Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus

Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2012

Sisältö SUOMEN LÄÄKÄRILIITON TOIMINTAKERTOMUS 2012 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 VERKSAMHETSLEDARENS ÖVERSIKT... 4 THE ANNUAL REPORT OF CHIEF EXECUTIVE OFFICER... 5 1 OSAAVA TYÖOLOSUHDE- JA ANSIOEDUNVALVONTA... 7 A) Lääkärin osaaminen, kehittyminen ja työympäristö... 7 B) Riittävä ansio normaalilla työajalla... 10 2 KORKEA JÄSENYYSASTE... 12 3 KUMPPANUUSASEMA SIDOSRYHMISSÄ... 13 4 TERVEYSPOLITIIKKAA POTILAAN HYVÄKSI... 15 5 TALOUS KESTÄVÄLLÄ POHJALLA... 18 6 TOIMINTAVUODEN ERITYISASIAT... 20 Taitto: Tarja Patrikainen JÄSENISTÖ JA ORGANISAATIO... 22 EDUSTUKSET... 27 LAUSUNNOT... 29 TILASTOJA... 30

Toiminnanjohtajan katsaus Heikki Pälve toiminnanjohtaja LÄÄKÄRILIITON ON TUETTAVA LÄÄKÄRIÄ TYÖSSÄÄN. Lääkäriliiton uusi strategia hyväksyttiin joulukuun valtuuskunnan kokouksessa 2010. Strategian jalkauttaminen on ollut aktiivista ja tuloksesta. Ensimmäisenä rakennettiin toimintamalli, käynnistettiin uuden organisaation toiminta ja juurrutettiin siihen liittyvät uudet toimintatavat. Vuoden 2011 toiminta suunniteltiin vielä vanhan toimintamallin ja organisaation pohjalle. Vasta nyt tarkastelussa oleva vuoden 2012 toiminta on suunniteltu ja toteutettu uuden strategian mukaisesti. Toimintakertomus seuraa vuoden merkittävimpiä toiminnallisia tapahtumia strategisten päämäärien edistämisen ja suunnitelman toteutumisen näkökulmasta. Ammattijärjestön keskipisteessä on aina jäsen ja strategiamme keskeinen tavoite on tuloksekas työolosuhde- ja ansioedunvalvonta. Lääkäriliitossa se näkyy neuvottelutoimintana, koulutus- ja terveydenhuoltopolitiikkana, lääkärin etiikkana sekä kollegiaalisuutena. Vuoden aikana ei neuvoteltu valtakunnallisesta virkaehtosopimuksesta. Sen sijaan jatkuvan neuvottelun periaatteen mukainen toiminta, kuten palkkausjärjestelmien kehittäminen, päivystysten uudistustyö ja paikalliset erityiskysymykset, työllistivät. Terveyspoliittisesti vuosi oli poikkeuksellisen tapahtumarikas, kun tavoitteiltaan hyvin ristiriitainen terveydenhuollon järjestelmäuudistustyöryhmä yritti löytää ulos labyrintis taan. Voimakas poliittinen ohjaus ei auttanut. Lääkäriliitto oli aktiivinen ja tapasi työryhmän toimijoita, poliittisia vaikuttajia sekä toimittajia, mutta sekään ei auttanut. Liiton on oltava jäsenelle helposti lähestyttävä ja sen on tuettava lääkäriä työssään. Kaikkia toimintoja on virtaviivaistettu ja jäsenen vaikutusmahdollisuuksia alueellisesti on lisätty. Erityisesti on kiinnitetty huomiota työhyvinvoinnin parantamiseen. Lääkärin on huolehdittava potilaan parhaasta ja Lääkäriliiton osaltaan edistettävä potilaiden asemaa. Liitto on ollut aloitteellinen paperittomien potilaiden terveyden huollon järjestämisessä Suomeen. Se on pyrkinyt parantamaan potilasjärjestöjen vaikutusvaltaa ja yhteistyötä. Lääkekorvausjärjestelmän uudistuksessa liitto toimi aktiivisesti yhteistyössä potilasjärjestöjen kanssa. Palvelurakenneuudistuksessa on pidetty esillä potilaan oikeutta päästä hoitoon ja valita lääkärinsä. Lääkäriliitto on saanut näkemyksiään esille eri medioissa erittäin hyvin. Vuoden aikana oli havaittavissa myös lääkäreihin liittyvää sävyltään negatiivista otsikointia. Terveyspalveluiden ongelmat heijastuvat nyt myös syytöksinä lääkäreihin. Professiolta vaaditaan vastuuta huolehtia järjestelmästä niin, että potilashoito onnistuu moitteettomasti. Tämä legitimoi liiton osaavan ja aktiivisen terveyspoliittisen toiminnan, jota nyt on tehostettu alueellisesti. Potilaille kehitettiin uusi ja mielenkiintoinen verkkopalvelu: Potilaan Lääkärilehti. Sen Facebookissa tykkääjien määrä nousi nopeasti. Vuoden lopussa tykkääjiä oli jo lähes 10 000. Terveydenhuollon kannalta tärkeät kuntavaalit ja liiton toiminnalle elintärkeä valtuuskunnan vaali käytiin syksyllä. Äänestysprosentti oli liiton omassa vaalissa vain hieman pienempi kuin kuntavaaleissa, joissa sote-uudistus oli keskusteluiden keskiössä. Liiton vaalissa oli ensi kertaa mahdollisuus äänestää sähköisesti. Mahdollisuutta käytti vajaat 30 prosenttia äänestäneistä. Talous tiukkenee kaikkialla, eikä Lääkäriliitto ole tästä poikkeus. Liitto on uudistanut aktiivisesti toimintaansa ja se kehittää tuotteitaan yhtiönsä Lääkärikompassin avulla. Sähköisen asioinnin tavoitteena on, että liiton toiminta, sen tuottama informaatio ja palvelut ovat tehokkaasti ja helposti jäsenten käytössä. Tyytyväinen jäsen on varmin turva taloudelliselle toiminnalle. Lääkäriliitto on kansainvälisesti aktiivinen. Kansallinen terveyspolitiikka on kiinteästi kytköksissä eurooppalaiseen päätöksentekoon. Viime vuonna Maailman Lääkäriliitto päätti juhlistaa Helsingin julistuksen 50-vuotissyntymäpäivää Helsingissä syksyllä 2014. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut kunnioittamaan tilaisuutta läsnäolollaan. 3 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2012

Verksamhetsledarens översikt Läkarförbundets nya strategi godkändes på delegationens möte i december 2010. Den har introducerats aktivt och resultatrikt. Först byggde vi en verksamhetsmodell, lanserade vår nya organisation och införde nya arbetsmetoder. År 2011 planerade vi ännu vår verksamhet på basis av vår gamla verksamhets modell och organisation och övergick till den nya strategin först år 2012, vars verksamhet vi nu har granskat. År 2012 planerade och genomförde vi vår verksamhet enligt praxis för vår nya strategi. Verksamhetsberättelsen följer årets aktiviteter utgående från deras betydelse för främjandet av våra strate giska mål och verkställandet av våra planer. Fackorganisationer sätter sina medlemmar i fokus. Vårt mål är en resultatrik intressebevakning av arbetsmiljöer och arbetsförmåner. Läkar förbundet bevakar dessa intressen genom konsultationsverksamhet, utbildningsoch hälso vårdspolitik samt läkaretik och kollegialitet. Under året förhandlade vi inte om ett nationellt tjänstekollektivavtal. I stället sysselsatte vi oss med verksamhet som kräver ständiga för handlingar, såsom utveckling av lönesystem, för nyelse av jourer samt lokala specialfrågor. Ur hälsopolitiskt perspektiv har året varit exceptionellt händelserikt, då arbetsgruppen för förnyelse av hälsovårdssystemet försökte hitta ut ur sin labyrint. Här hjälpte inte kraftig politisk styrning eller Läkarförbundets kompetenta hjälp. Det måste vara lätt för våra medlemmar att närma sig förbundet. Vi måste också stöda läkarna i deras arbete. Vi har strömlinjeformat våra aktiviteter och ökat medlemmarnas möjligheter till regional påverkan. Vi har fäst särskild uppmärksamhet vid förbättring av arbetshälsan. Läkarna måste se till patienternas bästa, medan Läkarförbundet å sin sida måste främja patienternas ställning. Förbundet har varit initiativrikt i fråga om att arrangera hälsovård i Finland för patienter utan identitetshandlingar. Vi försöker också förbättra patientorganisationernas inflytande och samarbetet med dessa och har haft ett aktivt samarbete med patientorganisationerna i fråga om förnyelsen av läkemedelsersättningssystemet. I servicestrukturens förnyelse har vi framhållit patientens rätt till vård och patientens rätt att själv välja läkare. Läkarförbundets åsikter har varit mycket välföreträdda i olika medier. Under året förekom vissa negativt klingande rubriker kring läkare. Problemen inom hälsovården reflekteras nu som anklagelser riktade mot läkare. Professionen förväntas sköta systemet så att patientvården löper klanderfritt. Detta legitimerar förbundets kompetenta och aktiva hälsopolitiska verksamhet, som nu har effektiverats regionalt. Vi utvecklade en ny och intressant webbtjänst, Patientens Läkartidning. Antalet Facebookfans ökade snabbt. I slutet av året hade sidan redan fått nästan 10 000 Gilla-markeringar. I höstas arrangerades det ur hälsovårdssynpunkt viktiga kommunalvalet och det för förbundets verksamhet livsviktiga delegationsvalet. Röstningsprocenten för förbundets eget val var något lägre än för kommunalvalet, där social- och hälsovårdsreformen var föremål för diskussion. För första gången kunde man nu rösta elektroniskt i förbundets val. Nästan 30 procent av röstarna utnyttjade möjligheten. Ekonomin dras åt överallt och Läkarförbundet är inget undantag. Förbundet har aktivt förnyat sin verksamhet och utvecklar sina produkter med hjälp av sitt bolag Lääkärikompassi. Målet för vår elektroniska ärendehantering är att förbundets verksamhet samt tjänster och information som vi producerar ska vara lätta och effektiva att använda för våra medlemmar. Nöjda medlemmar är den säkraste grunden för vår ekonomiska verksamhet. Läkarförbundet är internationellt aktivt Nationell hälsopolitik har en fast anknytning till europeiskt beslutsfattande. Förra året beslutade World Medical Association att fira Helsingforsdeklarationens 50-årsjubileum i Helsingfors hösten 2014. Republikens president Sauli Niinistö har lovat hedra tillställningen med sin närvaro. Heikki Pälve Verksamhetsledare LÄKAR- FÖRBUNDET ÄR INTERNATIONELLT AKTIV. 4

