Perustietoa masennuksesta
|
|
- Maija-Liisa Hovinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Perustietoa masennuksesta
2 Sisällysluettelo TIETOA MASENNUKSESTA 4 Masennuksen syyt 4 Masennuksen oireet 5 Masennuksen muodot 6 MASENNUKSEN HOITO 8 OMAISEN HUOLI 12 Kuinka tuen läheistäni uupumatta itse? 14 Mikä auttaa omaista jaksamaan? 15 OMAISTEN TARINAT 19 Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry Hämeenkatu 25 A, 3. ja 6. krs Tampere omaisneuvonta@finfamipirkanmaa.fi Äidin tarina 19 Puolison tarina 22 finfamipirkanmaa.fi 2 3
3 TIETOA MASENNUKSESTA Masennuksen oireet Masennuksen syyt Masennuksen kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät, ja sille on harvoin löydettävissä yhtä ainoaa selittävää syytä. Taustalta voi löytyä esimerkiksi jokin elimellinen syy tai traumaattinen kokemus, kuten koulukiusatuksi tuleminen. Myös jotkin suuret elämänmuutokset, kuten ero tai lapsen saaminen voivat laukaista masennuksen. Tärkeää on myös tunnistaa pitkittyneet kuormittavat elämäntilannetekijät, kuten parisuhdeongelmat tai pitkittynyt työttömyys. Henkilöillä, joiden läheinen sairastuu psyykkisesti, on kohonnut riski sairastua itse masennukseen. Joillakin voi olla masennukseen perinnöllinen taipumus, jolloin se saattaa yllättää myös tavanomaisessa elämänvaiheessa. Tekijöiden osuus voi vaihdella yksilöllisesti. Tavallisimpia masennusoireita ovat masentunut mieliala suurimman osan ajasta, voimattomuus ja poikkeuksellinen väsymyksen tunne. Masentunut menettää kiinnostuksen ja mielihyvän kokemuksen niihin asioihin, jotka ovat aiemmin kiinnostaneet ja tuottaneet mielihyvää. Olo voi tuntua tyhjältä. Sairastuneella voi olla eriasteisia pelkotiloja, syyllisyyden ja arvottomuuden tunteita sekä itsetuhoisia ajatuksia. Masennus voi ilmetä myös monimuotoisina ruumiillisina oireina, kuten kivun tuntemuksina, ruokahaluttomuutena, painon nousuna/alenemisena tai unihäiriöinä. Joskus fyysiset oireet voivat peittää masennuksen tunteen. Masennusoireilla on myös havaittu olevan yhteyttä huonoon terveydentilaan, riittämättömäksi koettuun sosiaaliseen tukeen ja huonoon taloudelliseen tilanteeseen. Masentunut henkilö ei välttämättä jaksa On luonnollista kokea vastoinkäymisissä ja huolehtia itsestään tai lähimmäisistään. menetyksissä surunkaltaisia tunteita. Mikäli Hän saattaa vaikuttaa negatiiviselta ja ärtyisältä, sureminen kuitenkin pitkittyy viikoiksi, voidaan jolloin vuorovaikutus voi vaikeutua. puhua jo masennussairaudesta, mikä Masennuksen ennaltaehkäisyn kannalta on vaatii asianmukaista hoitoa. Hoitamattomana tärkeää tunnistaa ja keskittyä niihin tekijöi- masennus vaikuttaa heikentävästi ihmisen hin, jotka tuottavat itselle hyvää oloa. Nämä toimintakykyyn ja alkaa hallita koko elämää. voivat liittyä vaikkapa merkityksellisiin ih- 4 5
4 missuhteisiin tai itselle tärkeisiin asioihin. Useiden tutkimusten mukaan myös luonnossa liikkumisen on todettu laskevan stressihormonitasoa ja nostavan ihmisen mielialaa. Masennuksen muodot Masennus voi olla lievää, pitkäkestoista masennusta (dystymia), joka on alkanut jo nuorella iällä ja kehittynyt aikuisikään saakka hitaasti. Raja lievien masennusjaksojen ja normaalin olotilan välillä saattaa olla liukuva. Masentunut itse voi olla tottunut oireisiin niin, että hän kokee ne enemmänkin tunteena kuin sairautena. Keskeisimpiä pitkäkestoisen masennuksen oireita ovat pitkäaikaiset univaikeudet, energian puute, keskittymisvaikeudet, jaksamattomuus, matala itsetunto ja mielihyvän kokemuksen katoaminen. Oireista huolimatta selviytyminen päivittäisistä toiminnoista on yleensä tilanteeseen nähden sujuvaa ja masentunut henkilö pystyy yleensä lievempimuotoisessa masennuksessa työskentelemään tai opiskelemaan, vaikka se vaatisikin ylimääräistä ponnistelua. Keskivaikeassa masennuksessa tulevaisuus saattaa näyttää toivottomalta ja näköalattomalta. Työ- ja toimintakyky ovat siinä määrin alentuneet, että voidaan tarvita pitkääkin sairaslomaa toimintakyvyn palautumiseksi. Vaikeaan masennukseen voi liittyä edellisten ohella myös psykoottisia oireita, kuten aistiharhoja ja harhaluuloja. Kuolemaan liittyvät ajatukset ovat tavallisia. Harhaluuloille ominaista on, että ne eivät ole täysin mahdottomia tai eriskummallisia, vaikka saattavat olla hyvin synkkiä. Usein vakavaa masennusta sairastava voi tarvita sairaalahoitoa. 6 7
