Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Paasitorni 14.2.2013 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
OPPIMINEN
Oppimisen haasteita Oppimistulokset heikkenevät Koulujen väliset erot kasvavat oppimistuloksissa ja yleisessä hyvinvoinnissa Tyttöjen ja poikien väliset erot oppimistuloksissa Oppimisasenteet edelleen selkeän sukupuolisegregoituneet Tytöt suhtautuvat myönteisemmin äidinkielen ja vieraiden kielten opiskeluun (ruotsi) Pojat fysiikan ja kemian, matematiikan sekä yhteiskuntaopin opiskeluun
PISA 2009 lisäsi huolenaiheita Lukutaidon osaamisen taso laskenut Suomessa hieman verrattuna PISA 2000- tuloksiin. Koulujen välisen vaihtelun osuus suhteutettuna OECD-maiden keskimääräiseen kokonaisvaihteluun on Suomessa hieman noussut vuosien 2000 ja 2009 välillä: 5 % - > 8 % Tyttöjen ja poikien väliset erot lukutaidossa Suomessa OECD-maiden suurimmat (55 pistettä), PISA 2000-tutkimuksessa vastaava ero oli 51 pistettä. Väli-Suomen pojat menestyneet heikoiten lukutaidossa (490 pistettä), eroa parhaiten menestyneeseen alueeseen 24 pistettä. Tiedonhaun osa-alueella poikien keskiarvo on laskenut selvästi Tulossa joulukuussa 2013 -> PISA 2012
21. vuosituhannen oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu TVT Ongelmanratkaisu ja innovaatio Oppiminen kaikkialla Itsesäätely
Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops
Perusteiden uudistamiselle asetettu tavoite Luodaan paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Uudistuksen ydin MITÄ? MITEN? Koulua kehitetään sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä.
HYVINVOINTI
Koulussa koettu turvallisuus Oppilaiden turvallisuudentunne koulussa on kasvanut Vuonna 2010 oppilaista 73% koki olonsa turvalliseksi koulussa Koulussa kiusatuksi tulleiden määrä on vähentynyt 1994 2002, hieman lisääntynyt vuoteen 2010 mennessä Pojat joutuivat kiusatuksi tyttöjä useammin Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu maiden keskivaiheille Toisten oppilaiden kiusaamiseen osallistuneiden määrässä Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa alle puolenvälin Toistuva kiusaaminen (väh.1krt/vko) oli Suomessa kansainvälisesti tarkasteltuna keskimääräistä harvinaisempaa. Lähde: WHO-Koululaistutkimus (HBSC- Study) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Koulusta pitäminen 1994 2006 myönteistä kehitystä, 2006 2010 tilanne pysynyt vakaana Yli puolet oppilaista pitää koulusta paljon tai jonkin verran 5. luokkalaisten poikien koulusta pitäminen vahvistunut 2002-2010: koulussa olemisesta pitäminen parani ja kouluun mielellään menevien määrä kasvoi koulussa tehtävistä asioista, pitäminen pysyi samalla tasolla Lukioon pyrkimistä suunnittelevat pitävät koulusta enemmän kuin ammatilliseen koulutukseen suuntautuneet Suomessa pidetään koulusta vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta tilanne kuitenkin parantunut enemmän kuin muissa Pohjoismaissa Kansainvälisesti vertaillen suomalaislapset sijoittuvat heikoimpaan kolmannekseen Lähde: WHO-Koululaistutkimus (HBSC- Study) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomen kouluissa on rauhattomampaa kuin OECD-maissa keskimäärin (PISA 2009) Tapahtuu kaikilla tai useimmilla tunneilla (%-osuus oppilaiden vastauksista): Suomi OECD keskimäärin Oppilaat eivät kuuntele mitä opettajat sanoo 39,4 28,3 On melua ja epäjärjestystä 47,6 31,2 Opettajan on odottava pitkän ajan ennen kuin oppilaat rauhoittuvat 36,6 27,7 Oppilaat eivät pysty työskentelemään kunnolla 19,9 19,1
Nuoriso- ja koulutustakuu Nuorisotakuu tarjoaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30- vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan.
Hallituksen esitysluonnos oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi - Keskeisiä ehdotuksia1/2 Säädetään uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, johon kootaan nykyisin perusopetus-, lukio- ja ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön sekä lastensuojelulakiin sisältyvät oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset. Tavoitteena siirtää opiskeluhuoltotyön painopistettä korjaavista toimenpiteistä ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin sekä yksilökeskeisestä työskentelystä yhteisölliseen työskentelytapaan. Säädettäisiin oppilaitoksen sijaintikunnalle vastuu koulupsykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämiseen kaikissa koulutusmuodoissa ja kaikkia koulutuksen järjestäjiä koskien (koskisi myös työssäoppimispaikkoja).