The Annual Report of Chief Executive Officer THE HEART OF A PROFESSIONAL ORGANIZATION LIES WITH ITS MEMBERS. The Finnish Medical Association s new strategy was completed and approved at the December 2010 meeting of the Association s Delegate Committee, since when it has been actively and successfully implemented in practice. During the first stage, a working model was formed, a new organisation was launched and working practices were established. The activities for 2011 were still designed on the basis of the previous working model and organisation, so the activities for 2012 presented here are the first to be designed and carried out as outlined in the new strategy. The annual report presents the most important activities of the year with regard to promoting strategic goals and implementing the strategy. The heart of a professional organization lies with its members. Advocacy work should be effective and focus on ensuring good working conditions and earnings. In the Finnish Medical Association, this means negotiations, educational and health care policy, medical ethics and collegiality. Whilst there were no nationwide collective agreement negotiations in 2012, much work was done on matters subject to continuous negotiation, such as the development of salary systems, reforming on-call practices and specific local matters. The year was exceptionally eventful on the health policy front as the health care reform committee, which had very conflicting aims, sought to find a way out of its labyrinth. Despite strong political direction and the Association s expert advice the situation could not be resolved. The Association must be easily approachable for its members and support physicians in their work. All activities have been streamlined and members have been given more opportunities to participate at regional level. Particular attention has been paid to improving well-being at work. Physicians must keep the patient s best interests in mind, and the Association must also work to improve the position of patients. The Association has worked proactively to or ganize health care for sans-papiers in Finland. The Association has worked to give patient organisations greater influence and to promote collaboration with them. During the year, the Association was actively involved in reforming the pharmaceuticals reimbursement system and worked closely with patient organisations. We have also repeatedly drawn attention to patients right to access treatment and to choose their physician. The Association has been very successful in gaining media attention on its views. In 2012, there were both positive and negative media headlines concerning the medical profession. Problems in public health care reflect on physicians. The profession must take responsibility for the system to ensure impeccable patient care. This provides legitimacy for the Association s skillful and active health policy work, which has now been stepped up regionally. A new and interesting online service, the journal Potilaan Lääkärilehti, was developed for patients. The number of Facebook likers increased rapidly, with almost 10,000 likers at the end of the year. Municipal election, which are important for health care, and the Association s vital Delegate Committee election both took place in autumn 2012. The voter turnout in the Association s election was just slightly lower than that in the municipal election, where the social services and health care reform played a central role in the debate. The Association s election featured an electronic voting option for the first time. Just under 30 per cent of those who voted took this opportunity. 5 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2012

The financial situation is becoming increasingly strained in all areas of society, and the Association is no exception. The Association has been particularly active in reviewing its activities and continues to develop its products via its Lääkärikompassi enterprise. Electronic communications are used to ensure that members have easy access to the Association s activities and the information and services it provides. Our members satisfaction is the best way to guarantee our financial stability. The Association is also active internationally. Finland s national health policy is closely tied to European-level decision-making. In 2012, the World Medical Association decided to celebrate the 50th anniversary of the Helsinki Declaration in Helsinki in autumn 2014. Sauli Niinistö, the President of the Republic of Finland, has promised to honor the event with his presence. Heikki Pälve Chief Executive Officer Lääkäriliiton hallitus 2012: Ylhäältä vas. Tuula Rajaniemi, Marjo Parkkila-Harju, Jari Saarinen, Ulla Palmu ja Tinja Lääveri Alhaalta vas. Teppo Heikkilä, Helena Nukari, pj. Raija Niemelä, Olli Lappalainen ja Marjut Laurikka-Routti Kuva: Mikko Käkelä THE ANNUAL REPORT OF CHIEF EXECUTIVE OFFICER 6

1 Osaava työolosuhde- ja ansioedunvalvonta VUONNA 2012 LUOTTAMUS- LÄÄKÄREILLÄ OLI 136 POTILAS- KONTAKTIA. A. Lääkärin osaaminen, kehittyminen ja työympäristö Työvoimapoliittinen ohjelma laadittiin yhdessä koulutuspoliittisen ohjelman valmistelun kanssa. Ohjelmat laadittiin erikseen, koska näiden kahden toimintasektorin kysymyksenasettelut ovat erityyppisiä. Työvoimapoliittisen ohjelman tavoitteena on määrittää painopistealueet liiton yleisen strategian pohjalta. Sen tavoitteena on turvata riittävä määrä työssä viihtyviä lääkäreitä, jotka toimivat tehokkaasti lääkärin töissä. Koulutuspoliittinen ohjelma kokoaa liiton linjauksia, suosituksia sekä tutkimustietoa perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Tavoitteena on määrittää koulutuspoliittisen edunvalvonnan tärkeimmät painopisteet ja pääotsikot. Lisäksi määritellään koko koulutusketjun osalta liiton linjaukset, joita hyödynnetään koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa. Koulutuksen laadun ja järjestämisen ydinkohdat nostetaan esiin. Molemmat politiikkaohjelmat saatiin vuoden aikana valmiiksi, mutta ne hyväksyttiin hallituksessa tammikuussa 2013. Lääkäriliitto osallistui työryhmään, joka valmisteli erikoislääkärikoulutuksen hallintovastuun siirtoa opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön. Liitto korosti erikoistumista koordinoivan neuvottelukunnan tarvetta. Muun muassa potilastietojärjestelmien kehitystä seurattiin ehealth -työryhmässä. Se toi esiin niiden ongelmia, kansallisen potilaskertomusarkiston perustamista sekä sähköisen reseptin käyttöönottoa. HUS-alueen potilaskertomusjärjestelmä -hanke eteni. Liitto edisti aktiivisesti ehealth professuurin perustamista. Joulukuussa perustettiin terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys sekä valmisteltiin terveydenhuollon tietotekniikan alaosaston perustamista. Alaosaston perustaminen siirtyi seuraavalle vuodelle. LÄÄKÄRIN AMMATILLINEN AUTONOMIAN TURVAAMINEN Lääkärillä on eettinen ja lain mukainen velvoite ja oikeus kehittää sekä ylläpitää ammattitaitoaan. Korkean ammattitaidon turvaaminen takaa toimivan terveydenhuollon ja hyvän hoidon. Lääkärin ammatillisen autonomian hanke perustettiin vuosille 2012 2015. Sen taustalla on yhteiskunnasta tulevien paineiden ja terveydenhuollossa tapahtuvien muutosten kohdistuminen lääkärin professioon ja kliiniseen autonomiaan. Ammatillinen kehittyminen lähtee lääkärin ja terveydenhuollon tarpeista. Ammattikunta on sitoutunut kehittämään ammattitaitoaan suunnitelmallisesti ja monipuolisesti. Euroopan Unionin Komissio antoi esityksen uudeksi ammattipätevyysdirektiiviksi, jossa ehdotetaan laajempaa lääkärin ammatillisen pätevyyden raportoimista kuin Suomessa on tällä hetkellä käytössä. Suomen Lääkäriliiton, Suomalainen Lääkäri seura Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin perustama Pro Medico on luonut lääkäreille yhteisen työvälineen ammatillisen kehittymisen seurantaan ammattikunnan omana toimintana. Verkkotyövälineenä on Taitoni.fi. Lääkärit on ensimmäinen ammattiryhmä, joka on kehittänyt itselleen järjestelmän, jolla voidaan tukea yksittäisen lääkärin ammatillista kehittymistä. Tärkeää on, että lääkärikunta on jatkossa vahvasti mukana varmistamassa lääkärien ammatillista kehittymistä. Taitoni.fi toimii yhdessä Lääkäripäivien ja Lääkärilehden sähköisten toimintojen kanssa. Tulevaisuudessa tarvitaan sitä, että terveydenhuollon toimintayksiköt sitoutuvat tukemaan lääkärien ammatillista kehittymistä osana omaa toimintaansa ja luovat toiminnassaan tähän edellytykset. 7 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2012

