Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 7/2016 Yhteinen kirkkovaltuusto

Transkriptio

1 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 7/2016 Yhteinen kirkkovaltuusto Aika klo 17:00-19:00 Paikka Seurakuntien talo, Engel-sali Saapuvilla olleet jäsenet Kaisa Raittila, puheenjohtaja Kai Ahola Alli Ailio Susanna Airola Viivi Ali-Löytty Jukka Annala Ville Salonen Poissa: Anki Arpiainen Riitta Asikanius Sirpa Asko-Seljavaara Maija Haavisto-Hyvärinen Liisa Berghäll Johan Bärlund Liisa Elovainio Irja Eskola Katrianna Raunio Leea Halmetoja Jorma Hentilä Miikka Hietaranta Juha-Pekka Hippi Pertti Hyvärinen Sirkku Ingervo Ville Jalovaara Raisa Jarkkola Ari Järvinen Poissa: Tarja Kantola Saimi Kautonen Leena Kontula Samuel Kopperoinen Lauri Kopponen Salla Korhonen Sonja Alanko Katri Korolainen Ahti Kuorikoski Maritta Laiho Anna Laine Ami Lainela Tapio Suontakanen Johanna Laisaari Antti Lanamäki Sanna Lehtinen Kari Lehtonen Raija Lehtonen Aarne Vesamäki Jarmo Leppiniemi

2 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2 (50) Tiina Lintunen Hedvig Långbacka Pekka Majuri Petri Merenlahti Eero Minkkinen Hanna Mithiku Anna Munsterhjelm Liisa Mustajärvi Seija Muurinen Johanna Nuorteva Jaakko Ojala Jessi Orpana Matti Paavonen Risto Peltokorpi Matteus Pentti Christoffer Perret Nina Pitkänen Tuula Pontela Heikki Pynnönen Timo Raittinen Ilari Rantakari Jukka Relander Laura Rissanen Veronica Saarela Maija Saario Lea Purhonen Poissa: Leena Saastamoinen Timo Sahi Kirsi Salo Tuija Käyhkö Pekka Salomaa Caroline Sandström Juha Saunamäki Maija-Liisa Seppä Helena Seppälä Arja Sihvonen Juha-Pekka Sihvonen Anna-Maria Soininvaara Satu Sopanen-Helisalo Marja Lindholm Sini Suomalainen Juha-Matti Terämä Eeva Tikka Anhild Träskman Ingmar Tollander Poissa: Jukka Tuominen Tuula Tynjä Sirpa Tyrkkö Annamari Jukko Paavo Untamala Eeva Vallisaari Minna Valtonen Sinikka Vepsä Poissa: Arto Virkkunen

3 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3 (50) Wiking Vuori Tuulikki Vuorinen Saapuvilla oli 66 yhteisen kirkkovaltuuston jäsentä ja 10 varajäsentä. Muut saapuvilla olleet Kai Heinonen, kiinteistöjohtaja Pentti Miettinen, yhteisen seurakuntatyön johtaja Jussi Muhonen, hallintojohtaja Juha Rintamäki, kirkkoherra, ykn:on puheenjohtaja Seppo Simola, viestintäjohtaja Kirsi Wickström, lakimies, sihteeri Hedvig Stenman, ykn:on jäsen Alkuhartaus Kokous aloitettiin puheenjohtajan pitämällä hartaushetkellä. Ilmoitus kokouksesta asialuetteloineen on ollut nähtävänä ajalla Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouksesta on myös ilmoitettu Kirkko ja kaupunki -lehdessä ja Kyrkpressen-lehdessä Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty kaikille yhteisen kirkkovaltuuston jäsenille. Asioiden nro 5-6 sekä kohdalla ei käytetty puheenvuoroja. Puheenjohtaja antoi valitusosoituksen. Kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävänä seitsemännestä päivästä alkaen kokouksesta eli joulukuun 15. päivästä alkaen 30 päivän ajan seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22 B, kirjaamon aukioloaikana. Kokous päättyi klo19. Kokouksen jälkeen ei pidetty kyselytuntia.

4 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 4 (50) Allekirjoitukset Kaisa Raittila puheenjohtaja Kirsi Wickström sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Helsinki Helsinki Minna Valtonen Johan Bärlund Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22, ja sen nähtävänä pitämisestä on ilmoitettu seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluille sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululle laitetulla ilmoituksella. Helsingissä Kirsi Wickström

5 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 5 (50) Käsitellyt asiat Liite Otsikko Sivu 72 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6 73 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 74 Esityslistan hyväksyminen 8 75 Puheenjohtajan ilmoitukset 9 76 Eron myöntäminen Henrika Hyttiselle kirkkovaltuuston jäsenyydestä Vuoden 2016 talousarvion ensimmäinen muutos Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvioehdotuksen ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 14 hyväksyminen 79 Helsingin seurakuntayhtymän johtajan valinta kaudelle Kannelmäen seurakunnan I kappalaisen viran lakkauttaminen Kannelmäen seurakunnan johtavan diakonian viranhaltijan viran lakkauttaminen Kannelmäen seurakunnan nuorisotyönohjaajan viran lakkauttaminen Kannelmäen seurakunnan seurakuntapastorin viran lakkauttaminen Projektiviran perustaminen yhteisen seurakuntatyön erityisdiakoniaan Hautaustoimen maksuhinnaston ja hautaamiseen liittyvien muiden toimenpidemaksujen tarkistaminen ja vahvistaminen alkaen Lipstikan asemakaava-alue, tonttien , ja vuokraaminen Jukkatalo Oy:lle Kirkkohallituksen vahvistuspäätös yhteisen kirkkovaltuuston Helsingin Pakilassa (Palonsuontie 16) sijaitsevan tontin myyntiä koskevaan päätökseen 45

6 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 6 (50) 72 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

7 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 7 (50) 73 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuutetut Minna Valtonen ja Johan Bärlund.

8 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 8 (50) 74 Esityslistan hyväksyminen Puheenjohtaja ilmoitti että asia nro 16 poistetaan esityslistalta. Esityslistan asioiden käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

9 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 9 (50) 75 Puheenjohtajan ilmoitukset Asioiden käsittelyn pohjaksi otetaan yhteisen kirkkoneuvoston ehdotukset asioissa Joulukahvitilaisuus pidetään klo 19 henkilöstöravintolassa. Valtuuston kokouksen jälkeen pidetään rovastikunnalliset kokoukset vaalinvalmistelijoiden johtamina, yhteisen kirkkoneuvoston tammikuussa toimitettavaa vaalia varten. Syksyn kokouspalkkiot ajalta elo-marraskuu 2016 maksetaan Joulukuun palkkiot maksetaan kevään palkkioiden yhteydessä. Vuoden 2017 kokouspäivät on jaettu pöydille.

