TEEMU TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

Samankaltaiset tiedostot
TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 1 Hakevan toiminnan yhteistyöverkostot

TEEMA 4 Opintojen aikainen tuki. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 4 Opintojen aikainen tuki. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 1 Hakevan toiminnan yhteistyöverkostot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Työpaja 2: Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (6) Kaupunginhallitus Sj/

Erityinen tuki-webinaari

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Työpaikkaohjaajakoulutus

Monimuotoinen ohjaus. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, kouluttaja. Eeva-Kaisa Pakkala

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaushenkilöstön Info Ajankohtaista Omniassa

Ammatillinen reformi ja opettajan työ

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillinen reformi ja opettaja

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op

PERUSOPETUS PAREMMAKSI Oppilaanohjauksen kehittäminen. Juhani Pirttiniemi. Opetushallitus Helsinki

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

AmAk Opettajakysely - Perusraportti

Muutoksia Muutoksia

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Erilaisten oppijoiden polut ja tukitoimet aikuisena ammatillisessa koulutuksessa

Siirtymät sujuviksi SISU -hanke

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

Uraohjaus ja ennakoiva pedagogiikka Savon ammattiopistossa. Marjo Jalkala opinto-ohjaaja Uraohjaus2020-hanke

HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Muutokset ammatillisessa koulutuksessa

Ohjaus ja osaamisidentiteetti Johanna Ollila, projektipäällikkö Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Harppaa elämäsi muutokseen!

YHTEISTYÖSSÄ YKSILÖLLISET OPISKELIJAN OPINTOPOLUT. Jyväskylän kotitalousoppilaitos

Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Työpaikkaohjaajakoulutus

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

OPPISOPIMUSFOORUMI

Henkilökohtaistamisen prosessi

Ammatillisen koulutuksen reformi opinto-ohjauksen näkökulmasta. Timo Vainionpää, Koulutuskeskus Sedu, Kurikka

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Reformi puheesta nostettua

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Avoimen AMKin opiskelijan ohjauksen kivikot ja vuorenhuiput. Jonna Löf

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

KOTOUTUMISKOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE - OHJAUS KOTOUTUMISEN TUKENA. Sanna Matikainen OAKK

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet

EKA Opin Ovi -projekti

Ammatillisen koulutuksen reformi Erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitseva opiskelija ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI AVAUS

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Transkriptio:

TEEMU TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto ja kommenttipuheenvuoro klo 12.30 alkaen auditoriossa - Ruokailu ravintola Kaislassa klo 13.00 Sihteerit kiertää, ryhmät pysyy! Salijako:

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset - 1 9 sijoitettavaa palloa + bonustehtävä Koulutuksen rahoituksen uudistuksessa tulee huolehtia ohjausresurssien pysymisestä vähintään nykyisellä tasolla. Ohjaus on usein näkymätöntä toimintaa, jonka turvaaminen edellyttää sen sisällyttämistä koulutuksen järjestämistä ohjaaviin asiakirjoihin. Opiskelijoiden valmentaminen toimimaan työelämässä voisi kuulua niiden opiskelijoiden saamaan perusohjaukseen, joille ko. aihe on tarpeellinen/ valitaan henkilökohtaistamissuunnitelmaan. Työllistymiseen tarvitaan sekä ammattitaitoa että työelämätaitoa. Opettaja NAO-ohjaaja työparitoiminnan tehostaminen oppilaitoksissa, ehkäisemään opintojen keskeytymisiä. Ohjauksen lisäresurssien saaminen kaikkiin koulutuksiin, koska ko. kohderyhmään kuuluvat tarvitsevat usein paljon tukea, ohjausta ja neuvontaa koulutuksen läpisaattamiseen. (useita mainintoja) Hojksit ovat meillä käytössä myös NAO ja ENO opiskelijoilla, jos hojks:n tarvetta on. Hojksit ovat mahdollistaneet tarpeen mukaisen ohjauksen ja useamman työntekijän työresursoinnin opetus ja ohjaustyössä. Koska hojks on jo käytössä oleva tuote, se sopinee rahoitusohjaukseen helpoiten. Rahoitus: Varmistetaan lisäresurssi niissä tapauksissa, joissa tarvitaan tiivimpää ja syvempää ohjausta. Kehitetään rahoitusmalleja niin, että ne mahdollistavat nykyistä joustavammat opiskelupolut niin, että opiskelun ja elämäntilanteen muutosten yhdistäminen olisi helpompaa. Rahoitus kulkisi opiskelijan mukana ja joustaisi elämäntilanteen mukaan ilman, että opinnot täytyy välttämättä keskeyttää.

