332/2016 78 Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2017-2019 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvioehdotuksen sekä vuosien 2017-2019 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen ja henkilökuntaliitteen. Käsittely Käsittelyn aikana käytettiin 14 puheenvuoroa. Keskustelun aikana Hanna Mithiku teki neljä ponsiehdotusta ja Helena Seppälä yhden ponsiehdotuksen. Hanna Mithikun ponsiehdotukset Hyväksyessään Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2017 2019 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen, YKV edellyttää että vuoden 2018 kehyksen valmistelun yhteydessä tehdään seuraavat selvitykset päätöksenteon tueksi: 1) Miten yhtymän investointiohjelman aikataulun pidentäminen vaikuttaisi säästötarpeeseen? Ponsiehdotuksen puolesta äänesti 73, vastaan 1, tyhjää 1, poissa 16. Ponsi hyväksyttiin. 2) Miten kiinteistöistä luopumiset ja kiinteistöjen myynneistä saatavat tulot vaikuttavat säästötarpeeseen pitkällä aikavälillä (10 vuotta)? Ponsiehdotuksen puolesta äänesti 74, vastaan 0, tyhjää 1, poissa 16 Ponsi hyväksyttiin. 3) Miten vuodelle 2018 suunniteltu 7 %:n leikkaus voidaan toteuttaa niin, että irtisanomisiin ei jouduta? Ponsiehdotuksen puolesta äänesti 68, vastaan 2, tyhjää 5, poissa 16. Ponsi hyväksyttiin.
4) Kartoittaa vuosien 2018 2020 valmistelua varten seuraavan 10 vuoden kiinteistöinvestointitarpeen. Ponsiehdotuksen puolesta äänesti 74, vastaan 0, tyhjää 1, poissa 16. Ponsi hyväksyttiin. Helena Seppälän ponsiehdotus Viitaten nykyisen määrärahapäätöksen yhteydessä 12.11.2009 hyväksyttyyn ponteen 152/2009 yhteinen kirkkovaltuusto edellyttää, että yhteinen kirkkoneuvosto etsii keinoja helpottaa Munkkiniemen ja muiden pienten seurakuntien kohtuutonta taloudellista tilannetta, joka nykyisellään johtaa irtisanomisiin. Ponsiehdotuksen puolesta äänesti 59, vastaan 9, tyhjää 7, poissa 16. Ponsi hyväksyttiin. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi hyväksyttiin viisi pontta. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 20.10.2016 301 Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 1) hyväksyä omasta puolestaan lausunnoille lähetettäväksi seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvioehdotuksen sekä vuosien 2017 2019 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen ja henkilökuntaliitteen 2) pyytää ehdotuksesta seurakuntaneuvostojen ja yhteistyötoimikunnan lausunnot 10.11.2016 mennessä ja 3) käsitellä lausunnot kokouksessaan 24.11.2016. Yhteinen kirkkoneuvosto 24.11.2016 349 Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) merkitä lausunnot sekä esittelyssä ja liitteessä esitetyt vastineet tiedoksi,
Päätös 2) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle lausunnot ja vastineet ja 3) hyväksyä omasta puolestaan Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2017 2019 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen ja esittää ne yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Seurakunnan talousarvion laatimista koskevat säännökset on koottu kirkkojärjestyksen 15. lukuun, missä säädetään myös vuotta pitemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Jokaista varainhoitovuotta varten on seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Varainhoitovuosi on kalenterivuosi. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarvioina verotulot, toimintatuotot sekä muut tuotot. Sen lisäksi siinä on osoitettava, miten seurakunnan rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa. Esitys vuoden 2017 talousarvioksi ja vuosien 2017 2019 toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on liitteenä. Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön taloudellisen ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Vaikka julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, ei alijäämä ole supistunut merkittävästi. Julkisyhteisöjen velka kohosi viime vuonna 131 mrd. euroon, mikä on yli kaksinkertainen luku verrattuna vuoden 2008 lopun velkatasoon. Samalla julkisen velan suhde BKT:hen ylitti EU:n perussopimuksen mukaisen 60 prosentin viitearvon. Julkisyhteisöjen arvioidaan olevan sen verran alijäämäisiä myös lähivuosina, että julkinen velka on kasvamassa jatkossakin.