10 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 10 (50) 24/ Eron myöntäminen Henrika Hyttiselle kirkkovaltuuston jäsenyydestä ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto 1) myöntää eron Henrika Hyttiselle kirkkovaltuuston jäsenyydestä lukien; 2) toteaa, että Henrika Hyttisen tilalle yhteisen kirkkovaltuuston jäseneksi alkaen tulee Eeva Vallisaari toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. ehdotus hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle että tämä 1) myöntää eron Henrika Hyttiselle kirkkovaltuuston jäsenyydestä lukien; 2) toteaa, että Henrika Hyttisen tilalle yhteisen kirkkovaltuuston jäseneksi alkaen tulee Eeva Vallisaari toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Henrika Hyttinen pyytää eroa yhteisen kirkkovaltuuston jäsenyydestä lähettämällä eroilmoituksella. Perusteena on työskentely Matteus församling seurakunnassa diakoniatyöntekijänä. Kirkkolain 23 luvun 4 2 mom mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä.

11 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 11 (50) Kirkkolain 23 luvun 6 1 mom. mukaan seurakuntavaaleilla valitun luottamushenkilön osalta eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka jäsen luottamushenkilö on. Kirkkolain 23 luvun 7 2 mom säätää, että jos seurakuntavaaleilla valitulle luottamushenkilölle myönnetään ero, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen.

12 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 12 (50) 12/ Vuoden 2016 talousarvion ensimmäinen muutos ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä esittelyn mukaisesti vuoden 2016 talousarvion ensimmäisen muutoksen. ehdotus hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että tämä hyväksyy esittelyn mukaisesti vuoden 2016 talousarvion ensimmäisen muutoksen. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Vuoden 2016 talousarvioon esitetään ensimmäistä muutosta. Käyttötalousosa Yleishallinnon varauksissa Toiminnan vakuutukset kustannuspai-kan talousarvio tulee ylittymään n ,00 vapaaehtoisten määrän kasvun sekä vakuutusmeklarin; Marsh Oy:n vuosipalkkion vuoksi. Vuosipalkkio on aiemmin kirjattu talouspalveluyksikköön. Kiinteistötoimi anoo lisämäärärahaa ,00 hätämajoitusjärjestelyihin. Investointiosa Investointiosaan esitetään liitteen mukaisia määrärahojen vähennyksiä 2,8 milj. euroa. Perustelut muutoksille esitetään erillisessä liitteessä. Käyttöomaisuusinvestointiosan loppusumma on ennen muutosta 19,5

13 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 13 (50) milj. euroa ja muutoksen jälkeen 16,7 milj. euroa. Talousarvion sitovuustaso investoinneissa on hankkeen kustannuspaikka. Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosan muutokset johtuvat edellä esitetyistä muutoksista, sekä investointeihin tehtävästä vähennyksestä. Muutosten vaikutus kassavaroihin on +3,1 milj. euroa. Liitteet 1 Investointimuutos kiinteistötoimi 2 Lisätalousarvio kiinteistötoimi selvitykset 3 Investointimuutos hautaustoimi Hautaustoimi lisätalousarvioselvitykset käyttötalous perustelut 1. muutos 6 Rahoitusosa Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa 2016

14 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 14 (50) 332/ Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvioehdotuksen ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvioehdotuksen sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen ja henkilökuntaliitteen. Käsittely Käsittelyn aikana käytettiin 14 puheenvuoroa. Keskustelun aikana Hanna Mithiku teki neljä ponsiehdotusta ja Helena Seppälä yhden ponsiehdotuksen. Hanna Mithikun ponsiehdotukset Hyväksyessään Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvioehdotuksen ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen, YKV edellyttää että vuoden 2018 kehyksen valmistelun yhteydessä tehdään seuraavat selvitykset päätöksenteon tueksi: 1) Miten yhtymän investointiohjelman aikataulun pidentäminen vaikuttaisi säästötarpeeseen? Ponsiehdotuksen puolesta äänesti 73, vastaan 1, tyhjää 1, poissa 16. Ponsi hyväksyttiin. 2) Miten kiinteistöistä luopumiset ja kiinteistöjen myynneistä saatavat tulot vaikuttavat säästötarpeeseen pitkällä aikavälillä (10 vuotta)? Ponsiehdotuksen puolesta äänesti 74, vastaan 0, tyhjää 1, poissa 16 Ponsi hyväksyttiin. 3) Miten vuodelle 2018 suunniteltu 7 %:n leikkaus voidaan toteuttaa niin, että irtisanomisiin ei jouduta? Ponsiehdotuksen puolesta äänesti 68, vastaan 2, tyhjää 5, poissa 16. Ponsi hyväksyttiin.

15 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 15 (50) 4) Kartoittaa vuosien valmistelua varten seuraavan 10 vuoden kiinteistöinvestointitarpeen. Ponsiehdotuksen puolesta äänesti 74, vastaan 0, tyhjää 1, poissa 16. Ponsi hyväksyttiin. Helena Seppälän ponsiehdotus Viitaten nykyisen määrärahapäätöksen yhteydessä hyväksyttyyn ponteen 152/2009 yhteinen kirkkovaltuusto edellyttää, että yhteinen kirkkoneuvosto etsii keinoja helpottaa Munkkiniemen ja muiden pienten seurakuntien kohtuutonta taloudellista tilannetta, joka nykyisellään johtaa irtisanomisiin. Ponsiehdotuksen puolesta äänesti 59, vastaan 9, tyhjää 7, poissa 16. Ponsi hyväksyttiin. ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi hyväksyttiin viisi pontta. historia Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 1) hyväksyä omasta puolestaan lausunnoille lähetettäväksi seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvioehdotuksen sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen ja henkilökuntaliitteen 2) pyytää ehdotuksesta seurakuntaneuvostojen ja yhteistyötoimikunnan lausunnot mennessä ja 3) käsitellä lausunnot kokouksessaan Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) merkitä lausunnot sekä esittelyssä ja liitteessä esitetyt vastineet tiedoksi,

16 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 16 (50) 2) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle lausunnot ja vastineet ja 3) hyväksyä omasta puolestaan Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvioehdotuksen ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen ja esittää ne yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Seurakunnan talousarvion laatimista koskevat säännökset on koottu kirkkojärjestyksen 15. lukuun, missä säädetään myös vuotta pitemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Jokaista varainhoitovuotta varten on seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Varainhoitovuosi on kalenterivuosi. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarvioina verotulot, toimintatuotot sekä muut tuotot. Sen lisäksi siinä on osoitettava, miten seurakunnan rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa. Esitys vuoden 2017 talousarvioksi ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on liitteenä. Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön taloudellisen ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Vaikka julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, ei alijäämä ole supistunut merkittävästi. Julkisyhteisöjen velka kohosi viime vuonna 131 mrd. euroon, mikä on yli kaksinkertainen luku verrattuna vuoden 2008 lopun velkatasoon. Samalla julkisen velan suhde BKT:hen ylitti EU:n perussopimuksen mukaisen 60 prosentin viitearvon. Julkisyhteisöjen arvioidaan olevan sen verran alijäämäisiä myös lähivuosina, että julkinen velka on kasvamassa jatkossakin.

17 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 17 (50) Koko kirkon taloudellinen tilanne Talouden kehitys on ollut alavireistä jo vuodesta 2009 alkaen. Kirkollisveron tilityksissä seurakuntiin (vuoden 2015 rahan arvoon muutettuna) saavutettiin vuonna 2009 huippu, josta vuoteen 2015 mennessä on tultu alas noin neljä prosenttia. Vuoden 2015 tilinpäätöksen tunnusluvut osoittavat, että seurakuntien taloudellinen tila parani jonkin verran. Kulukuri on ollut hyvää jo pitkään ja varsinkin henkilöstömenoissa on kyetty säästämään. Vuonna 2015 seurakunnille tilitettiin verotuloja (kirkollisverot ja osuus yhteisöverosta) kaikkien aikojen suurin euromäärä. Sekä kirkollisveron että yhteisöveron määrät ylittivät arvion. Vuodeksi 2016 ennustettiin kirkollisverotulojen alenevan noin kaksi prosenttia ja ennuste saattaakin toteutua, sillä marraskuun maksuunpanotilityksestä on tulossa suurempi kuin vuonna Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suuruus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Veroperusteiden muutokset ja talouden vaisu tila heikentävät kirkollisverotilityksiä. Maan hallitus on esittänyt muutoksia muun muassa ansiotulojen verotukseen. Verokevennys ehdotetaan toteutettavaksi korottamalla työtulo-, tulonhankkimis-, perusja eläkevähennyksiä. Nämä kaikki vaikuttavat kirkollisveroon. Kirkollisverokertymää pienentävät myös palkansaajien työeläkemaksujen kasvu, joka lisää verovähennyksiä, ja julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, joka alentaa ansiotuloja. Näiden muutosten vaikutus seurakuntatalouksien yhteenlaskettuun kirkollisveroon on noin 44 miljoonaa euroa. Tämän perusteella vuodeksi 2017 kirkollisvero alenisi noin viisi prosenttia vuoden 2015 ja noin kolme prosenttia vuoden 2016 kirkollisverotilityksistä. Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden 2016 alussa, ja samalla luovuttiin seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Kirkon keskusrahastolle maksettavan valtion korvauksen suuruus on 114,5 miljoonaa euroa vuonna Seurakuntien jäsenmäärän aleneminen on jonkin verran taittunut. Kirkosta eroamisia on vuoden 2016 elokuun loppuun mennessä ollut saman verran kuin viime vuosina keskimäärin. Talouden odotetaan hieman piristyvän jo kuluvana vuonna ja 2017 oltaisiin noin prosentin kasvussa. Kasvunäkymät ovat kuitenkin ohuet. Seurakuntatalouksille merkityksellistä on jäsenistön määrän kehitys. Jäsenistön määrän huippu oli vuonna Viidessätoista vuodessa jäsenmäärä on alentunut reilulla kahdeksalla prosentilla. Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Vuoden 2015 tulos oli ylijäämäinen. Verotulot olivat edellisvuotta korkeammat. Kirkollisveron tuotto kasvoi 0,8 M kun vastaavasti yhteisö-

18 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 18 (50) veron tuotto kasvoi 2,4 M. Vuosikate ja tulos muodostuivat selvästi talousarviota paremmalle tasolle poikkeuksellisesta sijoitus- ja rahoitustuottojen määrästä. Käyttötalouden toimintakate oli 4,2 M talousarviossa esitettyä parempi. Tähän talousarviota parempaan tasoon vaikutti henkilöstökulujen suunniteltua pienempi kustannustoteutuma. Vuoden 2016 osalta käyttötalouden nettotulos muodostunee pääosin talousarvion mukaiseksi. Verotulojen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Kokonaisuudessaan seurakuntayhtymän talouden tulevaisuuden näkymät sisältävät haasteita. Verotulot ovat heikon taloudellisen kehityksen vuoksi jääneet tasoltaan jälkeen menojen kehityksestä. Vuodelle 2017 määrärahoja on suunnitelmassa pienennetty 5 % ja vuodelle 2018 muutos on -7 %. Ansiotason vähäinen kasvu, muutokset veroperusteissa ja työttömyystaso leikkaavat kirkollisveron perustana olevia ansiotuloja. Myös jäsenkehityksen vuoksi seurakuntayhtymän kirkollisverojen kasvun odotetaan jäävän hitaaksi. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta poistui 2016 alussa ja sen sijaan kirkko saa valtion rahoitusta eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joita ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Keskusrahastomaksu pysyy 7,5 %:ssa ja eläkerahastomaksu 4 %:ssa kirkollisverotuloista. Suunnittelukaudelle ajoittuu laaja investointiohjelma yhteensä 71,7 milj. euroa. Investoinneista tehtävä kulujen siirto käyttötalouteen rasittaa suunnittelukauden vuosikatetta. Vuotuinen tulorahoitus ei riitä suunnittelukaudella investointisuunnitelman rahoittamiseen, vaan siihen tarvitaan rahavarojen sijoituksia ja kiinteistösijoitusten myyntejä. Investointiohjelman rahoittamiseksi on kiinteistösijoituksia tarkoitus myydä suunnittelukaudella 15 milj. eurolla ja arvioidaan mahdollista vieraan pääoman rahoitusta investointien rahoittamiseksi. Mikäli tulorahoitus, sijoitusten realisoinnit ja lainoitus eivät toteudu suunnitellulla tavalla, arvioidaan investointiohjelmaa ja mahdollisesti investointeja siirretään seuraaville suunnittelukausille. Suunnittelukaudella on varauduttu investointien rahoittamiseen vieraalla pääomalla. Toimintamenojen kasvattamiseen ei suunnittelukaudella ole edellytyksiä. Vuoden 2017 talousarvio on sitova sekä talouden että toiminnan osalta. Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmat eivät ole sitovia ja niitä tarkastellaan uudelleen ao. vuosien talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Seurakuntayhtymän taloussuunnittelun pitkän aikavälin tavoitteet: Talouden tehtävänä on vastata siitä, että Helsingin seurakuntayhtymällä on toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät resurssit kuten henkilöstö, toimintamäärärahat, toimitilat ja seurakuntayhtymän tuottamat palvelut.