Vuonna 2008 toimintansa aloittaneen Pro Medicon rahoituksesta sovittiin vuoteen 2012 saakka. Ulkoisen arvioinnin mukaan toimikauden aikana oli pystytty luomaan konkreettisia työkaluja ammatillisen kehittymisen seurantaan ja suosituksia täydennyskoulutuksen toteuttajille. Hankkeiden kautta on testattu työssä oppimisen ja osaamisen johtamiseen sekä sen tukemiseen kehitettävien välineiden toimimista todellisissa olosuhteissa. Yhdistyksen rahoitusta haetaan jatkossa lääkärijärjestöjen ulkopuoleltakin. Tätä varten perustettiin resurssityöryhmä. Tavoite on, että Taitoni -verkkotyöväline saadaan laajaan käyttöön ja sitä kautta voidaan tuottaa koostettua tietoa, josta syntyviä palveluita voidaan hyödyntää kaupallisesti. Keskeistä on varmistaa Pro Medicon toiminnan ja rahoituksen uskottavuus ja läpinäkyvyys, jotta se voi toimia lääkärin ammatillisen osaamisen varmistustoiminnoissa. MARKKINOINNIN VALVONTALAUTAKUNTA LINJASI LÄÄKÄRIN MARKKINOINTIA Yksityisen sektorin toimintaedellytykset muuttuvassa terveydenhuollossa lääkärin profession, kliinisen autonomian ja kollegiaali suuden valossa -seminaari kohdennettiin yksityisen sektorin suurimmille toimijoille taustaorganisaatioineen. Koska seminaari sai hyvän vastaanoton, järjestetään vastaavanlainen tapahtuma myös vuonna 2013. Valvontalautakunnassa pohdittiin kollegiaalisuuden teemavuotta 2013 markkinoinnin kannalta. Markkinoinnin valvontalautakunta antoi vuoden aikana muutaman huomautuksen. Se myös linjasi aiempaa tarkemmin mm. erikoistuvan lääkärin markkinointia. LUOTTAMUSNEUVOSTO KÄSITTELI KOLLEGIAALISUUTTA Luottamusneuvostossa oli esillä FiMnet -keskustelutauluilla käytävät, usein kärkevät ja kollegiaalisuutta loukkaavat keskustelut. Se käsitteli myös kollegiaalisuusriitaa, joka ratkaistiin sovitteluteitse kollegiaalisella ohjauksella. Luottamusneuvosto näki tärkeäksi, että Lääkäriliitto antaa jäsenille sosiaalisen median ohjeet. Niiden tavoitteena on ennaltaehkäistä lääkärien ammattietiikkaa uhkaavia piirteitä ja parantaa kollegiaalisuutta. Potilaiden ja lääkärien kohtaaminen sosiaalisessa mediassa saattaa hämärtää lääkärin asiantuntijuutta. Myös lääkärien yksityisyyden suoja voi vaarantua. Lääkärin tulee käyttäytyä sosiaalisessa mediassa harkiten, sillä yksityisiä mielipiteitä saatetaan yleistää koskemaan koko lääkäriprofessiota. LUOTTAMUSLÄÄKÄRIT OVAT LÄÄKÄRIEN LÄÄKÄREITÄ Luottamuslääkäriverkoston tavoitteena on auttaa lääkäreitä hakemaan hoitoa terveyteensä liittyvissä ongelmissa. Järjestelmän viisitoistavuotisjuhlia vietettiin syksyn koulutustilaisuudessa. Luottamuslääkärit auttavat kaikissa terveyteen ja työssä jaksamiseen liittyvissä asioissa. Toiminta on ehdottoman luottamuksellista. Vuonna 2012 luottamuslääkäreillä oli 136 potilaskontaktia. Luottamuslääkäreitä koulutetaan toimimaan lääkärien lääkärinä. Vuonna 2012 heitä oli 32. He edustavat eri osaamisalueita ja myös maantieteellinen sijoittuminen on kattava. Luottamuslääkäreitä koulutetaan vuosittain kahdessa koulutustilaisuudessa. Osa koulutuksesta liittyy taitoon suhtautua kollegaan potilaana. Toiminnan pääpaino on apua tarvitsevan lääkärin ongelmien selvittelyssä ja mahdollisten tutkimusten tai hoidon käynnistämisessä. 1 OSAAVA TYÖOLOSUHDE- JA ANSIOEDUNVALVONTA 8

1 OSAAVA TYÖOLOSUHDE- JA ANSIOEDUNVALVONTA Tamperelaismedisiinarit Pilvi Lukkala, Jari Saltiola, Titta Vepsäläinen, Henna Strandman ja Jaana Mäkiranta viettivät kesän Pohjanmaalla. Kuva: Laura Vesa Pohjoismainen luottamuslääkäriverkosto kokoontui Helsinkiin alkukesästä jakamaan kokemuksia toiminnasta sekä kouluttautumaan teeman ympärillä. Paikalle saapuivat delegaatiot Norjasta ja Tanskasta. Luottamuslääkärijärjestelmä myöntää Lääkäriliiton avustusrahaston avustukset. Vuonna 2012 myönnettiin avustusta yhdelle jäsenelle. LÄÄKÄREILLÄ OSAAVA ESIMIES Lääkäriliitto on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että kaikkiin erikoistumiskoulutusohjelmiin nykyisin kuuluva johtamiskoulutus laajennetaan valtakunnallisesti Helsingissä käytössä olevaan 30 opintopisteen malliin. Se takaa kaikille valmistuville erikoislääkäreille ns. lähijohtajapätevyyden. Erikoislääkärien johtamiskoulutusta jatkettiin. Toimintavuonna käynnistyi jälleen kaksi 30 opiskelijan koulutusta. Vuoden mittainen koulutus vastaa keskijohdon johtamispätevyyttä (30 op). Koulutuksen suosio on suurta. Kullekin kurssille on ollut hakijoita yli kaksinkertainen määrä kurssin kokoon nähden. Vuoden aikana on vaalittu myös kliinisen lääkärin oikeutta lääkäriesimieheen paikallisten sosiaali- ja terveydenhuollon hallintorakennemuutoksien vuoksi. Jotta liitto onnistuu korjaamaan tilanteet, edellyttää se paikallisten lääkärien aktiivisuutta. LÄÄKÄRIN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖTERVEYSHUOLTO TURVATTU Lääkäriliiton hallitus asetti kokouksessaan keväällä 2011 lääkärien työhyvinvointia käsittelevän työryhmän, jonka tehtävänä oli esittää 9 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2012

