LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Johtaminen ja organisaatiot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Johtaminen ja organisaatiot Heidi Forsström YRITTÄJYYTTÄ RAKENTAMASSA YRITTÄJYYDEN KOLME DISKURSSIA Työn ohjaaja/tarkastaja: Professori Iiro Jussila 2. tarkastaja: Professori Pia Heilmann

TIIVISTELMÄ Tekijä: Forsström, Heidi Tutkielman nimi: Yrittäjyyttä rakentamassa yrittäjyyden kolme diskurssia Tiedekunta: Kauppatieteellinen tiedekunta Pääaine: Johtaminen ja organisaatiot Vuosi: 2010 Pro gradu -tutkielma: Lappeenrannan teknillinen yliopisto 154 sivua, 9 kuvaa, 3 taulukkoa ja 1 liite Tarkastajat: prof. Iiro Jussila prof. Pia Heilmann Hakusanat: yrittäjyyskasvatus, yrittäjyys, diskurssi Keywords: entrepreneurship education, entrepreneurship, discourse Tämä tutkimus osallistuu yrittäjyyden kartoittamiseen yrittäjyyskasvatusta varten hyödyntäen näkökulmaa todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta. Tutkimus on kvalitatiivinen, sillä sen aineistona on teemahaastatteluissa tuotettu puhe yrittäjyydestä ja analysointimenetelmänä on diskurssianalyysi. Tutkimuksen tavoitteena on diskurssianalyysin keinoin tunnistaa ne yrittäjyyttä sosiaalisesti rakentavat diskurssit, joita Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijat hyödyntävät yrittäjyyttä koskevassa puheessaan. Lisäksi tavoitteena on kuvata ja ymmärtää tunnistetuissa diskursseissa rakentuvaa yrittäjyyttä sekä yrittäjyyden motivaatiotekijöitä, yrittäjyyden esteitä ja yrittäjyyden keinoja. Analyysissä tunnistetaan kolme yrittäjyyden diskurssia sekä kuvataan ja jäsennetään niissä erilailla rakentuvaa yrittäjyyttä ja siihen liittyviä käsitteitä. Yrittäjyyden kolme diskurssia ovat bisnes-, elämäntapa- ja innovaatiodiskurssi. Analyysin avulla yrittäjyyskasvatusta voidaan suunnitella ja toteuttaa uudella tavalla, joka vastaa yrittäjyyden laajaalaista ja monimutkaista todellisuutta.

ABSTRACT Author: Forsström, Heidi Title: Constructing entrepreneurship The three discourses of entrepreneurship Faculty: LUT, School of Business Major: Management and Organization Year: 2010 Master s Thesis: Lappeenranta University of Technology 154 pages, 9 figures, 3 tables and 1 appendix Examiners: prof. Iiro Jussila prof. Pia Heilmann Keywords: entrepreneurship education, entrepreneurship, discourse This research contributes to the study of entrepreneurship for entrepreneurship education by utilizing the perspective of social construction of reality. This is a qualitative research due to the research material that consists of the speech produced in theme interviews and analysed by means of discourse analysis. The objective of the research is to identify the discourses that socially construct entrepreneurship in the speech of the first year business students of Lappeenranta University of Technology. The objective is also to describe and analyse how entrepreneurship, motivational factors of entrepreneurship, barriers of entrepreneurship, and means of entrepreneurship are constructed in the identified discourses. In the analysis, three discourses of entrepreneurship are identified and the social construction of entrepreneurship and the concepts related to it are described and analysed. The three discourses of entrepreneurship are the business discourse, the life style discourse and the innovation discourse. With the help of the analysis entrepreneurship education can be planned and implemented in a new way that supports the wide and complex reality of entrepreneurship.

Alkusanat Tämä Pro gradu -tutkielma tehtiin Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle Yrittäjyyskasvatuksen virtuaalisella oppimisella yrittävää Varsinais- Suomea -hanketta varten Lappeenrannassa syksyllä 2009 ja Espoossa keväällä 2010. Vaikka tutkimuksen tekeminen oli mielenkiintoista ja opettavaista, oli se tutkimuksen aihealueen ja tavoitteiden laajuuden takia myös haastavaa. Tutkimusprosessin eri vaiheissa sain apua henkilöiltä, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet tutkimuksen tekemisen. Aluksi haluan kiittää professori Iiro Jussilaa, jonka ansiosta minulla oli mahdollisuus tehdä tämä tutkimus. Oli hienoa tehdä tutkimusta, jonka aiheesta olen aidosti kiinnostunut. Kiitän Jussilaa myös tutkimusprosessin myötä saamistani neuvoista. Haluan kiittää tutkimusmahdollisuudesta myös Lappeenrannan teknillistä yliopistoa. Lisäksi kiitän tutkijakoulutettava Noora Heinoa käytännön avusta tutkimusprosessin varrella. Haastattelujen osalta kiitän Enklaavin fuksivastaava Patrik Hautalaa avusta haastateltavien keräämisessä sekä informaatikko Marja Talikkaa avusta haastattelutilan pidempiaikaisessa varaamisessa. Suuren kiitoksen haluan esittää myös kaikille kahdelletoista haastatellulle opiskelijalle. Oli tärkeää, että osallistuitte tutkimukseen niin aktiivisesti. Lisäksi kiitän perhettäni ja ystäviäni kannustuksesta ja tuesta opintojeni ja tutkimuksen tekemisen aikana. Erityisesti haluan kiittää Äitiäni, kihlattuani Jonia ja ystävääni Ninaa. Espoossa 31.3.2010 Heidi Forsström

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1 1.1 Tarkoitus 3 1.2 Tavoitteet ja rajaukset 5 1.3 Keskeiset käsitteet 11 1.4 Teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat 13 1.5 Rakenne 19 2 YRITTÄJYYS 21 2.1 Yrittäjyyden moniulotteinen määritelmä 24 2.1.1 Ulkoinen, sisäinen ja omaehtoinen yrittäjyys 25 2.1.2 Yksilönäkökulma 28 2.1.3 Toimintonäkökulma 32 2.2 Yrittäjyyden motivaatiotekijät 37 2.2.1 Ulkoiset motivaatiotekijät 39 2.2.2 Sisäiset motivaatiotekijät 43 2.3 Yrittäjyyden esteet 46 2.3.1 Yksilöön liittyvät esteet 47 2.3.2 Toimintoihin liittyvät esteet 50 2.4 Yrittäjyyden keinot 53 2.4.1 Yksin yrittäminen 54 2.4.2 Ryhmässä yrittäminen 55 2.5 Yhteenveto 58 3 PUHE JA DISKURSSIANALYYSI 59 3.1 Puhe todellisuuden sosiaalisena rakentajana 60 3.2 Diskurssianalyysi puheessa rakentuvan todellisuuden kartoittamisessa 62 3.3 Teemahaastattelu aineiston tuottajana 66 3.4 Tutkimuksen arvioitavuus ja vakuuttavuus 68 3.5 Tutkimusprosessi 72

4 YRITTÄJYYDEN KOLME DISKURSSIA 79 4.1 Tutkimuskonteksti 82 4.1.1 Konkreettinen haastattelutilanne 82 4.1.2 Vuorovaikutus ja haastateltavat 84 4.2 Bisnesdiskurssi 90 4.2.1 Yrittäjyys 92 4.2.2 Motivaatiotekijät 94 4.2.3 Esteet 98 4.2.4 Keinot 101 4.3 Elämäntapadiskurssi 103 4.3.1 Yrittäjyys 105 4.3.2 Motivaatiotekijät 108 4.3.3 Esteet 112 4.3.4 Keinot 114 4.4 Innovaatiodiskurssi 116 4.4.1 Yrittäjyys 118 4.4.2 Motivaatiotekijät 119 4.4.3 Esteet 122 4.4.4 Keinot 123 4.5 Yhteenveto 125 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 127 5.1 Tunnistettujen yrittäjyysdiskurssien kontribuutio 129 5.2 Tutkimuksen myötävaikutus YVI-hankkeeseen 136 5.3 Jatkotutkimusaiheita 140 LÄHDELUETTELO 142 LIITTEET LIITE 1: Haastattelurunko