Keskeisiä ehdotuksia 2/2 Säädettäisiin määräajat psykologin, kuraattorin, terveydenhoitajan ja lääkärin palvelujen saamiselle. Edellytettäisiin että koulutuksen järjestäjät laativat: - Yhdessä kunnan kanssa opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelman. - Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman. - Suunnitelman väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä suojaamiseksi. Edellytetään, että koulutuksen järjestäjät asettavat: - Monialaisen opiskeluhuollon ohjausryhmän. - Oppilaitoskohtaisen monialaisen opiskeluhuoltoryhmän. - Yksittäisen opiskelijan asiaa käsittelevän ryhmän.
OSAAMINEN
Valtion rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutus 2009 12,3 miljoonaa (Osaava - ) 2010 20,1 miljoonaa (Osaava 8.000.000) 2011 21,1 miljoonaa (Osaava 8.000.000) 2012 22,5 miljoonaa (Osaava 10.000.000) 2013 22,6 miljoonaa (Osaava 10.000.000) (1 000 000 ) 20 10 2009 2010 2011 2012
Kehittämistoimintaa syytä uudistaa Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittämisohjauksen ja - rahoituksen kokonaisuudistusta. Valtakunnallisen ja paikallisen kehittämistoiminnan vastuita selkiytettävä. Valtakunnallinen kehittäminen koottava laajoiksi ohjelmiksi ja määrällisesti hallittaviksi kehittämiskokonaisuuksiksi. Ohjelmat perustetaan ja määritellään koulutuspoliittisesti. Valtakunnallisten ohjelmien rahoitus uudistettava ja irrotettava valtionavustusjärjestelmästä. Hankkeiden vaikuttavuutta arvioitava tehokkaammin.
Tieto- ja viestintätekniikan taidot sekä opetuskäyttö tietoyhteiskunnassa Tieto- ja viestintätekninen osaaminen on osa jokaisen kansalaisen tarvitsemia taitoja Tieto- ja viestintäteknisen osaamisen kehittäminen on kaikkien opettajien tehtävä Tieto- ja viestintäteknisten taitojen hankkiminen koulu- ja opiskeluaikana on jokaisen oppilaan ja opiskelijan yhdenvertainen oikeus.
Kohtaavatko tavoitteet ja todellisuus? Tuore Euroopan laajuinen vertaileva tutkimus, ESSIE (European Survey of Schools: ICT in Education) Tilaajana EU:n komissio, toteuttajina Liegen yliopisto ja European Schoolnet (Bryssel) Kohderyhmänä 27 Euroopan maata
Varustelutasoltaan Suomen koulut on luokiteltu parhaimpien joukkoon Tietoliikenneyhteydet parhaimpien maiden joukossa (kuitenkin Pohjoismaista heikoimmat) Datatykkejä, kosketustauluja ja oppimisalustoja suhteellisesti hyvin, mutta käyttö selvästi vähäisempää kuin muualla Tietokoneiden määrässä Suomi sijoittuu oppilaitostyypistä riippuen keskiarvon molemmin puolin
Euroopassa on neljännellä luokalla 7 oppilasta/tietokone (15 tietokonetta/ 100 oppilasta), Suomi hieman keskiarvon yläpuolella kahdeksannella luokalla 5 oppilasta/tietokone (21 tietokonetta/100 oppilasta), Suomi hieman keskiarvon alapuolella.
