviainekset), 5 erillistä raporttia, mm. maa-ainesten otto, kalliokivialueet, uusiomateriaalit, III pohjavesialueet Turvetuotannon alueet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma (yhdessä ELY:n kanssa) Puuterminaalit Tuotannollisesti tärkeät peltoalueet Ekologiset yhteydet Virkistysalueiden tarvetarkastelu Ekosysteemipalvelut MAAKUNTAKAAVA 2040 9
Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitykset ja suunnitelmat Liikenne ja logistiikka Tampereen läntinen ratayhteys, järjestelyratapihan siirto, 2-kehä ja vt3 Puskiainen Raideliikenteen kapasiteettitarkastelut Jyväskylän radan kehittämissuunnitelma Porin radan kehittämissuunnitelmat Liikennetutkimus ja TALLI-mallin päivitys (yhteishanke muiden viranomaisten kanssa) Joukkoliikenteen terminaalit ja liityntäpysäköinti, kehittämissuunnitelma Maisema ja kulttuuriympäristö Maisema-alueet Rakennetut kulttuuriympäristöt Maaseudun kulttuuriympäristöt Historialliset kylätontit Ympäristöhäiriöt Lentoliikennevisio ja lentomelualueet Ampumarata- ja moottoriurheilualueet MAAKUNTAKAAVA 2040 10
Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitykset ja suunnitelmat Kaavaehdotuksen vaikutusten arviointi Mm. Natura 2000 -alueiden vaikutusten arviointi, TALLI-ajot, MRL:nmukainen arviointi, tarvittaessa LSL:n mukainen Natura-alueiden arviointi Vuonna 2015 loppuun saatettavat selvitykset Tampereen läntinen ratayhteys, järjestelyratapiha, 2-kehä ja vt3 Puskiainen, väyläsuunnitelmien ja vaikutusten arvioinnin viimeistely kaavaehdotukseen POSKI: maa-ainesten välivarastointi kaupunkiseudulla Lisäraiteet Lielahti-Nokia/YVI, aluevaraussuunnitelma Seveso II ja III, VAK sekä muiden suoja-alueiden läpikäynti Ekosysteemipalvelut-hanke Aluetietokanta (avoimet rajapinnat kaavan paikkatiedolle) Kasvualueen maaseuturakentaminen Viranomaispalautteesta nousevat selvitystarpeet (esim. vaikutukset pohjavesialueisiin). Täsmentyy, kun kaavaluonnoksen palaute on saatu. MAAKUNTAKAAVA 2040 11
MAAKUNTAKAAVA 2040 Maakuntakaavaluonnos
Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika 5.3. -10.4.2015 Lausuntoaika 5.5. saakka Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet ja -alueet Alue- ja yhdyskuntarakenne Liikenne ja logistiikka Maisemat ja muut kulttuuriympäristöt Luonnonsuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Virkistys, retkeily, ulkoilu ja matkailu Energia ja luonnonvarat Maaseutuelinkeinot Tekninen huolto Ympäristöhäiriöt
Kehittämisalueet ja -vyöhykkeet
Kehittämisperiaatemerkinnät Kehittämisperiaatemerkintöjen tarkoituksena on osoittaa ja ohjata maakunnallisten tavoitteiden sekä maankäytön perusratkaisujen mukaista maankäyttöä priorisoiduissa kohteissa.
Alue-ja yhdyskuntarakenne Alue-ja yhdyskuntarakenteen merkinnät ja määräykset Keskusverkko Kyläverkko Vähittäiskauppa maakuntakaavassa
ANALYYSISTÄ SYNTEESIIN Accessibility / reachability of services Few services reachable Many services reachable
Alue-ja yhdyskuntarakenne; keskusverkko Kaupunkitasoiset keskustat osoitetaan aluevarauksina, paikallistasoiset kohdemerkinnöin. Keskusta-alueet ovat toiminnallisesti ja rakenteellisesti monipuolisia, tiiviitä eri toimintojen ja väestön keskittymiä, joissa kevyen-ja joukkoliikenteen saavutettavuus on hyvä. Keskusta-alueet ovat ensisijaisia keskustahakuisen vähittäiskaupan sijaintipaikkoja.