Sijoita pallot: Y-akseli: käytännöllinen, kustannustehokas jne. (Reformin kannalta) 2. Opiskelijoiden työelämävalmennus 1. Ohjausresurssit pidettävä väh. nykytasolla 3. Opettaja-NAO-ohjaaja työparitoiminta x-akseli: merkityksetön 4. Rahoitus opiskelijan mukana x-akseli: tehokas, vaikuttava (NAO:n kannalta) Y-akseli: vaikea toteuttaa, kallis jne.

Perusteluja: Sisäiset organisatoriset muutokset - 1 1. Ohjausresurssit pidettävä väh. Nykytasolla - Pidettävä vähintään NAO/ENO-tasolla! - Turvataan suurempi todennäköisyys siihen, että opinnot etenevät suunnitellusti ja että opiskelija valmistuu. - Yhteiskunta saa satsauksensa takaisin myöhemmin - Turvataan tarvittavat moniammatilliset palvelut (ohjauksen): toimitaan yhdessä toimivana verkostona (velvoit 2. Opiskelijoiden työelämävalmennus - Ohjausosaamisen lisääminen tärkeää (niin opettajille kuin ohjaajille) - Työssäoppimisen ohjausta ei saa vähentää - Digitalisaatio tuo yhteydenpitoon uusia menetelmiä - Opettajat entistä enemmän pois oppilaitoksesta - Työpaikkaohjaajakoulutus työpaikoilla 3. Opettaja-NAO-ohjaaja työparitoiminta - Myös aikuisopoja tarvitaan - Opettajan ja ohjaajan vuorottainen tuki opiskelijalle (ei päällekkäistä vaan limittäistä) - Auttaa opettajan työssä jaksamista (lisää työhyvinvointia) 4. Rahoitus opiskelijan mukana - Sisältää riskejä, pitää olla tarkkaan harkittu - Nykyinen könttärahoitusmalli on toimiva: voidaan hyödyntää kaikille sillä hetkellä koulutuksessa oleville kriteerit täyttäville

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset - 2 YHTEISTYÖ ERI OSASTOJEN, TOIMINTOJEN, HANKKEIDEN ja MUIDEN TOIMINTOJEN KANSSA ENO-/NAO kohderyhmien PUITTEISSA ryhmä- ja yksilöohjauksia, infoja, tiedottamista jne. Tämä tarkoittaa aivan erilaista vastuun ottamista kohderyhmästä (nyt ollut ehkä vain NAO/ENO-ohjelmien asiantuntijoiden intressinä ). Tämä vaatii muutoksia a) tehtävänkuviin ja b) palveluprosesseihin. Toimintakulttuurin muutos institutionaalisissa kouluissa on aivan liian hidasta ilman selkeätä lainsäädännöllistä ja rahoituksellista ohjausta hyväksi koettuihin toimintamalleihin. Nämä nuoret tarvitsevat sitä tuekseen, samoin osaava henkilöstö. Se turvaa myös kaikkien muiden yksilöllisen edistymisen- ja henkilökohtaistamisen todentumisen arjessa. Yhden luukun periaate; tulisi varmistaa tiiviimpi ohjausyhteistyö alueen kaikkien ammatillisen koulutuksen parissa toimivien tahojen kesken. Meidän mielestämme ohjausvastuun ulkoistaminen esim. kuraattorille ei ole ratkaisu ongelmaan, vaan juuri kouluttajien ohjausosaaminen on avainkysymys.

Sijoita pallot: 9. Musta hevonen Aikuiskoulutuksen inkluusio Y-akseli: käytännöllinen, kustannustehokas jne. (Reformin kannalta) 5. Vastuun ottaminen kohderyhmästä 8. Kouluttajien ohjausosaaminen 6. Lakisääteiset toimintamallit 7. Yhden luukun periaate x-akseli: merkityksetön x-akseli: tehokas, vaikuttava (NAO:n kannalta) Y-akseli: vaikea toteuttaa, kallis jne.

