SOSIAALINEN KEHITYS JA VAIKEUDET

SOSIAALINEN KEHITYS JA VAIKEUDET Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi Vaativan erityistason neuropsykologi Psykologian tohtori LUDUS OY

Mäkitorpantie 3B, 00620 HELSINKI Liesikuja 4, 01600 VANTAA Aleksanterinkatu 9, 15110 LAHTI www.ludusoy.fi Henkilökunta: 16 psykologia ja neuropsykologia 5 puheterapeuttia 2 avustavaa työntekijää LUDUS Palvelut: Neuropsykologiset ja psykologiset tutkimukset Neuropsykologinen kuntoutus Lasten ryhmäkuntoutus Lasten ja aikuisten puheterapiapalvelut Koulutus Työnohjaus

LASTEN ERITYISPALVELUIDEN KEHITYS LAMAN JÄLKEEN Yhä useampi lapsi ohjattiin erityispalveluihin Erityisopetuksessa olevien lasten määrä on kasvanut kaksinkertaiseksi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi Lasten ja nuorten psykiatrinen erikoissairaanhoito lisääntynyt kolmin - nelinkertaiseksi

KEHITYSYMPÄRISTÖ JA KEHITYKSEN EDISTÄMINEN Kehitysympäristöjen voimavarat ja tarpeet jääneet vähälle huomiolle Tarvitaan uusia työmenetelmiä ja malleja ja uutta ajattelua Häiriökeskeisyydestä kehityskeskeisyyteen Aktiivisen vuorovaikutuksen menetelmät lisäämään läsnäolevan aikuisen tukea

LAPSEN ERITYISTARPEET PEDAGOGISENA HAASTEENA Nykyajan lapset ovat levottomampia Kokemuskannanotto Yhä useampi varhaiskasvattaja joutuu kohtaamaan aggressiivista käyttäytymistä työssään TTL -tutkimus Lapset ovat osallisena useammissa kasvuympäristöissä Asiantuntijakannanotto, Rimpiläinen

LAPSEN ERITYISTARPEET PEDAGOGISENA HAASTEENA Yksilöiden väliset erot huomattavan suuria Lähikehityksen vyöhykkeen tulisi määrittää tavoitteita Spontaani toiminta ja siitä seuraava kehitys on neurologisesti valikoivasti suuntautunutta Tarvitaan lapsen houkuttelua lähikehityksen vyöhykkeelle

LAPSEN ERITYISTARPEET PEDAGOGISENA HAASTEENA Yhteistyö lapsen ja vanhempien kanssa vaatii enemmän silloin kun lapsen kehityksessä on haasteita Pedagogiset työvälineet, toimintakulttuuri, oma hyvinvointi Vanhempiin vaikuttaminen keskeinen osa pedagogiikkaa Lupa lapsen ohjaamiseen ja kasvattamiseen

CHILDREN DO IF THEY CAN Lapsi haluaa onnistua jokainen lapsi tekee parhaansa jos vain osaa Aikuisen tulee auttaa lasta onnistumaan, meidän tulee ottaa selville, miksi lapsi ei onnistu Lapsen käytös ei ole tahdosta kiinni, vaan hänen taitonsa ovat puutteelliset Aikuinen on lapsen tunnesäiliö, jonka avulla lapsi voi oppia sietämään, tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan

SOSIAALISET TAIDOT JA NIIDEN HÄIRIÖT

SOSIAALINEN KOMPETENSSI SOSIOKOGNITIIVISET TAIDOT SOSIAALISET TAIDOT ITSESÄÄTELY JA TUNNETAIDOT KIINTYMYSSUHTEET JA OSALLISUUS SOSIAALINEN KOMPETENSSI

SOSIAALINEN KOMPETENSSI Lasten sosiaalisen kompetenssin avaimena ovat erityisesti tunteiden ilmaisuun ja itsesäätelyyn liittyvät taidot Erityisesti varhaiskasvatusiässä lasten arkea on neuvotteleminen osallisuudesta, suhteista ja leikkitilojen rajoista sekä yhteenkuuluvuuden etsiminen ja ilmaiseminen erilaisilla kielellisillä ja yhteistoiminnan tavoilla, ennen kaikkea leikkimällä