Alue-ja yhdyskuntarakenne; kyläverkko Kaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävät kylät. Tällaisia ovat alue-, yhdyskunta-ja palvelurakenteen kannalta merkittävät, vahvan väestöpohjan tai merkittäviä kasvupaineita omaavat kylät. Mukana myös uusia kyliä Suunnittelukriteereinä Väestöpohja 3 km säteellä kyläkeskuksesta (min 150 as.) Toteutunut väestönkehitys Lähipalveluiden (koulu, päivähoito tai kauppa) saatavuus Myös esim. joukkoliikennekytkentä ja asemakaavoitustilanne vaikuttanut
Vähittäiskauppa maakuntakaavassa Kaupan palveluverkko Seudullisesti merkittävän suuryksikön alarajat Keskusta-alueiden enimmäismitoitus Kaupallisten palvelujen alueiden enimmäismitoitus Työpaikka- ja kaupallisten alueiden enimmäismitoitus
Kaupan sijainninohjaus Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (319 / 2011) Myös paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa ohjauksen piiriin Laissa vähittäiskaupan suuryksikkö yhä >2000 k-m 2 (71 a ) Maakuntakaavassa tulee esittää seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja ja suuryksiköiden enimmäismitoitusriittävällä tarkkuudella (MRL 71 b ). Velvoitus koskee soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön voi sijoittaa maakuntakaavan keskusta-alueelle tai keskustatoimintojen ulkopuolisille alueille, jotka on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen (MRL 71 c ). Seudullisesti ei-merkittävää kauppaa ohjataan kuntatason suunnittelussa. Myös kuntakaavoissa tiva-kauppa tulee nykyään erikseen huomioida. MAAKUNTAKAAVA 2040
Kaupan palveluverkko Maakuntakaavassa määritetään seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja ja vähittäiskaupan riittävä enimmäismitoitus. Alaraja vaihtelee seuduittain ja aluetyypeittäin (esim. taajama, työpaikkaalue). Suuryksikön alaraja on taajama-alueilla määritelty siten, että se sallii nykyistä laajempia ja monipuolisempia kaupan yksiköitä taajama-alueiden sisällä, edistäen lähipalveluiden saavutettavuutta ja kaupan kilpailun mahdollisuuksia. Enimmäismitoitus on osoitettu C-aluelleja KM-alueille. Poikkeuksena Tampereen ja Valkeakosken keskustat.
Kaupan palveluverkko Maakuntakaavalla ohjataan mitoituksin vähittäiskauppaa (ei tukkukauppaa) Pirkanmaalla nyt 1 665 000 kerrosneliömetriä (k-m 2 ) vähittäiskaupan kerrosalaa, josta keskustahakuisesta kaupasta 53% keskustoissa. Tavoitteena on nosto 64%:iin. Keskustojen osuus kaupan kerrosalasta vaihtelee kunnittain: 5 92% Vuodelle 2040 on laskettu vähittäiskaupan kokonaismitoitus, johon kaavan alueiden enimmäismitoitukset pohjautuvat. Liiketilan lisätarvevuoteen 2040 on 1 388 000 k-m 2. Jos kaikki tämä toteutuisi uutena liiketilana, vähittäiskauppaa olisi vuonna 2040 yhteensä 3 053 000 k-m 2. Keskustojen vahvistamiseksi 80% päivittäis-ja erikoistavarakaupan lisäyksestä ohjattu keskustoihin.
