Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa

Transkriptio

1 Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa Avh-yhdyshenkilöiden koulutuspäivät Anne Puumalainen Asiakasprojektipäällikkö, THM DRG Medical Systems

2 Kolme tärkeää asiaa aivohalvauksen sairastamisen jälkeen Kuntoutus Uuden sairastumisen ehkäiseminen (sekundaaripreventio) Hoitoon hakeutuminen, mikäli uusia oireita ilmenee Nämä kolme tulee aina huomioida työskenneltäessä aivohalvauksen sairastaneen kanssa!

3 Aivoverenkiertohäiriöiden hoito terveyskeskuksessa Vuodeosastoilla: akuuttihoidon jälkeinen hoito ja kuntoutus Avohoidossa: avokuntoutus, seuranta ja sekundaaripreventio Ohjaus erikoissairaanhoitoon / ulkopuolisiin kuntoutuspalveluihin Avh-potilaan tehokas hoito terveyskeskuksessa on moniammatillista ja pitkäkestoista

4 Kouvolan terveyskeskuksen avohoidon tuotanto sairaustyypeittäin vuonna 2011

5 Pitkäaikaissairauksien osuus terveyskeskuksen avohoidosta

6 Aivoverenkiertohäiriöiden osuus

7 Avh-potilaiden hoidon työnjako avohoidossa

8 Lähde Avohoidon potilasryhmitys (APR), terveyskeskuksen johdon tietojärjestelmä Kouvolan terveyskeskuksen avohoidon hoitoepisodit vuodelta Lisätietoa:

9 Kuntoutumisen tukeminen osana potilaan kokonaishoitoa Lähtökohtana on kuntoutumista edistävä näkökulma ja asenne kaikessa kuntoutujan hoidossa ja kohtaamisessa Vuodeosastohoidossa osana päivittäistä hoitoa ja toimintaa Lääkityksen toteuttamisessa Suhteissa toisiin ihmisiin Vapaa-ajan vietossa Kuntouttavaan hoitoon sisältyy myös kuntoutujan emotionaalinen tukeminen ja kuntoutujan läheisten ohjaaminen

10 Kuntoutujan ohjaus osana hoitoa Kuntoutujan ohjaus liitetään jokapäiväisiin tilanteisiin, jotka potilas ymmärtää ja kokee mielekkäiksi Ohjaus on oleellinen osa kaikkea hoitoa, ei erillinen toiminto Ohjausta toteutetaan suunnitellusti ja yhteisiä periaatteita noudattaen Ohjaus suunnitellaan kullekin kuntoutujalle yksilöllisesti ottaen huomioon kuntoutujan kokonaistilanne Pääsääntöisesti toimitaan ja ohjataan kuntoutujan halvaantuneelta puolelta Ohjaa kuntoutujan huomiota halvaantuneen puolen käyttöön

11 Lepo ja liikkuminen Paljon vuoteessa olevalla kuntoutujalla hyvästä asennosta huolehtiminen estää lisävaurioiden syntymisen Hyvästä unesta huolehtiminen lisää voimia kuntoutua Toiminnan ja levon vaihtelu osana päivän ohjelmaa Päivällä toimintaa ja liikuntaa voimien mukaan Liikunta yhdistetään päivän normaaliin toimintaan Liikkumisen ohjaus yksilöllisen kuntoutussuunnitelman mukaan

12 Ravitsemus Monipuolinen ravitsemus antaa voimavaroja kuntoutumiseen On tärkeää huolehtia, että toimintakyvyn rajoitukset eivät estä riittävää ravinnon saantia Ruokailut ovat tärkeitä ja kuntoutujan päivään sisältöä tuovia hetkiä Vuodeosastolla ja kotihoidossa ruokailutilanteiden tulisi olla mahdollisimman miellyttäviä kuntoutujan toimintakyvyn rajoitteista huolimatta