RYHMISSÄ SUOSITTUJEN LASTEN OMINAISUUKSIA Aloitteellisuus Toisten innostaminen Myönteisen palautteen antaminen Toisten auttaminen Toisten puolustaminen Hyvä itsesäätely tunteissa ja teoissa

ALLE KOULUIKÄISEN SOSIAALINEN KEHITYSTEHTÄVÄ Vastavuoroisen leikin kehittyminen Edellytyksenä: Läheisyyteen kutsuvien tunteiden ilmaisu Kyky ja halu jakamiseen Sovittujen sääntöjen noudattaminen Toisen leikin huomiointi Vastavuoroiseen leikkiin osallistuminen

ITSESÄÄTELY JA TUNNETAIDOT

MITÄ ON ITSESÄÄTELY Itsesäätelystä puhutaan silloin: kun tarkoitetaan kykyä suhteuttaa omia tunteita, käyttäytymistä ja ajattelua ympäristön vaatimuksiin: Mm. kyky noudattaa sääntöjä, kontrolloida sisäisiä impulsseja ja siirtää mielihyvää tuonnemmaksi Ylisäätely Estyneisyys Lukkiutumistaipumus jne. Alisäätely Impulsiivisuus Kiukkukohtaukset jne.

ITSESÄÄTELYN KAKSI TYÖKALUA KOKEMUKSET Toinen itsen säätelijänä Esikielellinen kokemus rauhoittumisesta, turvasta ja huolenpidosta Esikielelliset kokemukset Kehollisuus OHJAUSPUHE-SISÄINEN PUHE Ulkonen puhe itsen säätelijänä Sisäinen puhe itsen säätelijänä Käsittellistäminen ja sanoittaminen

TUNNETAIDOT Tunteiden tunnistaminen Sosiaalinen ymmärtäminen Sosiaalisia tilanteita koskeva päättely Tulevat esiin erityisesti: Liittymistilanteet Torjuntatilanteet Kilpailutilanteet Ongelmanratkaisu- ja konfliktitilanteet Kuuntelemis- ja keskustelutilanteet Turhautumistilanteet

SOSIOKOGNITIIVISET JA SOSIAALISET TAIDOT

SOSIAALISEN TIEDONKÄSITTELYN VAIHEET 1. Tilanteeseen orientoituminen ulkoisten ja sisäisten vihjeiden avulla 2. Sosiaalisen kontekstin arviointi, tilannetulkinta 3. Yhden tai useamman tavoitteen asettelu 4. Vaihtoehtoisten toimintastrategioiden muodostaminen tai haku muistista 5. Tilanteeseen sopivan toiminnan valinta

SOSIAALINEN TIEDONKÄSITTELY Sosiaaliset tilanteet pitävät sisällään paljon niin kielellistä kuin ei-kielellistä informaatiota ja edellyttävät tämän ohella runsaasti kykyä tavoitteiden asettamiseen, vaihtoehtojen valintaan ja ympäristöstä saadun palautteen käsittämiseen ja käsittelyyn Monet tiedonkäsittelyvaikeudet voivat heikentää näitä osataitoja vaikuttaen täten sosiaaliseen kompetenssiin

KIINTYMYSSUHTEET JA OSALLISUUS

KIINTYMYSSUHDE Turvallinen kiintymyssuhde Turvaton kiintymyssuhde hajanainen kiintymyssuhde ristiriitainen kiintymyssuhde välttelevä kiintymyssuhde

KIINTYMYSSUHDE Kiintymyssuhde on lapsen ja hänen huoltajansa (yleensä äidin) välinen tunnesuhde, joka syntyy lapsen ja aikuisen välisestä vuorovaikutuksesta Lapsi muodostaa ensimmäisen suhteensa äitiin tai muuhun häntä ensisijaisesti hoitavaan henkilöön Kun lapsen tarpeet huomataan ja niihin reagoidaan oikein ja nopeasti, vauva oppii luottamaan aikuiseen ja hänelle syntyy turvallinen olo Lapsuudessa luodut kiintymyssuhteet vaikuttavat merkittävästi lapsen persoonallisuuden kehitykseen, itsetuntoon, minäkuvaan ja siihen, miten hän aikuisena luottaa muihin ihmisiin

SOSIAALISET VAIKEUDET? MISTÄ PULMAT SOSIAALISESSA TOIMINNASSA VOIVAT JOHTUA?