Koko kirkon taloudellinen tilanne Talouden kehitys on ollut alavireistä jo vuodesta 2009 alkaen. Kirkollisveron tilityksissä seurakuntiin (vuoden 2015 rahan arvoon muutettuna) saavutettiin vuonna 2009 huippu, josta vuoteen 2015 mennessä on tultu alas noin neljä prosenttia. Vuoden 2015 tilinpäätöksen tunnusluvut osoittavat, että seurakuntien taloudellinen tila parani jonkin verran. Kulukuri on ollut hyvää jo pitkään ja varsinkin henkilöstömenoissa on kyetty säästämään. Vuonna 2015 seurakunnille tilitettiin verotuloja (kirkollisverot ja osuus yhteisöverosta) kaikkien aikojen suurin euromäärä. Sekä kirkollisveron että yhteisöveron määrät ylittivät arvion. Vuodeksi 2016 ennustettiin kirkollisverotulojen alenevan noin kaksi prosenttia ja ennuste saattaakin toteutua, sillä marraskuun maksuunpanotilityksestä on tulossa suurempi kuin vuonna 2015. Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suuruus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Veroperusteiden muutokset ja talouden vaisu tila heikentävät kirkollisverotilityksiä. Maan hallitus on esittänyt muutoksia muun muassa ansiotulojen verotukseen. Verokevennys ehdotetaan toteutettavaksi korottamalla työtulo-, tulonhankkimis-, perusja eläkevähennyksiä. Nämä kaikki vaikuttavat kirkollisveroon. Kirkollisverokertymää pienentävät myös palkansaajien työeläkemaksujen kasvu, joka lisää verovähennyksiä, ja julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, joka alentaa ansiotuloja. Näiden muutosten vaikutus seurakuntatalouksien yhteenlaskettuun kirkollisveroon on noin 44 miljoonaa euroa. Tämän perusteella vuodeksi 2017 kirkollisvero alenisi noin viisi prosenttia vuoden 2015 ja noin kolme prosenttia vuoden 2016 kirkollisverotilityksistä. Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden 2016 alussa, ja samalla luovuttiin seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Kirkon keskusrahastolle maksettavan valtion korvauksen suuruus on 114,5 miljoonaa euroa vuonna 2017. Seurakuntien jäsenmäärän aleneminen on jonkin verran taittunut. Kirkosta eroamisia on vuoden 2016 elokuun loppuun mennessä ollut saman verran kuin viime vuosina keskimäärin. Talouden odotetaan hieman piristyvän jo kuluvana vuonna ja 2017 oltaisiin noin prosentin kasvussa. Kasvunäkymät ovat kuitenkin ohuet. Seurakuntatalouksille merkityksellistä on jäsenistön määrän kehitys. Jäsenistön määrän huippu oli vuonna 2000. Viidessätoista vuodessa jäsenmäärä on alentunut reilulla kahdeksalla prosentilla. Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Vuoden 2015 tulos oli ylijäämäinen. Verotulot olivat edellisvuotta korkeammat. Kirkollisveron tuotto kasvoi 0,8 M kun vastaavasti yhteisö-
veron tuotto kasvoi 2,4 M. Vuosikate ja tulos muodostuivat selvästi talousarviota paremmalle tasolle poikkeuksellisesta sijoitus- ja rahoitustuottojen määrästä. Käyttötalouden toimintakate oli 4,2 M talousarviossa esitettyä parempi. Tähän talousarviota parempaan tasoon vaikutti henkilöstökulujen suunniteltua pienempi kustannustoteutuma. Vuoden 2016 osalta käyttötalouden nettotulos muodostunee pääosin talousarvion mukaiseksi. Verotulojen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Kokonaisuudessaan seurakuntayhtymän talouden tulevaisuuden näkymät sisältävät haasteita. Verotulot ovat heikon taloudellisen kehityksen vuoksi jääneet tasoltaan jälkeen menojen kehityksestä. Vuodelle 2017 määrärahoja on suunnitelmassa pienennetty 5 % ja vuodelle 2018 muutos on -7 %. Ansiotason vähäinen kasvu, muutokset veroperusteissa ja työttömyystaso leikkaavat kirkollisveron perustana olevia ansiotuloja. Myös jäsenkehityksen vuoksi seurakuntayhtymän kirkollisverojen kasvun odotetaan jäävän hitaaksi. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta poistui 2016 alussa ja sen sijaan kirkko saa valtion rahoitusta eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joita ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Keskusrahastomaksu pysyy 7,5 %:ssa ja eläkerahastomaksu 4 %:ssa kirkollisverotuloista. Suunnittelukaudelle ajoittuu laaja investointiohjelma yhteensä 71,7 milj. euroa. Investoinneista tehtävä kulujen siirto käyttötalouteen rasittaa suunnittelukauden vuosikatetta. Vuotuinen tulorahoitus ei riitä suunnittelukaudella investointisuunnitelman rahoittamiseen, vaan siihen tarvitaan rahavarojen sijoituksia ja kiinteistösijoitusten myyntejä. Investointiohjelman rahoittamiseksi on kiinteistösijoituksia tarkoitus myydä suunnittelukaudella 15 milj. eurolla ja arvioidaan mahdollista vieraan pääoman rahoitusta investointien rahoittamiseksi. Mikäli tulorahoitus, sijoitusten realisoinnit ja lainoitus eivät toteudu suunnitellulla tavalla, arvioidaan investointiohjelmaa ja mahdollisesti investointeja siirretään seuraaville suunnittelukausille. Suunnittelukaudella on varauduttu investointien rahoittamiseen vieraalla pääomalla. Toimintamenojen kasvattamiseen ei suunnittelukaudella ole edellytyksiä. Vuoden 2017 talousarvio on sitova sekä talouden että toiminnan osalta. Vuosien 2018 2019 toiminta- ja taloussuunnitelmat eivät ole sitovia ja niitä tarkastellaan uudelleen ao. vuosien talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Seurakuntayhtymän taloussuunnittelun pitkän aikavälin tavoitteet: Talouden tehtävänä on vastata siitä, että Helsingin seurakuntayhtymällä on toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät resurssit kuten henkilöstö, toimintamäärärahat, toimitilat ja seurakuntayhtymän tuottamat palvelut.
Perustana talouden tehtävän toteuttamiselle on tasapainossa oleva talous. Tavoitteeseen pääsemiseksi: kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla kustannuksia sopeutetaan saadaksemme vuosikatteen määrän sellaiseksi, jolla voidaan hoitaa investoinnit ja lainojen lyhennykset henkilöstön määrä mitoitetaan toimintaan sopivaksi investoinnit priorisoidaan, mitoitetaan ja ajoitetaan taloudelliset toteuttamisedellytykset huomioon ottaen; peruskorjauksia varten varataan vuosittain 3 milj. määräraha käyttötalouteen toimintatilojen määrää (90.000 m2) vähennetään aikaisempia suunnitelmia nopeammin erillisen ohjelman mukaisesti omistajapolitiikka hoidetaan hyvin - omaisuudelle saadaan riittävä tuotto Taantuman ja toimintaympäristön muutoksen seurauksena on käyttötalouden tasapainottaminen suunnittelukaudella välttämätöntä. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yksiköissä joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstösuunnitteluun. Talouden näkymät edellyttävät, että Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstömäärää vähennetään hallitusti tulevina vuosina. Vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Käyttötalouden tasapainottamisen aikana investoinnit mitoitetaan niin, että käyttötalouteen siirron tavoitetasosta tarvittaessa tingitään. Kiinteistöinvestointien määrää joudutaan myös arvioimaan mm. sijoitusten allokaatiotasapainon ylläpitämiseksi. Talousarviokehystä annettaessa keväällä 2017 tilannetta arvioidaan uudelleen koko seuraavan suunnittelukauden osalta. Verotulot Vuonna 2016 seurakuntayhtymän kirkollisverotilitykset ovat pienentyneet syyskuun loppuun mennessä 0,2 %:a. Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suurus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Veroperusteiden muutokset ja talouden vaisu tila heikentävät kirkollisverotilityksiä. Maan hallitus on esittänyt muutoksia muun muassa ansiotulojen verotukseen. Verokevennys ehdotetaan toteutettavaksi korottamalla työ-, tulo-, tulonhankkimis-, perus- ja eläkevähennyksiä. Nämä kaikki vaikuttavat kirkollisveroon. Kirkollisverokertymää pienentävät myös palkansaajien työeläkemaksujen kasvu, joka lisää verovähennyksiä ja julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, joka alentaa ansiotuloja. Näiden muutosten vaikutus seurakuntatalouksien yhteenlaskettuun kirkollisveroon on noin 44 miljoonaa euroa. Tämän perusteella vuodeksi 2017 kirkollisvero alenisi noin viisi prosenttia vuoden 2015 ja noin kolme prosenttia vuoden 2016 kirkollisverotilityksistä. Seurakuntien jäsenmäärän aleneminen on jonkin verran taittunut.
Seuraavassa on ennuste verotilitysten määrästä suunnittelukaudella. (milj. euroa) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Arvio 2018 Arvio 2019 Kirkollisvero 79,5 75,2 76,6 75,3 74,2 Yhteisöveroosuus 21,0 2,5 Valtionrahoitus 12,1 12,1 12,1 12,1 Yhteensä 100,5 89,8 88,7 87,4 86,3 Muutos- % -4,1 % -10,6 % -1,2% -1,5% -1,3% Verotuloarvioiden lähtökohtana on veroprosentin säilyminen 1 %:na. Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Käyttötalousosa sisältää yhteisen hallinnon, seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, kiinteistötoimen sekä ympäristö- ja hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen varatut määrärahat. Talousarviossa vuodelle 2017 on määrärahojen lähtökohtana vuoden 2015 kehys vähennettynä 5 %:lla. Vuoden 2017 talousarvion käyttötalousosassa on peruskorjausmenojen 3 milj. euron siirto investoinneista käyttötalouteen, samoin suunnitteluvuosien 2017 ja 2018 kohdalla. Seurakunnallisen toiminnan määräraha on jaettu yhteisen kirkkovaltuuston 12.11.2009 vahvistaman jakoperusteen mukaan.
Talousarvio ylittää kehyksen mukaisen toimintakatteen 2,6 milj. euroa. Seurakuntien ja Yhteisen seurakuntatyön säästöjen käyttöä sisältyy talousarvioon 0,5 milj. euroa. Säästöjä oli tilinpäätöksessä 2015 5,7 milj. euroa ja vuoden 2016 suunniteltu käyttö on 0,8 milj. euroa. Toimintakulujen ja tuottojen erotus eli toimintakate oli vuoden 2015 tilinpäätöksessä -88,0 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarviossa toimintakate on -86,4 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvioehdotuksen mukaan toimintakate on -83,8 milj. euroa. Suunnittelukauden aikana toimintamenojen määrä päätetään vuosittain talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Suunnittelukaudelle kehyslaskelmissa esitetty toimintakate ei sisällä mahdollista säästöjen käyttöä. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arvot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Tuloslaskelmaosassa rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen muodostuu vuosikate, joka on keskeinen talouden tunnusluku. Vuosikatteen tulisi vähintäänkin riittää käyttöomaisuuden poistoihin. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä vuosikatteen määrä oli 22,2 milj. euroa. Vuoden 2016 arvioitu vuosikatteen määrä on 2,6 milj. euroa. Seurakuntayhtymän vuosikate on vuoden 2017 talousarvioehdotuksen mukaan 1,6 milj. euroa. Vuosikate ei riittää käyttöomaisuuden poistoihin, joiden määräksi on arvioitu 7,0 milj. euroa. Tilikauden tulos on -5,4 milj. euroa ja alijäämä 4,8 milj. euroa. Suunnitelmassa vuosikate on vuodelle 2018 5,6 milj. euroa ja vuodelle 2019 8,3 milj. euroa. Vuosikate ei riitä 2017 2018 vuosina kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman sisältämä vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla, ja että toimintamenojen määrä laskee. Tulojen kehitykseen sisältyy riskejä. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin.