Perusteluja: Sisäiset organisatoriset muutokset - 2 5. Vastuun ottaminen kohderyhmästä - Rahoituksella voidaan ohjata myös vastuunottamista - Lainsäädäntö velvoittaa - Myös osaaminen pitää varmistaa 6. Lakisääteiset toimintamallit - Myös osaaminen pitää varmistaa 7. Yhden luukun periaate - Ideaalitilanne - Poikkihallinnollisuutta täytyy edelleen edistää, pois siiloista 8. Kouluttajien ohjausosaaminen - Liittyy opettajien/kouluttajien työnkuvaan (TES/VES, liitot?) - Opiskelija on eniten tekemissä opettajan kanssa, joten opettajan ohjausosaaminen on tärkeää - Kouluttajien ohjaustyö vs. ohjaajan antama tuki (rajanveto?) - Kouluttajan pitää tunnistaa ohjaustarve ja ohjata opiskelija tukiverkostoon 9. Musta hevonen Aikuiskoulutuksen inkluusio? - Mitä inkluusio aikuiskoulutuksessa vaatii? Vrt. perusopetuksen kokemukset.

Bonustehtävä: Muotoile NAO-toteuttajan kannanotto. Voit käyttää oheisia ajatuksia Jos osaamisperusteisuus saadaan oikeasti ideologiana oppilaitoksissa käyttöön, niin opetuksen ja ohjauksen resursseja olisi mahdollista keskittää enemmän niille, joilla on erityisen tuen tarve. Ohjauspalvelun resursointi oppilaitoksessa taataan ja nähdään sen tärkeys. Oppilaitoksia voidaan rahoitusohjauksella saada toimimaan haluttuun suuntaan Aikuiskoulutuksen ohjauksen resurssit tulee varmistaa jatkossakin. Aikuisoppilaitokset ovat NAO/ENO rahoituksella monipuolistaneet ja kehittäneet ohjaus- ja tukipalveluitaan. NAO-ohjelmasta saatu kokemus osoittaa, että oppilaitokset pystyvät mainiosti tarjoamaan monipuolista tukea saman katon alta. Tämä on kohderyhmän kannalta erinomaista, sillä tuen etsiminen eri paikoista on hankalaa, ja tuen tarve tulee usein esille koulutusmatkan varrella. Pelkona on, että ilman uutta pysyvämpää rahoitusta tai lainsäädännön muutoksia näistä luodista palveluista joudutaan luopumaan, eikä uusia palveluita pystytä kehittämään. NAO-kokemukset osoittavat selkeästi, että NAO/ENO kohderyhmälle ei pelkkä pedagoginen tuki riitä, vaan tukea tulee olla saatavissa moniammatillisesti. Lisätukitarvetta on sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelulle (kuraattorit, psykologit yms).

bonustehtävä jatkuu Lainsäädännössä tulisi varmistaa ammatillisen aikuiskoulutuksen moniammatillisuus opiskelijahuoltopalveluissa. Suomessa voitaisiin levittää ohjelmissa opittuja paremman ohjauksen ja vastuunoton menetelmiä rehtoritapaamisissa ja opo-koulutusta antavissa korkeakouluissa. Suurin osa taulukossa olevista organisaatioiden toimintatavoista, ovat olleet mahdollisia juuri erillisrahoituksen ja tukevan toiminnan rahoituksen vuoksi. Osa toimintatavoista on toki siirtynyt/siirtyy oppilaitoksen normaaleiksi toimintamalleiksi, mutta ei siinä laajuudessa kun niitä on nyt voitu toteuttaa. Lainsäädännöllä ja rahoituksella voisi hyviä käytänteitä siis tukea siten, että myös aikuisopetuksen puolelle määriteltäisiin ohjaustyöhön jokin tietty resurssi muillekin kuin vastuuopettajille. Perinteistä opinto-ohjausta sen ei välttämättä tarvitsisi olla, mutta sellainen aikuisopettajien tukihenkilö joka tapauksessa tarvittaisiin haasteellisimpiin ohjaustilanteisiin.

Bonustehtävä: Muotoile NAO-toteuttajan kannanotto Jos osaamisperusteisuus saadaan oikeasti ideologiana oppilaitoksissa käyttöön, niin opetuksen ja ohjauksen resursseja olisi mahdollista keskittää enemmän niille, joilla on erityisen tuen tarve. Ohjaus on tarveperusteista: ei hukata ohjauksen resurssia ohjaukseen vain ohjauksen takia. Opettaja tunnistaa ohjaustarpeen ja omaa ammattitaidon löytää oikeat toimenpiteet ja ihmiset. Nyt tehtävissä päätöksissä pitää olla valmis ottamaan vastuu myös tulevien vuosikymmenten seurauksista.