19 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 19 (50) Perustana talouden tehtävän toteuttamiselle on tasapainossa oleva talous. Tavoitteeseen pääsemiseksi: kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla kustannuksia sopeutetaan saadaksemme vuosikatteen määrän sellaiseksi, jolla voidaan hoitaa investoinnit ja lainojen lyhennykset henkilöstön määrä mitoitetaan toimintaan sopivaksi investoinnit priorisoidaan, mitoitetaan ja ajoitetaan taloudelliset toteuttamisedellytykset huomioon ottaen; peruskorjauksia varten varataan vuosittain 3 milj. määräraha käyttötalouteen toimintatilojen määrää ( m2) vähennetään aikaisempia suunnitelmia nopeammin erillisen ohjelman mukaisesti omistajapolitiikka hoidetaan hyvin - omaisuudelle saadaan riittävä tuotto Taantuman ja toimintaympäristön muutoksen seurauksena on käyttötalouden tasapainottaminen suunnittelukaudella välttämätöntä. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yksiköissä joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstösuunnitteluun. Talouden näkymät edellyttävät, että Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstömäärää vähennetään hallitusti tulevina vuosina. Vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Käyttötalouden tasapainottamisen aikana investoinnit mitoitetaan niin, että käyttötalouteen siirron tavoitetasosta tarvittaessa tingitään. Kiinteistöinvestointien määrää joudutaan myös arvioimaan mm. sijoitusten allokaatiotasapainon ylläpitämiseksi. Talousarviokehystä annettaessa keväällä 2017 tilannetta arvioidaan uudelleen koko seuraavan suunnittelukauden osalta. Verotulot Vuonna 2016 seurakuntayhtymän kirkollisverotilitykset ovat pienentyneet syyskuun loppuun mennessä 0,2 %:a. Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suurus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Veroperusteiden muutokset ja talouden vaisu tila heikentävät kirkollisverotilityksiä. Maan hallitus on esittänyt muutoksia muun muassa ansiotulojen verotukseen. Verokevennys ehdotetaan toteutettavaksi korottamalla työ-, tulo-, tulonhankkimis-, perus- ja eläkevähennyksiä. Nämä kaikki vaikuttavat kirkollisveroon. Kirkollisverokertymää pienentävät myös palkansaajien työeläkemaksujen kasvu, joka lisää verovähennyksiä ja julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, joka alentaa ansiotuloja. Näiden muutosten vaikutus seurakuntatalouksien yhteenlaskettuun kirkollisveroon on noin 44 miljoonaa euroa. Tämän perusteella vuodeksi 2017 kirkollisvero alenisi noin viisi prosenttia vuoden 2015 ja noin kolme prosenttia vuoden 2016 kirkollisverotilityksistä. Seurakuntien jäsenmäärän aleneminen on jonkin verran taittunut.

20 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 20 (50) Seuraavassa on ennuste verotilitysten määrästä suunnittelukaudella. (milj. euroa) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Arvio 2018 Arvio 2019 Kirkollisvero 79,5 75,2 76,6 75,3 74,2 Yhteisöveroosuus 21,0 2,5 Valtionrahoitus 12,1 12,1 12,1 12,1 Yhteensä 100,5 89,8 88,7 87,4 86,3 Muutos- % -4,1 % -10,6 % -1,2% -1,5% -1,3% Verotuloarvioiden lähtökohtana on veroprosentin säilyminen 1 %:na. Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Käyttötalousosa sisältää yhteisen hallinnon, seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, kiinteistötoimen sekä ympäristö- ja hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen varatut määrärahat. Talousarviossa vuodelle 2017 on määrärahojen lähtökohtana vuoden 2015 kehys vähennettynä 5 %:lla. Vuoden 2017 talousarvion käyttötalousosassa on peruskorjausmenojen 3 milj. euron siirto investoinneista käyttötalouteen, samoin suunnitteluvuosien 2017 ja 2018 kohdalla. Seurakunnallisen toiminnan määräraha on jaettu yhteisen kirkkovaltuuston vahvistaman jakoperusteen mukaan.

21 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 21 (50) Talousarvio ylittää kehyksen mukaisen toimintakatteen 2,6 milj. euroa. Seurakuntien ja Yhteisen seurakuntatyön säästöjen käyttöä sisältyy talousarvioon 0,5 milj. euroa. Säästöjä oli tilinpäätöksessä ,7 milj. euroa ja vuoden 2016 suunniteltu käyttö on 0,8 milj. euroa. Toimintakulujen ja tuottojen erotus eli toimintakate oli vuoden 2015 tilinpäätöksessä -88,0 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarviossa toimintakate on -86,4 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvioehdotuksen mukaan toimintakate on -83,8 milj. euroa. Suunnittelukauden aikana toimintamenojen määrä päätetään vuosittain talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Suunnittelukaudelle kehyslaskelmissa esitetty toimintakate ei sisällä mahdollista säästöjen käyttöä. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arvot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Tuloslaskelmaosassa rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen muodostuu vuosikate, joka on keskeinen talouden tunnusluku. Vuosikatteen tulisi vähintäänkin riittää käyttöomaisuuden poistoihin. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä vuosikatteen määrä oli 22,2 milj. euroa. Vuoden 2016 arvioitu vuosikatteen määrä on 2,6 milj. euroa. Seurakuntayhtymän vuosikate on vuoden 2017 talousarvioehdotuksen mukaan 1,6 milj. euroa. Vuosikate ei riittää käyttöomaisuuden poistoihin, joiden määräksi on arvioitu 7,0 milj. euroa. Tilikauden tulos on -5,4 milj. euroa ja alijäämä 4,8 milj. euroa. Suunnitelmassa vuosikate on vuodelle ,6 milj. euroa ja vuodelle ,3 milj. euroa. Vuosikate ei riitä vuosina kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman sisältämä vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla, ja että toimintamenojen määrä laskee. Tulojen kehitykseen sisältyy riskejä. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin.

