Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Transkriptio

1 Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana

2 Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki / 2

3 Omaistoiminnan tavoitteet Lisätä avoimuutta mielenterveysongelmista puhuttaessa Lisätä tietoa mielenterveyden asioissa Lisätä ja vahvistaa omaisen hyvinvointia sekä tarjota loma- ja virkistysmahdollisuuksia Lisätä omaisten ottamista huomioon yhteistyökumppanina hoitoprosessissa / 3

4

5

6

7

8 Omaisen stressitekijät Heikko taloudellinen tilanne Sairastuneen kanssa asuminen, yksinhuoltajuus, yksin asuminen Läheinen suhde läheiseen ennen sairautta Useampi sairastunut perheessä Sairastumisesta on vähän tai melko vähän aikaa, sairauteen ei ole tottunut / 8

9 Omaisen stressitekijät Sairastuneen huono toimintakyky Tyytymättömyys mielenterveysalan ammattilaisiin Vaikea huolenpitotilanne Omaisen antamat negatiiviset merkitykset huolenpitotilanteelle Vähäiset voimavarat / 9

10 Arjen ongelmatilanteita Ristiriitatilanteita: Toivon ylläpitäminen vs. vakavan sairauden hyväksyminen Kannustaminen vs. Ajan antaminen toipumiselle Itsenäistymisen tukeminen vs. sairastavan mahdollinen halu regressioon Sairastuneen tukeminen kriisissään vs. Omasta jaksamisesta huolehtiminen / 10

11 Omaisen masentuneisuus riski Mielenterveyspotilaiden omaisista 38% sairastuu masennukseen. Kuormittava tilanne altistaa myös muille stressiperäisille sairauksille. Pitkään sairastaneiden omaisista n. 60 %:lla esiintyy psyykkisen kuormittuneisuuden oireita, kuten unettomuutta ja ahdistuneisuutta. Omaisilla, jotka viettävät aikaa psyykkisesti sairastuneen kanssa alle neljä tuntia viikossa, on todettu olevan enemmän voimavaroja kuin muilla omaisilla / 11

12 Kun henkilö sairastuu psyykkisesti Omainen käy läpi samoja tunteita: huoli, pelko, hämmennys, syyllisyys, suru, epätietoisuus, kiukku Herää monenlaisia kysymyksiä: Miksi? Mitä nyt? Tärkeää pohtia oman huolehtimisvastuun rajoja: missä määrin on mahdollisuus elää omaa elämäänsä. Omista tarpeista on huolehdittava ensin / 12

13 Eri omaisryhmien näkökulmat Hoidettaessa yhden ihmisen sairautta, on tärkeää huomioida läheisten ihmisten tilanne. Pelkästään masennus koskettaa Suomessa tällä hetkellä omaista ja läheistä. Sairastuminen vaikuttaa koko lähipiiriin elämään ja hyvinvointiin. Omaisen tilanteeseen vaikuttaa omaissuhde (vanhempi, lapsi, sisarus, puoliso). Eri perheenjäsenillä on erilaiset tehtävät perheessä ja heihin kohdistuvat odotukset erilaisia.

14 Sisarukset omaisina Sisarussuhde yksi pitkäikäisimmistä ihmissuhteista. Erityisen vaikeita ovat tilanteet, joissa sisarukset ovat toisilleen hyvin läheisiä ja vanhempien voimavarat kuluvat sairastuneen lapsen hoitoon. Sisarukset voivat olla vanhempia paremmin tietoisia sairastuneen ajatuksista. Ikääntyviltä vanhemmilta vastuu sairastuneesta voi siirtyä sisaruksille. Sisarukset kantavat ehkä yksin näitä tietoja. Tämä kasvattaa vastuuntunnetta ja huolta / 14

15 Sisarukset omaisina Terveen sisaruksen leimatuksi tulemisen pelosta syntyvä etäisyydenottaminen voi vaikuttaa sisaruussuhteessa pitkään. Sisarukset saattavat kokea ulkopuolisuuden tunnetta suhteessa vanhempiin. Terveet sisarukset saattavat lähentyä. Hyvä pitää huolta, ettei perhe hajoa pienemmiksi yksiköiksi pitkäksi aikaa. Terveiden sisarusten olisi hyvä päästä tutustumaan hoitoon ja saada sairaudesta tietoa / 15

16 Vanhempien tilanne, kun lapsi sairastaa Lapsen ja nuoren masennuksen havaitseminen ja erottaminen normaaleista nuoruuden muutoksista on usein vaikeaa. Syyllisyyden ja häpeän tunteita, jotka vaikeuttavat avun hakemista. Huoli siitä, miten sairastuminen vaikuttaa tulevaisuuteen. Leimautumisen pelko. Kateuden tunne muita perheitä kohtaan / 16