Liikenne ja logistiikka Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet ja radat, asemat Uudet eritasoliittymät Uudet ja parannettavat tieyhteydet Uudet ja parannettavat ratayhteydet Asemat ja ratapihat Liityntäpysäköinti ja vaihtopaikat Veneväylät ja satamat Puuterminaalit Läntiset hankkeet
Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet ja radat, asemat
Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Kehittämissuunnitelma Koko Tampereen työssäkäyntialue Perusskenaario (2040): 4 000 ajon/vrk Optimiskenaario (2040): 6 000 ajon/vrk Taustaoletus: 10% työmatka-autoilijoista siirtyy LIIPY:nkäyttäjiksi vuoteen 2040 mennessä
Liityntäpysäköinti ja vaihtopaikat Kaavakartalla esitetään vähintään seudullisesti merkittävät keskustatoimintojen alueiden tai maakuntakaavassa esitettyjen asemien ulkopuoliset joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköintipaikat. Tiivistettävä asemanseutu Tiivistettävä joukkoliikennevyöhyke
Puuterminaalit
Tavoitteet Ainespuuterminaalit Tulevaisuuden tarpeisiin vastaaminen, esim. Äänekosken biotuotetehdas ja sen kaltaiset mahdolliset uudet investoinnit, jotka edellyttävät sujuvia logistisia ketjuja ja kattavaa terminaaliverkostoa valtakunnan tasolla Selvittää rataverkolta korvaavia sijoituspaikkoja erityisesti Toijalan aseman kuormauspaikalle, jonka sijainti nykytilassa hankala Energiapuuterminaalit Selvittää isoja terminaalialueita maakunnan suurimmille energiapuun käyttökohteille Tampereen kaupunkiseudulla Fossiilisia polttoaineita tullaan lähivuosina korvaamaan merkittävästi energiapuulla, joten tarve yhdelle suurelle tai muutamalle pienemmälle terminaalille laitosten läheisyydessä on akuutti! MAAKUNTAKAAVA 2040
Läntiset hankkeet
Tampereen läntiset hankkeet Kaikki radan ja 2-kehän vaihtoehtoiset linjaukset osoitetaan luonnosvaiheen kaavakartalla. MAAKUNTAKAAVA 2040
MAAKUNTAKAAVA 2040
Luonnonsuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Luonnonsuojelualueet Luonnon ydinalueet Arvokkaat geologiset muodostumat
Luonnon ydinalueet Maakuntakaavassa osoitettavat luonnon ydinalueet (luo, MK) kytkeytyvät verkostoksi oheisen mallinnuksen mukaisesti. Tavoitteena on tämän ekologisesti hyvin kytkeytyvän verkoston ylläpitäminen ja vahvistaminen. Keskustaajamalle on laadittu oma tarkastelunsa suurempien maankäyttöpaineiden vuoksi.
Luonnon ydinalueet Ovat eliöstölle tärkeitä, laajoja, mahdollisimman yhtenäisiä maa-ja metsätalouden, suojelun ja/tai virkistyksen piirissä olevia alueita. Taajamien sisällä olevat virkistysalueet ja viheryhteydet palvelevat ihmisiä, mutta toimivat myös ekologisina yhteyksinä. Tavoitteena tasapaino: Kaavassa on luonnonvarojen hyödyntämistä koskevia alueita runsaasti, luonnonvarojen käytön vuoksi myös luo-ja MK-alueita, joilla turvataan maa-ja metsätalousalueiden säilyminen nykykäytössä sekä kehitetään retkeilyä ja ulkoilua. Retkeilyn kehittäminen erityisen tärkeää kansallispuistojen välisellä vyöhykkeellä.
Virkistys, retkeily ja ulkoilu MAAKUNTAKAAVA 2040
Matkailu, retkeily, virkistys ja urheilu
Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tulee hyvät ja yhtenäiset pelto- ja metsäalueet säilyttää pirstoutumattomina maa- ja metsätalouskäytössä.
Tutkimusmetsät ja hiljaiset alueet Maakuntakaavan tavoitteena on turvata tutkimusmetsien tutkimuskäytön jatkuvuus. Nämä osoitetaan MTmaluevarausmerkinnällä. Hiljaiset alueet pyritään turvaamaan osana ekologista verkostoa luonnon ydinalueina (luo- ja MK-alueet).