1 1 JOHDANTO Yrittäjyys on laaja ja monimutkainen ilmiö, jolle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää tai yhtenäistä käsitteellistä viitekehystä (Shane & Venkataraman 2000). Silti yrittäjyys nähdään miltei poikkeuksetta myönteisenä ja tavoiteltavana ilmiönä, jolla esitetään olevan huomattavia positiivisia vaikutuksia sekä yksilöihin että yhteiskuntaan (McMullen & Shepherd 2006; Sarasvathy 2004). Yrittäjyyden positiivisten vaikutusten vuoksi yrittäjyyden edistämiseen ja opettamiseen sekä yrittäjäksi kasvattamiseen ja rohkaisemiseen eli yrittäjyyskasvatukseen (Kuratko 2005; Kyrö, Lehtonen & Ristimäki 2007, 15; Peterman & Kennedy 2003; Ristimäki 2004, 26; Solomon 2007; Solomon & Fernald 1991) kiinnitetään kasvavassa määrin huomiota (Anderson, Drakopoulou Dodd & Jack 2009; Johannisson, Landström & Rosenberg 1998; Robinson & Haynes 1991). Vaikka yrittäjyyskasvatuksen ala on edistynyt viime vuosina paljon, on se vielä keskeneräinen ja hajautunut (Honig 2004; Katz 2003; Kuratko 2005; Robinson & Haynes 1991; Solomon 2007; Solomon & Fernald 1991). Yrittäjyyden määritelmällisen ja käsitteellisen epäselvyyden takia yrittäjyyskasvatukselle ei ole olemassa vahvaa teoreettista perustaa, jonka varaan yrittäjyyskasvatuksen materiaaleja ja toimintamalleja voitaisiin rakentaa. Siksi yrittäjyyskasvatuksen menestyksekkääksi suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi on ensisijaisesti kartoitettava yrittäjyys sisältöineen toimivasti. (Kuratko 2005; Ristimäki 2004, 17; Robinson & Haynes 1991; Sexton & Bowman 1984) Lappeenrannan teknillinen yliopisto osallistuu yrittäjyyttä kartoittavaan yrittäjyyskasvatuksen kehittämishankkeeseen (Yrittäjyyskasvatuksen virtuaalisella oppimisella yrittävää Varsinais-Suomea -hanke eli YVIhanke). YVI-hankkeeseen osallistuvat myös Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Turun Seudun Kehittämiskeskus sekä muita hankkeen vaiheiden ja

2 sisällöllisten osa-alueiden mukaan määräytyviä yhteistyökumppaneita. (YVI-hankkeen alkusuunnitelma 2009) YVI-hanke liittyy EU:n yrittäjyyttä koskeviin tavoitteisiin sekä opetusministeriön julkaisemiin yrittäjyyskasvatuksen linjauksiin vuosille 2009 2012. Hankkeessa luodaan innovatiivinen ja virtuaalinen oppimisympäristö yrittäjyyskasvatuksen toteuttajille ja kehittäjille, jotta yrittäjyyskasvatusta voidaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida uudella tavalla. Tavoitteena on tuottaa yrittäjyyttä koskeva sisältöaineisto, jossa määritellään yrittäjyyteen liittyvät käsitteet ja keskeiset sisällöt. (YVIhankkeen alkusuunnitelma 2009) YVI-hankkeen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi on yrittäjyyttä määritelmineen ja käsitteineen kartoitettava mahdollisimman monipuolisesti siten, että hankkeessa tuotettava sisältöaineisto vastaa yrittäjyyden laaja-alaista ja monimutkaista todellisuutta (Kuratko 2005; Solomon 2007). Tällaisen todellisuuden ymmärtämiseksi on omaksuttava näkökulma, joka hyväksyy yrittäjyyden erilaiset määritelmälliset ja käsitteelliset ulottuvuudet ja tulkinnat, joiden vuorovaikutuksessa yrittäjyyden kokonaisuus muodostuu (Anderson et al. 2009). Yrittäjyyden kokonaisen todellisuuden toimiva kartoittaminen mahdollistuu käsittelemällä yrittäjyyttä sosiaalisesti rakentuneena ilmiönä (Anderson et al. 2009). Erityisesti yrittäjyyden sosiaalista rakentumista voidaan tarkastella yrittäjyyden todellisuutta rakentavien diskurssien eli puheessa hyödynnettävien eheiden merkityssuhteiden kokonaisuuksien kautta (Alvesson & Karreman 2000; Eskola & Suoranta 2000, 195; Koskinen, Alasuutari & Peltonen 2005, 70; Suoninen 1999, 21). Diskurssien avulla voidaan rakentaa yrittäjyyskasvatukselle uudenlainen perusta, joka vanhoista näkökulmista poiketen vastaa yrittäjyyden laaja-alaista ja monimutkaista todellisuutta (Howorth, Tempest & Coupland 2005).

3 1.1 Tarkoitus Tämän tutkimuksen tarkoituksena on osallistua kahteen yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti ajankohtaiseen keskusteluun, joita ei perinteisesti liitetä yhteen, mutta jotka yhdistämällä voidaan sekä luoda että hyödyntää uutta tietoa uudella tavalla. Tässä tutkimuksessa yrittäjyyskasvatuksen keskusteluun liitetään keskustelu yrittäjyydestä sosiaalisesti rakentuneena ilmiönä. Näin voidaan osallistua yrittäjyyden uudenlaiseen kartoittamiseen yrittäjyyskasvatusta varten siten, että yrittäjyyskasvatuksen keskustelusta lähtöisin olevassa YVI-hankkeessa voidaan hyödyntää uutta tietoa sosiaalisesti rakentuneesta yrittäjyyden todellisuudesta määritelmineen ja käsitteineen. Yrittäjyyskasvatus YVI-hanke Yrittäjyys sosiaalisesti rakentuneena ilmiönä Yrittäjyyden todellisuus määritelmineen ja käsitteineen Kuva 1: Tutkimuksen tarkoitus Kuva 1 esittää tämän tutkimuksen tarkoituksen. Yhdistämällä yrittäjyyskasvatuksen keskusteluun keskustelun yrittäjyydestä sosiaalisesti rakentuneena ilmiönä voidaan yrittäjyyskasvatuksen keskustelusta lähtöisin olevassa YVI-hankkeessa hyödyntää sosiaalisesti rakentuvaa yrittäjyyden todellisuutta määritelmineen ja käsitteineen. Näin yhdistämällä kaksi keskustelua voidaan kartoittaa yrittäjyyttä laaja-alaisesti ja monipuolisesti YVI-hanketta varten. Tällainen tutkimuksen tarkoituksen asettelu syntyy yrittäjyyskasvatuksen keskustelussa esiintyneistä lähtökohtaisista haasteista ja ongelmista, jotka vaikuttavat myös YVI-

4 hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen ja jotka voidaan ratkaista hyödyntämällä uudenlaista näkökulmaa yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatusta koskevassa keskustelussa korostetaan yrittäjyyskasvatuksen tärkeää roolia ja merkitystä yhteiskunnassa, mutta huomautetaan yrittäjyyskasvatuksen haasteista ja ongelmista (Kuratko 2005; Honig 2004; Sexton & Bowman 1984; Solomon 2007). Esimerkiksi Robinson ja Haynes (1991) esittävät, että yrittäjyyskasvatus on edistynyt merkittävästi, mutta osoittavat tutkimuksessaan monia yrittäjyyskasvatuksen heikkouksia. Suurimmat yrittäjyyskasvatuksen heikkoudet, ongelmat ja haasteet syntyvät yrittäjyydestä itsestään (Ristimäki 2004, 17; Sexton & Bowman 1984). Yrittäjyyskasvatuksen perustana on teoreettisesti laaja, monimutkainen ja jopa kaoottinen ilmiö, jonka määritelmästä tai käsitteistä ei olla yksimielisiä (Gartner 2001; Sexton & Bowman 1984). Täten yrittäjyyskasvatukselta puuttuu vahva teoreettinen perusta, jonka varaan pedagogisia malleja ja metodeita voitaisiin rakentaa (Kuratko 2005; Robinson & Haynes 1991). Tällaisen perustan puuttuminen hankaloittaa ja hajaannuttaa yrittäjyyskasvatuksen suunnittelua ja toteutusta (Anderson et al. 2009; Sexton & Bowman 1984). Jotta yrittäjyyskasvatusta voitaisiin suunnitella ja toteuttaa menestyksekkäästi, tuotetaan YVI-hankkeessa yrittäjyyttä koskeva sisältöaineisto, jossa määritellään yrittäjyyteen liittyvät käsitteet ja keskeiset sisällöt (YVI-hankkeen alkusuunnitelma 2009). Koska yrittäjyyden käsitteiden ja keskeisten sisältöjen määritteleminen muodostuu yrittäjyyskasvatuksen keskustelussa haasteeksi ja ongelmaksi (Honig 2004; Kuratko 2005; Ristimäki 2004, 17; Sexton & Bowman 1984; Solomon 2007), on YVI-hankkeessa tuotettavan sisältöaineiston muodostamiseksi omaksuttava yrittäjyyden laaja-alaisuuden ja monimutkaisuuden hyväksyvä näkökulma yrittäjyyteen.

