uusamontien (vt 2) parantaminen välillä Jääli - iiminki kk, iiminki EHITTÄMISSUUNNITELMA,5 1 km
Pohjakartat: Oulun kaupunki, tekninen keskus, kartastopalvelut iimingin kunta Maanmittauslaitos 2/MYY/ Genimap Oy, lupa L56 Ilmakuva: iimingin kunta Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Oulun tiepiiri Telefaksi 2 22 688 Tiehallinto, Oulun tiepiiri Veteraanikatu 5 PL 261 9 11 OULU Puhelinvaihde 2 22 11
uusamontien (vt 2) parantaminen välillä Jääli - iiminki kk, iiminki EHITTÄMISSUUNNITELMA Tiehallinto Oulun tiepiiri Oulu 2
TIIVISTELMÄ LÄHTÖOHDAT Yleistä uusamontie (valtatie 2) Oulun kaupunkiseudulla on tärkein koillisen suunnan päätieyhteys. Tien merkitys on tämän suunnan työmatka- ja asiointiliikenteelle erityisen tärkeä sen takia, että tie on ainoa yhteys tultaessa uusamon suunnalta Ouluun. aupunkiseudun liikenteen lisäksi uusamontie palvelee myös matkailuliikennettä ja pitkämatkaista liikennettä. Maakuntakaavassa ja Oulun seudun yhteisessä yleiskaavassa on määritelty, että uusamontie ja Haukiputaantie/Ylikiimingintie säilyvät nykypaikallaan. Suunnittelun kohteena oleva osuus Jäälin iimingin kirkonkylän välillä on noin 7 km pitkä. Nyt laadittu kehittämissuunnitelma korvaa edellä mainitulla osuudella vuonna 1992 laaditun yleissuunnitelman. orvenkylän Jäälinjärven välisellä osuudella ei esitetä muutoksia vuoden 1992 yleissuunnitelmaan, vaan Jäälin ohittava tielinjaus jää voimaan. uusamontien keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2 (VL-2) oli suunnitteluosuuden eteläpäässä noin 8 8 ajoneuvoa, kirkonkylän pääliittymän länsipuolella noin 8 ajoneuvoa, iiminkijoen kohdalla noin 5 ajoneuvoa ja Yli-Iintien liittymän itäpuolella noin 3 65 ajoneuvoa. Vuoden 22 ennusteliikennemäärä Jäälin iimingin kirkonkylän välillä on noin 13 autoa vuorokaudessa, iiminkijoen kohdalla noin 7 2 autoa vuorokaudessa. Liikenteen ja ympäristön ongelmat uusamontien liikenteellinen palvelutaso on nykytilanteessa kohtalaisen hyvä. Tiejaksolla esiintyy lyhytaikaisia jonoja aamun ja iltapäivän työmatkaliikenteen aikana. Jonojen aikana on ohitustarpeita, mutta tiellä olevat mäet ja notkokohdat sekä liittymät aiheuttavat sen, että ohittaminen ei ole mahdollista. iimingin kirkonkylän pääliittymässä eli uusamontien ja Haukiputaantien/Ylikiimingintien liittymässä esiintyy nykytilanteessa aamun työmatkaliikenteen aikana lyhytaikaisia sujuvuusongelmia, jolloin ennen kaikkea Ylikiimingintien suunnalta on vaikea päästä uusamontielle. uusamontien/yli-iintien/purontien liittymässä ei ole nykytilanteessa sujuvuusongelmia, mutta -haarainen liittymätyyppi on liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen. Liikenneonnettomuuksien valossa turvallisuusongelmia on kirkonkylän pääliittymässä sekä myös iiminkijoen ylittävällä osuudella aina Yli-Iintien liittymän ohitse. Liikennemäärät uusamontiellä iimingin Jäälin välisellä osuudella kasvavat voimakkaasti. Ilman parantamistoimenpiteitä tien ja sen liittymien turvallisuus ja sujuvuus huononevat, mikä ilmenee mm. liikenneonnettomuuksien lisääntymisenä sekä tiejakson ja sen liittymien toimivuuden heikentymisenä. Välityskyvyn ylärajan lähestyessä autojen nopeudet laskevat jyrkästi, jolloin kärsijöinä ovat sekä työmatkaliikenne että tavaraliikenne. Siltojen erikoistarkastustutkimusten mukaan silloilla on vielä käyttöikää jäljellä, mutta korjauksia tarvitaan pian. uusamontie ja sen liikenne aiheuttavat melu- ja estehaittoja tien läheisyydessä asuville. Tulevaisuuden liikennejärjestelyjen selkiintymättömyys on erityisesti iimingin kirkonkylän maankäytön suunnittelun kannalta ollut suuri ongelma. Ydinkeskustan palvelujen suunnittelu sekä kirkonkylän kasvualueiden sijoittaminen ja liittäminen päätieverkkoon edellyttävät tieverkollisia tarkasteluja, joissa uusamontie ja ennen kaikkea sen liittymät ovat avainasemassa. Suunnitteluosuudella on myös tieympäristön kannalta ongelmia: Jäälinjärvi jää huomaamatta, sähkölinja hallitsee maisemaa ja teollisuusalueen yleisilme valtatielle on sekava ja hoitamattoman näköinen. iimingin keskustaajama näkyy huonosti uusamontielle, koska lähestymisjakso Oulusta tultaessa ei korosta taajaman läheisyyttä ja varsinainen taajamajakso on lyhyt. iiminkijoen ylitystä ei ehdi havaita kunnolla korkealla olevan, lyhyen sillan