Energia ja luonnonvarat Tuulivoima Turvetuotanto Kiviainesten ottaminen ja kaivokset
Tuulivoima Tavoitteena haitallisten vaikutusten vähentäminen keskittämällä tuotantoa Suuria tuulivoimapuistoja ei sijoiteta maakuntakaavan tv-alueiden ulkopuolelle Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän tv-puiston kriteerinä voimaloiden lukumäärä Taajamatoimintojen läheisyydessä 5 voimalaa (7 kpl) Muilla alueilla 10 voimalaa (22 kpl) Alueita yhteensä 29 Yht. 1 000 MW Vastaa Pirkanmaan ilmasto-ja energiastrategian tavoitteisiin Selvitys: Voimaa tuulesta Pirkanmaalla tuulivoimaselvitykset 2012-2014 MAAKUNTAKAAVA 2040
Turvetuotanto Lähtökohtana Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (YM vahv. 13.1.2013) 3 uutta turpeenottoaluetta palautettiin kaavaan 7 vahvistamatta jätettyä aluetta rajattiin turvetuotannon kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle Myös muita supistuksia turvetuotannon kannalta tärkeisiin alueisiin (pohjavesialueiden ja puolustusvoimien alueiden osalta) 2 uutta vesistöaluetta vesiensuojelumääräyksen piiriin Kaavan varaukset täyttävät energia-ja ilmastostrategian mukaisen turpeen tavoitetason MAAKUNTAKAAVA 2040
Kiviainesten ottaminen ja kaivokset Kiviaineshuollon lähtökohdat Kiviainesten otto- ja kaivosalueet Suojelunäkökulma pv- ja ge-alueiden osalta
Kiviaineshuollon lähtökohdat VAT: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto-ja suojelutarpeet. VAT: Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään alueiden luonto-ja maisema-arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon. Kokonaiskäsitys kiviaineshuollosta koko maakunnan osalta on saatu vv. 1997-2001 ja 2012-2015 toteutettujen Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) hankkeiden perusteella. MAAKUNTAKAAVA 2040
Kiviainesten otto-ja kaivosalueet Tavoitteena varautua kasvavan rakennustoiminnan tarpeisiin luontoja maisema-arvot huomioiden Kiviainesten ottoalueiden lähtökohtana POSKI-hankkeet vv. 1997-2001 ja 2012-2015 Olemassa olevien kaivosten (Oriveden Seri/kultakaivos, Vammalan Stormi/rikastamo, Valkeakosken Kaapelinkulma/kaivosprosessi kesken) lisäksi osoitetaan selvitettävät kaivoskohteet osa-aluemerkinnällä (1 kpl) Lisäksi maanvastaanotto-ja kierrätysalueita 16 kpl 147 kpl 6kpl 3 kpl
Maanvastaanotto-ja kierrätystoiminnan selvitysalueet 16 kpl teknisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto-ja kierrätystoiminta: kierrätettävät maa-ainekset jätemateriaalit (=maarakentamisessa hyödynnettävät kierrätysmateriaalit) pilaantuneet maa-ainekset ja ylijäämämaat, loppusijoitus Kevään aikana selvitetään yksityiskohtaisemmin alueiden soveltuvuutta ko. toimintaan sekä arvioidaan toiminnan vaikutuksia. Selvityksessä mukana kaikki Tampereen kaupunkiseudun kunnat. MAAKUNTAKAAVA 2040
Pohjavesialueet ja vedenhankintavesistöt Pohjavesialueet Vedenhankintavesistöt ja pintavedenottamot
Luokka I = vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue Luokka II = vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (Luokka III = vedenhankinnan kannalta soveltuvuudeltaan selvittämätön pohjavesialue) Pohjavesialueet Maakuntakaavaan I ja II luokan alueet Nykyiset III luokan alueet tutkittu POSKI-hankkeessa, jonka perusteella näistä osa siirretty II luokkaan ja loput poistettu pohjavesiluokituksesta Vesienhoitolain muutos v. 2015 edellyttää huomioimaan erikseen sellaiset pv-alueet, joita hyödyntävät niistä suoraan riippuvaiset pinta-ja maaekosysteemit (luokka E) Pohjavesialueisiin tullee vielä muutoksia luonnosvaiheen jälkeen Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, joilla tulee varautua mahdolliseen seudulliseen vedenhankintaan. Alueen suunnittelussa voidaan selvittää myös tekopohjaveden muodostamista. Pirkanmaan vedenhankinta 2011 (m3/d) 47 % Lähde: Suomen ympäristökeskus