Lukioissa 4 oppilasta/tietokone (23 tietokonetta/100 oppilasta), Suomi hieman keskiarvon yläpuolella Ammatillisissa oppilaitoksissa 3 oppilasta/tietokone (55 tietokonetta/100 oppilasta), Suomessa 2 oppilasta/tietokone
Asenteissa ja valmiuksissa ollaan myös jäljessä Peruskoulun rehtorit uskovat tietotekniikasta olevan hyötyä opetuksessa keskitasoa vähemmän, lukion ja ammatillisten oppilaitosten rehtorit keskitasoa hieman enemmän Peruskoulun opettajien luottamus omiin käyttötaitoihinsa on heikoimpien maiden joukossa, myös lukion ja ammatillisten opettajien luottamus on alle keskitason omassa ryhmässään Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät pedagogisia syitä, laitepulaa sen sijaan muita vähemmän Opettajien saama TVT-täydennyskoulutus viimeisen kahden vuoden aikana on vähäisimpien joukossa Euroopassa Oppilaiden käsitykset tietotekniikan hyödystä opetuksessa ovat Euroopan alhaisimpia, mutta oppilaiden luottamus omiin käyttötaitoihinsa keskitasoa
Opetushallitus perustaa Digitaalisen oppimisen neuvottelukunnan TVT:n opetuskäytön vahvistamiseksi keskeiset kansalliset toimijat kytketään entistä vahvemmin yhteen Neuvottelukunnan tehtävänä on TVT-kehittämistyön seuraaminen ja tukeminen sekä kansallisten suositusten ja ohjeistuksen valmistelu muun muassa seuraavilla alueilla: - opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa - koulujen ja oppilaitosten tukemisessa - digitaalisen oppimateriaalien yhdenvertaisen saatavuuden parantamisessa - koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten tietoteknisen varustuksen ja järjestelmien toimivuuden parantamisessa - oppimisympäristöjen sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimuksen vahvistamisessa
JOHTAMINEN
Mitä haasteita näet opetustoimen / koulujen ja oppilaitoksen johtamisessa lähitulevaisuudessa? Vähenevistä resursseista puhutaan eniten, tärkeitä haasteita monta Kuvion sininen palkki kertoo, kuinka monta kertaa ko. asia on mainittu aineistossa, vihreä palkki sen arvioidun tärkeyden. (n=1206) 20.2.2013 27
Lähitulevaisuuden johtamisen merkittävimmät haasteet Opetustoimessa, kouluissa ja oppilaitoksissa 20.2.2013 Oppimisen ympäristöjen pedagogisuus, turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys Johtamisen kehittäminen jaetun johtajuuden suuntaan Johtajan työnkuvan laajuus ja selkeys Haastavan oppilasaineksen tuomat vaatimukset Koulun ja oppilaitoksen työyhteisön sisäinen yhteistyö sekä hyvinvointi 28
Millaisia asioita tulisi uran eri vaiheissa sisällyttää johtamiskoulutuksiin? Henkilöstöhallinto, talous ja lainsäädäntö tärkeimpiä koulutusteemoja Kuvion palkit kertovat, kuinka monta kertaa kukin asia on mainittu aineistossa (n=222) 20.2.2013 29
Johtamisen kehittäminen Huippujohtajakoulutus Strategisen johtamiskoulutuksen rahoittaminen Rehtorin työn työryhmä: - pätevyysvaatimukset - koulutuspolut - rehtorin työnkuva - johtamisjärjestelmät Johtamisen Foorum (5.-6.6.2013)
Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelman tavoitteet Linjata valtakunnalliset painopistealueet Auttaa opetuksen järjestäjää sitomaan valtakunnalliset tavoitteet vahvemmin yhteen paikallisista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa Pohdinnan tuloksena löydetään ne konkreettiset kehittämiskohteet, joihin paikallisesti tartutaan Nostaa koulutuksen asiat keskiöön ja keskusteluun kunnallisessa päätöksenteossa
KEHITTÄMISOHJAUS Keskeisten kansallisten keskeisten koulutuspoliittisten hankkeiden ja tavoitteiden toteutuminen OKM:n ja virastojen väliset tulossopimukset ja muu ohjaus Koulutuksen järjestäjien suuntaan vuorovaikutteisempi sekä tietoperusteisempi informaatioohjaus - Kehittämishankeohjaus - Resurssiohjaus Paikalliset koulutuksen kehittämissuunnitelmat osana ohjaussuhdetta ja rahoitusjärjestelmiä. Voimistuva sidosryhmäyhteistyö kaikilla tasoilla. Hallitusohjelma KESU OKM Opetushallitus Koulutuksen järjestäjät Koulut ja oppilaitokset KEHITTÄMISPOTENTIAALI Parannetaan ja lisätään valtakunnallisen ja paikallisen suunnittelun koheesiota, yhteismitallisuutta ja vuoropuhelua. KESU-konseptin rakenteistaminen ja sähköistäminen Paikalliset tulokset ja kokemukset jaetaan ja integroidaan koko opetustoimen eduksi. Koulutuksen järjestäjät aktiivisina toimijoina ja välittäjinä keskushallinnon sekä oppilaitosten välillä.
Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Vaikka elämme taloudellisesti haastavia aikoja, niin koulutukseen on edelleen panostettava Koulutuksen kehittämistä on jatkettava Tavoiteltava uudenlaista pedagogista ajattelua, uudenlaisia toimintatapoja Onnistuminen edellyttää visiota ja tahtoa muutokseen, yhteistyötä ja sitoutumista
Kiitos!