takia. TAVOITTEET Työn keskeisenä tavoitteena on suunnitella uusamontielle sellaiset pitkän aikatähtäimen (2 3 vuotta) parantamistoimenpiteet, joilla voidaan turvata valtatien liikenteen turvallisuus ja sujuvuus. Työssä esitetään myös vaiheittain rakentamisen mahdollisuudet ja kehittämispolku, jonka pohjalta tavoitetilanteeseen edetään. Samaan aikaan tiensuunnittelun kanssa tekeillä olleen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä esiin tulleet maankäytön muutokset ja kasvusuunnat on otettu huomioon uusamontien suunnittelussa. Tavoitetieverkko on voitu suunniteltu kiinteässä yhteistyössä ja vuorovaikutteisesti maankäytön suunnittelun kanssa. EHITTÄMISSUUNNITELMA Tekniset ratkaisut uusamontien tavoitetilanteen ratkaisuksi on suunniteltu Jäälin iimingin kirkonkylä välisellä osuudella 2-ajoratainen, -kaistainen eritasoliittymin varustettu kaupunkiseudun pääväylä, jonka nopeustaso on vähintään 8 km/h. Poikkileikkauksen luonteva muutoskohta on iimingin kirkonkylä, josta itään päin ennustetut liikennemäärät mahdollistavat pääväylien tasoliittymäratkaisut (T-liittymät) ja 1-ajorataisen, 2-kaistaisen poikkileikkauksen. uusamontie rakennetaan 2-ajorataiseksi tieksi siten, että toinen ajorata tehdään nykyisen tien länsipuolelle ja nykyinen ajorata parannetaan vastaamaan kehittämissuunnitelman mukaista rakennetta ja tasausta. Verkkovaihtoehtojen tarkastelun perusteella kehittämissuunnitelma sisältää kolme eritasoliittymää: - Jäälinjärven eritasoliittymä - Isoahonkankaan eritasoliittymä - iimingin eritasoliittymä Isoahonkankaan eritasoliittymään on suunniteltu rampit Oulun suuntaan, koska liikennetarpeet vastakkaiseen suuntaan ovat pieniä ja kirkonkylän eritasoliittymä sijoittuu lähelle Isoahonkankaan eritasoliittymää, jolloin ramppien lyhyet keskinäiset välimatkat huonontaisivat uusamontien liikenteen sujuvuutta. Päätien ratkaisut edellyttävät myös muun tie- ja katuverkon parantamista. oitelintietä on esitetty linjattavaksi uuteen paikkaan alueen maankäytön edellytysten parantamiseksi. Piltosen kohdalle on esitetty alikulku ja rinnakkaistieyhteys, joka liittyy oitelintiehen ja Näätämöntiehen. Lukion ja monitoimikeskuksen liikenneyhteyksien hoitamiseksi on esitetty uusi katuyhteys Haukiputaantieltä. uusamontien suuntainen kevyen liikenteen väylä joudutaan rakentamaan lähes koko matkalla uuteen paikkaan. Lähtökohtana on, että valtatien suunnassa olisi jatkuva ja turvallinen kevyen liikenteen väylä, joka palvelee ennen kaikkea pitkämatkaisen pyöräilyn kulkutarpeita. uusamontien poikki on suunniteltu kevyen liikenteen alikulut ja niihin liittyvät yhteydet maankäytön tarpeiden pohjalta. Päätielle, eritasoliittymiin, katuverkolle ja alikulkujen yhteyteen on suunniteltu linja-autopysäkit, jotka tukevat uusamontien kehittämistä joukkoliikenteen laatukäytävänä. Hankkeen yhteydessä rakennetaan 1 siltaa. olme nykyistä siltaa korjataan, joista kahta myös levennetään kehittämistoimenpiteiden yhteydessä. aksi alikulkukäytävää puretaan, koska ne eivät sovellu uusiin tiejärjestelyihin. Ympäristö Ympäristönhoidon tavoitteena on säilyttää ja kehittää nykyistä hyvää ja paikallisesti merkittävää tiemaisemaa. Maiseman kehittämisessä tuetaan olevien maastonmuotojen ja hyvien kasviyhdyskuntien kehittymis- ja säilymismahdollisuuksia. Suunnitelmassa tieympäristö on jaettu viiteen eri kehittämisjaksoon, joiden avulla ympäristön erityispiirteet tuodaan esille ja annetaan maisemalle luonne. Tavoitteena on parantaa tieympäristön hahmottumista ja viestittää jaksotuksen avulla lähestyvät alueet ja erityiset ympäristöt. Melusuojaustoimenpiteiksi on esitettytiekaiteen kohdalle sijoitettavia melukaiteita tai tonttiaitojen kohdalle sijoitettavia melusuoja-aitoja. VAIUTUSET Liikenne Oulun kaupunkiseudun maankäyttöä on kehitetty siitä lähtökohdasta, että tie- ja katuverkon rungon muodostavat valtatie sekä siihen liittyvät Oulun sisääntulotiet ja muut päätiet ja pääkadut. uusamontien kehittämistoimenpiteet tukevat tätä tie- ja katuverkon jäsentelyä ja työnjakoa. uusamontien liikenteenvälityskyky paranee myös merkittävästi eli suuret liikennevirrat ohjautuvat sinne, jolloin muulla liikenneverkolla liikennemäärien kasvu on pienempää. Päätien tieja liittymäjärjestelyt sekä alempiasteinen tie- ja katuverkko sopivat iimingin