Vedenhankintavesistöt ja pintavedenottamot Vedenhankintavesistöt; Näsijärvi, Roine, Mallasvesi, Vihnusjärvija Kokemäenjoki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma; tulevaisuuden vedenhankintaratkaisut => pintavesi vähintään varavesilähteenä Vedenhankintavesistöistä yleismääräys, jonka nojalla ei näiden laatua saa heikentää tai käyttöä vaarantaa Pintavedenottamot osoitetaan kaavakartalla
MAAKUNTAKAAVA 2040 Ympäristöhäiriöt Lentomelu VAK-ratapiha Puolustusvoimien alueet Ampuma- ja moottoriurheiluradat
Lentoliikenteen visio ja melutilanne vuodelle 2040 MAAKUNTAKAAVA 2040 Visio lentoliikenteen aiheuttamasta melusta on laadittu Pirkanmaan liiton, Finavianja puolustusvoimien yhteistyönä. Ennusteen taustaoletukset: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kautta arvioidaan vuonna 2040 matkustavan noin 5 miljoonaa matkustajaa. Kaupallisen siviili-ilmailun operaatioita arvioidaan olevan noin 60 000. F18 Hornet-torjuntahävittäjä on ko. hetkeen mennessä korvattu seuraavan sukupolven torjuntahävittäjällä, jonka oletetaan olevan Hornetiaraskaampi ja kovaäänisempi. Sotilasilmailun kuljetus-, yhteys-ja koelentotoimintaa keskitetään Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Lentoasemalle on rakennettu toinen nykyisen suuntainen rinnakkainen kiitotie, joka sijoittuu luoteeseen nykyisestä. Kiitoteitä voidaan operoida toisistaan riippumattomasti. Nykyistä kiitotietä jatketaan 600 m. MAAKUNTAKAAVA 2040
MAAKUNTAKAAVA 2040 - Siviili- ja sotilaslentoliikenteen verhokäyrän päivä-ilta-yö melutaso Lden 55 db ja 60 db - Lentoliikenteen alue (LL) MAAKUNTAKAAVA 2040
Ote maakuntakaavayhdistelmästä MAAKUNTAKAAVA 2040
MAAKUNTAKAAVA 2040 Kaavaluonnoksen nähtävillä olo ja esittely
MAAKUNTAKAAVA 2040 Aikataulu Nähtävilläoloaika5.3.-10.4.2015, Paikka: Pirkanmaan liiton toimisto ja Pirkanmaan kunnat Lausuntoaika 5.5. saakka Tilaisuudet: Pirkanmaan päättäjät 5.3. Vapriikki Lausunnonantajat 10.3. klo 10-12, Technopolis
Yleisötilaisuudet to 19.3. klo 13-19 Maakuntakaavafoorumi Tampere, Vanha kirjastotalo, Keskustori 4 ti 24.3. klo 18-20 Akaa, Toijalan yhteiskoulu, Kurisjärventie 18 to 26.3.klo 18-20 Ikaalinen, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos IKATA, Eino Salmelaisen katu 20 ti 31.3.klo 18-20 Ruovesi, Palvelutalo Honkala, Honkalantie 7 ke 1.4.klo 18-20 Sastamala, Sylvään koulu, Ojansuunkatu 8 MAAKUNTAKAAVA 2040
klo 13 Tilaisuuden avaus Maakuntajohtaja Esa Halme Maakuntakaavafoorumi Tampere, Vanha kirjastotalo 19.3.2015 klo 13 19 klo 13:15 Mitä maakuntakaava 2040 pitää sisällään? Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys klo 14Rinnakkaissessiot kahdessa salissa: klo Musiikkisali pj. pormestari Helena Rissanen Penttilän kabinetti pj. kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto 14-15 Läntiset hankkeet: uusi rata ja Luonto, retkeily ja virkistys järjestelyratapiha, vt 3, 2-kehä 15-16 Energia ja luonnonvarat Maisemat ja kulttuuriympäristöt 16-17 Vesihuoltoratkaisut pj. aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie Liikenne ja logistiikka klo 17 Maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakenne klo 17:15 Paneeli: Onko 620 000 asukkaan Pirkanmaalla hyvä asua vuonna 2040? Missä olemme työssä? Mistä haemme palvelumme? Miten asumme? Puheenjohtajana Aller Median tj., Pauli Aalto-Setälä Mukana Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen, Tampereen kauppakamarin johtaja Peer Haataja, TTY tutkimusjohtaja Anssi Joutsiniemi, maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen- Pöntys sekä Tampereen kaupungin kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen 2040 MAAKUNTAKAAVA
maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi