Kaava-alueen sijainti ja luonne

LAMMINPÄÄ-2019-14 JA HYHKY-4:144, HÄTILÄNTIE 5 JA LAMMINKANKAANTIE 7, ASUIN- JA LIIKETONTIN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN SEKÄ PIENTALOTONTIN JAKAMINEN. KAAVA NRO 8319. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 9. päivä elokuuta 2010 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8319. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Lamminpään kaupunginosassa Hätiläntien ja Lamminkankaantien kulmauksessa noin 7 km kaupungin keskustasta länteen. Suunnittelualueen tontin lähiympäristössä on pääasiassa pientaloja, mutta myös joitakin pienkerrostaloja. Suunnittelualueen tontti nro 2019-14 on pinta-alaltaan 1006 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1954 valmistunut, 1 ½ -kerroksinen entinen neuvolarakennus, jonka kerrosala on noin 299 k-m 2. Piha-alueen maasto on vehreää, ja rakennus sijaitsee rinteessä siten, että neuvolan Lamminkankaantien puoleinen pääty on yksikerroksinen ja alarinteen puoleinen pääty 1 ½-kerroksinen. Vanha neuvolarakennus on tarkoitus purkaa, koska sen kunto on huono ja sen muuttaminen kokonaan asuinkäyttöön on hankalaa. Tila nro 4:144 on pinta-alaltaan 1374 m². Tilalla sijaitsee 1920-luvulla valmistunut, 1 ½ -kerroksinen omakotitalo, jonka kerrosala on noin 55 k-m². Rakennus sijoittuu Lamminkankaantien varteen, lisäksi tilan pihapiirissä sijaitsee pieni talousrakennus. Kaavan tavoitteet Tontin nro 2019-14 omistajan tavoitteena on tehdä tontille asemakaavallinen tarkastelu siten, että tontti tulisi pääosin asuinkäyttöön. Tilan nro 4:144 omistajan tavoitteena on, että tila jaetaan kahdeksi erilliseksi tontiksi. Kaavoittajan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä tutkia, minkä tyyppinen asuinkäyttö alueella olisi toimivinta. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille 03.09.2009, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 04.09.-25.09.2009 väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kaksi mielipidettä ja kaksi kommenttia. Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan 1006 m² suuruinen tontti nro 2019-14 sekä 1374 m² suuruinen tila nro 4:144 yhteensä neljäksi

pientalotontiksi. Tontit osoitetaan erillispientalojen korttelialueiksi merkinnällä AO-33. Seuraavassa on esitetty muodostuvien tonttien pinta-alat, sekä rakennusoikeudet ilmoitettuna asuinrakennukselle ja autotalli- ja talousrakennukselle (v), lisäksi on ilmoitettu tonttitehokkuus (e). Tontti nro 2019-21 694 m² 150+v30 e=0,26 Tontti nro 2019-22 695 m² 150+v30 e=0,26 Tontti nro 2019-23 497 m² 150+v25 e=0,35 Tontti nro 2019-24 481 m² 150+v25 e=0,36 Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 710 k-m². Rakennusoikeus vähentyy yhteensä 110 k-m². Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Lamminpään kaupunginosan korttelin nro 2019 tonttia nro 14, sekä Hyhkyn kylän tilaa nro 4:144. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Lamminpään kaupunginosan korttelin nro 2019 tontit nro 21, 22, 23 ja 24. Kaavan laatija: Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut, yhdyskuntasuunnittelu, suunnittelija Marjut Lund ja arkkitehti Jenni Mettälä. Dno: TRE: 6314/10.02.01/2008 Verkkonumero: 4022778 Vireilletulo: 03.09.2009 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin seitsemän kilometriä länteen kaupungin keskustasta Lamminpään kaupunginosassa, osoitteessa Hätiläntie 5 sekä Lamminkankaantie 7. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Lamminpää-2019-14 ja Hyhky-4:144, Hätiläntie 5 ja Lamminkankaantie 7, Asuin- ja liiketontin asemakaavan muuttaminen sekä pientalotontin jakaminen. Kaava nro 8319.