5 Yrittäjyyttä sosiaalisesti rakentuvana ilmiönä tarkastelevassa keskustelussa esitetään, että on hyväksyttävä yrittäjyyden laaja-alaisuus ja monimutkaisuus sekä luovuttava yrittäjyyden perinteisistä ja jäykistä tutkimuskohteista ja -tavoista, jotka yksinään ovat riittämättömiä kuvaamaan yrittäjyyttä. Hallitsevat yrittäjyyden keskustelut ja alkuperäiset käsitteet on korvattava uusilla keskusteluilla ja käsitteillä, jotka rakentuvat todellisuuden sosiaalisessa kontekstissa rakentaen todellisuutta heijastavan kokonaisuuden. (Howorth et al. 2005; Steyaert & Katz 2004) Sosiaalisessa kontekstissa rakentuvan yrittäjyyden kartoittamisen avulla voidaan YVI-hankkeessa huolehtia yrittäjyyden todellisesta sisällöstä ja merkityksestä siten, että hankkeessa tuotettava yrittäjyyden sisältöaineisto vastaa yrittäjyyden kokonaista todellisuutta (Kuratko 2005; Solomon 2007). 1.2 Tavoitteet ja rajaukset Tutkimuksen tavoitteet muodostuvat YVI-hankkeen perusteella siten, että hanketta voidaan suunnitella ja toteuttaa uuden tutkimustiedon luoman yrittäjyyden kartoittamisen avulla (Kuratko 2005; Solomon 2007). Tässä tutkimuksessa yrittäjyyttä kartoitetaan hyödyntämällä näkökulmaa, joka käsittelee yrittäjyyttä sosiaalisesti rakentuneena ilmiönä. Yrittäjyyden sosiaalista rakentumista tarkastellaan diskurssien eli sellaisten puheessa hyödynnettävien eheiden merkityssuhteiden kokonaisuuksien kautta, jotka sosiaalisesti rakentavat yrittäjyyden todellisuutta tietyllä tavalla ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa (Alvesson & Karreman 2000; Eskola & Suoranta 2000, 195; Koskinen et al. 2005, 70; Suoninen 1999, 21). Yrittäjyyden kokonaisen todellisuuden kartoittamiseksi tämän tutkimuksen tavoitteena on ensinnäkin tunnistaa yrittäjyyttä sosiaalisesti rakentavia diskursseja. Diskursseja etsitään Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden

6 yrittäjyyttä koskevasta puheesta diskurssianalyysin keinoin. Tutkimuksen tavoite voidaan muotoilla yhdeksi pääkysymykseksi: - Minkälaisia diskursseja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijat hyödyntävät yrittäjyyttä koskevassa puheessaan? Pääkysymyksen avulla pyritään tunnistamaan niitä diskursseja, joita Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijat hyödyntävät tehdessään selkoa yrittäjyydestä. Tavoitteena on erottaa tunnistetut diskurssit omiksi kokonaisuuksikseen ja nimetä jokainen diskursiivinen kokonaisuus sitä parhaiten määrittävällä tavalla. Lisäksi pyritään esittämään, millaiset tekijät perimmiltään määrittävät jokaista erilaista diskurssia eli millaisten tekijöiden varaan koko yksittäinen diskursiivinen kokonaisuus rakentuu. Tavoitteena on tunnistaa sellaisia puheessa hyödynnettäviä diskursiivisia kokonaisuuksia, jotka yksittäin rakentavat yrittäjyyden erilailla, mutta joiden vuorovaikutuksessa rakentuu yrittäjyyden kokonainen todellisuus. Tavoitteena ei ole tunnistaa esimerkiksi opiskelijoiden asenteita, arvoja tai käsityksiä, vaan ainoastaan opiskelijoiden puheessaan hyödyntämiä diskursseja. Tutkimuskohteena on siis puhe ja havaintoyksikkönä puheessa hyödynnettävä diskurssi (Eskola & Suoranta 2000, 195). Täten puhe ja diskurssi erotetaan muun muassa puhujan ajattelutavoista, tunteista ja aikomuksista (Alvesson & Karreman 2000). Tavoitteena on käsitellä ainoastaan diskursseja, jotka ilmenevät puheessa itsessään (Foucault 2005, 43). Lisäksi tavoitteena on tunnistaa nimenomaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden, eikä minkään muun joukon, puheessaan hyödyntämiä diskursseja.

7 Puheessa hyödynnettävien diskurssien tunnistamisen lisäksi tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää tunnistettuja diskursseja. Diskurssien sisällä pyritään kuvaamaan ja ymmärtämään yrittäjyyden rakentumista kokonaisuutta yksityiskohtaisemmin tarkastellen yrittäjyyden määritelmän ja käsitteiden rakentumista. Yrittäjyyden yksityiskohtaisen rakentumisen kuvaamiseksi ja ymmärtämiseksi voidaan muotoilla alakysymyksiä, joista ensimmäinen voidaan esittää seuraavasti: - Miten yrittäjyys itsessään rakentuu opiskelijoiden puheessaan hyödyntämissä diskursseissa? Ensimmäisen alakysymyksen avulla pyritään kuvaamaan ja ymmärtämään yrittäjyyden määritelmän rakentumista puheessa. Tavoitteena on kuvata ja ymmärtää sitä, minkälaiseksi yrittäjyys erilaisissa diskursseissa rakentuu. Tavoitteena on esittää yrittäjyyden määritelmän rakentavia lähtökohtia ja perusoletuksia diskursseissa. Tavoitteena ei ole muodostaa yrittäjyydelle yhtä ainoaa määritelmää, vaan tarkastella sitä, minkälaisten erilaisten lähtökohtien ja perusoletusten kautta yrittäjyyden kokonainen määritelmä rakentuu. Yrittäjyyden määritelmän kuvaamisen ja ymmärtämisen jälkeen voidaan tarkastella yrittäjyyden rakentumista yrittäjyyteen liittyvien erilaisten käsitteiden sisällä. Tutkimuksen tavoitteena on diskursiivisten kokonaisuuksien sisällä kuvata ja ymmärtää niitä yrittäjyyteen liittyviä käsitteitä, jotka ovat olennaisia YVI-hankkeen kannalta. Tavoitteena ei ole YVI-hankkeen kannalta merkityksettömien käsitteiden kuvaaminen tai ymmärtäminen, vaan diskursseista etsittävät käsitteet osoitetaan tutkimukselle YVI-hankkeen toteuttajien toimesta. Tutkimukselle muotoillaan seuraavat alakysymykset, joiden avulla täsmennetään puheessa hyödynnettävien diskursiivisten kokonaisuuksien sisältä etsittäviä yrittäjyyteen liittyviä käsitteitä:

