Terveyssast Kuntutusryhmä Liikehäiriökurssit 29.8.2012
Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi, parikurssi
Khderyhmä Liikehäiriösairautta sairastavat, jilla n kurssimutisen mniammatillisen kuntutuksen tarve Ei yläikärajaa Kurssit khdennetaan seuraavasti Parkinsnin tautia sairastavat Parkinsn plus-ireyhtymää sairastavat Huntingtnin tautia sairastavat Dystniaa sairastavat Primaarista ataksiasairautta sairastavat
Kurssin tavitteet Kuntutujan yksilölliset tavitteet laaditaan yhdessä kuntutujan ja maisen kanssa mniammatillisen työryhmän asiantuntemusta hyödyntäen tavitelmakkeelle (GAS) => Kurssijaksn yksilölliset tavitteet perustuvat B- lääkärinlausunnssa levan kuntutussuunnitelman tavitteisiin (timintakyky, timintarajitteet, terveys /ICF lukituksen mukaan)
Henkilöstö Mniammatillisen työryhmään kuuluu 5 (kuntutuskurssi) tai 4 (speutumisvalmennuskurssi) jäsentä, jtka vastaavat kurssin suunnittelusta ja tteutuksesta erikislääkäri (neurlgia) sairaanhitaja tai terveydenhitaja fysiterapeutti (tai työfysiterapeutti, kuntutuskurssilla) psyklgi tai neurpsyklgi ssiaalityöntekijä tai ssinmi (AMK) tai kuntutuksen hjaaja (AMK) (vain kuntutuskurssilla) Kurssilla n ryhmähjaaja, jka vastaa kurssin kknaisuudesta ja mahjaaja (kuntutuskurssilla), jka neuv ja hjaa kuntutujaa ja maisia (ryhmä- ja mahjaaja vat mniammatillisen työryhmän edustajia).
Henkilöstö Erityistyöntekijöinä (mniammatillisen työryhmän ulkpulelta) Kuntutuskurssilla 2-6: timintaterapeutti, neurpsyklgi, ravitsemusterapeutti, puheterapeutti, seksuaalineuvja tai seksuaaliterapeutti, urterapeutti, psyk/perheterapeutti Speutumisvalmennuskurssillakurssilla vähintään yksi erityistyöntekijä standardin I-san mukaisesti Muu henkilöstö sallistuu kuntutuksen ja vapaa-ajan hjaukseen Avustava henkilöstö avustaa, tukee ja hjaa kuntutujaa ja hänen maistaan päivittäisissä timinnissa.
Kurssin rakenne Liikehäiriökurssit tteutus av- tai laitsmutisena kurssin kest ja tteutus: speutumisvalmennuskurssi: 5vrk kuntutuskurssi: 5+5+5vrk kurssit tteutetaan 12 kuukauden aikana kurssille sallistuu 10 kuntutujaa ja 10 maista mainen sallistuu kurssille kk ajan spe-kurssilla, kuntutuskurssilla 5vrk jakstetun kuntutuksen tteutus rakentuu siten, että jkaisella jakslla n yksilölliset haastattelut ja tapaamiset alkujakslla täsmennetään kuntutujan tavitteita ja kuntutujien kurssisuunnitelmaa lppukeskustelu käydään tisella ja viimeisellä kurssijakslla.
Kurssihjelma Liikehäiriökurssit määräytyy sallistujien tarpeiden ja tavitteiden mukaan suurin sa timinnasta tapahtuu ryhmissä kuntutuksen tavitteisiin pyritään käytännön harjittelujen, vurvaikutusta edistävien keskustelujen ja tekemisen avulla kuntutujan sairauden mukaisen Käypä hit susitusten linjauksia humiidaan, mutta palvelulinjan standardi n ensisijainen kuntutuksen sisällön määrittelyssä ICF (timintakyvyn, timintarajitteiden ja terveyden lukitus) viitekehys hjaa sveltuvin sin knkreettisia työskentelytapja ja kuntutuskäytäntö n kuntutujan arjen tarpeista lähtevää kuntutuksessa käytettävät harjitteet ja timinta tukevat kuntutujien itsenäistä sekä maisen kanssa yhdessä tehtävää harjittelua, jka n jatkettavissa ktiympäristössä.
Kuntutuksen työmenetelmät kuntutuksen tteutuksessa käytetään kuntutujaryhmälle sveltuvia timinnallisia menetelmiä hjattuja ryhmäkeskusteluja luentja käytetään kursseilla harkitusti Verksttyö verksttyön tavitteena n hyvä kuntutus- ja hitketju sekä kuntutuksen yhdistyminen ktipaikkakunnalle kuntutuja ja mainen selvittävät kurssin aikana yhdessä mniammatillisen työryhmän kanssa ktipaikkakunnan kuntutusta edistävän yhteistyöverkstn palveluntuttaja n kurssin aikana kuntutujan luvalla yhteydessä tarpeelliseen yhteistyötahn
Kuntutuksen työmenetelmät Kuntutuspäiväkirja kuntutuja kirjaa kuntutuspäiväkirjaan havaintjaan kurssin aikana ja myös kurssijaksjen välillä Välitehtävät välitehtävät suunnitellaan yhdessä kuntutujan kanssa ja niitä työstetään seuraavilla jaksilla.
Kuntutuksen arviinti ja mittaaminen arviinnissa käytettävät mittarit vat yleisesti käytössä levia (www.timia.fi) ja ne n valittu kurssin khderyhmä humiiden mittarit ilmaisevat elämänlaadun, timinta- ja työkyvyn ja ireiden muutksia sekä tavitteen saavuttamista arviinnissa humiidaan kuntutujan ma kkema sekä kuntutujan ja maisen arvi timintakyvyn muutksesta erikislääkäri arvii mitkä testit sveltuvat kuntutujalle Palvelulinjakhtaiset mittaus- ja arviintimenetelmät löytyvät kyseisestä standardista. Vuden 2013 alusta vimaantulevat standardit löytyvät jatkssa sivulta: www.kela.fi/kuntutuspalvelut > Kuntutuspalvelut > Standardit > Hyväksytyt standardit.