taajamarakenteeseen ja edistävät maakäytön kehittämistä. Tavoitetieverkko mahdollistaa iimingin eri osa-alueiden välisen liikenteen siten, että taajaman sisäinen liikenne ei kuormita tarpeettomasti uusamontietä. Toimenpiteet parantavat sekä autoliikenteen että kevyen liikenteen turvallisuutta. uusamontien 2-ajoratainen poikkileikkaus eliminoi lähes täysin kohtaamisonnettomuuksien mahdollisuudet. Päätien eritasoliittymät ja alemmalla tieverkolla olevat kiertoliittymät pienentävät merkittävästi risteämisonnettomuuksien riskiä.yli-iintien ja Purontien nykyisen -haaraliittymän porrastaminen kahdeksi 3-haaraliittymäksi parantaa liittymän liikenneturvallisuutta. Alemmalla tieja katuverkolla auto- ja kevyen liikenteen liikenneturvallisuus paranevat tie- ja katuverkon jäsennöinnin ja liikenteen erottelun (alikulut) myötä. Laskennallisesti (TAVA) kehittämistoimenpiteet vähentävät keskimäärin yhden henkilövahinko-onnettomuuden vuodessa ja yhden kuolemaan johtaneen onnettomuuden viidessä vuodessa. uusamontien kehittämistoimenpiteet tukevat joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja laatukäytävätavoitteita. Päätielle on suunniteltu pysäkkejä maankäytön kannalta keskeisiin kohtiin, joihin on esitetty myös hyvät kevyen liikenteen yhteydet. uusamontien ja sen liittymien liikenteen sujuvuus paranevat oleellisesti kaksiajorataistamisen ja eritasoliittymien ansiosta. Haukiputaantien Ylikiimingintien kiertoliittymät iimingin eritasoliittymän ramppien päissä turvaavat sujuvan liikennöinnin päätien ja seudullisen tieyhteyden välillä.
ie int ing im iki Yl Autoliikenteen liikkumismukavuus paranee erityisesti päätiellä liikennöintiolosuhteiden parantuessa. evyen liikenteen liikkumisolosuhteita ja mukavuutta voidaan parantaa myös alemmalla tie- ja katuverkolla verkon hyvän jäsentelyn myötä. Tie- ja katuverkolla voidaan hillitä esim. ajonopeuksia siellä, missä kevyen liikenteen koostumus ja määrä sitä edellyttää. 1.1 Yli-Iintie, mt 89 1.2 uusamontie, vt 2 Isoahontie 1.3 2.1 2.1 2.2 ppt 1uronti 87 I paketti 3.1 öntie Näätäm 3.2 ie. vt t a mo n uus e 17, oitelin Isoahontie ie int ing im iki Yl Hyvästä liikenteen sujuvuudesta hyötyvät työmatka-, asiointi- ja tavaraliikenne. Matka-ajat lyhenevät liikenteen sujuvuuden parantuessa ja ajoaikojen ennustettavuus paranee sujuvan liikennöinnin seurauksena. Myös matkailuliikenne oillismaan suuntaan hyötyy liikennejärjestelyjen parantumisesta. 2 III paketti tie II paketti Yhdyskuntarakenne ja ympäristö tie 1.3 evyen liikenteen alikulku Yli-Iintien (mt 89) liittymään alikulkukäytävä uusamontielle ja kevyen liikenteen yhteydet Yhteensä Haukiputaantie (mt 88)/Ylikiimingintien (mt 88) liittymän parantaminen liikennevalojen rakentaminen nykyiseen liittymään tai kiertoliittymän rakentaminen nykyiseen liittymään Yhteensä Yli-Iintien (mt 89)/Purontien (pt 18717) liittymän porrastus ja päätien kanavointi Purontien liittymän siirto noin 1 m itään, Purontien rakentaminen noin 33 m uusamontien kanavointi Yhteensä I PAETTI YHTEENSÄ 2.1 Tunnus kartalla, toimenpidekohde ja keskeiset toimenpiteet 2.2 Nykyisten siltojen korjaus iimingin silta, korjaukset 5 vuoden kuluessa: kannen pintarakenteiden uusiminen, kannen, palkkien ja välitukien halkeamien sulkeminen/pinnoittaminen, reunapalkkien ja kaiteiden uusiminen ahlon silta, korjaukset 1 vuoden kuluessa: pintarakenteiden uusiminen, reunapalkkien ja kaiteiden uusiminen Tuohimaan risteyssilta reunapalkkien ja kaiteiden uusiminen, vesieristyksen ja kuivatuksen korjaukset Yhteensä Melusuojaukset iimingin kirkonkylälle uusamontien melusuojausten rakentaminen osuudelle iimingin silta Purontie Yhteensä II PAETTI YHTEENSÄ ustannusarvio (M ),36,,23 Yli-Iintie, mt 89 IV paketti Tunnus kartalla, toimenpidekohde ja keskeiset toimenpiteet 3.1,1-, Pu pt ront 18 ie, 71 7 IV paketti,36,1 ie 1.2. vt 2 int 1.1 I paketti: Paketteja voidaan toteuttaa joko erillisinä tai yhdistettyinä toimenpiteinä riippuen rahoituksesta ja mm. iimingin kaavoituksesta ja uusien alueiden käyttöön- m on uusa Isoahontie III paketti Tunnus kartalla, toimenpidekohde ja keskeiset toimenpiteet II paketti IV paketti: I paketti Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on ryhmitelty kiireellisyyden, vaikuttavuuden ja laajuuden perusteella neljään