8 - Miten yrittäjyyden motivaatiotekijät rakentuvat opiskelijoiden puheessaan hyödyntämissä diskursseissa? - Miten yrittäjyyden esteet rakentuvat opiskelijoiden puheessaan hyödyntämissä diskursseissa? - Miten yrittäjyyden keinot rakentuvat opiskelijoiden puheessaan hyödyntämissä diskursseissa? Alakysymysten avulla pyritään kuvaamaan ja ymmärtämään, miten YVIhankkeen kannalta merkitykselliset yrittäjyyteen liittyvät käsitteet rakentuvat opiskelijoiden puheessaan hyödyntämissä diskursseissa. Tavoitteena on tarkastella niitä tekijöitä, jotka rakentavat yrittäjyyteen liittyvät käsitteet eri diskursseissa. Koska alakysymykset muodostavat tutkimuksen tavoitteista erittäin laajoja, pyritään tutkimustuloksissa diskursseissa rakentuvien käsitteiden tiivistettyyn ja ymmärrettävään esittämiseen. Alakysymysten avulla tavoitteena on kuvata ja ymmärtää, miten yrittäjyyden motivaatiotekijät eli ne tekijät, jotka saavat yksilön valitsemaan yrittäjyyden muiden työ- ja uravaihtoehtojen sijasta ja aktivoivat yksilöä toimimaan yrittäjyyden saavuttamiseksi (Hessels, van Gelderen & Thurik 2008; Naffziger, Hornsby & Kuratko 1994), rakentuvat puheessa hyödynnettävissä diskursseissa. Motivaatiotekijöiden tarkastelussa tavoitteena on keskittyä yrittäjyyden motivaatiotekijät muodostavaan yrittäjyyden lisäarvoon eli yrittäjyydestä saataviin nettopalkkioihin suhteessa yrittäjyyden kustannuksiin ja muihin työ- ja uravaihtoehtoihin (Amit, Glosten & Muller 1993; Campbell 1992). Motivaatiotekijöiden lisäksi pyritään kuvaamaan ja ymmärtämään yrittäjyyttä estävien tai vaikeuttavien tekijöiden eli yrittäjyyden esteiden (Finnerty & Krzystofik 1985; Kouriloff 2000; Sarasvathy 2004) rakentumista puheessa hyödynnettävissä diskursseissa. Tavoitteena on keskittyä yrittäjäksi ryhtymiseen eikä yrittäjänä toimimiseen. Esteitä

9 tarkastelemalla pyritään kuvaamaan ja ymmärtämään, minkälaiset tekijät rakentuvat yrittäjäksi ryhtymistä estäviksi tai vaikeuttaviksi tekijöiksi. Lisäksi tavoitteena on esittää, miten yrittäjyyden keinot, joilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yrittäjäksi ryhtymistä yksin tai ryhmässä, rakentuvat puheessa hyödynnettävissä diskursseissa. Tavoitteena on keskittyä diskursseissa rakentuvaan yksin tai ryhmässä yrittämiseen, sillä yrittäjyys voi syntyä molempien keinojen kautta ja keinot voivat määrittää yrittäjäksi ryhtymistä vahvasti (Amit et al. 1993; Rindova, Barry & Ketchen 2009). Erityisesti tavoitteena on keskittyä yksin tai ryhmässä yrittämisen rakentaviin etuihin. Tutkimuksen tavoitteet muodostavat tutkimuksesta erittäin laajan ja vaikeasti hallittavan, sillä tavoitteisiin liittyy monia käsitteitä, jotka jo yksinään ovat laaja-alaisia ja monimutkaisia. Tästä huolimatta tutkimus pyritään pitämään helposti käsiteltävänä. Siksi tutkimuksen tavoitteet voidaan tässä kohtaa tiivistää ja vetää yhteen siten, että tutkimuksen tavoitteiden nähdään muodostuvan kahdesta eri osa-alueesta. Tutkimuksen tavoitteina on siis: 1. tunnistaa opiskelijoiden yrittäjyyttä koskevassa puheessaan hyödyntämät diskurssit sekä 2. kuvata ja ymmärtää diskurssien sisällä rakentuvaa yrittäjyyttä, yrittäjyyden motivaatiotekijöitä, yrittäjyyden esteitä ja yrittäjyyden keinoja. Ensimmäinen kohta muodostaa tutkimuksen pääkysymyksen ja toinen kohta tutkimuksen neljä alakysymystä. Tutkimuksen merkitystä heijastavan kokonaisen tavoitteen esittämiseksi voidaan muodostaa kuva, joka sisältää sekä tutkimuksen pää- että alakysymykset ja selventää tutkimuksen tavoitteita kokonaisuudessaan.

10 Diskurssi 1 Yrittäjyys Motivaatiotekijät Esteet Keinot Diskurssi N Yrittäjyys Motivaatiotekijät Esteet Keinot Yrittäjyyden kokonainen todellisuus Diskurssi 2 Yrittäjyys Motivaatiotekijät Esteet Keinot Diskurssi 3 Yrittäjyys Motivaatiotekijät Esteet Keinot Kuva 2: Tutkimuksen tavoitteet Kuva 2 esittää tutkimuksen tavoitteet pää- ja alakysymyksineen. Kuvassa pääkysymykseen viittaavat kohdat lihavoidaan. Tutkimuksen pääkysymys muodostaa tavoitteeksi yrittäjyyden kokonaista todellisuutta rakentavien puheessa hyödynnettävien diskurssien tunnistaminen siten, että diskurssit erotetaan toisistaan ja nimetään niitä määrittävällä tavalla. Aineistona oleva puhe ja tutkijan tulkinta määrittävät diskurssien määrän. Näihin pääkysymyksen asettamiin tavoitteisiin viitataan diskursseilla 1, 2, 3 ja N. Lisäksi alakysymysten avulla pyritään tunnistettavien diskurssien sisällä kuvaamaan ja ymmärtämään yrittäjyyden määritelmän ja käsitteiden (yrittäjyys, yrittäjyyden motivaatiotekijät, yrittäjyyden esteet ja yrittäjyyden keinot) rakentumista. Määritelmä ja käsitteet rakentuvat diskurssien sisällä samoin perustein, mutta diskurssien välillä erilailla. Täten pää- ja alakysymysten avulla muotoutuvat diskursiiviset kokonaisuudet (diskurssi 1, 2, 3 ja N yrittäjyyden määritelmineen ja käsitteineen) esiintyvät erillisinä, mutta rakentavat yhdessä yrittäjyyden kokonaisen todellisuuden.

11 1.3 Keskeiset käsitteet Tutkimuksen keskeiset käsitteet esiintyvät vahvasti tutkimuksen tarkoituksessa ja tavoitteissa. Tämän tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat yrittäjyyskasvatus, yrittäjyys, yrittäjyyden motivaatiotekijät, yrittäjyyden esteet, yrittäjyyden keinot, puhe ja diskurssi. Nämä käsitteet kuvaavat tutkimuksen taustaa ja aihealuetta. Käsitteet eivät ole yksiselitteisiä, ja siksi ne määritellään tarkoituksenmukaisella tavalla tätä tutkimusta varten. Yrittäjyyskasvatus on yrittäjyyden edistämistä ja opettamista sekä yrittäjäksi kasvattamista ja rohkaisemista (Kuratko 2005; Kyrö et al. 2007, 15; Peterman & Kennedy 2003; Ristimäki 2004, 26; Solomon 2007; Solomon & Fernald 1991). Yleensä tällainen yrittäjyyden vahvistaminen perustellaan ja oikeutetaan yrittäjyyden positiivisilla vaikutuksilla yhteiskuntaan ja erityisesti talouteen. Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään vaikuttamaan ihmisten yrittäjyyttä koskeviin asenteisiin ja valmiuksiin siten, että yhä useampi ryhtyisi yrittäjäksi ja toimisi yrittäjämäisesti. Lähtökohtana on ajatus siitä, että yrittäjäksi voi oppia ja kasvaa. (Kuratko 2005) Yrittäjyys on moniulotteinen ja lukemattomin eri tavoin määritelty käsite, johon itsessään liittyy muita käsitteitä (Shane & Venkataraman 2000). Tässä tutkimuksessa mukaillaan niiden tutkijoiden määritelmiä, jotka näkevät yrittäjyyden sosiaalisesti puheessa hyödynnettävien diskurssien kautta rakentuvana ilmiönä (Anderson et al. 2009; Hjorth, Jones & Gartner 2008; Ogbor 2000; Steyaert & Katz 2004). Lisäksi huomautetaan, että vaikka aikaisemmissa tutkimuksissa yrittäjyys määritellään usein määrittelemällä yrittäjä (Berglund & Johansson 2007; Gartner 1985; Herron, Sapienza & Smith-Cook 1991), ei tässä tutkimuksessa yrittäjyyttä ja yrittäjää eroteta toisistaan, vaan niiden nähdään yhdessä muodostavan erottelematon kokonaisuus, jossa yksi ei esiinny ilman toista (Howorth et al. 2005).

