Lutune Märehtijäryhmä: Yksivuotiset laitumet luomutiloilla Luomuneuvojien koulutuspäivät, Helsinki 17.12.2013 Marketta Rinne 1), Anne Johansson 2), Jan-Olof Johnsson 3), Ulla-Maija Leskinen 4), Arja Nykänen 5), Maiju Pesonen 6), Pirkko Tuominen 7), Ulla Turunen 8) ja Marja Suutarla 9) 1) MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen, marketta.rinne@mtt.fi 2) ProAgria Länsi-Suomi, Pori, anne.johansson@proagria.fi 3) ProAgria Österbotten, Vaasa, jan-olf.johnsson@proagria.fi 4) ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki, ulla-maija.leskinen@proagria.fi l i 5) ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli, arja.nykanen@proagria.fi 6) MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki, maiju.pesonen@mtt.fi 7) ProAgria Pohjois-Savo, Kuopio, pirkko.tuominen@proagria.fi 8) ProAgria Pohjois-Karjala, j Joensuu, ulla.turunen@proagria.fi 9) ProAgria Etelä-Suomi, Kouvola, marja.suutarla@proagria.fi
Laidunnukseen paneuduttava! Laidunalan sovitus, laidunkierto Laitumeen sopivat kasvilajit, laitumien uusiminen, puhdistusniitot Juotto, väkirehutäydennys, kivennäistäydennys Eläinliikenne lypsyrobottitiloilla, lisäväkirehun annostelu seosrehutiloilla ym. ym. Yksivuotiset nurmet tuovat yhden lisämahdollisuuden vahvistaa laidunnuksen onnistumista tilatasolla
Yksivuotiset laitumet Lutune-hankkeen aiheena Aihe valittiin neuvojien ja tutkijoiden yhteisen ideoinnin pohjalta ProAgrian neuvojat rekrytoivat tilat ja vastasivat näytteiden otosta MTT vastasi näytteiden oton ohjeistuksesta ja tulosten yhteenvedosta t Mukana 14 luomunautakarjatilaa ja 16 kasvustoa eri puolilta Suomea Emolehmät (+vasikat) 6 kpl Lypsylehmät 5 kpl Hiehot (+vasikat) 3 kpl
Näytteiden otto ja analysointi Kasvustojen perustamisesta ja laidunkokemuksista kerättiin tieto viljelijöiltä Maalaji, esikasvi, lannoitus, kylvöpäivämäärä, siemenseos Eläinryhmä, laidunnusmenetelmä, maittavuus, tallautuminen, tuotantovaikutus, lisärehut Miksi viljelykiertoon otettiin yksivuotinen laidun Kasvustoja seurattiin kehikkonäyttein Sadon määrä ä ja kasvuston korkeusk Kasvilajikoostumus ARTTURI -rehuanalyysi Kemiallinen koostumus: Tuhka, raakavalkuainen, kuitu, sulamaton kuitu Rehuarvot: D-arvo, ME, OIV, PVT Kivennäiset: Kalsium, fosfori, kalium Kuva: ProAgria Jessika Eklund
Kasvustojen kehitystä seurattiin kehikkonäyttein Kehikon koko 50 50 cm tai 25 100 cm (kuvassa) 4 kehikkoa per näyte Ruoho leikattiin 5 cm sänkeen Pussi punnittiin satotason määrittämiseksi Näytteen kasvilajikoostumus määritettiin Botaaninen analyysi (lajittelu) tai silmämääräinen arvio Näytteestä tehtiin ARTTURI rehuanalyysi ja suppea kivennäisanalyysi Kuva: ProAgria Jessika Eklund
Kasvilajikoostumuksen tietäminen on tärkeää Botaaninen analyysi tehdään erottelemalla eri kasvilajit näytteestä ja punnitsemalla niiden paino Kuva: ProAgria Jessika Eklund
Aineistossa paljon vaihtelua Kyseessä ei ole tutkimusaineisto, joka voidaan tilastollisesti analysoida Seuratut kasvustot vaihtelevia kasvilajikoostumukseltaan ja näytteiden oton ajoitukseltaan Tuloksissa paljon vaihtelua, mikä kuvaa osittain yksivuotisten laidunten luonnetta Kasvilajikoostumus Rikkakasvien esiintyminen Näytteidenoton ajoitus Kasvien kehitysvaihe Laidunkierto (ensikasvu vai jälkikasvu)
