Työuupumus -kuntoutuskurssit

Transkriptio

1 Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo

2 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus -kuntoutuskurssien palvelulinjakohtaisessa osassa määritellään kurssin toteutus, rakenne ja henkilöstö (voimassa alkaen) Kuntoutuskursseissa on kaksi erillistä palvelulinjan Standardia (laatukuvausta) Avo ja laitosmuotoinen toteutus Avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen ja yksilöllisten käyntikertojen yhdistelmä

3 Kohderyhmä Työssä olevat henkilöt, joiden työkykyä uhkaavat psyykkiset uupumusoireet Lisäksi edellytetään myös muuta mielenterveysoireilua, esimerkiksi masennusta, ahdistusoireilua, unettomuutta ja ylirasittuneisuutta Kuntoutustarve on todettu terveydenhuollossa tai työterveyshuollossa

4 Kurssien tavoitteet Kuntoutujan yksilölliset tavoitteet laaditaan yhdessä kuntoutujan kanssa moniammatillisen työryhmän asiantuntemusta hyödyntäen tavoitelomakkeelle (GAS) => Kurssijakson yksilölliset tavoitteet perustuvat B- lääkärinlausunnossa olevan kuntoutussuunnitelman tavoitteisiin (toimintakyky, toimintarajoitteet, terveys /ICF luokituksen mukaan)

5 Yleiset tavoitteet Työ- ja toimintakyvyn turvaaminen ja parantaminen Työssä jaksamista ja selviytymistä tukevien keinojen löytäminen Omien voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen Vuorovaikutustaitojen kehittäminen Työyhteisötaitojen käsitteleminen Uupumus- ja masennusoireiden tunnistaminen Elämänhallinnan vahvistaminen Kuntoutumisen ja terveiden elintapojen henkilökohtaisen merkityksen tunnistaminen.

6 Henkilöstö Moniammatillisessa työryhmässä kolme jäsentä, jotka vastaavat kurssin suunnittelusta ja toteutuksesta erikoislääkäri (työterveyshuolto tai psykiatria) Psykoterapeutti tai psykologi tai psykodraamaohjaaja Fysioterapeutti tai työfysioterapeutti Psykoterapeutti tai psykologi tai psykodraamaohjaaja ja työfysioterapeutti tai fysioterapeutti työskentelevät työparina. fysioterapeutilla tulee olla Erikoistumisopinnot psykofyysisestä fysioterapiasta tai Ammatiliset erikoistumisopinnot luovista menetelmistä tai Vähintään 24 opintopisteen opintokokonaisuus toiminnallisen ryhmätyön ohjaajan tai ryhmäohjaajan tai työnohjaajan koulutuksesta

7 Erityistyöntekijöinä (moniammatillisen työryhmän ulkopuolelta) vähintään kaksi seuraavista: Erikoislääkäri (työterveyshuolto tai psykiatria), jonka erikoisala on eri kuin moniammatillisen työryhmän erikoislääkärin Sairaanhoitaja, koulutuksen suuntautumisvaihtoehtona tai erikoistumisalana psykiatrinen hoitotyö sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK) työterveyshoitaja musiikki- tai taideterapeutti sosiaalipsykologi toimintaterapeutti Muu henkilöstö, esimerkiksi liikunnanohjaaja ja vapaaajanohjaaja

8 Kurssin rakenne avo- ja laitosmuotoinen avo- tai laitosmuotoisena kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan kurssin kesto yhteensä 15 vrk Vähintään 3 jaksossa, joista ensimmäisen pituus vähintään 5 vrk kurssi toteutetaan 12 kuukauden aikana kurssille osallistuu 10 kuntoutujaa jokaisella jaksolla yksilölliset haastattelut ja tapaamiset alkujaksolla täsmennetään kuntoutujan tavoitteita ja kuntoutujien kurssisuunnitelmaa Ryhmämuotoiset loppukeskustelut jokaisella kurssijaksolla.

9 Kurssin rakenne Avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen ja yksilöllisten käyntikertojen yhdistelmä kurssin kesto yhteensä 15 vrk ja 5 yksilöllistä käyntikertaa Vähintään 3 jaksossa esim. seuraavasti: Aloitusjakso 2 yksilöllistä käyntikertaa + 5 vrk Keskimmäisenä jakso 1 yksilöll. käyntikertaa + 5 vrk + 1 yksilöll. käyntikertaa + 2 vrk Päätösjakso 3 vrk + 1 yksilöll. käyntikertaa 12 kuukauden aikana, 10 kuntoutujaa jokaisella jaksolla yksilölliset haastattelut ja tapaamiset alkujaksolla täsmennetään kuntoutujan tavoitteita ja kuntoutujien kurssisuunnitelmaa Ryhmämuotoiset loppukeskustelut jokaisella kurssijaksolla

10 Kurssiohjelma määräytyy osallistujien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan suurin osa toiminnasta tapahtuu ryhmissä, mutta ohjelma sisältää myös yksilöllisiä haastatteluja ja tapaamisia ICF (toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus) viitekehys ohjaa soveltuvin osin konkreettisia työskentelytapoja ja kuntoutuskäytäntö on kuntoutujan arjen tarpeista lähtevää kuntoutuksessa käytettävät harjoitteet ja toiminta tukevat kuntoutujien itsenäistä harjoittelua, joka on jatkettavissa arkiympäristössä.

11 Teemat Kurssin teemojen sisältö ja painotus riippuvat kurssin kohdejoukosta ja tavoitteista Psykososiaalinen ohjaus ja neuvonta Työelämässä selviytyminen Sosiaalinen aktivointi ja neuvonta Tietoa ja ohjausta terveyteen liittyvistä asioista Fyysinen aktivointi ja ohjaus

12 Kuntoutuksen työmenetelmät toteutuksessa painottuvat kuntoutujaryhmälle soveltuvat toiminnalliset menetelmät ohjattuja ryhmäkeskusteluja luentoja harkitusti Verkostotyö verkostotyön tavoitteena on hyvä kuntoutus- ja hoitoketju sekä kuntoutuksen yhdistyminen kotipaikkakunnalle palveluntuottaja on kurssin aikana kuntoutujan luvalla yhteydessä tarpeelliseen yhteistyötahoon, esimerkiksi työterveyshuoltoon

13 Kuntoutuksen työmenetelmät Kuntoutuspäiväkirja kuntoutuja kirjaa kuntoutuspäiväkirjaan havaintojaan kurssin aikana ja myös kurssijaksojen välillä Välitehtävät välitehtävät suunnitellaan yhdessä kuntoutujan kanssa ja niitä työstetään seuraavilla jaksoilla Esimerkiksi aloitettujen elintapamuutosten työstäminen taikka työhön tai arkiympäristöön liittyvä selvitystyö.

14 Kuntoutuksen arviointi ja mittaaminen arvioinnissa käytettävät mittarit ovat yleisesti käytössä olevia ( ja ne on valittu kurssin kohderyhmä huomioiden mittarit ilmaisevat elämänlaadun, toiminta- ja työkyvyn ja oireiden muutoksia sekä tavoitteen saavuttamista Erikoislääkäri tai moniammatillisen työryhmän jäsen arvioi, mitkä testit soveltuvat kuntoutujalle Palvelulinjakohtaiset mittaus- ja arviointimenetelmät löytyvät kyseisestä standardista. Vuoden 2013 alusta voimaantulevat standardit löytyvät jatkossa internetistä Kelan sivustolta > Kuntoutuspalvelut > Standardit > Hyväksytyt standardit.