1.4 Luettelo asiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus 15.5.2008 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 03.9.2009 tark. 09.08.2010 - Asemakaavakartta 09.08.2010 ja poistettava asemakaava - Havainnepiirros 09.08.2010 - Asemakaavan selostus - Asemakaavan selostuksen liitelomake 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1) Rakennetun ympäristön inventointi (Suunnittelupalvelut, Marjut Lund ja Jenni Mettälä 2010) 2) Kuntotarkastus (A-Insinöörit, 2010) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Lamminpään kaupunginosassa Hätiläntien ja Lamminkankaantien kulmauksessa noin 7 km kaupungin keskustasta länteen. Suunnittelualueen tontin lähiympäristössä on pääasiassa pientaloja, mutta myös joitakin pienkerrostaloja. Suunnittelualueen lähinaapureissa sijaitsevat puurakenteiset pientalot on rakennettu 1920- luvun aikana, jolloin Lamminpäässä oli vilkasta rakentamista. Suunnittelualueen vaikutusalueella on lisäksi 1940-1950-lukujen rakennuskantaa, sekä runsaasti myös 1970-1990-lukujen rakennuksia. 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueella kasvaa muutamia suuria koivuja sekä lisäksi pienempiä lehti- ja havupuita. Alueen pinta on pääosin nurmikkoa, kulkureitit on hiekkapintaisia, alueen Hätiläntiehen rajoittuva osa on asvaltoitu. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan suunnittelualue maaperä on hiekkavaltaista harjua (HkM). 2.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen tontti nro 2019-14 on pinta-alaltaan 1006 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1954 valmistunut, 1 ½ -kerroksinen entinen neuvolarakennus, jonka kerrosala on noin 299 k-m 2. Tiilirakenteinen ja vaaleahkoksi rapattu rakennus on aumakattoinen. Rakennuksen koillisjulkisivussa on omaleimaiset liuskekivestä rakennetut pylväät. Piha-alueen maasto on vehreää, ja rakennus sijaitsee rinteessä siten, että neuvolan Lamminkankaantien puoleinen pääty on yksikerroksinen ja alarinteen puoleinen pääty 1 ½-kerroksinen. Rakennuksen sisätiloja on muutettu nykyiseen asuinkäyttöön sopivammaksi, mutta ulkoasu on säilynyt alkuperäisenä monia yksittäisiä rakennusosia myöten. Vanha neuvolarakennus on tarkoitus purkaa, koska sen kunto on huono ja sen muuttaminen kokonaan asuinkäyttöön on hankalaa.

Tila nro 4:144 on pinta-alaltaan 1374 m². Tilalla sijaitsee 1920-luvulla valmistunut, 1 ½ -kerroksinen omakotitalo, jonka kerrosala on noin 55 k-m². Puurakenteisessa, vaaleaksi maalatussa rakennuksessa on harjakatto. Rakennus sijoittuu Lamminkankaantien varteen, lisäksi tilan pihapiirissä sijaitsee pieni talousrakennus. Kuvat suunnittelualueen olemassa olevista rakennuksista. 2.1.4 Maanomistus Tontti nro 2019-14 on Tampereen kaupungin omistuksessa. Tilan nro 4:144 omistaa Terttu Lehto. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.1.1 Yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetussa yleiskaavassa alue on pientalovaltaista asuinaluetta (AP). Sen mukaan alue on pientalovaltaista asuinaluetta, jolle saa rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25% alueen kerrosalasta. 2.2.1.2 Asemakaava Kaava-alueella, tontilla nro 2019-14 sekä tilalla nro 4:144, on voimassa 2.9.1954 vahvistettu asemakaava nro 511. Voimassa olevassa kaavassa suunnittelualueen kumpikin tontti on osoitettu liike- ja asuinrakennuksen tontiksi, jolla on 2-kerroksisen liike- ja asuinrakennuksen rakennusala. Sallittu korkeus on enintään 8 m ja kattokaltevuus 2:5. Suunnittelualueella on rakennusoikeutta yhteensä noin 820 k-m². 2.2.1.3 Tonttijako Tonttijako (tunnus 4357) on vahvistettu 11.7.1977 ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 15.9.1977. 2.2.1.4 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2010.