12 Yrittäjyyden motivaatiotekijöillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa niitä tekijöitä, jotka saavat tai voisivat saada yksilön valitsemaan yrittäjyyden muiden työ- ja uravaihtoehtojen sijaan ja aktivoivat yksilöä toimimaan yrittäjyyden saavuttamiseksi (Hessels et al. 2008; Naffziger et al. 1994). Tässä tutkimuksessa nähdään, että motivaatiotekijän tavoittelu saa mahdollisesti aikaan motivaation eli sen prosessin, jossa yksilö päättää yrittäjäksi ryhtymisestään ja toimii yrittäjäksi ryhtyäkseen (Naffziger et al. 1994). Motivaatiotekijä on siis monimutkaisen prosessin ja moniulotteisen ilmiön taustatekijä, jolla voi olla voimakkaita motivationaalisia vaikutuksia. Yrittäjyyden motivaatiotekijöihin liittyy vahvasti yrittäjyyden lisäarvo, sillä yrittäjyyden lisäarvolla tarkoitetaan yrittäjyyteen motivoivia tekijöitä, jotka edustavat yrittäjyydestä saatavia nettopalkkioita huomioitaessa yrittäjyyden kustannukset ja verrattaessa yrittäjyyttä muihin työ- ja uravaihtoehtoihin (Amit et al. 1993; Campbell 1992). Lisäarvo kertoo, millä tavoin yrittäjyyden potentiaaliset taloudelliset, käytännölliset tai kokemukselliset palkkiot ylittävät potentiaaliset kustannukset huomioiden myös muihin työ- ja uravaihtoehtoihin liittyvät vaihtoehtoiskustannukset (McMullen & Shepherd 2006; Shane & Venkataraman 2000). Merkittävimmät motivaatiotekijät muodostuvat siis tavoitellusta lisäarvosta. Yrittäjyyden esteet tarkoittavat sellaisia yrittäjyyteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikeuttaa tai estää yrittäjäksi ryhtymistä. Esteet kertovat, millaisia tekijöitä yrittäjäksi ryhtymisessä on ratkaistava tai millaiset tekijät estävät yrittäjyyden kokonaan. Esteillä tarkoitetaan mitä tahansa tekijää, joka toimii yrittäjäksi ryhtymistä vastaan. (Kouriloff 2000) Esteet voivat olla esimerkiksi taloudellisia, käytännöllisiä tai henkisiä (Sarasvathy 2004). Yrittäjyyden keinot ovat niitä konkreettisia päätöksiä ja toimia, joita mahdollinen yrittäjä tekee ryhtyessään yrittäjäksi. Tässä tutkimuksessa keinoilla tarkoitetaan sitä, ryhdytäänkö yrittäjäksi yksin vai ryhmässä muiden kanssa. Yrittäjyys voi syntyä sekä yksilön että ryhmän kautta, ja sekä yksin että ryhmässä yrittäjäksi ryhtyminen voi olla yksilölle

13 mahdollinen vaihtoehto. Lisäksi yksin ja ryhmässä yrittäminen voivat määrittää yrittäjyyttä vahvasti. (Amit et al. 1993; Rindova et al. 2009) Puhe on sosiaalisen vuorovaikutuksen perustyyppi (Berger & Luckmann 2005, 39) sekä monisuuntaista vuorovaikutusta ja merkitysvälitteistä toimintaa (Berglund & Johansson 2007). Vaihtoehtoisesti puhe voidaan nähdä tekstinä, sillä puhe on sosiaalisessa toimintakontekstissa tuotettua sosiaalista tekstiä ja kielellisiä tekoja. Puheella on aina merkityksensä ja sen voidaan nähdä rakentavan todellisuutta sosiaalisesti. (Alvesson & Karreman 2000) Puheessa todellisuus rakentuu, pysyy yllä, uudelleen rakentuu ja muokkautuu ihmisten jakaman kielen välityksellä (Berglund & Johansson 2007; Downing 2005). Diskurssi on paljon käytetty, mutta usein väärin ymmärretty käsite (Alvesson & Karreman 2000). Tässä tutkimuksessa diskurssilla tarkoitetaan puheessa hyödynnettävää eheää merkityssuhteiden kokonaisuutta, joka sosiaalisesti rakentaa yrittäjyyden todellisuutta tietyllä tavalla ja vuorovaikutuksessa muiden diskurssien kanssa (Alvesson & Karreman 2000; Eskola & Suoranta 2000, 195; Koskinen et al. 2005, 70; Suoninen 1999, 21). Diskurssi on siis käsitteiltään ja merkityksiltään yhtenäinen kokonaisuus, joka edustaa yhtä osaa todellisuudesta (Foucault 2005, 36). 1.4 Teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat Tämän tutkimuksen lähtökohdat muodostuvat tutkimuksen teoreettisen aihealueen ja metodologisen näkökulman perusteella. Aihealueena on yrittäjyys ja näkökulmana todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Näin tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat muodostuvat teoriana käytettävästä yrittäjyydestä ja metodologiset lähtökohdat aineistona olevasta puheesta ja analysointikeinona hyödynnettävästä diskurssianalyysistä. Lähtökohdat

14 voidaan esittää yksinkertaistetusti kuvassa, joka edustaa tutkimusta kokonaisuudessaan. Teoria Yrittäjyys Aineisto Puhe Analysointikeino Diskurssianalyysi Kuva 3: Tutkimuksen teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat Kuva 3 osoittaa tutkimuksen teoreettisiksi lähtökohdiksi yrittäjyyttä koskevat teoriat ja aikaisemmat tutkimukset. Shane ja Venkataraman (2000) esittävät, että yrittäjyyttä tutkittaessa teoria on epätäydellistä ja tietoa on vaikea hankkia. Yrittäjyystutkimuksen tueksi ei ole olemassa yhtenäistä yrittäjyysteoriaa eli johdonmukaista ja todistettavissa olevaa yrittäjyyden käsitteiden välistä suhteiden muodostelmaa (Amit, MacCrimmon, Zietsma & Oesch 2001), vaan yrittäjyys tutkimuskohteena on määritelmältään ja käsitteiltään poikkitieteellinen ja hajaantunut (Brockhaus 1988; Herron et al. 1991; Low & MacMillan 1988). Tarkastelemalla yrittäjyyden erilaisia teorioita ja aikaisempia tutkimuksia voidaan muodostaa teoreettinen viitekehys, joka jäsentää joitakin oleellisimpia yrittäjyyden määritelmällisiä lähtökohtia ja näkökulmia sekä käsitteellisiä kokonaisuuksia (Berglund & Johansson 2007). Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu ensinnäkin yrittäjyyden määritelmästä, joka sisältää erilaisia lähtökohtia ja näkökulmia yrittäjyyteen. Hornaday (1992) esittää, että yrittäjyyden tutkimuksessa on

