AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu



Samankaltaiset tiedostot
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Lataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo. Lataa

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

Psykoositietoisuustapahtuma

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Mielenterveyden häiriöt

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

AFASIAKUNTOUTUSTA KOSKEVA POHJOISMAINEN KANNANOTTO

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Rakastatko minua tänäänkin?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa

Lataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Parkinsonin tautiin liittyvä masennus yleistä

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Valtimotaudin ABC 2016

Mielenterveys työelämässä

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Kysely lähetettiin postikyselynä Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Melu (buller, noise)

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v (15)

Lataa Masennustarinoita - Kari Saarinen. Lataa

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Traumat ja traumatisoituminen

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Perustietoa masennuksesta

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

AVH yhdyshenkilökoulutus Salla Seppänen, koulutusjohtaja Terveysalan laitos Mikkeli

Loimaan. Perhepalvelut

Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Lataa Afasia. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Afasia Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Kansalaiskysely Mäntsälä + kaikki

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Transkriptio:

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi

Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin 33-41% aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista kärsii masennuksesta Hackett et al. Stroke 2005 Robinson & Spalletta Can J Psychiatry 2010

Masennus sairastumisen jälkeen voi olla reaktio? toimintakyvyn muutoksiin äkilliseen, vakavaan sairastumiseen oire aivojen vaurioitumisesta sinänsä? mielialaa säätelevien rakenteiden ja ratojen vaurioituminen monoamiinivälittäjäainejärjestelmien vaurioituminen sytokiniinien, geenien merkitys? monitekijäinen tila

Mitä masennuksesta seuraa? heikompi elämänlaatu merkitys saattaa jopa ylittää toimintakykyhaitan heikompi kuntoutuminen ja toimintakyky myös kognitiivisen suorituskyvyn heikkeneminen riippumatta monista taustatekijöistä ja aivohalvausoireiden alkuoireiden vakavuudesta lisääntynyt terveyspalvelujen käyttö lisääntynyt kuolleisuus Brodaty et al. 2007, Ellis et al. 2010, Jia et al. 2006, Naess et al. 2010, Pan et al. 2008, Pohjasvaara et al. 2001, Willey et al. 2010, Williams et al. 2004

Ketä masennus uhkaa ja milloin? Missä vaiheessa sairastumisen jälkeen masennusta esiintyy? Millainen on masennuksen kulku? Mitkä tekijät liittyvät masennukseen eri vaiheissa sairastumisen jälkeen? Mitkä tekijät ennustavat masennusta?

Masennuksen taustatekijät aivoinfarktioireiden vakavuus ja/tai toimintakyvyn heikkous yksinasuvuus, sosiaalisen tuen puute aiempi masennushistoria Mahdollisia tekijöitä sukupuoli ikä koulutustaso persoonallisuustekijät vaurion paikka Hackett & Anderson Stroke 2005

Aika vaikuttaa toipumiseen ja kuntoutumiseen haitan määrään elämäntilanteeseen tietoisuuteen oireista ja niiden vaikutuksista sopeutumisen kulkuun Masennuksen kulusta aivohalvauksen jälkeen on ollut vähän tietoa. Aikatekijä on yksi syy erilaisiin arvioihin depression esiintyvyydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä.

1½ vuoden seurantatutkimus Berg et al. Stroke 2003 Potilaat 100 perättäistä ensimmäisen aivoinfarktinsa saanutta, korkeintaan 70-vuotiasta HYKS:n neurologian klinikalle otettua potilasta ikä 55 (+ 11) vuotta 68 miestä, 32 naista oikea hf 38, vasen hf 42, aivorunko/pikkuaivoalue 20

Tutkimusajankohdat akuuttivaihe (2 vkoa), 2, 6, 12 ja 18 kk Menetelmät masennus: DSM-III-R, BDI oireiden vaikea-asteisuus SSS, toimintakyvyn haitta BI, kattava neuropsykologinen tutkimus

Masennuksen kulku Lievä masennusoireilu (BDI > 10) oli yleistä koko seurannan ajan, mutta vakava masennus (DSM-III-R) lisääntyi akuutti 2 kk 6 kk 12 kk 18 kk BDI > 10 27 29 23 24 26 major 6 8 9 11 16 Ainakin kerran seurannan aikana BDI-kriteeri ylittyi 54 prosentilla potilaista ja vakavan masennustilan kriteerit 26 prosentilla

sairastettu aivoinfarkti lisää masennusriskiä vielä 2-5 vuoden päästä sairastumisesta Chausson et al. 2010, Schepers et al. 2009

Masennus alkaa varhain kaikista jossain vaiheessa masentuneista 50 % oirehti jo kahden viikon päästä 75 % 2 kk kuluessa 88 % 6 kk kuluessa vain 12 % oirehti ensi kertaa vasta 12-18 kk päästä sairastumisesta

Masennus kroonistuu herkästi Akuuttivaiheessa (noin 2 viikkoa) ja /tai 2 kk kohdalla masentuneista (BDI > 10) 46 % oli edelleen vähintään lievästi masentuneita 1v ja/tai 1½ v päässä sairastumisesta ½ vuoden kohdalla masentuneista 67 % oli edelleen masentunut 1v ja/tai 1 ½ vuoden kuluttua sairastumisesta

Masennus siis oirehtii tyypillisesti jo ensimmäisten sairastumisen jälkeisten viikkojen aikana, ja valtaosalla 2 kk kuluessa. Lievät masennusoireet puolen vuoden päästä sairastumisesta jäävät helposti pysyviksi jopa vuosien ajaksi.

