Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu Yli-insinööri Timo Repo
Lähtökohtia työelämälähtöisyyden lisäämisestä/osaavan työvoiman tarve yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle tarve ilmaista opiskelijoille ja työelämälle, mitä opiskelijoiden tulee osata koulutuksen jälkeen tarve lisätä koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja parantaa koulutuksen laatua oppimistulosten merkitystä korostaen tarve suuntautua opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen ja opiskelijalähtöiseen oppimiseen tarve vahvistaa opiskelijakeskeisyyttä ja tuoda opiskelijat oppimis- ja arviointiprosessien omistajiksi ja subjekteiksi oppimisympäristöjen monipuolistuminen työpaikoilla ja muissa erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvan opiskelun lisääntyminen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen merkityksen arvostaminen
Osaamisperusteisuuden vieminen koulutuksen järjestäjän toimintaan lähtötilanteen arvio tavoitetila suunnitelma ja muutosprosessi seuranta ja parantaminen ajoitussuunnitelmat
Osaamisen hankkiminen ja osaamisen laadunvarmistaminen lähtökohdaksi oppijan osaaminen ja sen saavuttamiseksi tarvittavat Oppimisprosessit Opetus- ja ohjausprosessit Arviointiprosessit osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostaminen mahdollistavatko opetussuunnitelmat erilaiset osaamisen hankkimistavat ja ajat?
Miten työelämän osaamiskokonaisuuksiin pohjautuva koulutus toteutetaan käytännössä? Miten huomio siirtyy oppiaine-, sisältö- ja aikakeskeisyydestä osaamiskeskeisyyteen? Tapahtuuko koulutuksen järjestäminen tutkinnon osittain työelämälähtöisesti?
Oppimisen arviointi osaamisen arviointi oppimisen arviointi on oppimisprosessin tukea ja osaamisen arviointi oppimistulosten arviointia arviointikriteerit ilmaisevat osaamisen tason kolmiportaisesti
Ammatillisia perustutkintoja koskevia perusteiden ja muiden määräysten muutoksia on valmisteltu rinnakkain säädösmuutosten kanssa Suunnitellut voimaantuloaikataulut eivät mahdollista säädösten valmistumisen odottamista Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämishanke (TUTKE2) on tehnyt esityksensä tutkintojärjestelmän kehittämisestä ja siihen liittyvistä säädösmuutoksista. Muutoksia on tulossa ammatillisesta peruskoulutusta koskevaan lakiin ja asetukseen, tutkintorakenneasetukseen sekä tutkinnon perusteisiin
Merkittävimmät muutokset perustutkintojen perusteissa mahdolliset tutkintonimikkeiden tarkistukset, joita tulee ilmeisesti vain muutama tutkinnon muodostumissääntöjen tarkistaminen uusien säädösten mukaiseksi opintoviikkojen korvaaminen osaamispisteillä ammatillisessa peruskoulutuksessa yhteisten tutkinnon osien uudistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa työelämälähtöisyyden, osaamisperusteisuuden, joustavuuden ja valinnaisuuden vahvistaminen terminologian tarkistaminen.
Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava ammatillinen perustutkinto sisältää (ei koske näyttötutkintoja) ammatillisia tutkinnon osia (135 osaamispistettä) joista 15 osaamispistettä voi olla ammatillisia valmiuksia syventäviä ammatillisia tutkinnon osia, yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja ja 30 osaamispistettä hankitaan työssäoppimisen kautta yhteisiä tutkinnon osia (35 osaamispistettä) vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 osaamispistettä Ammatillisten tutkinnon osien kokonaispistemäärä jakautuu tutkinnon osille tutkinnon osan kattavuuden, vaikeusasteen ja suhteellisen merkittävyyden kriteerien pohjalta.