15 ensimmäisenä kysyttävä, mitä yrittäjyys on. Aikaisemmissa tutkimuksissa yrittäjyyden yksityiskohtainen ja yhtenäinen määritteleminen nähdään ehtona yrittäjyyden tutkimukselle (Berglund & Johansson 2007). Koska yrittäjyys kuitenkin on laaja-alainen ja monimutkainen ilmiö, muodostuu yrittäjyyden määrittelemisestä yrittäjyystutkimusta hallitseva ongelma. Lukuisista yrityksistä huolimatta yrittäjyyttä ei onnistuta määrittelemään yksiselitteisesti tai yhtenäisesti (Shane & Venkataraman 2000; Shaver & Scott 1991), vaan jokainen yrittäjyyden määritelmä heijastaa vain nimenomaisen keskustelun ainutlaatuista ja muista tutkimuksista suhteellisen vähän vaikutteita saavaa näkemystä (Bowen & Hisrich 1986; Brockhaus 1988; Herron et al. 1991; Low & MacMillan 1988). Koska yrittäjyyskasvatuksessa on hyväksyttävä yrittäjyyden laaja-alaisuus ja monimutkaisuus (Katz 2003; Kuratko 2005; Solomon 2007), yrittäjyyden määritelmä nähdään tässä tutkimuksessa moniulotteisena lähtökohtien ja näkökulmien joukkona, jota aikaisemmat tutkimukset edustavat (Berglund & Johansson 2007). Yrittäjyyden määrittelemisen lähtökohdiksi tunnistetaan yrittäjyyden jakaminen ulkoiseen, sisäiseen ja omaehtoiseen yrittäjyyteen, jotka kuitenkin yrittäjyyskasvatuksen yhteydessä ovat yksinään riittämättömiä määrittämään yrittäjyyttä (Ristimäki 2004, 12). Näkökulmiksi yrittäjyyteen tunnistetaan usein vaihtoehtoisina näkökulmina pidetyt yksilö- ja toimintokeskeinen näkökulma, joihin monet aikaisempien tutkimusten määritelmät voidaan sisällyttää (Hornaday 1992). Toiseksi teoreettinen viitekehys muodostuu yrittäjyyteen liitetyistä käsitteistä, sillä yrittäjyyden määrittelemisen lisäksi yrittäjyyteen liitetään tutkimuksesta riippuen erilaisia käsitteellisiä viitekehyksiä (Shane & Venkataraman 2000). Tässä tutkimuksessa yrittäjyyteen liitetään YVIhankkeen kontekstissa merkittäviä käsitteitä, joita ovat yrittäjyyden motivaatiotekijät, esteet ja keinot. Jokaisen käsitteen kohdalla tarkastellaan tämän tutkimuksen kannalta tarkoituksenmukaisia tekijöitä, jotka kuitenkin edustavat ja yhdistävät aikaisempia tutkimuksia.

16 Ensimmäisenä yrittäjyyteen liittyvistä käsitteistä tarkastellaan yrittäjyyden motivaatiotekijöitä, joiden voidaan nähdä vaikuttavan yrittäjyyden motivaatioon eli siihen monimutkaiseen prosessiin, jossa yksilö päättää yrittäjäksi ryhtymisestään ja toimii yrittäjäksi ryhtyäkseen (Naffziger et al. 1994). Motivaatiotekijät viittaavat siis motivaatioon, mutta motivaation käsitteeseen verrattuna suppeassa merkityksessä. Krueger, Reilly ja Carsund (2000) muistuttavat, että yrittäjyyskasvattajien tulisi ymmärtää erityisesti yrittäjyyden motivaatioita. Koska motivaatiotekijät nähdään motivaatioprosessin taustalla, on ymmärrettävä myös motivaatiotekijöitä. Motivaatiotutkimukset ja -teoriat selittävät, miksi yksilöt valitsevat toimimisen tietyllä tavalla muiden vaihtoehtojen sijaan (Wiklund, Davidsson & Delmar 2003). Motivaatiota selitetään muun muassa odotusarvo-, hyöty-, tarve-, tavoite- ja kognitioteorioilla (Amit et al. 1993; Douglas & Shepherd 2002; McMullen & Shepherd 2006; Shane et al. 2003; Steel & König 2006) sekä veto- ja työntötekijöillä (Hessels et al. 2008). Tässä tutkimuksessa motivaation kohdalla keskitytään motivaatiotekijöihin, joiden nähdään muodostuvan tavoitellusta lisäarvosta. Tässä tutkimuksessa motivaatiotekijöihin liitetään lisäarvon käsite. Vaikka motivaatiotekijöitä ja lisäarvoa ei oikeastaan voida erottaa toisistaan, syventää lisäarvon käsitteen ymmärtäminen motivaatiotekijöiden tarkastelua. Lisäarvo huomioimalla pyritään muodostamaan kuva niistä erilaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat myönteisellä tavalla valintaan yrittäjyyden ja muiden työ- ja uravaihtoehtojen välillä. Motivaatioon vaikuttavia tekijöitä kutsutaan tässä tutkimuksessa motivaatiotekijöiksi, vaikka niillä tarkoitetaan ja niihin sisällytetään myös lisäarvon muodostavat tekijät. Motivaatiotekijöiden voidaan nähdä edustavan yrittäjyyden erilaisia lisäarvoja ja ne voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin motivaatiotekijöihin. Lisäksi halutaan huomauttaa, että tutkimuksessa tiedostetaan, että yrittäjyyden motivaatiotekijöihin vaikuttavat myös yksilön ulkopuoliset tekijät, kuten poliittiset ja markkinoihin liittyvät tekijät (Shane et al. 2003),

17 sekä se tilanne, jossa motivaatiotekijät syntyvät tai voisivat syntyä (Greenberger & Sexton 1988). Joidenkin ympäristöjen voidaan jopa nähdä luovan yrittäjiä (Gartner 1985). Tässä tutkimuksessa yrittäjyyden motivaatiotekijöihin vaikuttavia yksilön ulkopuolisia tekijöitä ja tilannetta ei kuitenkaan tarkoituksenmukaisuuden vuoksi tarkastella erikseen. Tarkastelun kohteena ovat siis vain erilaiset motivaatiotekijät, joiden voidaan nähdä toimivan ulkopuolisista tekijöistä ja tilanteesta riippumatta. Toisena yrittäjyyteen liittyvänä käsitteenä tarkastellaan yrittäjyyden esteitä. Sarasvathy (2004) huomauttaa, että yrittäjyyden esteiden poistaminen voi vahvistaa ja edistää yrittäjyyttä enemmän kuin mikään motivaatiotekijä. Siksi tutkija esittää yhdeksi merkittäväksi yrittäjyystutkimuksen kysymykseksi sen, minkälaisia esteitä yrittäjyydelle on olemassa (Sarasvathy 2004). Vaihtoehtoisesti esteistä voitaisiin puhua ongelmina, hidastajina tai vaikeuttajina (Kouriloff 2000; Finnerty & Krzystofik 1985). Tässä tutkimuksessa esteet jaetaan yksilöön ja toimintoihin liittyviksi esteiksi. Yksilöön liittyvillä esteillä tarkoitetaan henkilökohtaisia ja henkisiä esteitä, jotka edustavat yksilön sisäisiä tekijöitä. Toimintoihin liittyvät esteet puolestaan edustavat ulkoisia tekijöitä, jotka liittyvät yrittäjäksi ryhtymisen toimintoihin, joihin liittyy sellaisia esteitä, jotka useimmiten ovat ainakin jollain tasolla samoja jokaiselle yksilölle. Kolmantena yrittäjyyteen liittyvänä käsitteenä tarkastellaan yrittäjyyden keinoja. Yrittäjäksi ryhtymisen toimintakeinot jäävät usein vähälle huomiolle (Bird 1988). Tässä tutkimuksessa yrittäjyyden keinoilla tarkoitetaan yksin ja ryhmässä yrittäjäksi ryhtymistä. Sexton ja Bowman (1984) ehdottavat, että yrittäjyyskasvatuksessa tulisi korostaa yksilön toimia ryhmän toimien sijasta. Kuitenkin potentiaalisten kumppaneiden läsnäolo voi vaikuttaa yrittäjäksi ryhtymiseen oleellisesti (Morales- Gualdrón, Gutiérrez-Gracia & Roig Dobón 2009). Esimerkiksi Goss (2005) tuo esille, että yrittäjyyden alkuvaiheina kumppanit voivat olla tarpeellisia. Siksi tässä tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota ryhmässä toimimiseen ja sen tuomiin etuihin.