5 MASENNUKSEN HOITO Masennus itsessään sekä siihen liittyvä häpeän tai syyllisyyden tunne saattavat estää tai pitkittää masennuspotilaan hoitoon ohjautumista. Mahdollisimman varhainen väliintulo ehkäisee masennuksen pitkittymistä ja kroonistumista, jolloin myös masennuksen hoitaminen on helpompaa. Lievät ja keskivaikeat masennukset on mahdollista hoitaa perusterveydenhuollossa eli terveyskeskuksissa sekä työterveyshuollossa. Vaikeat masennukset sekä monihäiriöiset, psykoottiset ja itsemurhavaarassa olevat potilaat on syytä hoitaa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Masennuksen hoito suunnitellaan jokaiselle potilaalle yksilöllisesti, ja se perustuu potilaan oireisiin sekä perhe- ja muun elämäntilanteen selvittämiseen. Masennuksen omahoito voi tuntua masentuneesta henkilöstä hankalalta, sillä sairaus on saattanut viedä lähes kaiken energian sekä heikentää oleellisesti omaa toimintakykyä. Omahoidolla on kuitenkin keskeinen merkitys sairauden voittamisessa. Potilasta tulisi pyrkiä kannustamaan toipumista ja kuntoutumista tukeviin toimintoihin kuten liikuntaan. Säännöllisen liikunnan on todettu niin ennaltaehkäisevän masennuksen syntyä kuin hälventävän potilaan masennusoireita lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa yhtä tehokkaasti kuin lääkehoidon. Liikunnan lisäksi myös itselle mielekkäiden asioiden tekeminen, yhteydenpito ystäviin, myönteisen ajattelun lisääminen sekä vertaistuki ovat tapoja pyrkiä lievittämään masennusoireita. Myös varomerkkien tunnistaminen on tärkeää, jotta sairauden uusiutuessa hoitoon ohjautuminen tapahtuisi mahdollisimman nopeasti. Lääkehoito on sitä tärkeämpi, mitä vakavammasta ja pidempään kestäneestä masennustilasta on kyse. Lievien ja keskivaikeiden masennusten hoitomuotona voidaan käyttää psykoterapiaa tai lääke- 8 9
6 hoidon ja psykoterapian yhdistelmää. Vaikeissa masennuksissa on aina syytä käyttää masennuslääkehoitoa ja psykoottisessa masennuksessa masennuslääkkeen rinnalle määrätään usein myös psykoosilääkitys. Keskusteluissa käydään läpi masennusta ylläpitäviä mielikuvia, vuorovaikutus- ja ajattelumalleja, tunne-elämää, minäkäsitystä ja toimintatapoja. On tärkeää vahvistaa masentuneen potilaan itsetuntoa ja toivoa. Epäkohtien sijaan tuleekin keskittyä potilaan voimavaroihin sekä toimintakyvyn tukemiseen ja parantamiseen. Lääkehoidolla pyritään poistamaan tai helpottamaan potilaan masennusoireita ja pitämään yllä potilaan toimintakykyä. Joskus voidaan joutua kokeilemaan useaa eri lääkettä, jotta potilaalle löytyisi sopiva lääkitys ja oikea annostus, joka tehoaisi oireisiin ilman pahoja sivuvaikutuksia. Noin kaksi kolmasosaa lääkehoitoa säännöllisesti käyttävistä masennuspotilaista saa selvän lääkevasteen 4-6 viikon kuluessa. Täysin oireettomiksi tulee noin puolet käyttäjistä. Keskusteluapu on tärkeä osa masennuksen hoitoa. Joskus apua voi saada muutaman kerran tutkimuskäynneistä, joissa masennuksen taustoja ja sitä ylläpitäviä tekijöitä selvennetään. Monet eri psykoterapiamuodot tulevat kyseeseen sen mukaan, mitkä ajankohtaiset ja aikaisemmat elämäntilannetekijät masennuksen taustalla ovat. Aivojen sähköhoitoa, ECT (electroconvulsive therapy) käytetään vaikeissa psykoottistasoisissa masennustiloissa sekä silloin, kun potilaan itsemurhariski on korkea. Sähköhoito on tehokas hoitomuoto, ja sillä saadaan nopeita hoitotuloksia. Nukutuksessa tapahtuva hoito on