2.2.1.5 Alueraportti, rakennustapaohjeet ja selvitykset Tampereen kaupungin omistaman tontin nro 2019-14 vanhasta neuvolarakennuksesta on tehty kuntotarkastelu kiinteistötoimen tilaamana. Pirkanmaan maakuntamuseon Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antaman kommentin perusteella alueesta on tehty myös rakennetun ympäristön inventointi. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupungin kiinteistötoimen, sekä tilan nro 4:144 omistajan tekemästä aloitteesta. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tampereen kaupungin kiinteistötoimen, 23.06.2008 kirjatussa, hakemuksessa esitetään tontin nro 2019-14 asemakaavallista tarkastelua, lisäksi tilan nro 4:144 omistajan tekemässä, 09.03.2010 kirjatussa hakemuksessa esitetään tilan jakamista kahdeksi erilliseksi tontiksi. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Muutoksen hakija Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Lamminpään - Tohlopin omakotiyhdistys Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Muut ilmoituksensa mukaan 3.3.2 Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille 03.09.2009, jolloin myös osallistumisja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 04.09 25.09.2009 väliselle ajalle palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kaksi mielipidettä ja kaksi kommenttia. Kaksi mielipidettä alueen asukkailta: Asemakaava tulisi muuttaa siten, että tontti voi käyttää ainoastaan asuinkäyttöön ympäristöön sopivalla tavalla.

Kaavoittajan vastaus: Asemakaavaluonnoksessa tontti on osoitettu jaettavaksi kahdeksi pientalotontiksi, ja rakennustapaa on ohjattu ympäristöön sopivaksi. Viranomaispalvelut ympäristönsuojelu: Kiinteistöllä on harjoitettu pesulatoimintaa. Pesulatoiminnan historia, mm. siellä käytetyt kemikaalit ja toiminnan laajuus on syytä selvittää. Historiaselvityksen perusteella tulee arvioida tarve tutkia rakennuksen rakenteiden ja maaperän puhtaus. Kiinteistö sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, mikä on syytä ottaa huomioon suunnittelussa. Kaavoittajan vastaus: Pesulatoiminta on ollut pienimuotoista ja pesutupatyyppistä. Pirkanmaan maakuntamuseo: Museo on tutustunut kaavamuutossuunnitelmiin ja toteaa, että rakennetun ympäristön osalta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitut suunnittelun lähtökohdat ja tehtävät selvitykset ovat riittämättömät kaavaluonnoksen laatimiseksi. Aineistosta ei käy ilmi miten kaavan vaikutuksia olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön hankealueella ja sen lähivaikutusalueella arvioidaan. Suunnittelualueen ja lähiympäristön kulttuurihistorialliset arvot ja ominaispiirteet tulisi selvittää riittävällä rakennetun ympäristön inventoinnilla. Selvityksen tekemisestä tulee olla yhteydessä maakuntamuseoon. Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, joten museolla ei niiltä osin ole suunnitelmasta huomautettavaa. Kaavaluonnos tulee toimittaa lausunnolle maakuntamuseoon. Kaavoittajan vastaus: Asemakaavaluonnoksen liitteeksi on lisätty suunnittelualueen ja lähiympäristön kulttuurihistoriallisia arvoja koskeva inventointi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen jälkeen kaava-alueeseen liitettiin tontin nro 2019-14 viereinen tila nro 4:144. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistettiin kaava-alueen laajentumisen johdosta. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tehdä tontille Lamminpää- 2019-14 asemakaavallinen tarkastelu siten, että tontti tulisi pääosin asuinkäyttöön. Tilan nro 4:144 omistajan tavoitteena on, että tila jaetaan kahdeksi erilliseksi tontiksi. Kaavoittajan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä tutkia, minkä tyyppinen asuinkäyttö alueella olisi toimivinta. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Mahdollinen uudisrakentaminen pyritään sovittamaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen.