18 Kuva 3 osoittaa tutkimuksen metodologisiksi lähtökohdiksi tutkimuksen aineistona olevan puheen ja analysointikeinona hyödynnettävän diskurssianalyysin. Herron et al. (1991) esittävät, että yrittäjyystutkimuksesta puuttuu yrittäjyyden laaja-alaiseen ja monimutkaiseen todellisuuteen sopiva metodologinen lähestymistapa ja että tutkijoiden tulisi valita metodeita, jotka hyväksyvät yrittäjyyden sekavan luonteen. Anderson et al. (2009) puolestaan esittävät, että yrittäjyyskasvatuksen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi on välttämätöntä ymmärtää yrittäjyyden sosiaalista rakentumista, sillä tämä jättää tilaa erilaisille tulkinnoille, jotka kuvaavat yrittäjyyden laaja-alaista todellisuutta. Puhe aineistona ja diskurssianalyysi analysointitapana hyväksyvät yrittäjyyden laaja-alaisuuden ja monimutkaisuuden sekä auttavat kuvaamaan ja ymmärtämään yrittäjyyden sosiaalisesti rakentuvaa todellisuutta yrittäjyyskasvatuksen hyväksi. Aineistona oleva puhe nähdään tässä tutkimuksessa yrittäjyyden sosiaalisena rakentajana. Vaihtoehtoisesti puhe voitaisiin korvata tekstin käsitteellä, sillä puhe voidaan pukea myös tekstin muotoon. Puhe toteaa ja toteuttaa sekä ylläpitää todellisuutta erilaisten kielellisten tekojen ja merkitysrakenteiden kautta (Berger & Luckmann 2005, 173 174). Puhe on kokoelma sääntöjä ja merkityksiä, jotka muodostavat äärettömän määrän esityksiä rakentaen erilaisia todellisuuksia. Erilaiset todellisuudet voidaan määrittää diskurssin muotoon. (Foucault 2005, 41) Todellisuutta rakennetaan puheessa siis hyödyntäen erilaisia diskursseja (Koskinen et al. 2005, 70), jotka muodostuvat käsitteellisistä ja merkityksiä luovista rakenteista (Foucault 2005, 33). Diskursseja voidaan tunnistaa, kuvata ja ymmärtää diskurssianalyysin keinoin (Alvesson & Karreman 2000). Diskurssianalyysissä pohditaan, minkälaisten sääntöjen ja merkitysten mukaan selonteko muodostetaan sekä minkälaiset säännöt ja merkitykset muodostavat yksittäisen diskurssin ja täten diskurssin edustaman todellisuuden. Analyysissä määritellään diskurssin olemassaolon perusteet, ehdot ja rajat. Lisäksi

19 osoitetaan, miksi diskurssi ei voi olla mikään muu, miten se sulkee pois kaiken muun ja miten se ottaa muihin nähden oman paikkansa. (Foucault 2005, 41 42) 1.5 Rakenne Edellä on esitetty tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja rajaukset, määritelty keskeiset käsitteet sekä muodostettu teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat. Näin muodostuva johdanto toimii tutkimuksen perustana, joka edustaa tutkimuksen aihealuetta ja näkökulmaa. Johdannon pohjalta tutkimus etenee yksityiskohtaisiin tutkimuksen eri osia esitteleviin lukuihin. Aluksi käsitellään teoreettinen viitekehys, joka nimetään tutkimuksen teoreettisten lähtökohtien mukaan. Teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään yrittäjyyttä koskeviin teorioihin ja aikaisempiin tutkimuksiin esitellen kokonaisvaltaisesti tämän tutkimuksen aihealue. Aihealue koostuu yrittäjyyden moniulotteisesta määritelmästä ja yrittäjyyteen yrittäjyyskasvatuksen kontekstissa liittyvistä käsitteistä eli yrittäjyyden motivaatiotekijöistä, yrittäjyyden esteistä ja yrittäjyyden keinoista. Yrittäjyyden määritelmän nähdään muodostuvan erilaisista lähtökohdista ja näkökulmista edustaen yrittäjyyden laaja-alaisuutta ja monipuolisuutta. Lähtökohtina käsitellään ulkoista, sisäistä ja omaehtoista yrittäjyyttä ja näkökulmina yksilö- ja toimintonäkökulmaa. Yrittäjyyden moniulotteisen määritelmän ymmärtämisen jälkeen teoreettisessa viitekehyksessä voidaan tarkastella yrittäjyyteen liittyviä käsitteitä, joista ensimmäisenä tarkastellaan yrittäjyyden motivaatiotekijöitä. Motivaatiotekijöitä tarkastellaan ulkoisten ja sisäisen motivaatiotekijöiden avulla pitäen perustana lisäarvon käsitettä. Motivaatiotekijöiden jälkeen tarkastellaan yrittäjyyden esteitä, jotka jaetaan yksilöön ja toimintoihin liittyviin esteisiin. Viimeisenä teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan yrittäjyyden keinoja, joista käsitellään yksin

20 ja ryhmässä yrittämistä keskittyen erityisesti ryhmässä yrittämisen etuihin. Teoreettisen pääluvun lopuksi muodostetaan yhteenveto teoreettisesta viitekehyksestä, joka toimii empiirisen aineiston tulkintaperustana. Teoreettisen pääluvun jälkeen muodostetaan tutkimusmenetelmistä ja tutkimusprosessista kertova pääluku, joka nimetään tutkimuksen metodologisten lähtökohtien perusteella. Metodologisessa pääluvussa tarkastellaan puhetta todellisuuden sosiaalisena rakentajana ja diskurssianalyysiä puheessa rakentuvan todellisuuden kartoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan teemahaastattelua puheen tuottamiskeinona sekä kiinnitetään huomiota tutkimuksen luotettavuuteen, jota tässä tutkimuksessa käsitellään arvioitavuutena ja vakuuttavuutena. Pääluvun lopuksi esitellään tutkimusprosessi. Erityisesti tutkimusprosessin tarkasteleminen, mutta myös koko metodologinen pääluku, palvelee tutkimuksen luotettavuutta. Haastattelurunko on tutkimuksen liitteenä. Tutkimusmenetelmien esittelemisestä siirrytään analyysin esittelevään päälukuun, joka nimetään tutkimuksellisten lopputulemien perusteella. Pääluvun aluksi kuvataan tutkimuksen konteksti, joka koostuu tässä tutkimuksessa konkreettisesta haastattelutilanteesta sekä vuorovaikutuksesta ja haastateltavista. Kontekstin kuvaamisen jälkeen esitellään puheesta tunnistetut diskurssit erillisinä kokonaisuuksina, joiden sisällä kuvataan ja jäsennetään diskurssissa rakentuvaa yrittäjyyttä itsessään, yrittäjyyden motivaatiotekijöitä, yrittäjyyden esteitä ja yrittäjyyden keinoja. Empiirisen pääluvun lopuksi tehdään yhteenveto analyysistä. Yhteenvedon avulla esitetään tiivistetysti vastaukset tutkimuksen tavoitteisiin. Viimeiseksi muodostetaan johtopäätökset, joissa pohditaan tutkimuksen kontribuutiota yrittäjyystutkimukseen ja myötävaikutusta YVI-hankkeeseen sekä jatkotutkimusaiheita. Johtopäätösten avulla osoitetaan tutkimuksen sijoittuminen niihin keskusteluihin, joihin tutkimus osallistuu. Lisäksi osoitetaan tutkimustulosten rooli ja ehdotetaan, miten tutkimustuloksia