13 Nielemisongelmat Yli puolella aivohalvauspotilaista on sairauden akuuttivaiheessa ongelmia nielemisessä, osalle ongelmat jäävät pitkäaikaisiksi Nielemishäiriöön viittaavia oireita: Kasvojen epäsymmetria ja suupielen roikkuminen Vaikeus pitää suuta kiinni ja niellä sylkeä Puheen epäselvyys, äänen heikkous Toistuva ja ponneton yskiminen Nielemishäiriö altistaa aspiraatiolle ja keuhkokuumeelle

14 Nielemishäiriöiden huomioiminen Kyky syödä ja niellä testataan Nielemishäiriöinen kuntoutuja syö aina ohjatusti ja valvotusti Tarvittaessa ruoka soseutetaan sileäksi soseeksi ja neste paksunnetaan Nielemisen ohjaus osana kuntoutusta myös kotona olevalle nielemishäiriöiselle potilaalle

15 Ruokailun järjestämisen periaatteet Pyritään mahdollisimman tavalliseen aikuisen ihmisen ruokailutapaan: Kuntoutuja syö pöydän ääressä, ei vuoteessa Asento on symmetrinen istuma-asento, kädet pöytätasossa, ylävartalo hieman eteenpäin kallistuneena Ruokailuvälineinä käytetään tavallisia, kunkin ruoan edellyttämiä ruokailuvälineitä ja tavallista juomalasia

16 Ruokailun ohjaaminen Mikäli kuntoutuja ei pysty syömään itsenäisesti, syömistä ohjataan Pyritään mahdollisimman omatoimiseen ruokailuun ohjaamalla vaikka kuntoutujan käden liikettä (esimerkiksi kuntoutujan takaa tai sivulta) Ohjaus voi olla myös sanallista Annetaan aikaa rauhalliseen syömiseen Vältetään syöttämistä! Nielemiseen kiinnitetään huomiota ja varmistetaan, että kuntoutuja nielee hyvin ennen kuin hän ottaa suuhun seuraavan ruoka-annoksen

17 Ruokailun jälkeen On hyvä istua vielä minuuttia Tämä estää nk. hiljaista aspiraatiota, mikäli nieleminen on epätäydellistä Pestään hampaat ja / tai huuhdotaan suu

18 Peseytyminen, riisuutuminen ja pukeutuminen Ohjataan sanallisesti ja / tai toiminnallisesti mahdollisimman itsenäiseen toimintaan ja mm. vaatteiden valintaan Tällä tavoin tuetaan kuntoutujan itsemääräämisoikeutta, suunnitelmallista toimintaa, muistia ja havaintokykyä Omien vaatteiden käytön vuodeosastolla on todettu lisäävän mm. virtsaamisen kontrollointia potilailla joilla siinä on vaikeuksia

19 Eritys Aivohalvaus aiheuttaa usein akuuttivaiheessa rakon ja suolen toiminnan häiriöitä Syynä ovat esimerkiksi tuntopuutokset ja kyvyttömyys itse suoriutua Wc:ssä Tällä osa-alueella pyritään aina mahdollisemman normaaliin aikuisen ihmisen toimintaan Kuntoutuja avustetaan WC:hen riittävän usein, vaikka hän ei itse tunnistaisi virtsaamisen tarvetta WC:ssä huolehditaan turvallisesta istuma-asennosta tarvittaessa turvavyöllä Pyritään siihen, että WC:ssä saa olla rauhassa (yksin, jos se on turvallista)

20 Kommunikaatio kuntoutujan kanssa Aivohalvaus aiheuttaa usein ongelmia kommunikointikyvyssä Afasia: puheen tuottamisen ja / tai ymmärtämisen vaikeus Puheen puuromaisuus, äänen voimakkuuden muutokset Häiriöt keskittymiskyvyssä ja muistissa

21 Kommunikointia helpottavia keinoja Rauhallinen ympäristö Vain yksi henkilö puhuu kerrallaan Kohdistetaan puhe suoraan kuntoutujalle Puhutaan kasvot kuulijaan päin Tavallinen äänenvoimakkuus, selkeät ja lyhyet lauseet Annetaan aikaa vastata, kuunnellaan ja pyydetään toistamaan Ei teeskennellä ymmärtämistä!