kivutonta ja potilaalle täysin turvallista. Hoitokerrat ovat lyhyitä ja hoitoa annetaan tavallisesti 2-3 kertaa viikossa yhteensä noin 4-16 kertaa. Myös muita kevyempiä aivojen sähköstimulaatiohoitoja on joko käytössä tai tutkimusvaiheessa. Masennustilasta toipumisen jälkeen potilaan hoitoa ja seurantaa tulee jatkaa noin puolen vuoden ajan, sillä masennuksen uusiutumisriski on suuri. Mikäli lääkehoitoa on käytetty, sitä jatketaan vähintään puoli vuotta oireiden poistumisen jälkeen. Oireiden uusiutumisriskin vuoksi lääkehoito tulee lopettaa asteittain yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa. Toistuvassa masennuksessa voi olla suositeltavaa lääkityksen pitkäaikainen ylläpitohoito
7 OMAISEN HUOLI Masennus on omaisten kannalta yksi kuormittavimmista mielenterveyden häiriöistä, sillä se voi olla joskus vaikeasti tunnistettavissa. Noin joka viides suomalaisista sairastuu keskivaikeaan tai vaikeaan masennukseen. Jos ajatellaan, että jokaisella sairastuneella on ainakin kaksi omaista, niin tällöin masennus koskettaa yli puolta miljoonaa suomalaista omaista. perheessä lisää omaisen riskiä sairastua itse masennukseen. Sairastumiseen liittyy usein myös häpeän tunteita, sillä kaikesta tiedosta ja asenteiden muutoksesta huolimatta psyykkiseen sairauteen liittyy pelko leimautumisesta eli stigmasta. Masentuminen tapahtuu usein vähitellen, jopa pitkän ajan kuluessa. Omaiset saattavat huomaamattaan sopeutua tilanteeseen ja ahdistus, toivottomuus ja vihamielisyys voivat leimata koko perheen tunneilmapiiriä. Avun hakeminen voi viivästyä, sillä sairastunut voi kieltäytyä avun vastaanottamisesta tai voi olla vaikea tietää, mistä apua olisi saatavilla. Joskus toiveissa on myös, että hankala tilanne ratkeaisi itsestään. Omaisen huoli läheisen selviytymisestä ja huolenpito hänen hyvinvoinnistaan voi johtaa oman hyvinvoinnin laiminlyömiseen. Pitkään jatkuneessa kuormittavassa tilanteessa myös muiden perheenjäsenten riski sairastua masennukseen kasvaa. Useampi psyykkisesti sairastunut henkilö 12 13
8 Kuinka tuen läheistäni uupumatta itse? Omainen voi kannustaa sairastunutta arjen rutiineihin, omatoimisuuteen ja mukavien asioiden tekemiseen. Sairastunut voi olla haluton toimimaan ja joskus voi olla vaikea arvioida, mistä asioista läheinen kykenee itse suoriutumaan ja missä hän tarvitsee toisten apua. Paraneminen ei välttämättä tapahdu nopeasti ja sairaus voi myös uusiutua. Sairauteen liittyy väsymystä, voimattomuutta ja aloitekyvyttömyyttä eikä masennus väisty ryhdistäytymällä. Joskus pienikin sairastuneen toiminnan muutos voi olla merkki alkavasta toipumisesta ja sairastunut kykenee vähitellen ottamaan osaa tavallisiin arjen toimintoihin. Vuorovaikutuksessa olisi huomioitava toisen yksilöllisyys: vahvuudet ja mahdolliset haasteet. Kysy, mitä toinen ajattelee ja tuntee. Osoita, että kuuntelet häntä. Käytä minä viestejä, kuten olen huolissani sinun voinnistasi. Vältä liiallista kriittisyyttä ja anna myönteistä palautetta sekä pidä yllä toivoa. Tue säännöllistä lääkkeiden ottoa. Rajojen asettaminen ei ole aina helppoa ja siihen voi liittyä ristiriitaisia tunteita. Vaarana voi myös olla, että omainen näkee läheisensä vain sairauden kautta ja tulkitsee normaalin käytöksen sairaudesta johtuvaksi. Ihminen voi käyttäytyä stressitilanteessa tai emotionaalisessa rasituksessa siten, että sen voi sekoittaa sairaudesta johtuvaksi tai sairauden pahenemiseksi. Siksi on tärkeää, ettei tee liian hätiköityjä johtopäätöksiä. On myös tärkeää tiedostaa, että masentunut ei voi joka asiassa kätkeytyä sairautensa taakse ja selittää ehkä epäsopivaakin käytöstään sairaudesta johtuvaksi. Älä ota kaikkea vastuuta sairastuneelta itsellesi. Aikuisella sairastuneella on aikuisen velvollisuudet. Hänellä on vastuu itsensä hoitamisesta. Huolenpitotehtävän rajaamista voi vaikeuttaa omaisen omat syyllisyydentunteet tai pelko siitä, että läheisen tilanne pahenee, mikäli omainen ei ole itse paikalla. Voit tukea läheistäsi, mutta et ole hänen hoitajansa. Jos olet huolissasi läheisesi jaksamisesta ja terveydestä, on hyvä varata aika lääkärille. Jos läheinen on sekava tai hänellä on itsemurha-ajatuksia ja tilanne vaikuttaa vakavalta, soita yleiseen hätänumeroon. Mikä auttaa omaista jaksamaan? Kun masennukseen sairastunut saa diagnoosin, se on tavallaan helpotus. Nyt hänen on mahdollista saada hoitoa ja kun