21 tulisi hyödyntää käytännössä sekä jatkossa tehtävissä tutkimuksissa. Johtopäätöksissä keskitytään tutkimuksen tärkeimpiin tutkimuksellisiin lopputulemiin ja huomioidaan tutkimuksen rajoitukset. 2 YRITTÄJYYS Tässä pääluvussa tarkastellaan tutkimuksen teoreettista viitekehystä, joka muodostuu yrittäjyyden teorioista ja aikaisemmista tutkimuksista. Tälle tutkimukselle asetettujen tavoitteiden vuoksi tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu erittäin laajasta aihealueesta ja siihen liittyvistä monista käsitteistä. Siksi aihealuetta ja sen käsitteitä ei voida tarkastella niin yksityiskohtaisesti kuin se jossakin rajatummassa kontekstissa olisi mahdollista. Tämän takia teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään niihin tekijöihin, jotka yrittäjyyden teorioiden ja aikaisempien tutkimusten perusteella muodostavat oleellisimman ja merkittävimmän osan yrittäjyyden määritelmästä ja siihen liittyvistä muista käsitteistä. Teoreettisen viitekehyksen muodostamisesta tekee erityisen haasteellisen se, että tutkimuskohteena oleva ilmiö on laaja-alainen ja monimutkainen sekä määritelmänsä että käsitteidensä suhteen. Lisäksi tutkimuskohteesta on olemassa lukematon määrä tutkimuksia, jotka kaikki esittävät oman ainutlaatuisen käsityksensä kohteesta. Yrittäjyys on paljon käytetty käsite sekä akateemisessa että muussa keskustelussa, mutta käsitteen runsas käyttäminen ei tarkoita sitä, että käsite olisi määritelmällisesti yksiselitteinen tai käsitteiltään yhtenäinen; Yrittäjyydelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää tai yhtenäistä käsitteellistä viitekehystä. (Audretsch & Keilbach 2004; Campbell 1992; Herron et al. 1991; Low & MacMillan 1988; Shane & Venkataraman 2000; Ristimäki 2004, 17) Siksi tämän tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostamisessa yrittäjyyttä tarkastellaan kokonaisuutena, joka muodostuu yrittäjyyden moniulotteisesta määritelmästä ja yrittäjyyteen keskustelusta riippuen liittyvistä muista käsitteistä.

22 YRITTÄJYYDEN KOKONAISUUS Ulkoinen, sisäinen ja omaehtoinen yrittäjyys Yrittäjyyden moniulotteinen määritelmä Yksilönäkökulma Toimintonäkökulma Yrittäjyyteen liittyvät käsitteet Yrittäjyyden motivaatiotekijät Yrittäjyyden esteet Yrittäjyyden keinot Kuva 4: Yrittäjyyden kokonaisuus: yrittäjyyden moniulotteinen määritelmä ja yrittäjyyteen liittyvät käsitteet Kuva 4 esittää sen yrittäjyyden kokonaisuuden, joka muodostuu yrittäjyyden teorioiden ja aikaisempien tutkimusten perusteella sekä niitä yhdistelemällä yrittäjyyden moniulotteisesta määritelmästä ja yrittäjyyteen keskustelusta riippuen liittyvistä käsitteistä. Kuvan avulla pyritään havainnollistamaan ymmärrettävästi yrittäjyyden laaja-alaista ja monimutkaista kokonaisuutta, josta aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole päästy yksimielisyyteen. Kuvassa esitetään tunnistettavat yrittäjyyden määritelmälliset ulottuvuudet lähtökohtineen ja näkökulmineen sekä tämän

23 tutkimuksen kontekstissa määräytyvät, mutta aikaisemmissa tutkimuksissa paljon tutkitut, yrittäjyyteen liittyvät käsitteet. Yrittäjyyden moniulotteisen määritelmän voidaan nähdä muodostuvan erilaisista lähtökohdista ja näkökulmista. Lähtökohdat ovat näkökulmia suppeampia näkemyksiä yrittäjyyden määritelmästä, mutta ne muodostavat perustan yrittäjyyden moniulotteisen määritelmän ymmärtämiselle ja laajemmalle tarkastelulle erilaisten näkökulmien kautta. Yrittäjyyden määritelmän lähtökohdiksi tunnistetaan yrittäjyyden jakaminen ulkoiseen, sisäiseen ja omaehtoiseen yrittäjyyteen. Nämä yrittäjyyden kolme luokkaa näkevät yrittäjyyden lähtökohtaisesti erilaisena ilmiönä. Näkökulmiksi yrittäjyyden määritelmään tunnistetaan yksilö- ja toimintonäkökulma. Nämä näkökulmat tarkastelevat yrittäjyyttä eri puolilta ottaen tarkasteluun yrittäjyyteen liittyvän yksilön tai toiminnon. Yrittäjyyden määrittelemisen lisäksi keskustelusta riippuen yrittäjyyteen liitetään erilaisia yrittäjyyden kokonaisuuteen vaikuttavia käsitteitä (Amit et al. 1993; Herron et al. 1991; Low & MacMillan 1988; Shane & Venkataraman 2000). Tässä tutkimuksessa yrittäjyyteen liittyvät käsitteet määräytyvät yrittäjyyskasvatuksen keskustelussa ja erityisesti YVIhankkeen tarpeiden perusteella. Siksi yrittäjyyteen liitettäviä käsitteitä ovat tässä tutkimuksessa yrittäjyyden motivaatiotekijät, yrittäjyyden esteet ja yrittäjyyden keinot. Nämä kaikki käsitteet viittaavat erityisesti yrittäjäksi ryhtymiseen tarkastellen sitä siihen vaikuttavien erilaisten tekijöiden kautta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavat yrittäjyyden käsitteet liittyvät vahvasti yrittäjyyden kokonaisuuteen myös monissa aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta korostuvat yrittäjyyskasvatuksen kontekstissa. Yrittäjyyden motivaatiotekijät, yrittäjyyden esteet ja yrittäjyyden keinot muodostavat itsenäisiä, kokonaisia ja laajoja ilmiöitä, joita kuitenkin voidaan käsitellä osana yrittäjyyden kokonaisuutta keskittyen niitä määrittäviin yrittäjyyden teorioiden ja aikaisempien tutkimusten perusteella tunnistettaviin

24 olennaisimpiin tekijöihin. Tässä tutkimuksessa yrittäjyyden motivaatiotekijöitä tarkastellaan ulkoisten ja sisäisten motivaatiotekijöiden kautta. Yrittäjyyden esteet puolestaan muodostetaan yksilöön ja toimintoihin liittyviksi esteiksi. Yrittäjyyden keinoina tarkastellaan yksin ja ryhmässä yrittämistä, joista erityisesti kiinnitetään huomiota ryhmässä yrittämisen etuihin. 2.1 Yrittäjyyden moniulotteinen määritelmä Aikaisemmissa keskusteluissa yrittäjyys määritellään lukemattomilla eri tavoilla ja tarkkuuksilla (Brockhaus 1987; Gartner 1985), ja keskustelusta riippuen yrittäjyydellä tarkoitetaan eri asioita (Hébert & Link 1989). Yrittäjyys määritellään muun muassa talouden, johtamisen, psykologian, sosiologian, antropologian ja historian tieteenaloilla, joista jokainen tuo yrittäjyyden määritelmään erilaisia ulottuvuuksia. Usein erilaiset ulottuvuudet nähdään toistensa kanssa ristiriitaisina tai toisiaan korvaavina. (Amit et al. 1993; Hébert & Link 1989; Herron et al. 1991; Low & MacMillan 1988; Steyaert & Katz 2004; Thornton 1999) Todellisuudessa yrittäjyyttä ei kuitenkaan voida määritellä vain yhtä määritelmällistä ulottuvuutta käyttäen (Hornaday 1992), vaan eri ulottuvuudet ovat toisiaan täydentäviä ja oleellisilta osin yhteen sovitettavissa (Baron 2004). Aikaisempien tutkimusten perusteella yrittäjyyden määritelmä muodostuu lähtökohtaisesti ulkoisesta, sisäisestä ja omaehtoisesta yrittäjyydestä. Varsinkin yrittäjyyskasvatuksen yhteydessä jokainen näistä yrittäjyyden kolmesta luokasta on kuitenkin yksinään riittämätön määrittelemään yrittäjyys (Ristimäki 2004, 12). Lisäksi Shane ja Venkataraman (2000) kiteyttävät, että aikaisemmissa tutkimuksissa yrittäjyys määritellään useimmiten sen mukaan, kuka yrittäjä on ja mitä yrittäjä tekee. Tällaisten määritelmien perusteella ja niitä yhdistelemällä voidaan tunnistaa yksilö- ja toimintonäkökulma yrittäjyyden määritelmään.