VAHENOJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

EURAN KUNTA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS VAHENOJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Selostus koskee 13.1.2015 päivättyä asemakaavan muutosluonnosta Vireilletulo Luonnos nähtävillä Ehdotus nähtävillä......

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaava-alueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaavan muutoksen keskeinen sisältö... 4 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2. Luonnonympäristö... 4 3.1.3. Pohjavesialue... 5 3.1.4. Rakennettu ympäristö... 5 3.1.5. Maanomistaja... 6 3.2. Suunnittelutilanne... 6 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat kaavat... 6 3.2.2. Muut... 8 4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUVAIHEET... 8 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 8 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.3.1. Osalliset... 8 4.3.2. Vireilletulo... 9 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 4.4. Asemakaavan tavoitteet... 9 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet...10 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS...10 5.1. Kaavan rakenne...10 5.1.1. Mitoitus...10 5.1.2. Katu- ja kunnallistekninen järjestely...10 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...11 5.3. Aluevaraukset...11 5.3.1. Korttelialueet...11 5.3.2. Muut alueet...11 5.4. Kaavan vaikutukset...11 5.5. Kaavamerkinnät ja määräykset...11 6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS...12 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus sekä seuranta...12

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Kunta Eura 050 Kylä Isovahe 405 Kortteli 451-461, 466-473 ja 477-479 Puistoa ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Kunta Eura 050 Kylä Isovahe 405 Kortteli 451-461, 466-473 ja 477-479 Erillispientalojen korttelialuetta (AO), asuinpientalojen korttelialuetta (AP), puistoa (VP), lähivirkistysaluetta (VL) ja katualuetta. Asemakaavan muutoksen tunnus: Kaavan laatija REJLERS Oy 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Euran kunnan Vahenojan alueella, keskustan läheisyydessä, Valtatien 12 ja Satakunnankadun välisellä alueella. Asemakaavan muutos koskee Vahenojan rakennuskaava-aluetta. Alueen pinta-ala on noin 15,2 ha. Suunnittelualueen sijainti. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Vahenojan asemakaavan muutos. Voimassa oleva Vahenoja, korttelit 451-479, rakennuskaava on vuodelta 1973. Voimassa olevan kaavan määräykset eivät monelta osin vastaa nykyisen pientaloasumisen tarpeita. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tarkistaa voimassa olevan kaavan määräyksiä ja rakennusoikeuksia vastaamaan nykypäivän tarpeita ja vaatimuksia.

4 1.4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake 2. Asemakaavan muutoskartta 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Asemakaavan poistokartta 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavatoimikunta on kokouksessaan 24.6.2013 19 päättänyt kaavoituksen käynnistämisestä. 2.2. Asemakaavan muutoksen keskeinen sisältö Asemakaavamääräyksiä on muutettu vastaamaan kaavan ja rakennetun ympäristön nykytilaa. Vanhentuneet kaavamerkinnät on muutettu vastaamaan nykyistä ohjeistusta. Kortteleissa 468 ja 471 suurinta sallittua kerroslukua korotetaan lukuun 1⅔ kortteleiden länsipäädyn rakentuneen ympäristön mukaisesti. Osa alueen puistoista osoitetaan kaavassa lähivirkistysalueeksi. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Rakentaminen on mahdollista heti kaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Euran kunnan Isovahen kylässä. Alueen pinta-ala on noin 15,2 ha. Alue on Euran keskustan palveluiden läheisyyteen rakentunut pientalo- ja rivitaloalue, jonka lomassa on hoidettuja puistoalueita. Ilmakuva alueelta Kiinteistötietopalvelu. 3.1.2. Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä Valtaosa suunnittelualueen maaperästä on hiesua ja savea. Suunnittelualueen itäosassa maaperä koostuu kuitenkin karkeasta hiedasta ja alueen pohjoisosassa esiintyy myös hiekkamoreenia. Suunnittelualueen kallioperä koostuu pääosin Satakunnan Jotunialueen hiekkakivestä. Alue sijoittuu kuitenkin osittain myös tasarakeiselle graniittikivivyöhykkeelle. (Lähde: Geologian tutkimuskeskus)