toimenpiteitä lääkärien työhyvinvoinnin edistämiseksi ja selvittää lääkärien työterveyspalvelujen käyttö sekä luottamuslääkäritoiminnan nykytila. Työryhmän työtä taustoitettiin Lääkärin työolot ja terveys 2010 -kyselytutkimuksella. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Lääkäriliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen kanssa. Työryhmä jätti syksyllä loppuraporttinsa ja julkaisi siitä tiivistelmän, jossa se asetti tavoitteita jatkotyöstettäväksi liiton jaoksissa ja valiokunnissa. Akavan kulttuuripoliittisen seurantatyöryhmän kanssa yhteistyössä järjestettiin Lääkäritalossa alkusyksystä hyvin suosittu Työ, Taide, Terveys -seminaari, jossa yhtenä aiheena oli Lääkärityöstä hyvinvointia. B. Riittävä ansio normaalilla työajalla LÄÄKÄRILIITTO TOIMII ITSENÄISESTI JÄSENTENSÄ EDUNVALVONNAN AJAJANA Tavoite riittävästä ansiosta koskee niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla työskenteleviä liiton jäseniä. Lääkärintyöhön kuuluu päivystäminen, mutta se ei saa olla keino paikata riittämätöntä säännöllisen työajan ansiota. Kunnallinen lääkärisopimus solmittiin aikataulun mukaisesti juuri ennen toimintavuoden alkua. Luottamusmiehiä opastettiin lääkärisopimuksesta. Yliopistosektorin ja valtion sopimus olivat katkolla helmikuussa ja sopimusneuvottelut hoidettiin yhteistyössä näiden sektorien luottamusmiesten, jäsenaktivistien, Lääkärikartellin ja JUKOn kanssa. Terveyspalvelujärjestelmän pirstaloituminen ja aiempaa itsenäisempien sote-alueiden syntyminen sekä liiton oma politiikka ovat lisänneet paikallisia sopimuksia ja sovelluksia. Paikallisten lääkärien tukeminen oli keskeistä toimintaa koko vuoden. Pääkaupunkiseudun kokeiluvirkaehtosopimusten kokemukset arvioitiin. Aluepäällikköjärjestelmä lakkautettiin vuonna 2012. Taustalla oli alueellisen toiminnan päällekkäisyyksien karsiminen. Alueorganisaatiouudistuksessa edunvalvontavaliokuntien roolia vahvistettiin muun muassa yhdyshenkilöjärjestelmällä samoin kuin lisäämällä toimiston suoraa yhteydenpitoa luottamusmiehiin. PAIKALLISTEN NEUVOTTELUIDEN TUKEMINEN Kuntasektorin paikallisten virkaehtosopimusten vaikutusta jäsenten palkkaukseen ja muihin palvelussuhteen ehtoihin on seurattu. Sopimuksia kehitetään ja mahdollisia epäkohtia korjataan paikallisesti neuvotellen. Liitto tukee luottamusmiehiä neuvomalla uusia, paremmin toimivia ratkaisumalleja, antamalla tilastotietoja ja tarkastamalla sopimusten tekstejä. Uusia paikallisia kuntasektorin virkaehtosopimuksia hyväksyttiin runsaasti. Niistä pääosa koski terveyskeskuksen palkkausjärjestelyjä. Useimmiten on luovuttu väestövastuujärjestelmästä ja siirrytty työajallisen mallin käyttöön. Näissä yhteyksissä on neuvoteltu käynti- ja toimenpidepalkkiot paikallisesti valtakunnallisesta sopimuksesta poikkeavasti. Lisäksi on huolehdittu siitä, että lääkärien kokonaispalkkasumma säilyy entisen suuruisena uudessa palkkausjärjestelmässä. On tärkeää, että lääkärisopimuksen muutokset heijastetaan paikallisiin sopimuksiin siten, että kustannusvaikutus on vähintään valtakunnallista sopimusta vastaava. Luottamusmiehet tarvitsevat neuvoja ja tukea koko neuvotteluprosessin ajan. Ennen sopimuksen hyväksymistä on sen juridinen sisältö käytävä huolellisesti läpi. Paikallista sopimista on koulutettu alueellisilla luottamusmiespäivillä. 1 OSAAVA TYÖOLOSUHDE- JA ANSIOEDUNVALVONTA 10

1 OSAAVA TYÖOLOSUHDE- JA ANSIOEDUNVALVONTA Jyväskylän terveyskeskuksessa ja Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä syntyneissä hallintoriidoissa tuettiin työpaikkojen lääkäreitä niin luottamusmiesjärjestelmän kuin uuden alueorganisaation voimin. PALKAN KASVATTAMINEN Lääkärien ansiokehitys säännöllisen työajan ansioilla mitattuna on lääkärilakon jälkeen noudattanut muun kuntasektorin tasoa. Eri lääkäriryhmien välillä havaitaan eroja ansioiden kehityksessä. Lääkärien palkkataso ja ansioiden kehitys 2000-luvulla on eriytynyt alueellisesti sekä sairaaloissa että terveyskeskuksissa. Sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkärien ansiot ovat keskimäärin kehittyneet yhdenmukaisesti. Terveyskeskuslääkärien ei-omalääkärien palkat ovat kehittyneet muita nopeammin, omalääkäreillä puolestaan muita hitaammin. MILLÄ PERUSTEELLA LÄÄKÄRINTYÖSTÄ MAKSETAAN? Uuden Lääkärivirkaehtosopimuksen vuoksi tarkastettiin liiton palkkasuositukset. Korotukset astuivat voimaan kesäkuussa. Keväällä 2012 toteutettiin työmarkkinatutkimus, jossa saatiin lääkärien ansiokehitystietoa eri sektoreilta. Tutkimuksessa kysyttiin jäseniltä heidän päivystämiseen ja työaikaan liittyvistä käsityksistään. Tuloksia hyödynnettiin liiton edunvalvonnan valmistelussa. Päivystystä koskevien kysymysten vastausten ja edunvalvontavaliokunnille tehdyn kyselyn pohjalta lääkäripäivystystyöryhmä valmisteli liiton tavoitteet ympärivuorokautisen lääkäripäivystyksen työaika- ja korvausmalleille. Hallitus käsitteli syyskuun suunnittelukokouksessaan pitkän aikavälin ansioedunvalvonnan valmistelua työnimellä Millä perusteilla lääkärintyöstä maksetaan vuonna 2025?. Lähetekeskustelun pohjalta asia otettiin vuoden 2013 toimintasuunnitelmaan ja valtuuskunnan käsiteltäväksi. Vuokratyödirektiivin edellyttämä työsopimuslain muutos tuli voimaan maaliskuussa. Direktiivimuutoksen vaikutuksia vuokralääkäriyritysten kautta kunnalla toimiviin lääkäreihin selvitettiin yhteistyössä asianomaisten yritysten kanssa. Osa yrityksistä tarkensi direktiivimuutoksen vuoksi työsopimuksiaan, valitettavasti eivät kuitenkaan kaikki. Yksityistä terveydenhuoltoa koskeva lakiuudistus ei edennyt. Lääkäriliitto laati alustavan koosteen muutostarpeista, jotka oli kerätty muun muassa liiton edunvalvontavaliokuntien kommenteista käytännön muutostarpeiksi. Kooste toimitettiin STM:lle. Ammatinharjoittajan mallisopimuksen ajanmukaisuutta koskevat neuvottelut käynnistettiin Lääkäripalveluyritykset ry:n, LPY, kanssa, vaikka yksityisen terveydenhuollon lainsäädäntömuutos ei edennyt. Yksityissektorin uusien toiminta muotojen, kuten HYKSin Oy ja Pohjolan Omasairaala Oy, valmistelua ja niihin liittyviä edunvalvonnallisia kysymyksiä seurattiin aktiivisesti. Yliopisto-opettajien työhön liittyvien ongelmien kartoittamista koskeva valtakunnallinen keskustelutilaisuuskierros saatiin päätökseen. Ongelmakohtia ovat palkkauksen kilpailukykyisyys verrattuna kuntasektoriin, työaikaasiat, opiskelijamäärien kasvu ja vaikutus yo-opettajien työhön, säästöistä aiheutuneet ongelmat, lääkäriopettajien urakehitys, työn määrä sekä työn kuva. Yliopisto-opettajien työhön liittyvien asioiden selvitystä edellytettiin myös valtuuskunnan ponnessa, johon vastattiin syyskokouksessa. 11 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2012