9 toutusta. Myös omainen kaipaa tässä tilanteessa tietoa masennuksesta, sen hoidosta ja terveydenhuollon tarjoamista palveluista. Omaisen ymmärrystä sairaudesta lisää, jos hän saa tietoa sairastuneen läheisen tilanteesta ja sairaudesta sekä siitä, miten hän itse voi tukea läheisen toipumista. Yleensä tieto myös helpottaa sairauden mukanaan tuomaa epätietoisuutta ja ahdistusta. Omaisen stressioireiden tunnistaminen ja hallitseminen ajoissa on tärkeää. Yleisiä reaktioita stressiin ovat unihäiriöt, kohonnut verenpaine, ruokahalun muutokset, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, ahdistuneisuus ja päihteiden väärinkäyttö. Näihin oireisiin kannattaa hakea apua omalääkäriltä tai työterveydestä. Jo tilanteesta puhumisen on todettu helpottavan omaisen kuormittuneisuutta. Yleiset stressinhallintakeinot auttavat myös omaista jaksamaan: Terveelliset elämäntavat (uni, ravinto, liikunta, rentoutuminen) Positiivinen asenne, myönteinen ajattelu, huumori Harrastukset, opiskelu, järjestötoiminta Arjen pienet ilot Sosiaaliset suhteet (ystävät, sukulaiset, työkaverit) Kohtuullisten odotusten asettaminen Oikeus omiin tarpeisiin ja tunteisiin sekä niiden tunnistaminen Vertaistuki 16 17
10 Omainen voi löytää uusia ratkaisuja arkielämän ongelmiin myös vertaistuen avulla. Vertaistuki on kokemusten jakamista samankaltaisia asioita kohdanneitten ihmisten kesken. Mielenterveysomaisten yhdistykset järjestävät tukitoimia omaisille muun muassa omaisneuvonnan ja vertaistukiryhmien ja -kurssien muodossa. Lisätietoja yhdistysten toiminnasta saa ottamalla yhteyttä oman alueen omaisjärjestöihin. Omaisen on hyvä tietää, että: mielenterveys- ja/tai päihdeongelma ei ole omaisen syy eikä hän kykene sitä parantamaan omaisella on oikeus omaan elämään, ajatuksiin ja mielipiteisiin omainen voi saada tukea omaan jaksamiseensa omainen on vastuussa omasta hyvinvoinnistaan omainen, joka voi hyvin, on paras tuki myös läheiselleen. OMAISTEN TARINAT Äidin tarina Perheemme elämässä oli tapahtunut suuria muutoksia hieman ennen kuin nuori siirtyi yläkouluun. Hänen käytöksensä muuttui vähitellen: luvattomia poissaoloja, vetäytyminen omiin oloihin, kaveripiirin kaventuminen oliko kyseessä murrosiän oireita vai mistä oli kyse? Monia kysymyksiä pyöri mielessä
11 Koulussa tilanteeseen puututtiin melko nopeasti ja kouluterveydenhuolto lähti selvittämään asioita. Mukaan tuli melko pian myös sosiaalitoimi, josta nuorelle pyrittiin järjestämään tukea. Sain lähteä nuoren mukaan joihinkin tapaamisiin ja terveydenhoitaja sekä sosiaalityöntekijä keskustelivat henkilökohtaisesti myös minun kanssani. He kuuntelivat vanhemman tuskaa - olisinko voinut tehdä jotain toisin? - ja muistuttivat, että vanhemmat tekevät parhaansa niissä olosuhteissa, joissa he elävät. Tutkimuksissa ei löytynyt mitään fyysistä syytä ja diagnoosina oli keskivaikea masennus. Diagnoosin kuultuani tuli tunnekuohu hämmennys, syyllisyys, häpeäkin. Toisaalta pyrin painamaan tunteet pinnan alle ja olla reippaampi kuin olinkaan. Nuoren sairastuminen oli kova pala ja omien tunteiden ja sairastumisen esille nostamien asioiden käsittelyyn ei alkuvaiheessa ollut voimavaroja. Alkutaival oli selviytymistä arjessa. Alussa avun vastaanottaminenkin voi olla vaikeaa. Nuoren hoito siirtyi perusterveydenhuollon matalan kynnyksen hoitopaikkaan. Sain osallistua muutamiin yhteistapaamisiin. Mielessä oli