pakettiin, jotka ovat: III paketti: tie oitelin EHITTÄMISPOLU II paketti: Piltonen öntie Näätäm in g Vt 2 orvenkylä - iiminki yleissuunnitelma 1992 Melusuojaukset vähentävät liikenteen meluhaittoja tien varrella. kevyen liikenteen järjestelyt ja nykyisten liittymien parantaminen (perustienpito) nykyisten siltojen korjaaminen ja melusuojaukset osuudella eskustie Purontie (perustienpito) uusien liittymien rakentaminen (maankäytön kehittymisen mukaan) päätien parantaminen 2-ajorataiseksi ja 3 eritasoliittymän rakentaminen tie- ja katujärjestelyineen (kehittämishanke) Jäälinjärven eritasoliittymä im Eritasoliittymät, toisen ajoradan rakentaminen ja tasauksen muutokset muuttavat tiemaisemaa. irkonkylän keskusta-alueella hankkeella on merkittävä positiivinen vaikutus. Hankkeella vähennetään kirkonkylälle leimaa-antavia tiepenkereitä ja poistetaan keskustaa ja koulualuetta erottava ruma tiepenger taajamakuvasta. Isoahonkankaan eritasoliittymä ik i Jäälinjärven eritasoliittymällä on selvästi enemmän myös maankäyttöä hajauttavia vaikutuksia. Nykyinen maankäyttö ei juuri hyödy liittymästä. Liittymä tekee mahdolliseksi yleiskaavaluonnoksen ja Oulun seudun yleiskaavan mukaisten asuntoalueiden käyttöön ottamisen Jäälinjärven pohjoispuolisilla alueilla. Toisaalta liittymä voi lisätä maankäyttöpaineita Haipuskylällä ja ennestään asumattomalla alueella Jäälin hautausmaan ympäristössä, mikä ei ole iimingin yhdyskuntarakenteen kannalta toivottavaa. iimingin eritasoliittymä Yl Isoahonkankaan eritasoliittymä parantaa oleellisesti kirkonkylän kaakkoisen neljänneksen asemaa ja antaa hyviä mahdollisuuksia asuntorakentamiseen sille alueelle. Eritasoliittymä turvaa Honkimaan työpaikka-alueen saavutettavuuden valtatieltä. un yhteydet suuntautuvat pääosin Ouluun, ei liittymän toispuoleisuudella ole suurta merkitystä maankäytön kannalta. ie ant uta kip Hau 88 mt Päätien liittymäjärjestelyt sekä muut tie- ja katuverkon järjestelyt mahdollistavat uusien alueiden kaavoittamisen iimingin kirkonkylälle. Toimenpiteet parantavat kirkonkylän asemaa asunto- ja työpaikka-alueena. Painopisteen siirtymistä Jäälistä iimingin kirkonkylälle voi pitää iimingin yhdyskuntarakenteen kannalta positiivisena vaikutuksena. 3.2 Isoahontien rakentaminen Isoahonkankaalta uusamontielle kadun rakentaminen noin 5 m matkalla liikennevalot uusamontien/isoahontien liittymään Yhteensä oitelintien rakentaminen uuteen paikkaan oitelintien rakentaminen noin 3 m matkalla Haipuskyläntien liittymään liikennevalot ja kanavointi uusamontien/oitelintien/haipuskyläntie liittymään Yhteensä III PAETTI YHTEENSÄ ustannusarvio (M ) Tunnus kartalla, toimenpidekohde ja keskeiset toimenpiteet,32,8,,2,32,52 ustannusarvio (M ) ehittämissuunnitelman mukaiset järeät toimenpiteet kolmen eritasoliittymän rakentaminen päätien toisen ajoradan rakentaminen ja nykyisen ajoradan parantaminen (mm. tasaus) rinnakkaisteiden ja kevyen liikenteen järjestelyjen rakentaminen siltojen ja alikulkujen rakentaminen melusuojausten rakentaminen Yhteensä,85,9 2,3 29,52 IV PAETTI YHTEENSÄ 29,52 7,91 9,83,92,2,7,93-1,23 ustannusarvio (M ),23,5,3,31,63,63,9 otosta. Tavoitteena on, että perustienpidon paketit I ja II saadaan toteutetuksi vuoteen 21 mennessä. Uudet liittymät eli paketti III toteutetaan maankäytön kehittymisen myötä arviolta ennen vuotta 215 ja kehittämishanke eli paketti IV vuoteen 22 mennessä. ehittämispolun mukaisten toimenpiteiden rakennuskustannukset ovat yhteensä noin 32,6 miljoonaa euroa (maarakennuskustannusindeksi = 111,6; 2 =1). ehittämishankkeen (paketti IV) hyöty-kustannussuhde H-suhde on 1,3 JATOTOIMENPITEET uusamontien kehittämissuunnitelmasta pyydetään lausunnot, minkä jälkeen Tiehallinnon keskushallinto päättää suunnitelman hyväksymisestä. Lausuntoaikana iimingin kunta asettaa suunnitelman nähtäville ja kuuluttaa nähtävilläolosta. Suunnitelma palvelee jatkossa tiensuunnittelua ja kaavoitusta. Seuraavaksi laaditaan toimenpidekohteiden hankkeille tie- ja rakennussuunnitelmat ja kehittämishankkeelle yleissuunnitelma. Jatkosuunnittelu ja toimenpiteiden toteuttamissuunnittelu edellyttää tiepiirin ja kunnan yhteistyötä. Erityisesti välivaiheissa mahdollisesti käyttöön otettavien kaava-alueiden liikennejärjestelyt uusamontiehen tulee käydä yksityiskohtaisesti läpi.
ALUSANAT uusamontie (valtatie 2) Oulun kaupunkiseudulla on tärkein koillisen suunnan päätieyhteys. Tien merkitys ko. suunnan työmatka- ja asiointiliikenteelle on erityisen tärkeä sen takia, että tie on ainoa yhteys tultaessa uusamon suunnalta Ouluun. aupunkiseudun liikenteen lisäksi uusamontie palvelee myös matkailuliikennettä ja pitkämatkaista liikennettä Suunnittelun kohteena oleva osuus Jäälin iimingin kirkonkylän välillä on noin 7 km pitkä. Nyt laadittu kehittämissuunnitelma korvaa edellä mainitulla osuudella vuonna 1992 laaditun yleissuunnitelman. orvenkylän Jäälinjärven välisellä osuudella ei esitetä muutoksia vuoden 1992 yleissuunnitelmaan, vaan Jäälin ohittava tielinjaus jää voimaan. Työn keskeisenä tavoitteena on suunnitella uusamontielle sellaiset pitkän aikatähtäimen (2 3 vuotta) parantamistoimenpiteet, joilla voidaan turvata sekä valtatien liikenteen turvallisuus että sujuvuus. Samaan aikaan tiensuunnittelun kanssa on iimingissä ollut tekeillä keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan tarkistus. Yleiskaavatyössä esiin tulleet maankäytön muutokset ja kasvusuunnat on otettu huomioon uusamontien suunnittelussa. Näin alueen tavoitetieverkko on voitu suunniteltu kiinteässä yhteistyössä ja vuorovaikutteisesti maankäytön suunnittelun kanssa. uusamontien kehittämissuunnitelman laatiminen käynnistyi tammikuussa 2. Suunnitelma laadittiin Tiehallinnon Oulun tiepiirin toimeksiannosta amboll Finland Oy:ssä Oulussa. Suunnittelutyöryhmään ovat kuuluneet: - isto Leppänen Tiehallinto, Oulun tiepiiri (pj) - Heino Heikkinen Tiehallinto, Oulun tiepiiri - Erkki Sarjanoja Tiehallinto, Oulun tiepiiri (15.1.2 saakka) - isto Sarkkinen iimingin kunta - Hilkka Lempiäinen iimingin kunta - Matti Jäntti amboll Finland Oy - Jani arjalainen amboll Finland Oy Lisäksi työhön ovat asiantuntijoina osallistuneet Oulun tiepiiristä Marjo Paavola (ympäristösuunnittelu) ja Ympäristötaito Oy:stä ristiina Strömmer (yleiskaavoitus). amboll Finland Oy:ssä projektipäällikkönä on ollut Matti Jäntti. Lisäksi työhön osallistuneet tiensuunnittelijoina Jani arjalainen ja Sanna aikkonen, meluselvitysten laatijana Vesa Laine ja sillansuunnittelijoina eijo Polojärvi ja Matti Åman, joka on osallistunut myös siltojen erikoistarkastukseen. Siltojen erikoistarkastuksen on tehnyt alikonsulttina VTT akennus- ja yhdyskuntatekniikka Oulusta, jossa työstä on vastannut Hannu ääriäinen. Ympäristösuunnittelun alikonsulttina on olleet Arkkitehtiasema Oy, jossa työstä ovat vastanneet Timo Takala ja Terttu urttila. VUOOPUHELU JA JULISUUS ehittämissuunnitelman käynnistämisestä on tiedotettu 28.1.2 alueen joukkoviestimille lähetetyllä tiedotteella, jossa on kerrottu suunnittelun taustoista ja tarkoituksesta. Hankkeesta on keskusteltu radiohaastattelussa 3.1.2. iimingin kunnanvaltuustoa on informoitu 19..2 uusamontien kehittämissuunnitelman, osayleiskaavan ja alueen tieverkkosuunnittelun tilanteesta. Suunnitelmaluonnoksista on järjestetty 1.9.2 esittely- ja keskustelutilaisuus, josta on kuulutettu ja tiedotettu 26.8.2. Tilaisuudessa oli paikalla yhteensä 69 henkilöä. eskustelussa käsiteltiin mm. siltojen tulva-aukkojen mitoitusta, kevyen liikenteen alikulkujen näkemiä sekä välivaiheen ratkaisumalleja kirkonkylän liittymässä. irkonkylän liittymään ensimmäisen vaiheen hyvänä parantamistoimenpiteenä pidettiin joko liikennevaloja tai kiertoliittymää. Tieverkkovaihtoehtoja ja teknisten järjestelyjen luonnoksia on esitelty 17.9.2 tiepiirin johtoryhmälle ja 11.1.2 iimingin kunnanhallitukselle. unnanhallitus on antanut vaihtoehdoista lausunnon. ehittämissuunnitelman tavoitetieverkkoehdotus on lausunnon mukainen. Honkimaan alueen yrittäjät ovat lähettäneet kirjallisen kannanoton tieverkkovaihtoehdoista ja alueen liittymisjärjestelyistä uusamontielle. Parhaimpana liittymäjärjestelynä nähtiin nykytilanne ja mikäli se ei ole mahdollista, nähtiin ramppiliittymät verkkovaihtoehdon 1 mukaisesti myös hyväksyttävänä vaihtoehtona. Alueen asukkaat ovat antaneet suunnitelmaluonnoksista kirjallista palautetta ja käyneet suunnittelijoiden luona tutustumassa luonnoksiin. aikissa keskusteluissa on pidetty tärkeänä, että uusamontien nykyisiä järjestelyjä tulisi kehittää liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi sekä maankäytön kasvualueiden käyttöönoton mahdollistamiseksi. JATOTOIMENPITEET uusamontien kehittämissuunnitelmasta pyydetään lausunnot, minkä jälkeen Tiehallinnon keskushallinto päättää suunnitelman hyväksymisestä. Lausuntoaikana iimingin kunta asettaa suunnitelman nähtäville. Seuraavaksi laaditaan yleissuunnitelma. Työryhmä joulukuu 2