2 Korkea jäsenyysaste JÄSENPALVELUJEN KOHDENNUS SEGMENTEITTÄIN Jäsensegmenttien tunnistaminen ja palveluiden kohdentaminen on keskeinen kehityskohde koko strategiakaudella. Järjestöpäällikön toimenkuva muutettiin painottaen jäsenpalveluiden kehittämisen merkitystä. Samalla nimike muutettiin jäsenpalvelupäälliköksi. Lääkäriliittoon kuuluu noin 94 prosenttia Suomessa asuvista työikäisistä lääkäreistä. Järjestäytymisaste on erinomainen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Erityinen huomio kiinnitettiin opiskelijoihin. Liitto järjesti kanditilaisuuksia kaikilla yliopistopaikkakunnilla ensimmäisen, neljännen ja kuudennen vuosikurssin opiskelijoille. Tartossa lääketiedettä opiskeleville suomalaisille pidettiin yhteinen koulutustilaisuus. Ensimmäistä kertaa järjestettiin myös ulkomailla lääkäriksi opiskeleville suomalaisille yhteinen tilaisuus Lääkäritalolla. Opiskelijoita tavoitettiin kuudesta eri maasta. Opiskelijoiden työsuhteita ja -kokemuksia kartoitettiin perinteisellä sähköisellä kyselytutkimuksella, johon vastasi noin 600 opiskelijaa 5. ja 6. vuosikurssilta. Tuloksia hyödynnettiin opiskelijoiden jäsenneuvonnassa ja yliopistopaikkakunnilla järjestetyissä infotilaisuuksissa. Lääkärilehti jatkoi yhteistyötä Medisiinariliiton kanssa julkaisemalla kaksi kanditeemaa. Liiton alueellista toimintaa lisättiin systemaattisesti. Näkyvyyttä lisättiin mm. hyödyntämällä piiriylilääkärien toimintaa paikallisosastojen kokouksissa. Jäsensegmentointiyöryhmä sai 2011 aloitetun työnsä valmiiksi maaliskuussa ja työryhmän raportti luovutettiin hallitukselle huhtikuussa. Työryhmän ehdotuksesta Lääkäriliiton jäsenet jaettiin kahdeksaan segmenttiin: opiskelijat, uran alkuvaihe, terveyskeskuksessa työskentelevät, sairaalassa työskentelevät, opettajat ja tutkijat, valtio ja hallinto, yksityissektorilla työskentelevät ja poissa lääkärintyöstä olevat jäsenet. Lisäksi määriteltiin palvelukokonaisuudet ja vastuuhenkilöt jatkokehittämistä varten. Jäsenrekisteriuudistusten tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnettiin konkreettisesti jäsensegmenttityöryhmän ideoimassa uutiskirjeessä, joka kohdennettiin valtion lääkäreille ja hallintolääkäreille. Uutiskirje lähetettiin ensimmäisen kerran kesäkuussa. Lääkäriliiton ala- ja paikallisosastojen uudet talousohjeet hyväksyttiin hallituksessa loppuvuodesta. Jatkossa jäsenpalvelupäällikkö hyväksyy paikallisosaston kirjalliset toimintasuunnitelmat ja arvioidut kustannukset. NEUVONTAPALVELUIDEN TEHOKKAAMPI HYÖDYNTÄMINEN Kohdennettuihin neuvontapalveluihin kuuluu myös liiton verkkoprojekti Usein kysytyt kysymykset, (UKK). Palvelu toimii perinteisen neuvontapalvelun rinnalla ja apuna. Samalla parannetaan tiedon saantia myös toimistoaikojen ulkopuolella. UKK on toimiston henkilökunnan apuna tiedon löytämisessä. UKK tarjoaa jäsenistölle tietoa ja vastauksia yleisimpiin kysymyksiin eri aihealueilta, kuten sosiaaliturva-asiat, jäsenasiat, koulutus ja osaamisen kehittäminen, Lääkärilehti ja viestintä, lääkärin työ, virka- ja työsuhdeasiat sekä yksityislääkärinä toimiminen. Kysymysvastausparit ovat julkisia. Juridiset kysymykset ovat vain jäsenille suunnattuja, jolloin vastauksen lukeminen edellyttää kirjautumista jäsenalueelle. LÄÄKÄRILEHDEN LUKIJAPALAUTE Lääkärilehti käynnisti vuoden alusta verkkokyselyyn perustuvan järjestelmän, joka kokoaa toimituksen käyttöön viikoittain lukijapalautetta tuoreimmasta Lääkärilehden numerosta. Lukijapaneeliin osallistuu kerrallaan 50 jäsentä kahden kuukauden ajan. Suora palautekanava tuottaa sekä arvion tehdystä työstä että ideoita lääkärilukijoita kiinnostavista aiheista. NEUVONTAPALVELU UKK TARJOAA JÄSENISTÖLLE TIETOA JA VASTAUKSIA. 12

3 Kumppanuusasema sidosryhmissä POTILAAN LÄÄKÄRILEHDELLÄ LÄHES 10 000 TYKKÄÄJÄÄ. LÄÄKÄRILIITOLLA TULOKSEKAS, KOORDINOITU JA ENNAKOIVA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen on liiton strategian yksi painopistealueista. Toiminnan koordinointia ja kehittämistä johti maaliskuussa työssään aloittanut yhteiskuntasuhdepäällikkö. Toimistoon perustettiin yhteiskuntasuhdetiimi. Marraskuussa liiton hallituksen hyväksymässä viestintä- ja yhteiskuntasuhdestrategiassa linjataan viestinnän ja vaikuttamisen tavoitteet, peruslinjat ja menetelmät. Keskeisiä havaintoja strategiassa on, että tavoitteisiinsa pääsemiseksi liitto tarvitsee suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja aloitteellista viestintää ja yhteiskuntasuhdetoimintaa. Painopistealueiksi vuosille 2013 2015 päätettiin maineenhallinta, aktiivinen ja aloitteellinen sidosryhmätyö, jäsenviestinnän kohdentaminen segmentoinnin avulla nykyistä paremmin sekä liiton johdon ja toimialojen sitouttaminen näitä tukevaan kokonaisviestinnälliseen toimintaan. Strategiassa linjataan viestinnän eri kanavat ja keinot, seuranta ja resursointi sekä erikseen kriisiviestintä. Sidosryhmäyhteistyönä liiton edustajat ovat tavanneet laajalti eri yhteistyötahoja. Paino pistealueina ovat olleet terveyspalvelujärjestelmän uudistamiseen liittyvät tapaamiset poliitikkojen ja virkamiesten kanssa. Potilasjärjestöyhteistyötä jatkettiin järjestämällä yhteinen tilaisuus, jossa valotettiin erityisesti potilaiden liikkuvuutta uuden EUdirektiivin rajoissa. Yhteistyössä Suomen Apteekkariliiton ja Lääketietokeskuksen kanssa järjestettiin terveystoimittajille potilasturvallisuutta käsittelevä seminaari Lappeenrannassa. Vuonna 2011 uudistettua Lääkäriliittobrändiä on vahvistettu Lääkäriliitto-konsernin eri osissa (Lääkäriliitto, Lääkärilehti, Lääkärikompassi ja Lääkärimediat) yhtenäisen uuden ilmeen saavuttamiseksi. Brändiuudistus on johdantoa laajalle nettiuudistukselle, joka on osa sähköisen asioinnin hanketta. WWW.POTILAANLAAKARILILEHTI.FI Lääkärilehti avasi lokakuussa ensimmäisen suurelle yleisölle tarkoitetun kanavansa. Potilaan Lääkärilehti (www.potilaanlaakarilehti. fi) on avoin ja maksuton verkkojulkaisu, johon valitaan osa Lääkärilehdessä jo julkaistusta aineistosta. Potilaan Lääkärilehti tuo julkiseen keskusteluun tuoreinta lääketieteellistä tutkimustietoa ja esittää sekä potilaan että lääkärin näkemyksiä terveydestä ja sairaudesta. Lääkärille verkkojulkaisu tarjoaa mahdollisuuden ohjata potilaita luotettavan lisätiedon pariin. Potilaan Lääkärilehti on ensimmäinen Lääkäriliiton kanava, joka on laajasti esillä Facebookissa. Vuoden loppuun mennessä julkaisulla oli jo lähes 10 000 tykkääjää, joten suosio ja tunnettuus ovat nousseet rivakasti. TARJOAA TUTKITTUA, ARVOSTETTUA JA LUOTETTAVAA TIETOA LÄÄKÄRIKUNNASTA Lääkärien lukumäärien ja rakenteen muutoksia seurattiin uudistetun rekisterijärjestelmän, Ankkurin, avulla. Lääkärimäärä kasvoi ja toimintavuoden lopussa Suomessa laillistettujen lääkärien määrä oli 26 144. Heistä työikäisiä ja maassa asuvia lääkäreitä oli 19 865. Vakiintuneen käytännön mukaan liiton tilastoimia lääkärimäärätietoja toimitettiin myös kansainvälisille tilastoviranomaisille. Lääkärirekisterin ja maaliskuussa toteutetun Työmarkkinatutkimuksen tietoja käytettiin Lääkärit Suomessa -tilastojulkaisun verkkoversion päivittämiseen. Julkaisu sisältää Lääkäriliiton tietojen lisäksi muiden muassa Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Kelan laatimia tilastoja. Tietoja käyttävät sekä jäsenet että eri sidosryhmät. 13 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2012