22 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 22 (50) Investointiosa Helsingin seurakuntayhtymässä investointeja suunnitellaan pitkän tähtäimen visiota silmällä pitäen 10 vuoden tähtäimellä. Tästä PTSsuunnittelusta nostetaan kuluvan vuoden ja kahden sitä seuraavan vuoden TTS-kauden investointiohjelma. Seurakuntarakenteessa aiempina vuosina jo toteutetut muutokset aiheuttavat edelleen tulevina TTS-kausina toisaalta tilatehokkuuden kasvua ja samalla tilamuutoskustannuksia. Erityisenä huomionarvoisena kysymyksenä tilamuutosten yhteydessä käsitellään toimitilojen esteettömyyden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Seurakuntien muutostoiveiden hallintaan, työntekijöiden ja asiakkaiden tyytyväisyyteen sekä seurakuntien tilavuokrien kustannusten hallintaan kiinnitetään huomiota. Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusmahdollisuuksia hyödynnetään aktiivisesti mm. maaomaisuutta kaavoittamalla ja tonttivarallisuutta rakentamalla, sekä realisoimalla tarpeettomaksi jäävää kiinteistökantaa. Maanvuokraustoiminnalla pyritään saamaan seurakuntayhtymälle pysyväisluonteisia tulolähteitä verotulojen rinnalle. Kiinteistöomaisuuden aktiivista hyödyntämistä jatketaan edelleen. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tarvitsemien tilojen korjaus- ja muutostarve yhdessä muiden investointien kanssa johtaa siihen, että näitä investointeja olisi tehtävä taloussuunnitelmakaudella yhteensä noin 71,7 miljoonalla eurolla. Näistä talousarviovuoden 2017 osuus on noin 24,7 miljoonaa euroa, josta peruskorjausinvestoinnit 3 miljoonaa euroa siirretään käyttötalouden puolelle. Vuosille 2018 ja 2019 esitetyt investointimäärärahavaraukset ovat tässä vaiheessa arvioita, mutta ne on pyritty saamaan vastaamaan ko. vuosien kokonaisinvestointitarvetta. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään vuotuisen tulorahoituksen riittävyys investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. Suunnittelukaudelle ajoittuu sekä vanhan kiinteistökannan laaja korjaustoiminta että vanhan huonokuntoisen kiinteistöomaisuuden realisointeja. Nämä arvioidut käyttöomaisuuden myyntitulot on otettu huomioon tuloslaskelmaosan rahoitustuottoina. Siltä osin kuin kyseessä on hankintamenon palautuminen, myyntitulo on otettu huomioon sijoitusinvestointien vähennyksenä. Tilinpäätöksessä 2015 likvidien kassavarojen (rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) määrä oli kirjanpitoarvoin 144,9 milj. euroa. Suunnittelukaudelle ajoittuu talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan investointeja 71,7 milj. euroa. Tästä rahoitetaan taloussuunnitelman mukaan 9 milj. euroa käyttötalouden puolella, ja muilta osin investointien rahoittaminen tapahtuu vieraan pääoman lisäämisellä, jota talousarviossa on 50 milj. euroa vuodelle 2017 ja ku-

23 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 23 (50) luvalle vuodelle 50 milj. euroa tai myymällä sijoitusomaisuutta 71,7 milj. eurolla, josta kiinteistösijoitusmyynneillä 15 milj. euroa sekä muiden sijoitusten myynnillä 56,7 milj. eurolla. Vieraan pääoman lisäyksellä varaudutaan myös suunnittelukaudella mahdollisten kiinteistösijoitusten kasvattamiseen. Mikäli vieraan pääoman lisäystä (2016 budjetoitua ja 2017 esitettyä) ei toteuteta, arvioidaan kassavarojen vähenevän 85,4 milj. euroon suunnittelu-kaudella Suunnittelukauden vuosi-investointitaso on pidemmällä aikavälillä kestämätön. Rahoitusaseman vakauttaminen edellyttää aiempaa ja suunniteltua voimakkaampaa kiinteistöjen realisointia käyttöpääoman vapauttamiseksi seurakuntien perustoimintaan tai selkeästi korkeampaa vuosikatetasoa, joka voidaan saavuttaa suunniteltua suuremmilla kustannusleikkauksilla tuottotason pysyessä ennustetulla tasolla. Talousarvion henkilökuntaliite sisältää tiedot Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstä. Henkilökuntaliite ei ole päätös toimenpiteistä. Siihen on sisällytetty luonnollisen poistuman kautta arvioidut poistumat, muun muassa eläkkeelle siirtyminen ja työpaikan vaihto. Liitteet 9 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja vuoden 2017 talousarvio 10 Toiminta- ja taloussuunnitelman henkilökuntaliite Seurakuntaneuvostojen lausunnot 12 Yhteisen kirkkoneuvoston ja kiinteistöosaston vastine

24 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 24 (50) 79 Helsingin seurakuntayhtymän johtajan valinta kaudelle /2016 ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) valita kirkkoherra Teemu Laajasalon virkasuhteiseen, oman viran ohella virkaa perustamatta hoidettavaan, seurakuntayhtymän johtajan tehtävään toimikaudelle ; 2) todeta valinnan olevan ehdollinen, kunnes tehtävään valittu on saanut tuomiokapitulilta kyseistä tehtävää koskevan sivutoimiluvan; 3) sitoutua korvaamaan seurakunnalle menetettyä työpanosta puolen papinviran verran. Käsittely Käsittelyn aikana käytettiin 2 puheenvuoroa. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. historia Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan seurakuntayhtymän hallinnon johtosäännön. Hallinnon johtosäännön mukaan vaalikelpoisia yhtymän johtajan oman toimen ohella hoidettavaan tehtävään ovat yhtymän osastonjohtajien lisäksi kaikki Helsingin seurakuntayhtymän kirkkoherrat pl. yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimiva kirkkoherra. Hallinnon johtosääntö korvaa johtavien viranhaltijoiden johtosäännön. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan asettaa yhtymän johtajan valintaa valmistelevan valmistelutyöryhmän ja määräsi sen puheenjohtajaksi hallintosäännön mukaisesti kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan Jarmo Leppiniemen sekä valitsi jäseniksi kirkkovaltuuston puheenjohtajan Kaisa Raittilan, kirkkovaltuuston varapuheenjohtajan ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsenen Christoffer Perret n sekä yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet Riitta Asikanius, Lauri Kopponen ja Johanna Laisaari sekä yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan Juha Rintamäen. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki määrättiin esittelemään asia yhteiselle kirkkoneuvostolle.