uusamontie (vt 2) välillä Jääli - iiminki kk, ehittämissuunnitelma SISÄLTÖ 7 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ALUSANAT SISÄLTÖ 1 LÄHTÖOHDAT... 8 1.1 Suunnittelualue ja aikaisemmat suunnitelmat... 8 1.2 aavoitustilanne... 8 1.3 Tieympäristö... 9 1. Tiestö, sillat ja liikenne...11 1.6 Ongelma-analyysi... 1 2 TAVOITTEET... 15 3 EHITTÄMISSUUNNITELMA... 16 3.1 Päätien tavoitestandardi... 16 3.2 Vaihtoehtotarkastelut... 16 3.2.1 Tieverkkovaihtoehdot ja niiden arviointi... 16 3.2.2 Jäälinjärven eritasoliittymävaihtoehdot... 19 3.2.2 iimingin kirkonkylän eritasoliittymävaihtoehdot... 2 3.2.3 Purontien liittymävaihtoehdot... 21 3.2. evyen liikenteen yhteydet Purontieltä keskustaan... 22 3.3 Päätien mitoitus ja tekniset ratkaisut... 23 3. Päätien liittymät... 2 3.5 Muut tie- ja katujärjestelyt... 2 3.6 Joukkoliikenne... 2 3.7 evyt liikenne... 2 3.8 Suuret erikoiskuljetukset... 2 3.9 Sillat... 25 3.1 Väyläympäristön kehittämisen periaateratkaisut... 25 3.11 Meluntorjunta... 27 VAIUTUSET... 27.1 Liikenne... 27.2 Ympäristö... 28.3 Talous... 29 5 EHITTÄMISPOLU... 3 6 JATOTOIMENPITEET... 31 Liitteet: Siltaluettelo Yleiskartta Suunnitelmakartat Leikkaukset uvat sivu uva 1: Suunnittelukohde... 8 uva 2: Ote maakuntakaavasta... 8 uva 3: Ote seutuyleiskaavasta... 8 uva : Hoidettua metsää Isokankaalla, Jäälissä... 9 uva 5: Avosuota Piltosen kohdalta... 9 uva 6: Umpeen kasvava niitty ja voimajohtolinja... 9 uva 7: Näkymä Jaaranharjun päältä Oulun suuntaan... 9 uva 8: Tieympäristön analyysi... 1 uva 9: Hankkeen nykyisiä siltoja... 11 uva 1: uusamontie Ylikiimingintien liittymästä katsottuna... 12 uva 11: Liikennemäärät 2 ja konelaskentapisteet... 12 uva 12: Liikenteen tunti- ja viikonpäivävaihteluja... 12 uva 13: Poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet vuosina 1998...22... 13 uva 1: uusamontie Isoahontien liittymästä katsottuna... 13 uva 15: uusamontien ja Haukiputaantien/Ylikiimingintien liittymä Oulun suunnasta katsottuna... 13 uva 16: uusamontie Teollisuustien kohdalta Oulun suunnasta... 1 uva 17: Nykyisen tien palvelutasot iltahuipputuntina vuosina 2 ja 22... 1 uva 18: Näkymä Jäälinjärvelle... 1 uva 19: Honkimaan teollisuusalue... 15 uva 2: iiminkijoki uusamon suuntaan ajettaessa... 15 uva 21: Tieverkkovaihtoehto 1... 17 uva 22: Tieverkkovaihtoehto 2... 18 uva 23: Jäälinjärven eritasoliittymävaihtoehdot... 19 uva 2: iimingin eritasoliittymävaihtoehto 1... 2 uva 25: iimingin eritasoliittymävaihtoehto 2... 2 uva 26: iimingin eritasoliittymävaihtoehto 3a... 2 uva 27: iimingin eritasoliittymävaihtoehto 3b... 2 uva 28: iimingin eritasoliittymävaihtoehto... 2 uva 29: iimingin eritasoliittymävaihtoehtoon liittyvä alustava rakennusten massoittelu... 21 uva 3: evyen liikenteen yhteysvaihtoehdot Purontieltä keskustaan... 21 uva 31: uusamontien ja Yli-Iintien/Purontien liittymä Oulun suunnasta... 22 uva 32: Purontien liittymävaihtoehdot... 22 uva 33: Tyyppipoikkileikkaukset... 23 uva 3: Tieympäristön hoitosuunnitelma... 26 uva 35: ehittämistoimenpiteiden vaikutus uusamontien palvelutasoon... 27 uva 36: Havainnekuva iimingin eritasoliittymästä... 28 uva 37: ehittämispolku... 3 uva 38: Havainnekuva keskustasta Haukiputaantielle... 31
uusamontie (vt 2) välillä Jääli - iiminki kk, ehittämissuunnitelma 8 LÄHTÖOHDAT 1 LÄHTÖOHDAT 1.1 Suunnittelualue ja aikaisemmat suunnitelmat Valtatie 2 on valtakunnallisesti tärkeä liikenneväylä, joka yhdistää Pohjois-Pohjanmaan ja oillismaan toisiinsa. Suunnittelualue sijaitsee iimingin kunnan alueella. äsiteltävä tiejakso valtatiellä 2 välillä Jääli iiminki on pituudeltaan noin 7,2 km. ehittämissuunnitelma korvaa vuonna 1992 välille orvenkylä iiminki laaditusta valtatien 2 yleissuunnitelmasta osuuden Jääli iimingin kirkonkylä. uusamontien (vt 2) kehittämissuunnitelman alue Suunnittelujaksolle on laadittu aikaisemmin seuraavia