Työmarkkinatutkimuksessa tiedusteltiin palkkojen lisäksi lääkärien työsidonnaisuutta, päivystystä koskevia mielipiteitä ja yliopistoopettajien työjärjestelyitä. Työmarkkinatutkimukseen perustuvia tietoja hyödynnettiin monipuolisesti jäsenneuvonnassa ja erilaisissa jäsentilaisuuksissa. Päivystystä koskevilla tiedoilla taustoitettiin liiton päivystystyöryhmän työskentelyä. Lisäksi tutkimustiedoilla päivitettiin liiton sähköiset jäsenpalvelut (Palkkatohtori, Practicus ja Lääkärilaskuri). Huhtikuussa selvitettiin kansalaisten käsityksiä hoitoonpääsyn toteutumisesta. Edustavan väestökyselyn toteutti TNS Gallup Oy. Tulokset osoittivat hoitoonpääsyn kangertelevan niin perusterveydenhuollossa kuin erikois sairaanhoidossa. Reilu kolmannes vastanneista ilmoitti käyttäneensä yksityislääkärin palveluja, koska heillä oli ollut ongelmia päästä julkiseen terveydenhuoltoon hoitoon. imed2012 tutkimus jatkoi vuosina 2008 ja 2010 toteutettujen tutkimusten sarjaa. Siinä kartoitettiin ensisijaisesti digitaalisuutta lääkärin työssä. Tutkimus oli yhteishanke. Tutkimus osapuolina olivat Lääkäriliitto, Jyväskylän yliopisto ja Kaufmann Agency Oy. Tuloksia käytettiin muun muassa Lääkäriliiton sähköisen asioinnin hankkeen taustoittamisessa. Lisäksi tietoa kerättiin jäsenten mielipiteistä liiton toiminnan kehittämisen tueksi, kuten esimerkiksi kysely jäsenten tyytyväisyydestä Lääkäriliiton toimintaa ja sen tarjoamia palveluita kohtaan. TERVEYSKESKUSTEN LÄÄKÄRITILANNE JA LÄÄKÄRIEN PALKKAKEHITYKSEN KARTOITUS Syksyllä tehtiin perinteikäs tutkimus terveyskeskusten lääkäritilanteesta. Lääkärivajetietojen lisäksi tutkimuksessa kysyttiin johtavan lääkärin näkemyksiä terveyskeskuksen vakanssipohjan riittävyydestä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL, ja STM:n kanssa. Tiedot kerättiin kaikista maamme terveyskeskuksista. Liitossa myös koottiin yhteen viidellä erityisvastuualueella tehdyt ennusteet lääkärityö voiman kysynnästä ja tarjonnasta. Näitä tietoja hyödynnettiin liiton työvoima- ja koulutuspoliittisten ohjelmien valmistelussa. Yhtenä keskeisenä teemana syksyllä oli lääkärien alueellisen palkkakehityksen kartoittaminen sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Selvityksessä hyödynnettiin Tilastokeskuksesta hankittuja rekisteriaineistoja kuntasektorilla toimivien lääkärien palkoista ja niiden muutoksesta 2000-luvulla. Lääkärin työolot ja terveys- ja Lääkäri 2008 -tutkimusaineistojen perusteella julkaistiin useita vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa. Artikkelien aiheina olivat muun muassa lääkärien työhön sitoutuminen, työpaikkaväkivalta ja lääkärien stressitekijöissä tapahtuneet muutokset. Suomen Nivelyhdistyksen puheenjohtaja Esko Kaartinen ja tiedottaja Katri Kovasiipi sekä Suomen Mielenterveysseuran puheenjohtaja Pentti Arajärvi seurasivat paneelikeskustelua potilasjärjestölle järjestetyssä tilaisuudessa. Kuva: Heidi Emmes 3 KUMPPANUUSASEMA SIDOSRYHMISSÄ 14

4 Terveyspolitiikkaa potilaan hyväksi ERITYISPÄTEVYYS- OHJELMIA OLI 32. PÄTEVYYKSIÄ MYÖNNETTIIN 68 LIITON JÄSENELLE. Valtionhallinnossa on valmisteltu palvelurakenneuudistusta ja potilasdirektiivin toimeenpanoa vuoden 2012 aikana. Lääkäriliitto on vaikuttanut aktiivisesti palvelurakenneuudistukseen, jotta Suomeen saadaan nykyaikaiset vaatimukset täyttävä palvelujärjestelmä. Erityisesti on tavoiteltu järjestämisvastuun siirtämistä vahvemmille organisaatioille sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun integraatiota. Keväällä tehtiin kooste eri tahoilla tehdyistä ehdotuksista uudeksi järjestämisrakenteeksi. Rakenteen uudistamista on käsitelty liiton toimielimissä useaan otteeseen, myös valtuuskunnan kevätkokouksessa. Valtuuskunta antoi asiasta julkilausuman. Elokuussa hallitus teki asiaa käsittelevän kannanoton. Asiasta on viestitetty vuoden aikana myös seitsemässä julkisuuteen lähetetyssä tiedotteessa. Palvelurakenneuudistuksen keskeisiin toimijoihin on oltu yhteydessä. Liiton näkökulmia tuotiin esille lukuisissa puheenvuoroissa ja kirjoituksissa eri foorumeilla. Yhdessä Suomen Terveydenhuollon Arvioinnin Seura ry:n, STAS, kanssa järjestettiin keväällä seminaari Terveydenhuollon järjestäminen yhtenä kokonaisuutena. Liitto on ollut aktiivisesti mukana potilasdirektiivin toimeenpanon suunnittelussa ja sillä on ollut kaksi edustajaa STM:n palveluvalikoimatyöryhmässä. Se järjesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa kaksi Terveysfoorumia, joissa käsiteltiin palveluvalikoiman määrittelyä. Toisesta näistä julkaistiin raportti Lääkäri lehden liitteenä. Kevään Terveysfoorumin yhteydessä järjestettiin kansainvälinen seminaari, jossa Ruotsin, Norjan ja Viron edustajat kertoivat palveluvalikoiman määrittelystä. Liitto järjesti syksyllä myös asiaa käsittelevän erillisen tilaisuuden erikoislääkäriyhdistyksille. Lääkäriliitto oli edustettuna STM:n asettamassa lääkekorvausjärjestelmän uudistamista valmistelevassa työryhmässä. Työryhmässä liitto toi voimakkaasti esille järjestelmän uudistamistarpeet. Varsinainen järjestelmän uudistaminen toteutettaneen vuoden 2013 aikana. Potilaiden valinnanvapauden merkitys on ollut esillä erityisesti palvelurakenneuudistuksen ja potilasdirektiivin toimeenpanon yhteydessä. Potilasdirektiivin toimeenpanossa on pyritty edistämään sellaisen mallin syntymistä, joka mahdollistaisi aidon valinnanvapauden. OSAAVA JA AMMATTITAITOINEN LÄÄKÄRIKUNTA Laatupalkinto myönnettiin Lääkäriliiton laatuneuvoston esityksestä kahdelle kehittämishankkeelle, joissa oli saatu tuloksia terveydenhuollon toimivuudesta ja potilaiden hoitamisesta. Ensimmäisen palkinnon sai OYS:n silmätautien klinikan toiminta diabeettisen retinopatian seulonnan tehostamisesta liikkuvan silmätutkimusyksikön avulla. Toisen palkinnon sai Carean Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan työtapojen kehittäminen pakon käytön vähentämiseksi ja työturvallisuuden parantamiseksi. Stipendi- ja täydennyskoulutusrahastosta myönnettiin 18 liiton jäsenelle yhteensä 30 000 euroa. Henkilökohtaisten apurahojen kohteina olivat potilasturvallisuuden edistäminen, kansainvälisiin ja erityisesti kehitysmaissa lääkärinä toimimiseen tähtäävä koulutus sekä lääkärien työoloihin, koulutukseen ja jaksamiseen liittyvä koulutus tai tutkimus. Erityispätevyysjärjestelmä tukee lääkärien ammatillista kehittymistä. Erityisenä painopistealueena ovat erikoisalojen yhteiset osaamisalueet. Erityispätevyysohjelmia oli vuoden lopussa 32 ja pätevyyksiä myönnettiin liiton jäsenille vuoden aikana 68. 15 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2012