5 Kasvillisuus Suunnittelualue sijaitsee Euran keskustan tuntumassa ja on rakentunutta omakotitaloja rivitaloaluetta. Alueen puistot muodostuvat leikkipaikoista, rakennetuista kummuista ja hyvin hoidetusta nurmikosta, jonka lomassa kasvaa koivuja, mäntyjä ja kuusia. 3.1.3. Pohjavesialue Asemakaavan muutosalue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee kuitenkin suunnittelualueen läheisyydessä, noin 40 metriä suunnittelualueesta lounaaseen. 3.1.4. Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Alue koostuu pääasiallisesti 1970-1980 luvuilla rakennetuista yksikerroksista tiilipientaloista. Alueen pohjoisosassa sijaitsee yhtä kaksikerroksista rivitaloa lukuun ottamatta yksikerroksisia rivitaloja. Latotien varrella on myös puolitoistakerroksisia, jyrkkäkattoisia pientaloja. Näkymä Viljasentieltä. Palvelut Euran keskustan palvelut sijaitsevat kaava-alueen välittömässä läheisyydessä, alueen länsipuolella. Virkistys Alueella sijaitsevat Vahenpuisto ja Latopuisto ovat hyvin hoidettuja puistoja leikki- ja pelialueineen. Myös alueen läheisyydessä on monipuoliset virkistysalueet. Vahenpuisto.

6 Liikenne Suunnittelualueelle liitytään Satakunnankadulta joko Viljasentien, Latotien tai Purotien kautta. Satakunnankadun suuntaisesti suunnittelualuetta rajaa lounaassa Vahenojantie. Pohjoisessa suunnittelualuetta rajaa Takanummentie. Tekninen huolto Alueella on kunnallinen vesi- ja viemärijärjestelmä sekä sähköverkko. 3.1.5. Maanomistaja Suunnittelualueella on kunnan, yritysten sekä yksityishenkilöiden omistamia kiinteistöjä. 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat kaavat Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön 30.11.2011 vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaava on saanut lainvoiman 13.3.2013 korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Maakuntakaava kumoaa alueella voimassa olleen seutukaavan. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Muut aluetta koskevat merkinnät: Kaupunkikehittämisen kohdevyöhyke (kk). Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan myös niitä vyöhykkeitä, joihin kohdistuu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Matkailun kehittämisvyöhykettä (mv-2). Merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joihin kohdistuu merkittäviä matkailun kehittämistarpeita. Merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Ote Satakunnan maakuntakaavasta (1:100 000). Punainen rengas kuvaa suunnittelualueen sijaintia.

7 Yleiskaava Euran keskustan oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa 2010 alue on osoitettu AP- ja VL- alueille. Pientalovaltainen asuinalue (AP). Asuntoalue, jossa asuminen sijoittuu rivi- tai omakotitaloihin. Lähivirkistysalue (VL). Alue on tarkoitettu päivittäiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön tai suojaviheralueeksi. Alueelle on osoitettu myös kevyen liikenteen väylä. Ote Euran keskustan oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta 2010. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Vahenoja, korttelit 451-479, rakennuskaava, joka on vahvistettu Turun ja Porin lääninhallituksessa 20.8.1973. Kaavamuutos koskee kortteleita 451-461, 466-473 ja 477-479. Korttelit 462 465 ja 474 476 on ajanmukaistettu Kirkonkylänmäen asemakaavamuutoksen yhteydessä v. 2003. Alue on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa AO 1, AO 2, AOR ja P -alueiksi. Enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialue, jossa kullekin rakennusalalle saa rakentaa enintään 300 m 2 kerrosalaa (AO 1 ). Enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialue, jossa korttelisuunnitelman mukaan kullekin rakennusalalle saa rakentaa enintään 200 m 2 kerrosalaa (AO 2 ). Rivitalojen tai erillisten pientalojen korttelialue (AOR). Puistoalue (P). Katualuetta.