25 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 25 (50) Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Käsittely Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se 1) valitsee kirkkoherra Teemu Laajasalon virkasuhteiseen, oman viran ohella virkaa perustamatta hoidettavaan, seurakuntayhtymän johtajan tehtävään toimikaudelle ; 2) toteaa valinnan olevan ehdollinen, kunnes tehtävään valittu on saanut tuomiokapitulilta kyseistä tehtävää koskevan sivutoimiluvan. Jarmo Leppiniemi selosti asiaa. Christoffer Perret ehdotti, että päätösehdotukseen lisätään kohta 3), joka kuuluu seuraavalla tavalla: "sitoutuu korvaamaan seurakunnalle menetettyä työpanosta puolen papinviran verran". Muutosehdotusta kannatettiin yksimielisesti. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se 1) valitsee kirkkoherra Teemu Laajasalon virkasuhteiseen, oman viran ohella virkaa perustamatta hoidettavaan, seurakuntayhtymän johtajan tehtävään toimikaudelle ; 2) toteaa valinnan olevan ehdollinen, kunnes tehtävään valittu on saanut tuomiokapitulilta kyseistä tehtävää koskevan sivutoimiluvan 3) sitoutuu korvaamaan seurakunnalle menetettyä työpanosta puolen papinviran verran. Selostus Hallinnon johtosääntö yhtymän johtajan valinnasta ja tehtäväkuvasta Yhteinen kirkkovaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt hallinnon johtosäännön, jonka valmisteluun asetettiin seuraavat tavoitteet: Mahdollistaa nykyistä tehokkaampi ja tavoitteellisempi johtaminen. Yhtenäistää yhtymän sisäisiä toimintatapoja. Tehostaa yksiköiden toiminnan koordinointia ja niiden välistä yhteistyötä. Lisätä yhtymän kolmen osaston (yhteinen seurakuntatyö, kiinteistöosasto, hallinto-

26 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 26 (50) osasto) keskinäistä läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta (siilomaisista käytännöistä yhteistoiminnan vahvistamiseen). Kehittää ja syventää seurakuntien ja yhtymän välistä yhteistyötä ja luottamusta. Yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän hallinnon johtosäännön 4 :ssä todetaan seurakuntayhtymän johtajasta: Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee seurakuntayhtymälle oman virkansa ohella tehtävää hoitavan yhtymän johtajan yhteisen kirkkoneuvoston toimikaudeksi. Valinta tehdään yhteisen kirkkovaltuuston toimikauden toisen ja neljännen vuoden syksyllä. Vaalikelpoisia seurakuntayhtymän johtajaksi ovat seurakuntayhtymän osastojen johtajat ja Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien kirkkoherrat. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimiva kirkkoherra ei kuitenkaan voi toimia seurakuntayhtymän johtajana. Hallinnon johtosäännössä yhtymänjohtajan toimikausi lyhenee neljästä vuodesta kahteen vuoteen, jolloin se on sama kuin yhteisen kirkkoneuvoston toimikausi. Mikäli yhtymän johtajaksi valitaan kirkkoherra, valinta on ehdollinen, kunnes valittu on saanut tuomiokapitulilta kyseistä tehtävää koskevan sivutoimiluvan. Yhteinen kirkkoneuvosto tekee yhteiselle kirkkovaltuustolle perustellun esityksen yhtymän johtajasta. Esityksen valmistelee yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan johtama luottamushenkilöistä koostuva valintatyöryhmä, jonka yhteinen kirkkoneuvosto asettaa. Yhteinen kirkkoneuvosto määrää asian esittelijän. Uuden hallinnon johtosäännön mukaan seurakuntayhtymän johtajan tehtävänä on tehdä päätökset hänelle yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännössä määrätyissä asioissa; johtaa yhteisessä kirkkovaltuustossa ja yhteisessä kirkkoneuvostossa käsiteltävien asioiden valmistelua ja esittelyä; esitellä asiat yhteiselle kirkkoneuvostolle tai määrätä esittelijäksi muu seurakuntayhtymän viranhaltija; edistää Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien ja seurakuntayhtymän välistä yhteistyötä; johtaa ja edistää seurakuntayhtymän strategista suunnittelua; koordinoida seurakuntayhtymän yksiköiden toimintaa ja edistää niiden yhteistoimintaa; huolehtia seurakuntayhtymän edunvalvonnasta ja ulkoisista suhteista; johtaa seurakuntayhtymän omasta yhteisestä viestinnästä vastaavaa viestintäyksikköä; johtaa seurakuntayhtymän henkilöstöä ja toimia osastonjohtajien esimiehenä.

