80 Lähetekeskustelu vuoden 2018 kehyksen valmisteluun

Transkriptio

1 25/ Lähetekeskustelu vuoden 2018 kehyksen valmisteluun Päätösehdotus Seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto käy lähetekeskustelun ja linjaa valmistelijoille vuoden 2018 kehysvalmistelun suuntaviivat. Käsittely Merkittiin, että hallintojohtajan ja kiinteistöjohtajan valmistelemat liitteet esittelyyn oli lähetetty jäsenille sähköpostilla ja jaettiin kokouksessa pöydille. Hallintojohtaja Muhonen ja kiinteistöjohtaja Heinonen selostivat valmistelemiaan vaihtoehtoja. Kirkkoneuvoston kokous keskeytettiin klo yhteisen kirkkovaltuuston kokouksen ajaksi. Kokousta ja asian käsittelyä jatkettiin valtuuston kokouksen jälkeen klo Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto kävi lähetekeskustelun ja linjasi valmistelijoille vuoden 2018 kehysvalmistelun suuntaviivat. Selostus Toimintakulttuurin muutoshankkeen valmistelun yhteydessä keväällä 2015 päätettiin kehyksen valmistelusta että vuosilla kehystä leikataan vuosittain kolme, viisi ja seitsemän prosenttia. Yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyessä talousarvion 2017, hyväksyttiin viisi ponsiesitystä, jotka huomioidaan 2018 kehys valmistelun yhteydessä. 1) Miten yhtymän investointiohjelman aikataulun pidentäminen vaikuttaisi säästötarpeeseen? 2) Miten kiinteistöistä luopumiset ja kiinteistöjen myynneistä saatavat tulot vaikuttavat säästötarpeeseen pitkällä aikavälillä (10 vuotta)?

2 3) Miten vuodelle 2018 suunniteltu 7 %:n leikkaus voidaan toteuttaa niin, että irtisanomisiin ei jouduta? 4) Kartoittaa vuosien valmistelua varten seuraavan 10 vuoden kiinteistöinvestointitarpeen. 5) Helena Seppälän ponsiesitys: Viitaten nykyisen määrärahapäätöksen yhteydessä hyväksyttyyn ponteen 152/2009 yhteinen kirkkovaltuusto edellyttää, että yhteinen kirkkoneuvosto etsii keinoja helpottaa Munkkiniemen ja muiden pienten seurakuntien kohtuutonta taloudellista tilannetta, joka nykyisellään johtaa irtisanomisiin. Helsingin seurakuntayhtymän johtoryhmä on käynyt keskustelua kehyksen valmistelusta ja talousnäkymistä. Johtoryhmällä on yhtenäinen kuva talousnäkymästä. Käydyn keskustelun yhteydessä johtoryhmä velvoitti hallintojohtajaa valmistelemaan esityksen verotus- ja talousnäkymistä vuoteen 2025 saakka. Samaan aikaan Kirkkohallitus on pyytänyt ulkopuolista tahoa selvittämään koko kirkon talousnäkymiä. Osana ja lisäksi tätä selvitystä Helsingin seurakuntayhtymä pyysi selvityksen tekijältä näkemystä Helsingin seurakuntayhtymän tilanteesta. Kirkkohallitukselle selvityksen teki Perlacon Oy, jolla on hyvä ja monipuolinen kokemus vastaavien selvitysten tekemisestä muun muassa valtionvarainministeriölle ja monelle kuntatoimijalle. Kirkkohallitukselle tehdyn selvityksen tavoitteena oli selvittää seurakuntien taloudessa vaikuttava kustannusten sopeutuspaine koko maan tasolla kahden kolmen eri skenaarion avulla. Tehty selvitys ei ollut pelkkä veroennuste vaan se oli painelaskelma, jossa arvioitiin kirkollisveron kehityksen vaikutusta toimintakatteeseen ja millainen paine kohdistuu toimintakatteeseen erilaisilla skenaarioilla ja kirkollisveron kehityksellä. Tehdyssä selvityksessä on merkillepantavaa se, että se perustuu jopa kohtalaisen positiiviseen veroennusteeseen. Mikäli verokehitys on yhtään heikompi kuin mikä ennusteessa, on näkymä vielä entistä synkempi. Tehdyssä selvityksessä on huomioitu muun muassa jäsenmäärän kehitys, asukasmäärän kehitys, verotuloa arvioitaessa huomioitu kirkkoon kuuluminen ikäryhmittäin ja saatu kirkollisverokertymä ikäryhmittäin.

3 KUVIO 1: Asukasluku ja jäsenmäärä Valmistunut selvitys antaa kahta kautta hyvin samansuuntaisen lopputuleman. Koko maan talousnäkymästä saadaan Helsingin näkymä käyttämällä Helsingin laskennallista osuutta koko kirkon taloudesta. Selvityksen tekijältä pyydettiin erikseen näkymä Helsingin taloudesta. Näiden kahden selvityksen lopputulos on hyvin samanlainen, erittäin synkkä. Koko maan osaltaan selvityksen lopputulemana on se, että seurakuntien taloudet polarisoituvat erittäin voimakkaasti nykyisellä kehityksellä. Valtaosalla seurakunnista eli yli 250:lla on vuonna 2040 sopeutuspaine, joka vastaa 1,5 prosenttiyksikköä.