SOSIAALISEN KOMPETENSSIN ONGELMANA SOSIOKONGITIIVISEN TIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖT TUNTEIDEN SÄÄTELYN HÄIRIÖT AUTISMISPEKTRIN HÄIRÖT KÄYTÖSHÄIRÖT SOSIAALINEN KOMPETENSSI

MITEN VAIKEUDEN VOI TUNNISTAA KÄYTÄNNÖSSÄ? Vaikeudet ottaa kontaktia adekvaatilla tavalla toisiin lapsiin, lapsi voi viihtyä paljon yksikseen tai aikuisten kanssa Vaikeudet pysyä leikeissä ja toiminnoissa mukana Toistuvat konfliktitilanteet erityisesti ikätovereiden kanssa Kommunikaatiokyvyn puutteet Sosiaalisten koodien tulkinnan vaikeudet: ilmeet, eleet äänenpainot vaikeita tulkita, kirjaimellisuus Eläytymiskyvyn puutteet Tunteiden hallinnan puutteet

MITEN TOIMIA, KUN HUOLI HERÄÄ Vanhempien kanssa puheeksi; huom. lapsen toiminta ryhmätilanteissa ja kotitilanteissa voi olla jossain määrin erilaista Vaikeuksien taustalla olevien tekijöiden selvittäminen: voi johtua monista eri syistä Sosiaalisten taitojen arviointi tehdään osana lapsen kognitiivisen kokonaiskehityksen arviointia

AUTISMINKIRJON HÄIRIÖT Keskeisiä piirteitä 1. Sosiaalisen vuorovaikutuksen laadulliset poikkeavuude t 2. Kommunikaation laadulliset poikkeavuudet 3. Stereotypiat, rajoittuneet, toistavat ja kaavamaiset käyttäytymispiirteet, kiinnostuksen kohteet ja toiminnat Diagnostiset kriteerit muuttumassa DSM-V 5/2013 ICD-11 v.2015

POIKKEAVA SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS Vetäytyneet Käyttäytyvät kuin muita ihmisiä ei olisikaan Eivät välttämättä reagoi kun heitä puhutellaan Saattavat käyttää toisia ihmisiä mekaanisen apuna Eivät osoita sympatiaa toisten kipua tai ahdinkoa kohtaan Vaikuttavat leikkautuneen irti muista ihmisistä omaan todellisuuteen Lapsena saattavat näyttää nauttivan kutittamisesta ja fyysisestä leikistä. Leikin loputta, vetäytyvät Passiiviset Eivät täysin irrottautuneita muista ihmisistä. Hyväksyvät sosiaaliset lähestymiset, eivätkä siirry pois Eivät ole omatoimisesti vuorovaikutuksessa. Tarvitsevat paljon muiden apua Katsekontakti saattaa olla puutteellinen, mutta pystyvät muistutettaessa ottamaan katsekontaktia Tottelevaisia ja kuuliaisia. Vähiten käytösongelmia Ympäristö helposti yliarvioi heidät, jolloin jäävät ilman tarvittavia tukitoimia Eristäytyvät omissa maailmoissaan, muutokset rutiineissa saavat pois tolaltaan Usein kielelliset valmiudet hyvin vähäiset Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut

POIKKEAVA SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS Aktiiviset mutta erikoiset Vaikea hallita sosiaalisen kanssakäymisen sääntöjä. Liiallista kontaktinottoa, halailua yms. Ei oikeaa syvällistä ymmärrystä siitä, miten olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ottavat aktiivisesti yksipuolisesti kontaktia muihin ihmisiin Lapsena saattavat jättää huomiotta ikätoverit tai olla aggressiivisia näitä kohtaan Ottavat kontaktia niihin jotka johtavat toimintaa Esittävät vaatimuksia, puhuvat omista lähtökohdistaan käsin Eivät kiinnitä huomiota toisten tunteisiin tai tarpeisiin Katsekontaktin ajoitus puutteellista, tuijottavat Saattavat tulla aggressiivisiksi, jos heille ei anneta heidän vaatimaa huomiota Saatetaan väärin tulkita psykoottisiksi Muodolliset ja jäykät Käyttäytyminen näkyy vasta myöhäisnuoruudessa ja aikuisiässä Hyvät kielelliset taidot ja kyvyt Äärikohteliaita ja muodollisia Pyrkivät tiukasti noudattamaan sääntöjä Oman toiminnan joustava muuttaminen tilanteen vaatimuksiin sopivaksi vaikeaa Tässä ryhmässä olevat jäävät helposti ilman diagnoosia

EI-KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET Johtavat usein suurempiin sosiaalisiin vaikeuksiin nimenomaan vertaisryhmässä Non-verbaalin kommunikaation ymmärtämisen vaikeudet Voivat olla pohjana suurille ymmärtämisvaikeuksille sosiaalisissa tilanteissa - sosiaalisten tilanteiden lukemisen vaikeudet Ilmeet ja eleet, emootiot jne. Voivat johtaa hyvinkin taitamattomaan sosiaaliseen käyttäytymiseen

KIELELLISET HÄIRIÖT Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän mukaisesti, vaikka näönvarainen päättely on ikätasoista Ero näönvaraisten taitojen ja kielen tuoton ja/tai ymmärtämisen välillä on oltava selvä Alaryhmiä: Puheen tuottoon painottuva Puheen ymmärtämiseen painottuva Pragmaattiset vaikeudet

KIELELLISET HÄIRIÖT Vaikeuksia usein sekä aikuissuhteissa että vertaissuhteissa Tuottamisen vaikeudet Omien ajatusten esillesaaminen voi olla työlästä - vetäytyminen Ymmärtämisen vaikeudet Ymmärtämisen vaikeudet altistavat jopa aggressiivisuudelle Pragmaattiset vaikeudet Tuottavat pääsääntöisesti juuri sosiaalisia vaikeuksia, koska kielen käsitteiden merkitys on usein eri kuin toisilla puhumme eri kieltä

ADHD JA SOSIAALINEN SELVIYTYMINEN Impulsiivisuus, äkkipikaisuus Sosiaalinen sopeutuminen vaikeaa jo pienenä Häiriöalttius, häiritseminen Vaikeudet kaverisuhteissa Suunnitelmattomuus, epäjärjestelmällisyys Sopimuksista kiinnipitäminen vaikeaa Aggressiivisuus Epäsosiaalisuus Tunne-elämän ongelmat

KÄYTÖSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS Lisääntynyt viime vuosina 10-11 vuotiaista lapsista 4-12% Nuoruusikäisistä pojista 10-13% Nuoruusikäisistä tytöistä 4-6% Varttuneilla lapsilla käytöshäiriöt ovat tavallisimpia psyykkisiä häiriöitä Pojilla viisi kertaa tyttöjä yleisempiä

MITEN TUKEA SOSIAALISIA TAITOJA

VANHEMPIEN KANSSA TOIMIESSA Neuvonannon arkaluontoisuuden ymmärtäminen: Kasvojen menettäminen, valtaerot, autonomiauhka Psykoedukatiivinen ja postmoderni (ei-tietävä) Keinot parantaa neuvonantoa: Asiakkaan aloitteisiin tarttuminen Vaiheittainen eteneminen Eläytyvä kuuntelu Indentiteetin suojelu vs. vuorovaikutuspuhe Vastuullisuuden sietoikkunassa pysyminen