suunnitelmia: Toimenpideselvitys 1987 Vaikutusselvitys 1989 Yleissuunnitelma orvenkylä iiminki 1992 Vaihtoehtoiset kehittämispolut välillä orvenkylä iiminki 199 Jäälin kohdan tiejärjestelyt, TS ja S 1997 Valtatien 2 tarveselvitys välillä Oulu iiminki 1999 2 1 km Genimap Oy, lupa L56 uva 2: Ote maakuntakaavasta iiminkiin vuonna 23 valmistuneessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa on käsitelty myös uusamontien ongelmia ja esitetty parantamistoimenpiteitä. uva 1: Suunnittelukohde 1.2 aavoitustilanne Alueella on voimassa 11.6.23 maakuntavaltuuston hyväksymä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Oulun seudun kunnat ovat laatineet alueelleen yhteisen yleiskaavan, jonka Oulun seudun seutuvaltuusto hyväksyi 26.8.23. Yleiskaava saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavassa ja Oulun seudun yhteisessä yleiskaavassa on määritelty, että uusamontie (vt 2) sekä Haukiputaantie/Ylikiimingintie (mt 88) säilyvät nykypaikallaan. iimingin keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavaa ja siihen liittyvää tieverkkosuunnitelmaa on laadittu samaan aikaan ja vuorovaikutteisesti valtatien kehittämissuunnitelman kanssa. Osayleiskaava-alueen asukasmäärä on nykytilanteessa noin 9 asukasta ja vuoden 22 maksimiennuste on noin 8 8 asukasta. Merkittävin asutuksen kasvusuunta kirkonkylällä on uusamontien - Ylikiimingintien rajaaman alueen eteläpuoleinen sektori nykyisen olamäen alueen eteläpuolella, jonne on alustavasti suunniteltu 1 7-255 asukkaan asuntoalueet palveluineen. uva 3: Ote seutuyleiskaavasta
uusamontie (vt 2) välillä Jääli - iiminki kk, ehittämissuunnitelma LÄHTÖOHDAT 9 1.3 Tieympäristö Luonnonympäristö Jäälin ja iimingin alueen välinen tieympäristö on metsäinen. Metsät ovat pääosin hoidettuja talousmetsiä, mäntykankaita. Tiiviitä kuusivoittoisia sekametsiä on pääasiassa tien länsipuolellla Piltosen ja Honkimaan välillä. omeat, maisemakuvassa merkittävät pilarimänniköt sijoittuvat Jäälinjärven, Isoahonkankaan ja keskustaajaman kohdalle. Piltosenjärvi uva 7: Näkymä Jaaranharjun päältä Oulun suuntaan Maisemarakenne ja maisemakuva Tieympäristön korkeusvaihtelu on vähäistä. Vaikka korkeuserot ovat vain 1 15 m, leimaa kuitenkin pienipiirteinen, kumpuileva maasto koko tiemaisemaa. Maatalousmaisema puuttuu tarkastelualueelta, kapeat laaksopainanteet ovat soistuneet ja entinen niittykuvio Piltosen pohjoispuolella on umpeenkasvamassa. uva : Hoidettua metsää Isokankaalla, Jäälissä Suot ovat tienäkymässä pieniä, kuitenkin selvästi hahmotettavia. Ne sijoittuvat tien molemmille puolille Piltosesta länteen. Yksi rämettynyt alue on teollisuusaluetta vastapäätä, tien itäpuolella. Hoidettuja niittyjä ja peltoja alueella ei ole. Tie kulkee yhden umpeenkasvavan niittypainanteen yli teollisuusalueen eteläpuolella. iiminkijoki, joka kuuluu Natura-alueeseen ja kansainväliseen Project Aqua vesiensuojeluohjelmaan on alueen merkittävin luonnonsuojelukohde. Uhanalaisia kasvilajeja (Uhanalaisten kasvien rekisteritietojen tarkistus Sari Ylitulkkila, 21..2) on löydetty iimingin kirkonkylältä yksi tulvasammal. Löytö on peräisin vuodelta 198 ja kasvilajin sijainti on siinä merkitty Jaaranlampien aatinharjun puoleiselle alueelle. Tulvasammaleen paikkatieto on epävarma. uva 5: uva 6: Avosuota Piltosen kohdalta Umpeen kasvava niitty ja voimajohtolinja Maisemarakenteen ja maisemakuvan kannalta paikallisesti merkittävät alueet ovat: Jäälinjärven ympäristö, hoidetut mäntymetsät, säilyneet, avoimet suot, keskustaajaman kumpareet, Jaaranlampien alue, iiminkijoki sekä Purontien ja iiminkijoen välinen alue Tien välittömässä läheisyydessä ei ole luetteloituja muinaismuistoja. ulttuurihistoriallisesti merkittävät luetteloidut rakennetun ympäristön kohteet tien lähiympäristössä ovat Jäälinjärven ympäristössä Jäälin hautausmaa sekä keskustaajamassa Pappila ja Ukkola. ulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennuskohteiden inventointityö on iimingissä tehty, mutta koska kohteiden arvottaminen oli kesken vuoden 2 lopussa, ei kyseistä inventointia ole käytetty uusamontien kehittämissuunnitelman lähtöaineistona. Yleiskaavan tarkistukseen liittyvässä luontoselvityksessä on Piltosenjärvi arvioitu luontoarvoiltaan tärkeäksi.