22 Havaintokyvyn häiriöt Toispuoleinen huomiotta jättäminen Liittyy useimmiten kehon vasemman puolen (aivojen oikean puolen) halvausoireistoon Vaikeuttaa kaikkea toimintaa, koska kehon vasemmalta puolelta ei tule aistiärsykkeitä Lisää tapaturma-alttiutta ja vaikeuttaa toimintakyvyn palautumista Voi olla pitkäaikainen tai pysyvä

23 Muut neuropsykologiset oireet Sekä havaintokyvyn häiriöt että muut neuropsykologiset oireet (kognition ja muistin häiriöt) voivat olla pitkäaikaisia tai pysyviä ja vaikeuttavat toimintakyvyn palautumista Nämä ovat yksilöllisiä oireistoja, jotka pitää huomioida kuntoutusta suunniteltaessa Vaikuttavat mm. siihen, miten potilasta ohjataan arkipäivän tilanteissa ja millaista apua kotona selviytymiseen tarvitaan

24 Mielialan häiriöt Masennus on varsin yleinen liitännäissairaus Vaikeuttaa motivoitumista kuntoutumiseen ja syö voimavaroja Lääkkeellinen hoito on usein tehokasta ja lisää kuntoutujan voimavaroja Äkillisen sairastumisen aiheuttamasta kriisistä toipumista edistävät myös kuntoutujan kuunteleminen, keskustelu ja tukeminen.

25 Sairauden uusiutumisen ehkäisy Uusiutumisen ehkäisyssä on tärkeää, että kuntoutujan Avh-riskitekijät hoidetaan aktiivisesti Verenpaineen hoitotasapaino Diabeteksen hoitotasapino Rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoito Verenohennuslääkitys (Marevan) Muu estolääkitys Tupakoinnin lopettaminen ja kohtuullinen alkoholinkäyttö Liikunta Riskitekijöiden seuranta säännöllisesti ja tarvittaessa hoitolinjan muutos!

26 Miten tunnistan uuden aivohalvauksen? Oireiston vaikeutuminen, toimintakyvyn äkillinen heikkeneminen Tajunnan tason häiriöt Suppea neurologinen status: Puolierot käsien ja / tai jalkojen kannattelussa Käsien puristusvoima Kasvolihasten puolierot Puhehäiriöt Pupillien symmetrisyys Oireiston vaikeutuminen edellyttää aina tutkimusta ja akuuttihoitoa alueen keskussairaalassa

27 Käypä hoito suositus 2011 Aivoinfarkti on osalla sairastuneista krooninen sairaus, jossa toimintakyvyllä on taipumus huonontua iän myötä Toimintakykyä voidaan parantaa avokuntoutuksella kotiutumisen jälkeen ainakin vuoden ajan aivoinfarktin jälkeen

28 Käypä hoito suositus 2011 Kuntoutuksella sairaalasta kotiutumisen jälkeen kotona,,voidaan estää huonoa lopputulosta ja parantaa toimintakykyä Sairastuneille, joiden toimintakyky on heikentynyt, tehdään toimintakyvyn paranemiseen tai ylläpitämiseen tähtäävä kuntoutussuunnitelma, ja sitä tarkistetaan potilaan tilan muuttuessa.

29 Käypä hoito suositus 2011 Kodin ja lähiympäristön muutostöillä ja järjestelyillä edistetään liikkumista ja omatoimisuutta. Vaikeavammaisilla saattaa olla tarve jatkaa vuosia kestävää kuntoutusta kotona selviytymisen tukemiseksi.

30 Yhdyshenkilön rooli? Hoitava ja / tai kuntouttava Hoitoa ja kuntoutusta koordinoiva, moniammatillisen tiimin jäsen Asiantuntija ja kouluttaja Potilaita ja omaisia ohjaava Potilaan edunvalvoja

31 Lähteet Neurologisen ja neurokirurgisen potilaan hoitotyö. Ritva Salmenperä, Sinikka Tuli, Maarit Virta (toim.) Tammi, Helsinki 2002 Aivoinfarkti. Käypä hoito Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

32 Kiitos!