Viestintästrategia vuosille

Transkriptio

1 Hyväksytty valtuuston kokouksessa Viestintästrategia vuosille Johdanto Suomen Kanttori-urkuriliitto, Suomen kirkon pappisliitto ja Suomen teologiliitto muodostavat yhdessä Kirkon akateemiset AKI ry:n, AKI-yhteisön. AKI vastaa yhteisön palkka- ja muusta edunvalvonnasta sekä työmarkkina- ja järjestöyhteyksistä. Perusliitot vastaavat ammattialansa identiteettiin, koulutukseen ja ammatilliseen toimintaan liittyvistä asioista sekä kansainvälisistä ammatillisista yhteyksistä. Viestintästrategia ohjaa AKI-yhteisön viestinnän suunnittelua ja toteuttamista. Strategia pohjautuu AKIn tulevaisuusasiakirjaan. Viestintästrategiasta päättää AKIn valtuusto.

2 2. Viestinnän toiminta-ajatus 3. Viestinnän arvot AKI viestii, jotta sen perusliittojen jäsenistö saa tarvitsemansa tuen ja tiedon. Viestinnällään AKI edistää tunnettuuttaan vastuullisena ammattiliittona, joka on arvostettu niin jäsentensä keskuudessa kuin yhteiskunnassa. Viestintä toteuttaa AKIn perusarvoja, joita ovat ammatillisuus, avoimuus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Ammatillisuus AKIn viestinnässä korostuu osaaminen ja asiantuntijuus. osaamisen kehittämiseen, kollegiaalisuuteen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Avoimuus AKI viestii toiminnastaan avoimesti. avoimeen ja rakentavaan keskusteluun. Oikeudenmukaisuus AKIn viestintä edistää yhdenvertaisuuden ja tasaarvon toteutumista. tuomaan esille työn hyviä käytänteitä ja epäkohtia. Vastuullisuus AKI viestii vastuullisesti, selkeästi ja yksiselitteisesti. vaikuttamaan ja antamaan palautetta toiminnastamme.

3 4. Viestinnän tavoitteet Jäsenpalvelu Asiantuntevan työelämätiedon tuottaminen ja viestiminen jäsenille Vaikuttaminen Jäsenten edun ajaminen vaikuttamalla päättäjiin, yhteistyökumppaneihin ja sidosryhmiin AKI Yhteisöllisyys Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys AKI-yhteisössä Tunnettuus AKIn tunnettuuden lisääminen 5. Viestinnän toteutus Viestinnän toteutus seuraa AKIn ja perusliittojen välistä työnjakoa. Asiantuntijuudesta viestiminen jäsenille AKI tiedottaa palkka- ja muusta edunvalvonnasta, jäseneduista sekä työmarkkinaja järjestöasioista. Informaatiokanavia ovat sosiaalinen media, verkkosivut, sähköinen uutiskirje, Crux-lehti sekä erilaiset esitteet ja muut julkaisut. AKI järjestää jäsentilaisuuksia ja koulutustapahtumia. Jäseniä opastetaan sopimus-, neuvottelu ja palvelussuhdeasioissa. AKI-yhteisön jäseniä kannustetaan rohkeasti keskustelemaan vireillä olevista asioista, ongelmista ja niiden ratkaisuvaihtoehdoista sekä innostetaan osallistumaan paikallistoimintaan ja opintomatkoille. Ulkoinen viestintä AKI vaikuttaa työmarkkinakentällä, seurakunnissa, kirkossa ja julkisuudessa. AKIn ulkoisen viestinnän välineitä ovat sopimusneuvottelut, lausunnot, kannanotot ja lehdistötiedotteet. Crux-lehti toimii myös ulkoisen viestinnän välineenä, samoin AKIn julkinen toiminta sosiaalisessa mediassa.

4 6. Viestinnän sidosryhmiä Perusliittojen jäsenet papit, kanttorit, teologit, lehtorit, maisterijäsenet, opiskelijajäsenet, eläkeläisjäsenet, kaksoisjäsenet luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut Työmarkkinakenttä kirkon työmarkkinalaitos, JUKO, Vakava, Akava, Kirkon alat, muut ammattijärjestöt, muut keskusjärjestöt Kirkko seurakunnat ja seurakuntayhtymät, kirkolliskokous, kirkkohallitus, piispainkokous, hiippakuntien tuomiokapitulit Kirkon koulutuskeskus, Kirkon tutkimuskeskus Media toimittajat, tiedottajat, Kirkon viestintä Kansainväliset yhteydet ulkomaiset ammattijärjestöt, kollegat ja kansainväliset järjestöt Muut yhteistyötahot yliopistot ja muut koulutuslaitokset, opiskelijajärjestöt sekä muut järjestöt ja yhteistyökumppanit.