Liiton hallitus perusti joulukuussa uuden terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyyden. Telelääketiede ja eterveyden ratkaisut ovat kasvava osa terveydenhuollon organisaatioita ja prosesseja. 2000-luvulla tietotekniikasta on tullut lääkärin työn perustyökalu ja strateginen muutosvoima. Erityispätevyys terveydenhuollon tietotekniikkaan tarvitaan täydentämään sitä koulutustarvetta, jota nykyiseen erikoislääkärikoulutukseen ei sisälly. ASKEL TÄYDENNYSKOULUTUKSEN PAKOLLISUUDEN LISÄÄMISEEN EU-komissio teki vuonna 2011 esityksen työvoiman liikkuvuutta säätelevän ammattipätevyysdirektiivin uudistamisesta. Ehdotuksen käsittelyä on jatkettu EU-parlamentissa. Siihen ovat ottaneet kantaa eurooppalaiset lääkärijärjestöt ja Lääkäriliitto, joka vastusti direktiiviin sisältyvää mahdollisuutta lyhentää lääkärien peruskoulutusta nykyisestä kuudesta vuodesta viiteen vuoteen. Direktiiviin liittyvää ehdotusta eurooppalaisen ammattikortin käytöstä on pidetty mahdollisena toteuttaa, kunhan teknisistä ratkaisuista päästään selvyyteen. Erikoislääkärikoulutuksen osalta on tervetullut tavoite poistaa minimikoulutusaikojen joukosta kolmen vuoden kategoria. Koulutuksen määrittäminen tulisi jatkossa perustua valmiilta erikoislääkäriltä edellytettäviltä valmiuksilta pelkkien vuosien sijaan. Ammattipätevyysdirektiivin ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee viiden vuoden välein julkisella raportilla kertoa komissiolle lääkärien ja eräiden muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden täydennyskoulutusaktiviteettien toteutumisesta. Tämän artiklan ei automaattisesti katsota johtavan yksilötason toimiluvan määräaikaistamiseen eli ns. resertifikaatioon, mutta ehdotus on askel täydennyskoulutuksen pakollisuuden lisäämiseen. Liitto on korostanut, että mahdollisessa uudessa järjestelmässä lääkärin osaaminen on arvioitava monipuolisesti, eikä seurannan tule perustua pelkkiin täydennyskoulutuspisteiden tai tuntien mittaamiseen. Suomessa Pro Medico on tehnyt omaa työtään, jolla tähän järjestelmään valmistaudutaan. KOULUTUSMÄÄRÄÄ LISÄTÄÄN ASTEITTAIN Vuoden 2011 lopulla valtioneuvosto hyväksyi lääketieteen peruskoulutuksen lisäämisen asteittain tasolle 770. Alkuvuoden 2012 aikana opetus- ja kulttuuriministeriö tiedusteli lääketieteellisiltä tiedekunnilta näiden valmiuksista lisätä koulutusmääriä. Tiedekuntien vastausten perusteella koulutusmääriä lisätään asteittain 750 vuoteen 2016 mennessä. Lisäykset ja niiden perusteella kasvaneet aloituspaikat olisivat: Helsinki 30 (150), Turku 30 (150), Tampere 40 (145), Itä-Suomi 32 (162) ja Oulu 21 (145). Liitto on kannanotoissaan ja sidosryhmätyössään korostanut, että lääketieteellisille tiedekunnille on ehdottomasti taattava lisääntyneiden koulutusmäärien edellyttämät lisäresurssit. Muuten yliopistojen ei tule suostua lisäyksiin. Vaarana on selvästi lääkärikoulutuksen tason lasku ja sitä kautta potilasturvallisuuden vaarantuminen. Koulutusmäärien lisäys on tulevan työvoimakehityksen kannalta ylimitoitettu. Suomessa julkisen sektorin palvelu edellyttää julkista virkaa, mikä on eurooppalaisittain hyvin poikkeuksellista. Näin suljetaan merkittävä tuotantosektori pois tilanteessa, jossa palveluiden kysyntää ei saada hallintaan. Mikäli suomalaista terveyspalvelujärjestelmää uudistettaisiin niin, että kaikki lääkärit voisivat toimia julkisen sektorin palvelutuotannossa, mahdollistaisi se nopean palvelutarjonnan kasvun. Tärkeää olisi huolehtia siitä, että lääkärien työ hyödynnetään mahdollisimman hyvin. 4 TERVEYSPOLITIIKKAA POTILAAN HYVÄKSI 16

4 TERVEYSPOLITIIKKAA POTILAAN HYVÄKSI kehittämisehdotuksia vuoden 2013 loppuun mennessä. Liitto on hyvin edustettuna työryhmissä. LÄÄKÄRIN ETIIKKA -KIRJAN 7. PAINOS ILMESTYI JA SOME-OHJEET HYVÄKSYTTIIN Diabeteksen aiheuttama näkövammaisuus on vähentynyt merkittävästi Pohjois-Pohjanmaalla, kun hoitoon pääsyä on nopeutettu menemällä potilaiden luokse. Saavutukset ovat koko tiimin ansiota. Ylärivissä vasemmalta oikealle: Anna Autio, Nina Hautala, Sylvi Savolainen; keskirivissä Antti Keskitalo, Anne Kurikka, Pirjo Pyhäluoto, Antti Suistola; alarivissä Kaija Asikainen ja Mari Lohilahti. Työryhmä palkittiin Lääkäriliiton laatupalkinnolla. Kuva: Juha-Pekka Honkanen Nykyisin lääkärien työajasta kuluu suuri osa tehottomaan toimintaan. Esimerkiksi noin 600 lääkärin työpanos kuluu hukkaan vuositasolla toimimattomien tietojärjestelmien vuoksi ja yli 200 lääkärin työpanos vuositasolla monelta osin tarpeettomien yhteiskunnan edellyttämien lääkärintodistusten kirjoittamiseen. POTILASTURVALLISUUSTYÖ Liitto oli mukana VTT:n koordinoiman POTILASTURVA Potilasturvallisuus laatu- ja kilpailuvaltiksi tutkimus- ja kehitysprojektin ohjausryhmässä. Projekti päättyi vuoden lopussa. Hoidon laatu ja turvallisuus ovat merkittäviä kilpailutekijöitä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa sekä työntekijä- että potilasmarkkinoilla. POTILASTURVA-projektissa kehitettiin johtamismalli ja työkaluja, joiden avulla lisätään potilaiden hoidon turvallisuutta sekä sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden vetovoimaisuutta. VAKUUTUSLÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli ratkaisuja vakuutuslääketieteen julkisuudessa kärsimän uskottavuusvajeen oikaisemiseksi. Liitto osallistui valmistelukeskusteluihin pitämällä esillä hoitavan lääkärin ja vakuutuslaitoksen lääkärin roolien selkeyttämistarvetta sekä päätösten perustelujen parempaa tiedoksisaantia. Valmistelujen pohjalta käynnistyi kehittämishanke, jonka työryhmiltä odotetaan Lääkärin etiikka -kirjan päivitettiin Lääkäriliiton eettisessä neuvottelukunnassa. Se keskusteli jokaisesta 76:sta asiantuntijoilta saadusta pohjatekstistä useampaan kertaan. Neuvottelukunnan jäsenet osallistuivat myös tekstien muokkaukseen. Kirjan editointi ja kieliasun tarkistus painottui syksyyn. Kokonaisuus toimitettiin taittajalle joulukuussa. Kirjan julkistaminen ajoitettiin liiton vuosipäiväksi vuodelle 2013. Eettiset ohjeet jäivät pois kirjasta aikataulu- ja kustannussyistä, ja ohjeiden päivitys siirrettiin seuraavalle vuodelle. Ohjeita täydennettiin kuitenkin sosiaalisen median käyttöä koskevalla ohjeella, jonka pohjana oli Maailman lääkäriliiton vuotta aiemmin hyväksytty kannanotto. Sosiaalisen median ohjeiden valmistelussa hyödynnettiin alueellisia professiovaliokuntia. Ohjetta käsiteltiin eettisessä neuvottelukunnassa ja professiojaoksessa. Liiton hallitus hyväksyi ohjeen joulukuussa. 17 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2012