Masennukseen yhteydessä olevat tekijät muuttuvat ajan kuluessa alussa korkeampi ikä mahdollisesti yksinasuvuus vaurion paikka ei ollut suoraan yhteydessä masennukseen, mutta vamman vaikeudella merkitystä, jos vamma vasemmassa hemisfäärissä tai aivorunkoalueella, mutta ei, jos se on oikeassa hemisfäärissä käsien motoriikka korreloi, ei SSS ei eroa sukupuolella, afasian olemassaololla

½-1 vuoden päässä sairastumisesta oireiden vakavuudella (SSS) on selvä yhteys masennusoireiluun myös kognitiivisen suorituskyvyn vaikeudet nousevat selvemmin esille, mutta eivät mallissa yltäneet itsenäiseksi masennuksen selittäjäksi oireiden vakavuuden merkitys väheni tämän jälkeen

1½ vuoden päästä miehet kärsivät naisia useammin masennuksesta alkuvaiheen oireet kroonistuivat useammin miehillä kuin naisilla (54 % vs. 27 %) kaikki 5 sairastunutta, jotka oirehtivat ensi kertaa 1-1½ vuoden päästä sairastumisesta, olivat miehiä masennus yleensä naisilla tyypillisempää, mutta aivohalvausten yhteydessä ero ei ehkä ole niin selvä onko miesten riski nimenomaan pidemmässä seurannassa? (myös esim. Burvill et al. 1995 Schepers et al. 2009,)

Voidaanko jo alkuvaiheessa ennustaa masennuksen kehittymistä? oireiden vakavuus ennusti 12 kk masennusta, mutta mallilla saatiin vain 11% selitysosuus kun alkuvaiheen BDI lisättiin, malli selitti 35% miessukupuoli ennusti 18 kk masennusta, mutta mallilla saatiin vain 12% selitysosuus kun alkuvaiheen BDI lisättiin, malli selitti 42% Masennus tulisi arvioida jo alkuviikkoina ja/tai 1-2 kuukauden päästä sairastumisesta.

Omaisen masennus puolison tai muun läheisen äkillinen vakava sairastuminen kriisi elämänmuutokset ja avuntarve kuormittavat stressioireita jopa 3-5 vuotta Jones et al. 2000, Visser-Meily et al. 2008 omaisen mahdollinen uupumus ja masennus sekä heikentävät omaisen elämänlaatua ja terveyttä että vaikuttaa potilaan kuntoutumiseen ja mielialaan Carod-Artal et al. 2009, Klinedinst et al. 2009

Omaisten masennuksen esiintyvyys Berg et al. 2005 BDI > 10 kaikki puolisot muut akuutti 33 % 38 % 19 % 6 kk 30 % 34 % 21 % 18 kk 30 % 33 % 23 %

Omaisen masennuksen selittäjät Alkuvaiheessa potilaiden oireiden vaikeaasteisuus/toimintakyvyn haitta ja ikä olivat merkitseviä itsenäisiä selittäjiä ½ v ja 1½ vuoden seurannassa alkuvaiheen BDI oli tärkein masennuksen ennustaja alkuvaiheen BI korreloi omaisen myöhempäänkin masennukseen, mutta oireiden vaikeus ei ollut itsenäinen selittäjä 1½ vuoden seurannassa puolisoiden kohdalla korkeampi ikä vaikuttaa

Omaisten BDI alkuvaiheessa ja 18 kk päästä sairastumisesta 100 80 60 40 BDI<10 BDI>10 BDI>20 20 0 BDI < 10 BDI > 10 Depressiiviset oireet alkuvaiheessa

Omaisen uupumus 38 % puolisoista oli uupunut 6 kk päässä puolison sairastumisesta, 29 % 1½ v. päästä 6 kk kohdalla ADL-avuntarve ja omaisen naissukupuoli (47 % vs. 8 %) ja masennus liittyivät uupumukseen 1½ vuoden päässä sairastumisesta masennus keskeinen uupumuksen selittäjä

Johtopäätökset Aivohalvauspotilaiden masennus tulisi arvioida pian sairastumista seuraavan akuuttivaiheen jälkeen, ja seurannan tulisi jatkua riittävän kauan. Aivohalvauspotilaiden omaisten hyvinvoinnin arvioinnin olisi hyvä kuulua kuntoutussuunnitelmaan.