Yksivuotisissa laidunkasvustoissa käytetyt kasvilajit 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Yht. Raiheinät X X X X X X X X X X X X X X 14 Kaura X X X X X X X X X X X X 12 Virnat X X X X X X X X X X 10 Heinät (monivuot.) X X X X X X X X 8 Apilat X X X X X X X X 8 Vihantaherne X X X X X X 6 Ohra X X X 3 Vehnä X X 2 Syysruis X 1 Härkäpapu (Fuego) X 1
Yksivuotisten luomulaidunten siemenseokset (kg/ha) Timotei Grindstad 6, Koiranheinä Ambra 6, nurminata Kasper 6, alsikeapila Frida 3, valkoapila Sonja 3, 1 englanninraiheinä Riikka 15, vihantaherne 40 kg Herne Arvika 70, Kaura Aslak 90, Virna n. 20 (juuressa monivuotinen nurmiseos: timotei 15, nurminata 10, 2 niittynurmikka 5, valkoapila 3) 3 Kaura Roope 50, ohra Jyvä 50, rehuvirna Ebena 25, italianraiheina Meroa 25 4 Kaura Roope 120, rehuvirna 20, italianraiheinä 5 5 Ohra Volmari 60, ruisvirna Hungvillosa 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä 20 6 Syysruis Iivo 80, rehuvirna Ebena 25, Italianraiheinä Meroa 25 Rehuvirna Ebena 50, kaura Akseli 50, puna-apila Ynve 3, valkoapila Sonja 3, timotei t i Gi Grindstad d12, nurminata 7 Kasper 3, englanninraiheinä 5, rainata Hygor 5 8 Rehuvirna Ebena 11, raiheinä 40, kaura 80, ohra 40 9 Kaura Roope 100, ruisvirna Savene 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä Meroa 20 Kaura Veli 200, herne Kleopatra 60, ruokonata Kora 10, timotei Tenho 10, puna-apila Bjursele 5, valkoapila 10 Sonja 4, raiheinä Riikka 10 Kaura Peppi 80, timotei Grindstad 15, nurminata Kasper 6, alsikeapila Frida 2, valkoapila Sonja 2, 11 englanninraiheinä Riikka 10 Rehuvirna Ebena 50, herne Florida 50, kaura Venla 80, kevätvehnä Anniina 80, valkoapila Huia1, alsike Frida 1, persianapila Marco Polo 1, italianraiheinä Meroa 4.25, rainata Hykor 4.25, timotei Grindstad4.25, 12 niittynurmikka ikk Balin 4.25 Härkäpapu Fuego 20, rehuvirna Ebena 50, herne Florida 50, kaura Venla 80, kevätvehnä Anniina 80, alsike Frida1, persianapila Marco Polo 1, italianraiheinä Meroa 4.25, rainata Hykor 4.25, timotei Grindstad 13 4.25, niittynurmikka Balin 4.25 14 Kaura Akseli 200, rehuherne Florida 40, heinänsiemen Retu+laidunseos 20, valkoapila Nemuniai 3 15 Italianraiheinä Meroa 15, Westerwoldinraiheinä Lemnos 15 16 Italianraiheinä Turgo 31.5, kaura Veli 230
27.6.2013 Kasvusto 2 Kuva: ProAgria Pirkko Tuominen Herne Arvika 70, Kaura Aslak 90, Virna n. 20 (juuressa monivuotinen nurmiseos: timotei 15, nurminata 10, niittynurmikka 5, valkoapila 3)
26.6.2013 Kasvusto 5 Kuva: ProAgria Ulla Turunen Ohra Volmari 60, ruisvirna Hungvillosa 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä 20
8.7.2013 Kasvusto 15 Kuva: ProAgria Ulla Turunen Italianraiheinä Meroa 15, Westerwoldinraiheinä Lemnos 15
Ruisvirna Rehuvirna 8 7 2013 Kasvusto 9 8.7.2013 Kasvusto 9 Kuva: ProAgria Ulla Turunen
Kasvusto 9 Kuva: ProAgria Ulla Turunen Kaura Roope 100, ruisvirna Savene 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä Meroa 20