4 KUVIO 2. Vero-%:n nosto ja laskupaine Koko maan tasolla eri skenaarioiden sopeuttamistarpeet vaihtelevat 115 M :sta (Kuvio 3) vajaaseen 300M :on vuoteen 2025 mennessä. KUVIO 3: Positiivisin koko kirkon kustannuspaineskenaario Helsingissä kirkkoon kuuluminen vähenee merkittävästi, jäsen- % laskee alle 50 %:n vuonna 2020 ja on vuonna 2025 noin 43 %:a. Koko maan skenaarioista johdettu Helsingin sopeutusosuus sekä Helsingin omista skenaarioista johdettu sopeuttamistarve on molemmissa selvästi yli 15M :a vuoteen 2025 mennessä (Kuvio 4).

5 Seurakunta Helsinki Trendin mukainen alenema -1,30 % Toimintakatteen kasvu 1,8 % Aleneman korotus %:ia 0,00 % Verotettava tulo -0,5 % (kunnan) Uusi alenema -1,30 % TP2015 Lask Asukasluku Jäsenmäärä Veroa maksavat Suhde Helsinki 67,8 % 62,3 % 56,1 % 54,8 % 53,5 % 52,2 % 50,9 % 49,6 % 48,3 % 47,0 % 45,7 % 44,4 % 43,1 % Helsinki TP2015 TP Toimintakate ,39 % -8,88 % 1,80 % 1,80 % 1,80 % 1,80 % 1,80 % 1,80 % 1,80 % 1,80 % 1,80 % Kirkollisvero Kirkollisveron muutos 0,1 % -5,0 % 0,4 % 0,3 % 1,4 % -0,3 % -1,2 % -0,8 % -1,0 % -1,1 % Valtionosuus Rahastomaksut Kirkvero+vosuus- TKate-rahastomaksut KUVIO 4: Helsingin sopeuttamistarve ja jäsenkehitys Helsingin osalta laskelmissa on arvioitu kirkollisveroa maksavien määrän vähenevän noin 15 % vuoteen 2025 mennessä. Kertynyt kirkollisvero ei vähene samalla nopeudella, koska samalle ajanjaksolle arvioidaan ansiotason nousua. Yleinen kustannuspaine toimintakatteeseen on vuosittain 1,8 %:a. Seurakuntien polarisaatio johtaa siihen, että joissakin suuremmissa asutuskeskuksissa muuttovoitto hieman lievittää kirkosta eroamista ja sen vaikutusta verotuloihin, mutta ei kuitenkaan kokonaan paikkaa sitä. Muualla Suomessa seurakuntien tilanne tulee olemaan hyvin vaikea. Polarisaatio seurakuntien välillä luo paineen tasata seurakuntien välisiä eroja ja tämä tasaamiseen paine kohdistuu varakkaisiin, suurempiin seurakuntiin. On hyvin todennäköistä kirkolliskokouksen päätöksentekorakenteella, että uhka on hyvin mahdollinen. Aiemmin päätetyillä kolme, viisi ja seitsemän prosentin leikkauksilla päästään 2018 jälkeen sellaiseen tasoon, että isoja kertaluonteisia sopeuttamisia ei tarvita, mutta vuosittain joudutaan kuitenkin kustannuksia tarkkailemaan ja säästämään. Helsingin seurakuntien ja seurakuntayhtymän toimintakulttuurin muutosta viedään määrätietoisesti eteenpäin muuttaaksemme tapaamme toimia. Tarkoitus on muuttaa toimintaympäristöä ja siihen vaikuttavia trendejä. Näin toivottavasti hyvin toteutettu toimintakulttuurin muutos vaikuttaa myös myönteisesti tässä painelaskelmassa todettaviin kehitystrendeihin. Yksistään jäsenmäärän kehitys vaikuttaa merkittävästi Helsingin seurakuntien mahdollisuuksiin toimia lähellä ja kaukana olevien ihmisten auttamiseksi. Taloutta ei voida valmistella kuitenkaan tällä hetkellä muuten kun nykyoloissa tehtävän realistisen arvion mukaan. Tämän vuoksi on otettava huomioon vallitsevat arviot ja todettava, että myönteisempi kehityskulku tulee vaikuttamaan tietysti positiivisesti resurssien paranemiseen. Hallintojohtaja ja kiinteistöjohtaja selostavat kokouksessa vaihtoehtoisia malleja kehyksen valmisteluun.

6 Liitteet 16 Hallintojohtajan valmistelemat vaihtoehtoehdotukset 17 Helsingin seurakuntayhtymän investoinnit ja niiden rahoitus vuosina

7