8 Ote Euran kaavayhdistelmästä. 3.2.2. Muut Kiinteistö ja tonttijako Euran kunnan alueella kiinteistörekisteriä ylläpitää Maanmittauslaitos. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Pohjakartta Alueen pohjakartta MK 1:2000 on Euran kunnan pohjakartta. Kartta täyttää 23.12.1999 annetun kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Rakennusjärjestys Alueella noudatetaan Euran kunnanvaltuuston 12.12.2011 hyväksymää Pyhäjärviseudun rakennusjärjestystä. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 17.1.2012. 4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Euran kunta laati vuonna 2013 Euran asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnin, jossa tarkasteltiin asemakaavojen toteutumisastetta ja ajanmukaisuutta. Selvityksen yhteydessä Euran kunnan rakennusvalvonta ilmaisi tarpeen Vahenojan rakennuskaavan päivittämiselle. Vahenojan rakennuskaava on vuodelta 1973. Voimassa olevan kaavan merkinnät ja määräykset eivät monelta osin vastaa alueen nykytilaa ja nykyisen pientaloasumisen tarpeita. Tavoitteena on muuttaa asemakaavan merkinnät ja määräykset vastaamaan toteutunutta ympäristöä sekä nykypäivän pientalo- ja rivitaloasumisen tarpeita. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatoimikunta on päättänyt alueen kaavoituksen käynnistämisestä 24.6.2013 19. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat, käyttäjät ja kaikki, joiden elämään ja oloihin kaavalla saattaa olla vaikutuksia.

9 Osallisia: - alueen maanomistajat ja lähialueiden asukkaat - paikallisyhdistykset - Euran kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa hanke koskee - Varsinais-Suomen ELY -keskus 4.3.2. Vireilletulo Ilmoitus kaavamuutoksen vireilletulosta kuulutetaan paikallislehdessä ja kunnan verkkosivuilla www.eura.fi. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä kunnantalolla ja kunnan verkkosivuilla koko kaavaprosessin ajan. Kaavamuutosluonnoksen nähtävilläolosta kuulutetaan paikallislehdessä ja kunnan verkkosivuilla. Osalliset voivat esittää mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti kaavan muutosluonnoksesta sen nähtävilläolon aikana. Saadun palautteen pohjalta laadittu asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Nähtävillepano kuulutetaan paikallislehdessä ja ehdotus on nähtävillä Euran kunnantalolla kolmenkymmenen (30) päivän ajan. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavamuutoksesta sen nähtävilläolon aikana (MRA 27 ). Kaavamuutosehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan. Euran kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan, minkä jälkeen kaavaan tyytymätön voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan muutosluonnoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa asemakaavan muutosehdotuksen oltua julkisesti nähtävillä. 4.4. Asemakaavan tavoitteet Kunnan tavoitteet Kunnan tavoitteena on muuttaa nykyisen asemakaavan merkintöjä ja määräyksiä vastaamaan alueen nykytilaa ja sen tarpeita. Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otetaan huomioon asemakaavoituksessa siinä määrin kuin kaavamuodon tehtävä edellyttää ja mahdollistaa. Vahenojan asemakaavan muutoksessa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, mutta tarkemmin kaavoituksen lähtökohtia ohjaavat Satakunnan maakuntakaava, Euran keskustan osayleiskaavan ollessa oikeusvaikutukseton. Lisäksi asemakaavaa tarkastellaan yleiskaavan sisältövaatimusten pohjalta. Asemakaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä on vaalittava eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset.

Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavan sisältövaatimukset on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä. Sen mukaan yleiskaavassa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueet (AO 1 ja AO 2 ) osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO), rivitalojen tai erillisten pientalojen korttelialue (AOR) osoitetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Puistoalueista (P) osa osoitetaan edelleen puistoiksi (VP) ja osa lähivirkistysalueiksi (VL), jolloin alueiden hoitotaso on mahdollista järjestää paremmin vastaamaan alueiden olosuhteita ja tarkoitusta. 10 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Asemakaavamuutoksen pinta-ala on noin 15,2 ha. Alueen eri osien mitoitus esitetään tarkemmin liitteenä olevassa seurantalomakkeessa. LIITE 1. Kortteleihin on merkitty rakennusalan rajat määräävinä ja osalla tonteista lisäksi ohjeellisina. Enimmäisrakennusoikeudet on esitetty tonteilla kerrosalaneliömetreinä. Tonttijako on esitetty ohjeellisena. Pientalojen tonteilla on varattava 2 autopaikkaa asuntoa kohden ja rivitalojen korttelialueilla 1,2 autopaikkaa asuntoa kohden. Erillispientalojen korttelialueiden (AO) suurin sallittu kerrosluku on suurimmassa osassa kortteleita I (yksi) ja enimmäiskerrosala 200 k-m 2 tai 300 k-m 2 riippuen tontin koosta. Kortteleissa 468 ja 471 suurin sallittu kerrosluku on 1⅔ kortteleiden länsipäädyn rakentuneen ympäristön mukaisesti. Asuinpientalojen korttelialueiden (AP) suurin sallittu kerrosluku on II (kaksi). Enimmäiskerrosala vaihtelee tontin koosta riippuen välillä 500 k-m 2-1500 k-m 2. Asemakaavamuutoksen pinta-ala yhteensä Aluevaraukset AO yhteensä AP yhteensä VL yhteensä VP yhteensä katualue yhteensä 15,24 ha 7,05 ha 3,35 ha 0,78 ha 1,60 ha 2,46 ha 5.1.2. Katu- ja kunnallistekninen järjestely Kaavalla ei ole vaikutusta katu- ja kunnallistekniseen järjestelyyn. Alueelle ei osoiteta uusia katuja.

5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavalla ei ole vaikutusta luonnonympäristöön suunnittelualueella. Kaavassa on säilytetty alueelle osoitetut viheralueet. Kaavaratkaisu tukee valtiollisia alueidenkäyttötavoitteita elinympäristön laadun osalta. Yleiskaavallisten sisältövaatimusten toteutuminen Kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa yleiskaavan sisältövaatimusten suhteen. Alueelle osoitettu asuminen sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta suotuisasti lähellä ympäröiviä asuinalueita ja palveluita. Asuinkortteleiden ja rakennusoikeuksien tarkastaminen parantaa asumisen tarpeita alueella. Kaavaratkaisu ei muodosta estettä liikenteen, energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Kaavalla ei ole vaikutusta alueen turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Ratkaisussa otetaan huomioon ympäristön arvot niin, ettei kohtuutonta haittaa ympäristölle aiheudu. Kaava-alueella ei sijaitse rakennetun ympäristön tai maiseman kannalta arvokkaita kohteita tai erityisiä luontoarvoja. Kaavassa on huomioitu asuinalueiden läheisyydessä olevat virkistysalueet sekä ulkoilureittien säilyminen. 11 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue. Asuinpientalojen korttelialue. 5.3.2. Muut alueet Puisto. Lähivirkistysalue. 5.4. Kaavan vaikutukset Vaikutusten arviointi tarkentuu kaavaprosessin edetessä. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavalla ei ole merkittäviä toiminnallisia vaikutuksia, sillä suunnittelualue säilyy edelleen asuin- ja puistoalueiksi osoitettuna. Puistoalueiden hoitotaso laskee osalla viheralueista osoitettaessa puistoalueita lähivirkistysalueiksi. Liikenteelliset vaikutukset Kaavalla ei ole liikenteellisiä vaikutuksia. Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia luonnonympäristölle. Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta ihmisten elinympäristöön. Kaavamerkintöjen ja -määräysten ollessa ajanmukaisia helpottuvat rakennuslupamenettelyt kunnassa. 5.5. Kaavamerkinnät ja määräykset Merkinnät ja määräykset on esitetty liitteessä 2.

12 6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus sekä seuranta Toteuttaminen on mahdollista, kun kaavamuutos on saanut lain voiman. Euran kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo alueen rakentumista. Porissa 13.1.2015 Rejlers Oy Antinkatu 15 B 28100 Pori Kirsti Kanerva arkkitehti SAFA 040 8011653 kirsti.kanerva@rejlers.fi Anne Karlsson arkkitehti SAFA YKS 044 3422526 anne.karlsson@rejlers.fi