Laitumien sadontuotto (n=23 eli mukana viimeisen ennen laidunnusta otetun näytteen tulokset) Keski- arvo Keski- hajonta Minimi Maksimi Tuoremassa, kg/ha 21 125 17 935.7 1 800 82 240 Kuiva-ainemassa, kg/ha 3 555 3 613.0 365 14 639 Kasvuston korkeus, cm 56 23.7 15 106 Palkokasvien osuus, % 34 21.3 0 68
Kasvun edetessä kuiva-aineen määrä lohkolla kasvaa Massoissa huima vaihtelu lohkojen välillä Kuiva ain nemassa (kg/ha) 16000 1 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 5.6. 25.6. 15.7. 4.8. 24.8. 3 4 6 7 8 9 12 13 15 Pvm 2013 16
Laidunkasvustojen kemiallinen koostumus (n=23 eli mukana viimeisen ennen laidunnusta otetun näytteen tulokset) Keskiarvo Vertailurehut Keskihajonta Minimi Maksimi Laidun* Säilörehu** Kuiva-aine, aine g/kg 161 32.4 116 254 200 374 Kuiva-aineessa, g/kg ka Tuhka 89 14.4 57 108 100 Raakavalkuainen 182 41.0 120 278 180 128 Sokeri 86 40.9 30 161 125 76 Kuitu (NDF) 483 47.5 386 568 550 517 indf 78 30.7 45 152 48 95 D-arvo 679 31.5 607 719 705 655 *Rehutaulukoiden (www.mtt.fi/rehutaulukot) monivuotinen heinäkasvilaidun (rehukoodi 06001) **ARTTURI -rehuanalyysien keskiarvo vuosina 2010-20122012 tehdyistä luomusäilörehuista ista (n=1480)
Kasvien nopea kehitys johtaa rehuarvon laskuun kasvun edetessä Näkyi selvästi lähes kaikissa näytesarjoissa, joissa seurattiin y y j j saman kasvuston kehitystä
Laidunkasvustojen rehuarvot (n=23 eli mukana viimeisen i ennen laidunnusta otetun t näytteen tulokset) t) ME = muuntokelpoinen energia (lasketaan: 0.016 * D-arvo) OIV = Ohutsuolesta imeytyvä valkuainen) PVT = Pötsin valkuaistase (tavoitearvo 0 koko rehuannoksessa) Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi Laidun* ME, MJ/kg ka 10.8 0.47 9.8 11.4 11.4 OIV, g/kg ka 91 8.0 78 108 95 PVT, g/kg ka 49 32.6-4 125 41 *Rehutaulukoiden (www.mtt.fi/rehutaulukot) monivuotinen heinäkasvilaidun (rehukoodi 06001)
Laidunkasvustojen kivennäiskoostumus (n=23 eli mukana viimeisen ennen laidunnusta otetun näytteen tulokset) Vertailurehut Keskiarvhajonta Minimi Maksimi Lai- Säilö- Keskidunrehu** Kalsium (Ca) 5.5 2.78 2.0 13.2 3.8 7.2 Fosfori (P) 4.0 0.73 2.5 5.4 3.5 2.6 Kalium (K) 33.8 8.30 11.4 45.6 31 21.6 *Rehutaulukoiden (www.mtt.fi/rehutaulukot) monivuotinen heinäkasvilaidun (rehukoodi 06001) **ARTTURI -rehuanalyysien keskiarvo vuosina 2010-2012 2012 tehdyistä luomusäilörehuista (n=1480)
Tyypillisiä havaintoja Lohkojen ravinnetila vaikutti olleen hyvä Lohkoja oli pääsääntöisesti laidunnettu aikaisempina vuosina Karjanlantaa käytettiin yleisesi kasvustojen perustamisen yhteydessä (yksivuotisten nurmien etuna myös lannanlevitysmahdollisuus perustamisen yhteydessä) Hyvä ravinnetila näkyi rehuanalyyseissä Typpi nosti näytteiden raakavalkuais- ja PVT-pitoisuuksia Kaliumpitoisuus oli näytteissä myös varsin korkea Laidunkasvustot olivat erittäin tuoreita eli niiden kuiva- ainepitoisuus it i oli matala On haaste, jos kasvustosta tehdään säilörehua Runsas puristenesteen muodostuminen Virhekäymisten riski muurahaishappopohjainen säilöntäaine parantaa käymislaatua märissä rehuissa Tuoresadon perusteella kuiva-ainesato tulee helposti yliarvioitua