SOSIAALISEN KOMPETENSSIN ONGELMANA SOSIOKONGITIIVISEN TIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖT TUNTEIDEN SÄÄTELYN HÄIRIÖT AUTISMISPEKTRIN HÄIRÖT KÄYTÖSHÄIRÖT SOSIAALINEN KOMPETENSSI

AUTISMINSPEKTRI Struktuuri tuo selkeyttä Päiväjärjestys Selkeät säännöt Säännölliset rutiinit Visuaalinen tuki konkretisoi Tapahtumien ennakointi Lapselle tärkeää ymmärtää mitä häneltä missäkin tilanteessa odotetaan Tilannekohtainen opetus!

YKSILÖ KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET Tunnekäsitteiden harjoittelu Itseilmaisun harjaannuttaminen YMPÄRISTÖ Kommunikaation varmistaminen! Tunteiden kuvittaminen Ilmeiden, eleiden ja kosketuksen käyttö kommunikaatiossa Kielellisen kommunikaation mukauttaminen

EI-KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET YKSILÖ Sanattoman viestinnän ja tunnetilojen arviointikyvyn kehittäminen Sosiaalisten tilanteiden ja kuvien analysointi Sosiaalisten kuvasarjojen järjestäminen Sosiaalisten tilanteiden ja kuvien kielellistäminen Sosiaalisten toimintamallien harjoittelu YMPÄRISTÖ Sosiaalisten tilanteiden ennakointi Ilmeiden ja eleiden kielellinen kuvaus ja selittäminen

SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJAANNUTTAMINEN SUORAAN KÄYTTÄYTYMISEEN Hieman ristiriitaista tutkimusnäyttöä Vetäytyvät lapset hyötyvät aggressiivisia enemmän Mallioppiminen heillä erityisen tehokas TAUSTAKOGNITIOIHIN Usein sosiaalisten kognition paranevat esim. kuvitteellisissa tilanteissa, mutta siirtyminen oikeisiin sosiaalisiin tilanteisiin on vähäistä On havaittu tehokkaaksi, jos yhdistetty suoraan käyttäytymisen harjoitteluun Esim. roolileikit Esim. AC (Anger-coping)

TUNTEIDEN SÄÄTELY Perustuu vahvasti itsesäätelyn psykologiselle ja neurologiselle pohjalle Sensitiivisyys ja responsiivisuus lapsen tunteille Omien tunteiden tunnistaminen ja käsittely Negatiivisen tunteiden kestäminen Lapsen keinottaminen Kompensoivien tunteiden ilmaisu ja tuki Ajatusten ja toiminnan siirtäminen toiseen asiaan Tunnereaktioiden sanoittaminen

RAUHOITTAVAT AJATUKSET Yksi tehokkaimmista tavoista sensitiiviselle aikuiselle on tarjota ns. rauhoittavia ajatuksia/toimintaa: muistutuksia Muistutukset voivat olla: Rauhoittavia ajatuksia Ongelmanratkaisua edistäviä ajatuksia Pakoajatuksia Positiivisia ajatuksia Lähde: Agression Replacement Training, ART

KÄYTTÄYTYMISEN SÄÄTELY Käyttäytymisen säätely perustuu vahvasti mielenteorian kehittymiseen: Mitä muut minulta odottavat? Miten käyttäytymiseni vaikuttaa muihin? Varmista, että lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan Oikean/hyväksyttävän käyttäytymisen mallintaminen Rakentava kielteinen palaute Säätelymahdollisuuksien tarjoaminen

KÄYTÖSHÄIRIÖN HOITO Perinteisesti pidetty vaikeahoitoisena Suomessa ohjaudutaan usein lastensuojelun avopalveluiden piiriin Mahdollisia interventioita (mm.): Ennaltaehkäisevät ohjelmat Multisysteeminen terapia Kognitiivis-behavioraaliset menetelmät Perhekeskeiset menetelmät Lääkehoito

heli.isomaki@ludus.fi KIITOS!