27 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 27 (50) Valintatyöryhmän valmistelu yhtymänjohtajuudesta Yhteinen kirkkoneuvosto asetti kokouksessaan valintatyöryhmän valmistelemaan yhtymän johtajan valintaa. Käydyssä valmistelussa työryhmä päätyi valinnassa seuraaviin kriteereihin yhtymän johtajan valintaa koskien: 1 Sitoutunut, yhteistyökykyinen muutosjohtaja, kyky johtaa kokonaisuutta, taitavuus kokouksien johtamisessa ja asioihin paneutumisessa, innostuu ja innostaa, osaa tehdä itse ja osaa delegoida. 2 Uudistusmielinen eteenpäin katsoja, kehittämiseen ja muutokseen puskeva, ei jarru, ideoiva ja kokeilunhaluinen. 3 Verkostoituja, ulospäinkin näkyvä (yhtymä, seurakunnat, muut toimijat, yhteiskunta): On keulakuva, kyky saada näkyvyyttä seurakunnille ja niiden kannanotoille/toiminnalle, nauttii laajaa luottamusta, pitkälle ja syvälle ulottuvat tuntosarvet. 4 Henkilökohtaisia johtajaominaisuuksia: Kantti kestää ristipaineet, kyky erottaa eri mittaluokan asiat, ihmisjohtaja, hyvä tyyppi, joustavasti jämäkkä, vastoinkäymiset kestävä, kestää myös yksinäisyyttä (ei voi olla aina kaikille mieliksi), osaa johtaa ajassa ja muuttuvissa tilanteissa. Riittävän nöyrä ja ahkera. Hallinnon johtosäännössä yhtymän johtajaksi kelpoisten piiriä on laajennettu. Vuoden 2014 organisaatiomuutosten ja viestinnässä vuoden 2017 alussa tapahtuvien muutosten jälkeen olisi johtavien viranhaltijoiden johtosäännön mukaan yhtymän johtajaksi kelpoisia henkilöitä vain kolme. Aikaisemmin vaalikelpoisia oli kuusi. Uusi johtosääntö mahdollistaa ensimmäistä kertaa yhtymänjohtajan valinnan myös seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien kirkkoherrojen keskuudesta, jotka on lisätty vaalikelpoisten joukkoon. Valintatyöryhmän ehdotuksen perustelut Valintatyöryhmä näki tärkeäksi käyttää mahdollisuutta vahvistaa seurakuntien roolia. Kirkkoherran valinta yhtymän johtajaksi on perusteltua tilanteessa, jossa seurakunnat ovat voimakkaan toimintakulttuurin muutoksen keskellä. Näin seurakuntien ja sitä kautta myös seurakuntalaisten ääni yhtymän johdossa vahvistuu. Helsingin seurakuntien ja seurakuntayhtymän toimintakulttuurin muutoksen onnistunut edistäminen edellyttää seurakunnissa tehtävän työn entistä parempaa tuntemista ja kehittämistä yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän tavoitteen suuntaan. Valintatyöryhmä kävi yhtymän johtajan kriteereiden asettamisen jälkeen laajan keskustelun. Työryhmä kartoitti kandidaattien joukosta parhaiten kriteerit täyttävät henkilöt. Valmistelun jälkeen työryhmä päätti haastatella kandidaateista kirkkoherra Teemu Laajasaloa Laajasalon katsottiin parhaalla tavalla vastaavan asetettuihin yhtymän johtajan valintakriteereihin. KT, TM Teemu Laajasalo toimii Kallion seurakunnassa kirkkoherrana. Kallion seurakunnassa on omaksuttu kokeileva toimintakulttuuri, jossa

28 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 28 (50) seurakunta reagoi nopeasti erilaisiin toimintaympäristön haasteisiin. Seurakunnassa on viime vuosina toteutettu uusia toimintatapoja, tehty määrätietoista työtä seurakuntalaisten kohtaamiseksi ja vahvistettu seurakunnan roolia ja näkyvyyttä pääkaupunkiseudun toimintaympäristössä. Kirkkoherrana Laajasalo on osoittanut taitoa strategisena johtajana, jolla on kyky pitää kirkon rooli selkeänä ja sitouttaa myös muita muutokseen. Häntä pidetään hyvänä verkostoitujana ja hän on kokenut julkinen esiintyjä. Laajasaloa voidaan pitää muutosjohtajana, joka tukee Helsingin seurakuntien ja seurakuntayhtymän toimintakulttuurin muutoksen edistämistä. Hänellä on sekä kyky kuunnella että saada ihmiset innostumaan. Valintatyöryhmän esitys on yksimielinen.

29 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 29 (50) 509/ Kannelmäen seurakunnan I kappalaisen viran lakkauttaminen ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa alkaen Kannelmäen seurakunnan I kappalaisen viran. Käsittely Käsittelyn aikana käytettiin 1 puheenvuoro. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa alkaen Kannelmäen seurakunnan I kappalaisen viran. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Liitteet Kannelmäen seurakunnan seurakuntaneuvosto on kokouksessaan päättänyt esittää, seurakunnan I kappalaisen viran lakkauttamista. Virka tulee avoimeksi viranhaltijan eläkkeelle siirtymisen johdosta alkaen. Seurakuntaneuvosto on todennut, että virkaa ei voida taloudellisista syistä täyttää. 13 Kannelmäen seurakunnan seurakuntaneuvoston päätös: I kappalaisen viran lakkauttaminen

30 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 30 (50) 509/ Kannelmäen seurakunnan johtavan diakonian viranhaltijan viran lakkauttaminen ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa alkaen Kannelmäen seurakunnan johtavan diakonian viranhaltijan viran. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa alkaen Kannelmäen seurakunnan johtavan diakonian viranhaltijan viran. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Liitteet Kannelmäen seurakunnan seurakuntaneuvosto on kokouksessaan päättänyt esittää seurakunnan johtavan diakonian viranhaltijan viran lakkauttamista. Virka on tullut avoimeksi viranhaltijan eläkkeelle siirtymisen johdosta alkaen. Seurakunnassa on neljä diakonian virkaa mutta taloudellisista syistä ei ole mahdollista säilyttää niitä kaikkia. Kirkkoherra on neuvotellut johtavan viran lakkauttamisesta nykyisten kolmen diakonianviranhaltijan kanssa ja neuvotteluiden johtopäätöksenä on ollut, että johtavan diakonian viranhaltijan tehtävät voidaan jakaa kolmen muun diakonian viranhaltijoiden kesken. 14 Kannelmäen seurakunnan seurakuntaneuvoston päätös: johtavan diakoniatyöntekijän viran lakkauttaminen

31 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 31 (50) 509/ Kannelmäen seurakunnan nuorisotyönohjaajan viran lakkauttaminen ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa alkaen Kannelmäen seurakunnan nuorisotyönohjaajan viran. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa alkaen Kannelmäen seurakunnan nuorisotyönohjaajan viran. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Liitteet Kannelmäen seurakunnan seurakuntaneuvosto on kokouksessaan päättänyt esittää yhden nuorisotyönohjaajan viran lakkauttamista. Yksi neljästä nuorisotyönohjaajan virasta on ollut täyttämättä helmikuun alusta alkaen viranhaltijan jäätyä eläkkeelle. Taloudellisista syistä virkaa ei voida täyttää. 15 Kannelmäen seurakunnan seurakuntaneuvoston päätös: nuorisotyönohjaajan viran lakkauttaminen

32 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 32 (50) 509/ Kannelmäen seurakunnan seurakuntapastorin viran lakkauttaminen ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa alkaen Kannelmäen seurakunnan seurakuntapastorin viran. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa alkaen Kannelmäen seurakunnan seurakuntapastorin viran. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Liitteet Kannelmäen seurakunnan seurakuntaneuvosto on kokouksessaan päättänyt esittää yhden seurakuntapastorin viran lakkauttamista. Henkilöstösuunnitelman mukaan tavoitteena on, että seurakunnassa on jatkossa kirkkoherran ja kappalaisen viran lisäksi kolme seurakuntapastoria sekä yksi sellainen seurakuntapastorin virka, jota ei täytetä vakituisesti. Seurakunnassa on nyt viisi seurakuntapastorin virkaa, joista kaksi virkaa on vailla vakituista viranhaltijaa. Näistä viroista toinen esitetään lakkautettavaksi taloudellisista syistä. 16 Kannelmäen seurakunnan seurakuntaneuvoston päätös: seurakuntapastorin viran lakkauttaminen