5 Talous kestävällä pohjalla Vuonna 2012 toteutettiin jäsenmaksujen perintäuudistus. Jäsenmaksun voi maksaa jatkossa kerralla. Samoin työstettiin uudet jäsenmaksujen alennusperusteet, jotka otetaan käyttöön vuonna 2013. Tavoitteena on toiminnan selkeyttäminen niin jäsenille kuin toimiston henkilöstölle. VAKAA TALOUS Lääkäriliiton talouden hoitoa on kehitetty tavoitteena ajantasainen seuranta ja välitön puuttuminen poikkeamiin. Ostolaskujen sähköinen kierrätys on aloitettu myös yhtiöissä nopean hyväksynnän ja maksamisen varmistamiseksi. Kassan hallinnassa on otettu käyttöön määräaikaiset talletukset, jotta käyttörahan riittävyys varmistetaan. Niiden avulla voidaan varmistaa myös myöhemmin tarvittavan rahan mahdollisimman hyvä tuotto. Vuonna 2012 toteutettiin talousarvio ja sen seuranta uudella talousraportointijärjestelmällä, Talgrafilla. ANKKURI VAKIINNUTTI ASEMANSA Toimintavuoden alussa otettiin toimistossa käyttöön uusi jäsenrekisterijärjestelmä, Ankkuri. Se on helpottanut rekisterin ylläpitoa, rekisteritietojen hakua ja niiden jatkohyödyntämistä. Tietojen ylläpidossa on siirrytty manuaalisesta työstä automatisoituihin ylläpitoprosesseihin, joissa Ankkurin liitännät eri ulkoisiin tietojärjestelmiin ovat tärkeitä. Jäsenten osoitetiedot saadaan nykyisin automatisoidusti Itella Oy:stä ja luottamusmiesten tilanteissa tapahtuneet muutokset suoraan JUKOn rekisteristä. Uudet toiminnallisuudet ovat tehostaneet jäsenasioiden käsittelyä ja yhteydenpitoa jäsenkuntaan. Esimerkiksi jäsenmaksuperintä on tehostunut, sähköisten jäsenkorttien tai FiMnet -tunnusten toimittaminen jäsenille sekä tutkimusotosten poiminnat ovat helpottuneet. Teksti- ja sähköpostiviestejä voidaan lähettää kohdennetusti eri jäsenryhmille aiempaa helpommin. Tämän osoitti laaja tekstiviestikampanja valtuuskunnan vaalissa, jossa tavoitteena oli äänestysaktiivisuuden nosto. Myös rekisteritietojen laatua ja ajantasaisuutta on parannettu. LÄÄKÄRILIITON TIETOHALLINTO IT-infrastruktuuriin tehtiin merkittäviä investointeja: Palvelinympäristö uusittiin ja virtuaali sointiympäristö päivitettiin, palvelintehoa saatiin kasvatettua noin 700 %. Loppuvuonna uusittiin Lääkäriliiton tallennusjärjestelmä, jonka avulla tallennuskapasiteetti kasvoi 500 %. Lääkärikompassin koulutustiimi hallinnoi kursseja ja koulutustapahtumia Kongressisovelluksen avulla. Lääkäripäivien 2012 yhteydessä käyttöön otettua sovellusta tullaan käyttämään laajalti tilaisuuksien järjestämisen apuna. Uusi sovellus tehostaa koulutustapahtumien järjestämistä esimerkiksi ilmoittautumisten vastaanotossa. Samalla uudistettiin Lääkäripäivien verkkosivut. FiMnet -palvelujen osalta vuosi 2012 oli kiireinen. Toukokuussa FiMnetiin tehty tietomurto ja sen korjaustoimenpiteet sekä kriisiviestintä työllistivät kerrannaisvaikutuksineen juhannukseen asti. Netplaza Oy irtisanoi sähköpostipalvelujen tuottamissopimuksen, joten vuoden lopussa se siirrettiin Locotech Oy:lle. Samassa yhteydessä FiMnetin asiakas palvelutoiminnot ulkoistettiin Barona IT:lle. Konsernin it-tukipalvelut ulkoistettiin joulukuussa Protie Oy:lle. Puhelinreseptipalkkioiden tilitysjärjestelmän uusiminen aloitettiin. Toimintavuonna kerättiin tilastointitietoa konsernin wwwpalveluista Google Analyticsin avulla. LÄÄKÄRIPÄIVILLÄ OLI 78 KURSSIA JA KÄVIJÖITÄ 8 671. 18

5 TALOUS KESTÄVÄLLÄ POHJALLA Lääkärilehden Newspilot -toimitusjärjestelmä otettiin käyttöön kokonaisuudessaan ja sen toimintaa kehitettiin edelleen. LÄÄKÄRIPÄIVIEN KANDIKURSSI SUOSITTU Lääkäripäivät järjestettiin tammikuussa yhteistyössä Duodecim-seuran ja Finska Läkaresällskapetin kanssa. Kävijöitä oli 8 671. Kursseja oli 78, pääluennot mukaan lukien 81. Yhteistyössä Medisiinariliiton kanssa järjestetyllä Eväitä päivystykseen -kandikurssille osallistui 830 opiskelijaa. Näyttelyn pinta-ala oli 257 m 2 ja näytteilleasettajia 141. Päivien yhteydessä Duodecim-seuran Matti Äyräpää -palkinto luovutettiin professori Heikki Joensuulle. Pohjolan ja Suomiyhtiön lääketieteen palkinto myönnettiin professori Marja-Riitta Taskiselle. Maud Kuistilan palkinnon sai professori Teuvo Tammela. TUOTOT Varsinainen toiminta 2,7 % Lääkäripäivät 5,2 % Lehti 19,3 % Jäsenmaksutuotot 55,9 % Sijoitustoiminta 16,9 % KULUT 2,7 5,2 7,3 16,9 21,4 55,9 19,3 21,5 5,2 25,1 19,5 Lehti 21,4 % Jäsentoiminta 19,5 % Toimiston palkat sivukuluineen 25,1 % Lääkäripäivät 5,2 % Muut varsinaisen toiminnan kulut 21,5 % Sijoitustoiminnan kulut 7,3 % 19 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2012

6 Toimintavuoden erityisasiat KOHTI SÄHKÖISIÄ JÄSENPALVELUITA Sähköinen asiointi -hanke tuo jäsenille tehokkaasti näkyviin liiton toimintaa, sen tuottamaa informaatiota ja palveluja. Hankkeella tarjotaan jäsenille modernit, moitteettomasti toimivat ja luontevasti käytettävät sähköiset palvelut, jotka vahvistavat jäsenyyttä ja mielikuvaa liitosta. Hankkeen toteutukseen palkattiin kolmen vuoden määrä ajaksi hankepäällikkö. Hanketta edelsi mittava taustaselvitys lääkärien toiveista ja tarpeista liittoa kohtaan. Samalla kartoitettiin toimintaympäristöä ja sen muutoksia. Selvityksen pohjalta valmisteltiin hallituksen hyväksyttäväksi sähköisen asioinnin suunnitelma. Usein Kysytyt Kysymykset projekti työllisti lähes koko toimistoa keskeisten kysymysalueiden määrittelyssä. Loppuvuodesta valmistauduttiin jäsenille ja sidos ryhmille näkyvän liiton verkkouudistuksen toteuttamiseen. Tiedon löydettävyyttä parannetaan uudistamalla sisältörakenne, navigaatio ja hakutoiminto. Sisältöä muokataan käyttäjälähtöiseksi viestinnän ja segmentoinnin avulla. LÄÄKÄRIMATRIKKELIN TIETOJA KERÄTTIIN TIETONI-PALVELUN AVULLA Lääkäriliitto on julkaissut lääkärimatrikkelia säännöllisesti viiden vuoden välein viimeiset 60 vuotta. Viimeisimmässä matrikkelissa vuodelta 2007 oli tiedot lähes 18 000 lääkäristä, joista 54 % liitti tietoihinsa myös valokuvansa. Uuden Lääkärimatrikkelin työryhmä on työskennellyt aktiivisesti yhdessä matrikkelin kustantajan Mediaviisi Oy:n kanssa. Lääkäreitä kannustettiin matrikkelitietojen antamiseen sähköisesti Tietoni -palvelussa. Aiemmassa matrikkelissa jo olleiden tietojen päivitys oli kätevää. Tietoni-palvelun avulla myös ensikertalaiset pystyivät antamaan tietonsa ja valokuvansa. 11 447 kollegaa päivitti tietonsa verkon kautta. Tiedot oli toki mahdollista edelleen antaa paperi lomakkeella. VALTUUSKUNNAN VAALIN ÄÄNESTYS- AKTIIVISUUS EDELLISVAALIEN TASOLLA Valtuuskunnan vaali 2012 toteutettiin sähköisen ja postivaalin yhdistelmänä. Äänestysprosentti kohosi kohtuulliseen 47 prosenttiin. Vaalissa annettiin lähes 400 ääntä enemmän kuin kolme vuotta aiemmin. Koska ääni oikeutettujen määrä on suhteellisesti kasvanut, jäätiin edellisvaalin äänestysprosentista 1,8 prosenttiyksikköä. Äänistä noin kolmannes annettiin sähköisesti. Toimikautensa joulu kuussa 2012 aloittaneessa valtuuskunnassa on 26 uutta jäsentä. KONKREETTISTA TUKEA LÄÄKÄRI- EHDOKKAILLE KUNNALLISVAALISSA Kunnallisvaali -projektin tavoitteena oli saada kuusi liiton vaaliteesiä nostettua valtakunnalliseen ja alueelliseen vaalikeskusteluun. Teesit olivat: Perusterveydenhuollon palvelut ovat lähipalveluita, Kolmessa päivässä perusterveydenhuollon lääkärille, Lääkärit lääkärin töihin, Monipuolinen palvelutuotanto kehittämään toimintaa, Terveydenhuollon resurssit turvattava ja Terveydenhuollon järjestämisvastuuta vahvistettava. Toinen tavoite oli saada nostettua lääkärien määrää kunnanvaltuustoissa ja kunnallisessa päätöksenteossa. VALTUUSKUNNAN VAALI TOTEUTETTIIN SÄHKÖISEN JA POSTIVAALIN YHDISTELMÄNÄ. 20