3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Lamminpään vanhan neuvolarakennuksen kunnostamista asuintiloiksi pidettiin hankalana. Suunnitelmassa neuvolarakennuksen tontti on jaettu kahdeksi omakotitontiksi, joille on varattu rakennusalat asuinrakennuksille. Kulku tonteille on järjestetty Hätiläntieltä. Hätilän tien ja Lamminkankaantien risteyksen ympäristön rakennuskannan täydennysrakennukseksi sopii parhaiten niin sanottu puolitoistakerroksinen omakotitalo. Puolitoistakerroksisen talotyypin arvioitiin minimissään vaativan noin 150 kerrosneliömetrin rakennusoikeuden. Hätiläntien varteen muodostuvat tontit ovat kohtalaisen pieniä, joten tonttien tehokkuusluvut nousevat varsin suuriksi. Alueen kokonaiskuvan kannalta esitettyä ratkaisua pidettiin kuitenkin kaikkein parhaimpana. Tila nro 4:144 on myös jaettu kahdeksi omakotitontiksi siten, että kulku toiselle tontille tapahtuu Lamminkankaankadulta ja toiselle muodostuvalle tontille on järjestetty liittymä Hätiläntien kautta. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Maankäytön periaatteet muuttuvat hieman, kun entinen asuin- ja liiketontti muutetaan kokonaan pelkästään asuinkäyttöön. Muodostuvat tontit merkitään yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueiksi merkinnällä AO-33. 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Korttelialueet Muodostuvat tontit nro 2019-21, -22, -23 ja 24 osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO-33 yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueeksi. Rakennusten kerroslukumerkintä on IIy75%. Rakennusten kattokaltevuuden tulee olla 27 34 ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Kaikilla muodostuvilla tonteilla uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, ym-8. Ajoneuvoliittymät tonteille nro 2019-21, 23 ja 24 ovat Hätiläntieltä ja tontille nro 2019-22 Lamminkankaantieltä. Tontit voidaan liittää kaupngin vesi- ja viemäriverkostoon. Muodostuvat tontit nro 2019-21 ja 24 eivät sijaitse kaupungin sadevesiviemäröinnin alueella. Tontit voivat halutessaan, omalla kustannuksellaan liittyä Lamminkankaantiellä kulkevaan sadevesiviemäriin tai imeyttää sadevedet omalla tontillaan. Tontit sijaitsevat vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella. Alueelle sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja, pv-6.

Seuraavassa on esitetty muodostuvien tonttien pinta-alat, sekä rakennusoikeudet ilmoitettuna asuinrakennukselle ja autotalli- ja talousrakennukselle (v), lisäksi on ilmoitettu tonttitehokkuus (e). Tontti nro 2019-21 694 m² 150+v30 e=0,26 Tontti nro 2019-22 695 m² 150+v30 e=0,26 Tontti nro 2019-23 497 m² 150+v25 e=0,35 Tontti nro 2019-24 481 m² 150+v25 e=0,36 Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 710 k-m². Rakennusoikeus vähenee yhteensä 110 k-m². Tontin 2019-22 vanha rakennus on alueen perinteen kannalta edustava. Rakennuksessa suoritettavissa korjaus- ja muutostöissä on otettava huomioon ulkoasun ominaispiirteet ja kaupunkikuvalliset vaatimukset. Mikäli rakennus korvataan uudisrakennuksella, tulee suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sopeuttamiseen ympäristöönsä, sr-46. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon sijainti korkean radonpitoisuuden alueella, rad-1. 4.3 Kaavan vaikutukset Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia. 4.3.1 Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla täydennetään asuinaluetta kolmella uudella pientalolla. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyvyyteen. Kaava mahdollistaa neuvolarakentamisen purkamisen ja korvaamisen kahdella pientalotontilla, mikä muuttaa kaupunkikuvaa. Kaava ohjaa korvaavien pientalorakennusten suunnittelua niin, että ne noudattavat pääosin ympäröivän rakennuskannan massoittelua ja sijaintia. Suunnittelualueen ympäristön katunäkymät ovat monimuotoisia, kadunvarsilla ei ole yhtenäistä rytmiä, joten uudet rakennukset eivät aiheuta suurta poikkeamaa katunäkymissä. Myös alueen tonttikoko on vaihteleva, sillä samassa korttelissa on jo aiemmin jaettu tontteja. Kaavamääräyksillä pyritään kuitenkin sovittamaan muodostuva täydennysrakentaminen lähiympäristön kokonaiskuvaan. 4.3.2 Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Hanke ei vaikeuta erityisten luonnonympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Muodostuvat tontit nro 2019-21 ja 24 eivät sijaitse kaupungin sadevesiviemäröinnin alueella. Tontit voivat halutessaan, omalla kustannuksellaan liittyä Lamminkankaankadulla kulkevaan sadevesiviemäriin.

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos voidaan toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.