5 7. Viestintävastuut 8. Kriisiviestintä Viestinnän tavoitteista ja sisällöistä päättävät AKIn hallitus sekä AKI-yhteisön puheenjohtajat, toiminnanjohtajat ja asiantuntijat. Työntekijät Viestintä kuuluu erityisesti apulaistoiminnanjohtajan tehtäväalueeseen. Kaikki työntekijät vastaavat oman tehtäväalueensa ajankohtaisesta viestinnästä. Työntekijät ovat osaltaan vastuussa liiton toiminnasta muodostuvasta kokonaiskuvasta. Erityisesti korostuu jäsenten kuunteleminen, vuorovaikutus ja selkeä ohjeistus. Työntekijöiden vastuulla on hallintoelinten jäsenten riittävä tiedonsaanti, jotta nämä voivat tehdä asianmukaiset päätökset. Kaikki työntekijät ovat vastuussa toimiston sisäisestä viestinnästä. Hallintoelinten ja työryhmien jäsenet Hallintoelinten ja työryhmien jäsenet viestivät jäsenten toiveita, odotuksia ja mielipiteitä liittoon päin sekä liiton näkemyksiä jäsenille. Tehtäviin valituilla jäsenillä on oikeus saada tarvitsemaansa tietoa, jotta he voivat hoitaa tehtävänsä ja tarvittaessa osallistua ulkoiseen viestintään. Luottamusmiehet ja alaosastoaktiivit Luottamusmiehet ja alaosastoaktiivit pitävät tiiviisti yhteyttä sekä vaikutusalueensa jäseniin että liiton toimihenkilöihin. He sitouttavat jäseniä yhteisiin tavoitteisiin ja päätöksiin. Luottamusmiehet ja alaosastoaktiivit luovat kuvaa liitosta julkisuuteen päin. Perusliittojen jäsenet Jäsenet vaikuttavat suoraan liiton ratkaisuihin. He tuovat uusia ideoita olemalla yhteydessä liiton toimistoon sekä liiton ja alaosastojen vastuuhenkilöihin. Henkilökohtainen vuorovaikutus jäseneltä toiselle on tehokas viestinnän väline. Kriisiviestintä on viestintää tilanteessa, jossa AKI-yhteisön toimintaedellytykset tai maine on uhattuna. Kriisiviestinnän tavoitteena on informoida henkilöstöä, jäseniä ja sidosryhmiä kriisitilanteesta, sen syistä ja seurauksista sekä antaa tarvittavia toimintaohjeita. Julkisuuteen tulee kertoa aktiivisesti ja vastuullisesti oikea kuva tilanteesta. Kriisitilanteissa viestintää johtavat AKI-yhteisön puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat. Kriisiviestinnän kanavat valitaan tapauskohtaisesti, esim. sosiaalinen media, uutiskirje sekä tarvittaessa tiedotustilaisuudet.

6 9. Kehittämiskohteet Seuraavalla nelivuotiskaudella AKIn viestintää kehitetään seuraavasti: Kotisivujen kehittäminen rakenne sisältö visuaalisuus Crux-lehden käytettävyyden parantaminen verkossa Sosiaalinen media sosiaalisen median kanavien arviointi ja uusien kanavien käyttöönotto tarpeen mukaan markkinoinnin kehittäminen Jäsenrekrytointi ja jäsenpito jäsenperusteiden kartoitus saavutuksista viestiminen säännöllisesti 10. Viestinnän seuranta ja arviointi Kriisiviestintä kriisiviestinnän osaamisen jatkuva kehittäminen AKIn viestintää arvioi ja kehittää sitä varten perustettu toimikunta. Vuosittain viestintää arvioidaan valtuustoissa toimintakertomusten hyväksymisen yhteydessä. Erityisesti seurataan ja arvioidaan kullekin kaudelle määriteltyjä kehittämiskohteita. Joka neljäs vuosi järjestettävässä jäsenkyselyssä selvitetään jäsenten toiveita ja tyytyväisyyttä viestintään. Viestintää arvioidaan myös jäseniltä suoraan tulevan palautteen perusteella.