Laidunhalvaus Laidunhalvaus johtuu magnesiumin puutteesta Korkea kaliumpitoisuus rehussa voi häiritä magnesiumin imeytymistä yy Magnesiumpitoinen kivennäinen laitumella voi olla eduksi Laidunhalvauksia ei raportoitu tässä aineistossa Ilmeisesti havaitut pitoisuudet (keskimäärin 34 g/kg ka) eivät olleet haitallisen korkeita
Syyslaidunnus yksivuotisten vahvuus Täydentää monivuotisten laidunten kasvukäyrää Myöhäinen laidunnus ei huononna talvehtimista Tallausvauriot märissä olosuhteissa pienempi ongelma kuin monivuotisissa nurmissa
Lähde: Perttu Virkajärvi ym. MTT / Maaninka 18.12.2013
Lehmien sorkat rikkovat laitumen pinnan helposti erityisesti kulkuväylillä, lillä juottopaikalla ja lisärehun jakopaikalla -Tallausvauriot yksivuotisilla pienempi ongelma kuin monivuotisissa nurmissa Kuva Pelsolta: Arja Seppälä
Kasvustojen hallinta kesän eri aikoina Perustus tyypillisesti toukokuun loppupuolella Joissain tapauksissa melko myöhäänkin lähempänä kesäkuun loppua Tällöin voidaan tehokkaasti torjua kestorikkakasveja, mutta sadontuotto jää luonnollisesti vähäisemmäksi menetetyn alkukesän kasvukauden takia Yksivuotisista laitumia pystytään usein laiduntamaan useita kertoja kesässä Syötön ajoitukseen vaikuttaa kasvustojen kypsyminen ja eläinten laidunrehun tarve Usein laidunnus on tehokkainta,,jos laitumen annetaan välillä toipua ja kasvusto laidunnetaan uudestaan sen ehdittyä kasvaa uudestaan Muutamien kasvustojen laatua seurattiin eri laidunkierroilla ill Vain yksi näyte laidunkiertoa kohti juuri ennen laidunusta Kasvustot 2, 6, 7,10, 11 ja 14
Laidunkasvuston massa eri laidunnuskierroissa Systemaattisia suuntauksia ei ollut havaittavissa kasvustojen väliset erot suuria kg/ha) nesato ( Kuiva ai 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 1 2 3 Laidunkierto 2 6 7 10 11 14
Laidunkasvuston D-arvo eri laidunnuskierroissa Systemaattisia suuntauksia ei ollut havaittavissa 720 700 ka) D arv vo (g/kg 680 660 640 620 2 6 7 10 11 600 0 1 2 3 Laidunkierto 14
Monilla seoksilla hyvä jälkikasvukyky Kasvuston koostumus voi vaihdella melko paljonkin eri laidunkierroilla johtuen eroista jälkikasvukyvyssä Tyypilliset vallitsevat kasvilajit: 1. sadossa viljat 2. sadossa virnat, muut palkokasvit k 3. sadossa raiheinä 19.9.2013 Kasvusto 11 Kuva: ProAgria Ulla-Maija Leskinen Raiheinillä erityisen hyvä jälkikasvukyky
Viljelijät: Valitsin yksivuotisen laitumen, koska lkm Saadaan ajoitettua laidunnettavaa kasvustoa keskikesään, kun monivuotisten laidunten sadontuottokyky laskee 4 Saadaan luomutilan laidunviljelykiertoon ilj l apilaton vuosi 3 Tapa uudistaa laidun niin että myös uudistusvuonna voidaan laiduntaa 2 Pystytään torjumaan kestorikkakasveja laidunlohkolta 2 Saadaan suurempi sato kuin monivuotisesta laitumesta 2 Hyvä tuotantovaikutus eläimiin 2 Estetään monivuotisten laitumien tallautuminen syksyllä 2 Voidaan korjata säilörehuksi, jos laidunta on riittävästi 1 Tarjoaa ravintoa luonnon eläimille (kyyhkyset ja kurjet) 1 Lisää laidunkasvilajien määrää 1 Halutaan luomutilalle apilatonta säilörehua / laidunta syötettäväksi 1 Parantaa maan rakennetta 1 Mahdollistaa nurmen perustamisen kuivanakin kesänä 1 Typpilannoitusvaikutus, kun mukana palkokasveja 1