33 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 33 (50) 506/ Projektiviran perustaminen yhteisen seurakuntatyön erityisdiakoniaan ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto perustaa yhteisen seurakuntatyön erityisdiakoniaan määräaikaisen projektityöntekijän viran ajalle edellyttäen, että yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy seurakuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyn diakoniaprojektimäärärahan. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että tämä perustaa yhteisen seurakuntatyön erityisdiakoniaan määräaikaisen projektityöntekijän viran ajalle edellyttäen, että yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy seurakuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyn diakoniaprojektimäärärahan. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Yhteinen kirkkoneuvosto on kokouksessaan , 187, tehnyt esityksen uusista diakoniaprojekteista vuosille ja esittänyt yhteisen seurakuntatyön erityisdiakonian diakoniaprojektille Ristin suojassa paperittomien tukeminen Helsingissä määrärahaa euroa kullekin vuodelle. Projektin tarkoituksena on tukea paperittomia Helsingissä ja järjestää hätämajoitusta asunnottomille, jotka rajautuvat virallisten palveluiden ulkopuolelle sekä tehdä tämän ihmisryhmän tilanne näkyvämmäksi, ja samalla kerätä toiminnasta kokemuksellista tietoa työn kehittämiseen. Tehtävän hoitaminen edellyttää määräaikaisen projektityöntekijän viran perustamista ajalle

34 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 34 (50) Virka sijoittuu vaativuusryhmään 502 ja peruspalkka 2.372,21 euroa yhteisen kirkkoneuvoston linjauksen mukaisesti. Kirkkolain 9 luvun 3 :n mukaan uuden viran perustamista koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistö eli, että vähintään kaksi kolmannesta (2/3) saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa.

35 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 35 (50) 511/ Hautaustoimen maksuhinnaston ja hautaamiseen liittyvien muiden toimenpidemaksujen tarkistaminen ja vahvistaminen alkaen ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä tämän esittelyn liitteenä olevan hautaustoimen hinnastoesityksen 2017 hautojen lunastusta ja hallinta-ajan jatkamista koskevat kohdat voimaan tuleviksi alkaen: 1.1 Arkkuhaudan lunastaminen 1.2 Tuhkahaudan lunastaminen 1.3 Haudan hallinta-ajan jatkaminen ehdotus hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1. hyväksyä tämän esittelyn liitteenä olevan hautaustoimen hinnastoesityksen 2017 kohdat astuvaksi voimaan alkaen: 1. Haudan lunastaminen ja hallinta-ajan jatkaminen 1.1. Arkkuhaudan lunastaminen 1.2. Tuhkahaudan lunastaminen 1.3. Haudan hallinta-ajan jatkaminen 2. Hautauspalvelumaksut 2.1. Hautausmaksut 2.2. Tuhkaaminen 3. Muut maksut 4. Kappelimaksut 2. esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että valtuusto hyväksyy tämän esittelyn liitteenä olevan hautaustoimen hinnastoesityksen 2017 hautojen lunastusta ja hallinta-ajan jatkamista koskevat kohdat voimaan tuleviksi alkaen:

36 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 36 (50) 1.4 Arkkuhaudan lunastaminen 1.5 Tuhkahaudan lunastaminen 1.6 Haudan hallinta-ajan jatkaminen ehdotus hyväksyttiin. Selostus Kirkkolain mukaan kirkkovaltuusto päättää hautojen lunastusmaksuista. Muista hautauksiin liittyvistä maksuista päättää kirkkoneuvosto. Nyt esitetään voimassa olevaan hautaustoimen maksuhinnastoon tehtäväksi muutoksia sekä kirkkoneuvoston että kirkkovaltuuston päätäntävallan alaisuudessa oleviin maksuihin. Hautaustoimeen liittyvät maksut ovat sen luonteisia, että niitä ei ole tarkistettu vuosittain, vaan tarvittavat muutosesitykset on tehty muutaman vuoden välein. Seurakuntayhtymän hautaustoimen voimassaolevan hinnaston mukaiset hautojen lunastusmaksut on viimeksi tarkistettu ja vahvistettu yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa ja ne ovat olleet voimassa lukien. Hinnaston hautaamiseen liittyvät toimenpidemaksut ovat olleet voimassa niin ikään alkaen ja ne on vahvistettu kirkkoneuvoston kokouksessa Kirkkolain mukaan seurakuntien on hautaustoimen maksuista päätettäessä otettava huomioon seurakunnalle palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Kirkkohallituksen suosituksen mukaan hautaustoimessa perittävien taksojen tulisi kattaa noin prosenttia koko hautaustoimen bruttomenoista ja lain valtion rahoituksesta evankelisluterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin mukaisesti jäljelle jäävä osuus tulisi korvautua kirkon yhteiskunnallisten tehtävien hoitoon osoitetusta rahoituksesta. Kirkkohallituksen julkaiseman tilaston mukaisesti vuonna 2015 Helsingissä katettiin hautaustoimen tuotoilla 22 prosenttia hautaustoimen bruttokustannuksista. Nyt esitettävällä hautaustoimen hinnastomuutoksella pysytään suosituksen mukaisella tasolla ja pyritään kattamaan nykyistä suurempi osa hautaustoimen bruttomenoista heikkenevän talouden näkymissä. Hautaustoimilain mukaan evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta tai seurakuntayhtymä voi periä maksuja hautasijan luovuttamisesta, hautaamiseen liittyvistä palveluista ja haudan hoidosta. Maksut saavat olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruiset. Maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille, joilla on oikeus tulla haudatuksi seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautausmaalle. Maksuista voi myöntää kokonaan tai osittain vapautuksen, jos vainaja on ollut rintamaveteraani, tai siihen rinnastettavasta syystä. Maksuvapautus voi koskea myös rintamaveteraanin puolisoa. Hautaustoimilaki mahdollistaa myös erisuuruisten haudanlunastushintojen ja hautaamiseen liittyvien toimenpidemaksujen perimisen. Tämä on mahdollista niiden vainajien hautaamisen yhteydessä, joilla ei ole koti-