17 Vanhempien tilanne, kun lapsi sairastaa Vanhemmuus hoitajuus Vanhemman tarve tietoon ja oman lapsen tilanteen ymmärtämiseen on suuri. Työnjako vanhempien kesken suhteessa perheen muihin lapsiin. Koko perheen huomioiminen hoidossa auttaa perhettä. Lapsi - aikuinen lapsi / 17

18 Puoliso omaisena Puolison sairaus voi herättää monenlaisia tunteita: esim. epäluuloisuutta, surua, häpeää tai pelkoa. Kumppanuus ja kommunikointi voi kokonaankin loppua, toisen ymmärrys kadota. Roolit parisuhteessa muuttuvat: Arjen vastuut. Vaikutus seksuaalisuuteen (esim. kiinnostuksen puute, lääkitys, hoiva-suhde) / 18

19 Puoliso omaisena Hoidossa perhetapaamiset tärkeitä kokonaiskuvan saamiseksi. Puolisoa helpottaa usein jo diagnoosi ja hoidon alkaminen. Tieto sairaudesta auttaa. Pitkään jatkuessa sairaus voi näkyä kaikilla elämänalueilla. Omat rajat ja jaksaminen tärkeä tunnistaa. Tärkeää löytää voimavaroja vahvistavia asioita. Useiden tutkimusten mukaan juuri puolisoiden kuormittuneisuus on huomattavan korkea (masennus). Väsymys puolison toivuttua / 19

20 Aikuinen lapsi omaisena Vaativa tilanne, sillä oman perheen ja työn lisäksi tulee kannettavaksi vastuu omasta vanhemmasta. Huolenpitotehtävästä voi tulla ristiriitainen tai lähes ylivoimainen, jos suhteessa on jännitteitä ja erityisesti silloin, jos lapsuuteen liittyy vahvoja vaille jäämisen kokemuksia.

21 Omaisen tukeminen Sairastunut kokee usein sairauden omaksi ongelmakseen, johon hakee yksilöllistä hoitoa. Sama siirtyy usein terveydenhuollon ammattilaisten ajatteluun. Omainen saattaa kokea epätietoisuuden ja ulkopuolisuuden tunteita, jos hänelle ei tarjota mahdollisuutta tutustua hoitoon. Koko perheen tapaaminen yhden perheenjäsenen hoidon yhteydessä tukee koko perheen selviytymistä. Omaiset hakevat omaisyhdistyksistä tukea varsin myöhään / 21

22 Psykoedukaatio = Tuen ja ohjauksen antamista sairastuneelle sekä hänen läheisilleen Tavoitteena on tiedon tuella lisätä ymmärrystä psyykkisestä sairaudesta Tiedon tulee liittyä omaisen ja perheen kokemuksiin Päämääränä on vaikuttaa kodin ilmapiiriin sairastuneen kuntoutumista ja läheisten hyvinvointia edistävästi Riittävä tieto ja ymmärrys sairaudesta ja hoidosta vähentävät perheen sisäisiä jännitteitä. Läheisten mukaan ottaminen sairastuneen tukiryhmänä jo hoidon alkuvaiheessa auttaa läheisiä luottamaan hoitoon / 22

23 Tuki- ja neuvonta Neljä työntekijää Tuki- ja neuvontatyöntekijät Omaistyöntekijä Lapsiperhetyöntekijä Ensitiedon ja tuen antaminen, mahdollisuus tulla kuulluksi Yksilö- ja perhetapamiset Puhelinneuvonta

24 Toimintamuodot omaisyhdistyksessä Kurssitoiminta Tieto- ja tukikurssit Perhekurssit Pariskuntakurssit Luentotilaisuudet mm. psykoottinen oireilu ja kuntoutumisen mahdollisuus Virkistys- ja voimavaratoiminta / 24

25 Projektit Paula lapsiperheverkostojen ammatillinen kehittämishanke OPA Perhekeskeisen työmallin kehittäminen mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville henkilöille Ihmeelliset vuodet -ohjelma Vanhemmuusryhmän ohjauskoulutus Opettajien koulutusohjelma (Teacher classroom management) Ryhmätoiminta / 25

26 LÄHTEET: Rita Jähi, Tuija Koponen ja Miia Männikkö: Läheisen rooli ja jaksaminen (kirjassa Heiskanen, Huttunen, Tuulari: Masennus, 2011) Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys ry: Mitä meille nyt tapahtuu? Ensitietoa psyykkisestä sairastumisesta ja läheisten prosessista, 2010 Omaiset mielenterveystyön tukena Keskusliitto ry: Arjessa mukana, omaistyön käsikirja 2009 Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys ry: Psykoedukaation työkirja Berg, Johansson 2003 Stengård Eija, Nyman Markku: Hiljaiset vastuunkantajat / 26

27 Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs Helsinki Puh facebook.com/omaisetuusimaa / 27