kysymyksiä: Mitä diagnoosi tarkoittaa?, Mitä vanhempana voin tehdä, jotta voisin omalla toiminnallani tukea nuoren toipumista?, Mistä minä voin saada apua? Keskusteluapua järjestyi psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolta. Sain purkaa mieltäni. Ennen nuoren sairastumista olin löytänyt harrastuksen, joka vei minut liikkumaan luontoon. Siellä saatoin rentoutua. Osallistuin vanhempien ryhmään, mutta nuoren sairauden alkuvaiheessa koin, että voimani eivät riittäneet siihen, että kuuntelen muiden tarinoita. Tärkeä kokemus oli kuitenkin se, että en ollut yksin mietteideni kanssa. Jostain kirjasta luin sitaatin Eivät asiat tee meitä onnettomiksi, vaan se mitä asioista ajattelemme. Yritin pitää sitä yhtenä eteenpäin vievänä voimana. Voisinko katsoa asioita eri näkökulmista? Tulevaisuus vähitellen eteenpäin nuoren pienistä edistysaskelista iloiten. Olen oppinut, että masennuksesta voi toipua. Tukea tarvitsevat sekä sairastunut että hänen läheisensä
12 kaikki asiat jäivät minun hoidettavakseni. Puolison tarina Yli kymmenen vuotta sitten mieheni sairastui vakavaan masennukseen. Meillä oli kolme pientä vilkasta lasta ja arki oli ollut raskasta pitkään. Lapset valvottivat ja heidän käytöksensä oli haastavaa. Arjen haasteita tuli myös ulkopuolisista tekijöistä, kuten vaativasta työelämästä. Mieheni normaali ystävällinen käytös ja puhe muuttuivat minua ja muita ihmisiä kohtaan moittivaksi ja ilkeäksi. Hankalinta oli, kun hän hermostui lastemme äänistä, joita en pystynyt hillitsemään. Sairaslomalle jäätyään mies nukkui lähes koko ajan, eikä jaksanut osallistua kodin töihin. Lääkäri määräsi masennukseen lääkkeitä, joista oli sekä hyötyä, että haittaa. Lääkitys poisti miehen kiukkuisuuden, mutta samalla meni aloitekyky, omatoimisuus ja normaali tunne-elämä. Tilanne oli aivan kauhea, koska terveenä ollessaan mieheni osallistui tasapainoisesti lasten kasvatukseen ja kotitöihin, mutta nyt Väsyin tilanteeseen nopeasti. Sain diagnoosiksi keskivaikea masennus, jota hoidettiin lääkkeillä ja psykoterapialla. Sain apua myös omaisyhdistyksen puolisoille tarkoitetusta vertaistukiryhmästä. Siellä huomasin, etten ole yksin, kun uskalsin kertoa vaikeista tunteista ja elämäntilanteestani avoimesti. Mieheni toipuminen tapahtui vähitellen. Aluksi pienetkin takapakit saivat minut jännittyneeksi ja epävarmaksi. Vähitellen hyvät ajanjaksot kuitenkin pitenivät ja aloin luottaa selviämisen mahdollisuuteen. Vaikka masennus vei työkyvyn useaksi vuodeksi, niin työkyky on palautunut ihan normaaliksi. Masennuksesta oli se hyöty, että minun oli pakko oppia sanomaan ei. Jouduin pohtimaan, mitä elämältä todella haluan. Se opetti myös nöyryyttä. Huomasin, ettei elämää voi hallita. Minulle masentuneen puolison rinnalla pysyminen vaikeina aikoina otti välillä todella koville. Onneksi vertaisilta ja yhdistyksen sekä muiden tahojen työntekijöiltä löytyi uskoa siihen, että selviämme. Nykyään olen onnellinen, että muilta saatu toivo antoi rohkeutta mennä elämässä eteenpäin
13 finfamipirkanmaa.fi Oppaan asiasisällön on tarkistanut psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Klaus Lehtinen.
MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotTietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille
Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?
ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 13.11.2017 Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Tähän otsikko. Tähän kuvateksti. Tunnista omainen! Ota omaisasia puheeksi: Jos lähipiirissäsi on henkilö, jonka päihteidenkäyttö
LisätiedotMieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto
Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotTampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.
Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotOmaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi
Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle
LisätiedotAuttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke
Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
LisätiedotPerhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana
Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotItsemurhan tehneen läheisellä on oikeus
Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotMielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotKUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen
KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotMasennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.
Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotNuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia
Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5
Vertaistukiryhmät nuorille aikuisille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS -RYHMÄ... 6
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotMikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!
Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotMielenterveys työelämässä
Mielenterveys työelämässä 11.6.2009 Mika Vuorela, Mielenterveyden keskusliitto Vastaajat Potilaita 411 kpl 101 ilmoitti sairastavansa skitsofreniaa 85 kaksisuuntaista mielialahäiriötä 104 vakavaa masennusta
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotSkitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus
Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotSuunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä
Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen
LisätiedotMuokkaa opas omaksesi
Xeplion Opas on tarkoitettu avuksi potilaille, joille on määrätty Xeplion -valmistetta. Päiväys: September 2017 Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, FI-02130 Espoo, Finland, Tel +358 20 7531 300, jacfi@its.jnj.com,
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotSidosryhmien vaikuttavuusketju
Sidosryhmien vaikuttavuusketju Syöpäjärjestöjen sopeutumisvalmennuskurssit Suomen Syöpäyhdistys ry Marika Skyttä, kuntoutuksen asiantuntija, tutkija Suvi Pankakoski, projektikoordinaattori Suvi Pankakoski
LisätiedotDiabeteksen psyykkinen kuorma
Diabeteksen psyykkinen kuorma Diabetesosaaja 24.1.2018 Maria Aitomaa (Tmi Maria Aitomaa) psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) 1 Diabeteskuorma on tunnekuorma Ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksen
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotNuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.
Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin
LisätiedotTerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.
LisätiedotOmaisen kohtaamisen prosessi
Omaisen kohtaamisen prosessi www.omaiset-tampere.fi www.omaisetep.fi Läheisen sairastuminen on aina kriisi koko perheelle. Omaisen, jonka läheisellä on mielenterveys- tai mielenterveys- ja päihdeongelmia,
LisätiedotSairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen
Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotMielenterveysbarometri 2015
Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotLiikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä
Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen
LisätiedotOLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?
OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotMitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen
Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen Nuoren asumisen ajankohtaispäivä 2019 Marja Snellman-Aittola, Osaamiskeskus Vahvistamo, HELSINKI, 6.2.2019 Nuorisoalan Osaamiskeskus Vahvistamo Osaamiskeskukset
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotOMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY
OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry
Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN
Lisätiedot