Investointiosa Helsingin seurakuntayhtymässä investointeja suunnitellaan pitkän tähtäimen visiota silmällä pitäen 10 vuoden tähtäimellä. Tästä PTSsuunnittelusta nostetaan kuluvan vuoden ja kahden sitä seuraavan vuoden TTS-kauden investointiohjelma. Seurakuntarakenteessa aiempina vuosina jo toteutetut muutokset aiheuttavat edelleen tulevina TTS-kausina toisaalta tilatehokkuuden kasvua ja samalla tilamuutoskustannuksia. Erityisenä huomionarvoisena kysymyksenä tilamuutosten yhteydessä käsitellään toimitilojen esteettömyyden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Seurakuntien muutostoiveiden hallintaan, työntekijöiden ja asiakkaiden tyytyväisyyteen sekä seurakuntien tilavuokrien kustannusten hallintaan kiinnitetään huomiota. Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusmahdollisuuksia hyödynnetään aktiivisesti mm. maaomaisuutta kaavoittamalla ja tonttivarallisuutta rakentamalla, sekä realisoimalla tarpeettomaksi jäävää kiinteistökantaa. Maanvuokraustoiminnalla pyritään saamaan seurakuntayhtymälle pysyväisluonteisia tulolähteitä verotulojen rinnalle. Kiinteistöomaisuuden aktiivista hyödyntämistä jatketaan edelleen. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tarvitsemien tilojen korjaus- ja muutostarve yhdessä muiden investointien kanssa johtaa siihen, että näitä investointeja olisi tehtävä taloussuunnitelmakaudella 2017 19 yhteensä noin 71,7 miljoonalla eurolla. Näistä talousarviovuoden 2017 osuus on noin 24,7 miljoonaa euroa, josta peruskorjausinvestoinnit 3 miljoonaa euroa siirretään käyttötalouden puolelle. Vuosille 2018 ja 2019 esitetyt investointimäärärahavaraukset ovat tässä vaiheessa arvioita, mutta ne on pyritty saamaan vastaamaan ko. vuosien kokonaisinvestointitarvetta. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään vuotuisen tulorahoituksen riittävyys investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. Suunnittelukaudelle ajoittuu sekä vanhan kiinteistökannan laaja korjaustoiminta että vanhan huonokuntoisen kiinteistöomaisuuden realisointeja. Nämä arvioidut käyttöomaisuuden myyntitulot on otettu huomioon tuloslaskelmaosan rahoitustuottoina. Siltä osin kuin kyseessä on hankintamenon palautuminen, myyntitulo on otettu huomioon sijoitusinvestointien vähennyksenä. Tilinpäätöksessä 2015 likvidien kassavarojen (rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) määrä oli kirjanpitoarvoin 144,9 milj. euroa. Suunnittelukaudelle ajoittuu talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan investointeja 71,7 milj. euroa. Tästä rahoitetaan taloussuunnitelman mukaan 9 milj. euroa käyttötalouden puolella, ja muilta osin investointien rahoittaminen tapahtuu vieraan pääoman lisäämisellä, jota talousarviossa on 50 milj. euroa vuodelle 2017 ja ku-
luvalle vuodelle 50 milj. euroa tai myymällä sijoitusomaisuutta 71,7 milj. eurolla, josta kiinteistösijoitusmyynneillä 15 milj. euroa sekä muiden sijoitusten myynnillä 56,7 milj. eurolla. Vieraan pääoman lisäyksellä varaudutaan myös suunnittelukaudella mahdollisten kiinteistösijoitusten kasvattamiseen. Mikäli vieraan pääoman lisäystä (2016 budjetoitua ja 2017 esitettyä) ei toteuteta, arvioidaan kassavarojen vähenevän 85,4 milj. euroon suunnittelu-kaudella 2017 2019. Suunnittelukauden vuosi-investointitaso on pidemmällä aikavälillä kestämätön. Rahoitusaseman vakauttaminen edellyttää aiempaa ja suunniteltua voimakkaampaa kiinteistöjen realisointia käyttöpääoman vapauttamiseksi seurakuntien perustoimintaan tai selkeästi korkeampaa vuosikatetasoa, joka voidaan saavuttaa suunniteltua suuremmilla kustannusleikkauksilla tuottotason pysyessä ennustetulla tasolla. Talousarvion henkilökuntaliite sisältää tiedot Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstä. Henkilökuntaliite ei ole päätös toimenpiteistä. Siihen on sisällytetty luonnollisen poistuman kautta arvioidut poistumat, muun muassa eläkkeelle siirtyminen ja työpaikan vaihto. Liitteet 9 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2017-2019 ja vuoden 2017 talousarvio 10 Toiminta- ja taloussuunnitelman henkilökuntaliite 2017-2019 11 Seurakuntaneuvostojen lausunnot 12 Yhteisen kirkkoneuvoston ja kiinteistöosaston vastine