Haasteita Kasvustojen varsin nopea vanheneminen Kasvustojen korjuu säilörehuksi, jos liikaa laidunmassaa Tallautuminen Kaistasyöttö vähentää Korkea valkuaispitoisuus Johtaa huonoon typen hyväksikäyttöön Korkea kaliumpitoisuus Laidunhalvausriski kasvaa Puhaltumisriski
Yksivuotiset rikat voivat olla merkittävä ongelma Eräs peruste yksivuotisten laidunten käyttöön on kestorikakasvien, erityisesti juolavehnän, torjunta Yksivuotiset rikkakasvit voivat kuitenkin olla iso ongelma Jauhosavikka (Chenopodium album) Pillike (Galeopsis spp.) Tehokas keino rikkakasvien hävitykseen on puhdistusniitto, joka oli useilla tiloilla käytössä
Puhaltuminen riskinä apilaruokinnoilla Pötsissä muodostuvat t käymiskaasut k (metaani, hiilidioksidi) idi) takertuvat limamaiseen pötsinsisältöön eivätkä pääse erottumaan ja poistumaan röyhtäilyinä y Pötsin sisällön vaahtoutumisen aiheuttaa saponiini Voi johtaa eläimen kuolemaan tukehtumalla Klassinen esimerkki: Syysodelma jossa runsaasti apilaa, hallayön jälkeen nälkäiset lehmät lasketaan aamulla laitumelle Säilörehuruokinnassa puhaltumiset eivät ongelmana Kasvilajikohtainen ominaisuus Puhaltumista aiheuttavat puna-apila, valkoapila, sinimailanen Tanniinipitoinen keltamaite ei puhalluta ja sitä on käytetty seoksissa puna-apilan kanssa suojaamaan puhaltumisilta Toisaalta tanniinit voivat huonontaa sulavuutta (erityisesti valkuainen) ja vähentää syöntiä Joissain tapauksissa puhaltumisia havaittu myös yksivuotisia raiheiniä syötettäessä
Palkokasvien osuus kasvustoissa vaihteli runsaasti Yhteyttä palkokasvien ja kasvuston Ca-pitoisuuden välillä ei havaittu Nurmen apilapitoisuus p mahdollista arvioida Ca-pitoisuudesta https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi/artturikirjasto/laskurit/apilan_osuus_ca_pitoisuudesta osuus tuor repainosta ( %) Palkokasvien 80 70 60 50 40 30 20 10 0 y = 3.02x + 11.0 R² = 0.123 0 2 4 6 8 10 12 14 Ca pitoisuus (g/kg ka)
Onnistumisen eväitä: Kasvuston kasvukyvyn ja laidunnuspaineen hallinta Puhdistusniitoilla rikkakasvit kuriin Lohkon peruskunnostus, vesitalous kuntoon Kuva: ProAgria Jessika Eklund
Kevyt sähköaita riittää rajaamaan syötettävää ttä ää alaa kaistoiksi lohkon sisällä 8.7.2013 Kasvusto 9 Kuva: ProAgria Ulla Turunen Kaura Roope 100, ruisvirna Savene 20, rehuvirna Ebena 20, italianraiheinä Meroa 20
Jatkosuunnitelmat Maataloustieteen Päivät 2014 Aiheen esittely posterin muodossa Maataloustieteen Päivillä Viikissä 8.- 9.1.2014 Pitkä artikkeli saatavissa Maataloustieteen Päivien jälkeen osoitteessa www.smts.fi Artikkeli ammattilehteen Luomulehti 1/2014 Maito ja Me tavoitteena keväällä 2014 Aineistoa kannattaa hyödyntää myös alueellisessa mediassa, esityksissä ym. se on vapaasti käytettävissä Muistakaa mainita Lutune-hanke ja mukana olleet organisaatiot Aiheen työstäminen yhdessä mukana olleiden viljelijöiden kanssa
Myös Pellot tuottamaan hankkeessa seurattiin yksivuotisia ruisvirna-italianraiheinä-kauralaitumia http://issuu.com/proagriapk/docs/pt_loppujulkaisu_web
Maistuis varmaan sullekin Kiitokset tilakumppaneille ja MMM:lle! 18.9.2013 Kasvusto 10 Kuva: ProAgria Ulla-Maija Leskinen tilakumppaneille Kaura Veli 200, herne Kleopatra 60, ruokonata Kora 10, timotei Tenho 10, puna-apila Bjursele 5, valkoapila Sonja 4, raiheinä Riikka 10