uusamontie (vt 2) välillä Jääli - iiminki kk, ehittämissuunnitelma LÄHTÖOHDAT 1 Näkymä Siltatien ylitse iiminkijoen alajuoksulle uva 8: Tieympäristön analyysi
uusamontie (vt 2) välillä Jääli - iiminki kk, ehittämissuunnitelma LÄHTÖOHDAT 11 1. Tiestö, sillat ja liikenne Tiestö Valtatien 2 nykyinen kokonaisleveys Jäälin ja Yli-Iintien (mt 89) välillä on 1,5 metriä, josta ajorata on 7, m. Purontien/Yli-Iintien itäpuolella tien kokonaisleveys on 8, metriä, josta ajorata on 7, m. Tiejaksolla on kolme yleisen tien liittymää. Valtatielle 2 liittyvät seututiet 88 (Haukiputaantie/Ylikiimingintie) ja 89 (Yli-Iintie) sekä yhdystiet 18715 (Haipuskyläntie) ja 18717 (Purontie). Yksityisteiden liittymiä valtatiellä 2 on suunnittelujaksolla nykyisin 1, joista huomattava osa sijaitsee Jäälinjärven ja Piltosen välillä. unnan katuverkon liittymiä on kaksi, joista toinen sijaitsee suunnittelualueen alkupäässä (oitelintie) ja toinen sijaitsee tiejakson puolivälissä (Teollisuustie). olmessa liittymässä on väistötila ja yhdessä pääsuunnan kanavointi. Tiejakson nopeusrajoitus on pääosin 8 km/h (72 % suunnittelujakson pituudesta). iimingin kirkonkylän liittymän läheisyydessä on 6 km/h nopeusrajoitus (22 % suunnittelujakson pituudesta). Purontien liittymän itäpuolella alkaa 1 km/h nopeusrajoitus. Valtatien vaakageometria on hyvä. Pystygeometriassa on puutteita Piltosen ja Isoahonkankaan kohdilla. Suunnittelujaksolla on 6 metrin näkemä 58 % tiepituudesta. Valtatiellä 2 on erillinen kevyen liikenteen väylä osalla matkaa. Paikoin kevyen liikenteen väylä kulkee sekaliikenneväylänä katuverkolla. oko suunniteltava tiejakso on valaistu. Sillat Suunnitteluosuudella on 5 siltaa. aikki sillat sijaitsevat kirkonkylän taajama-alueella. Vanhin niistä, ahlon silta, on valmistunut 1961 uusamontien parantamisen yhteydessä. Uusimmat on rakennettu 198, jolloin uusittiin eskustien ylittävä Tuohimaan alikulkukäytävä ja samalla paikalla ollut TOBI-alikulkukäytävä siirrettiin Haukiputaantien risteyksen läheisyyteen kevyen liikenteen käyttöön (Ahokankaan alikulkukäytävä). Suurin silta on iiminkijoen ylittävä iimingin silta, joka on valmistunut 1966. Paikalla aikaisemmin ollut teräsristikkosilta on siirretty uusamontien vieressä olevalle Siltatielle. iimingin silta on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 65,2 metriä ja jännemitat 16,5+21,+16,5 metriä. Sillan hyödyllinen leveys on 11, metriä. Nykyisille silloille on tehty uusamontien kehittämissuunnitelmaan liittyen yleis- ja erikoistarkastus vuoden 2 keväällä. Yleistarkastuksen tarkoituksena oli selvittää sillan yleinen kunto. Erikoistarkastuksessa mitattiin siltabetonien karbonatisoitumissyvyydet ja kloridipitoisuudet sekä terästen betonipeitekerroksen vahvuudet ja halkeilu. Mainitut suureet kertovat sillan tilasta verrattuna kriittiseen pisteeseen, hetkeen jolloin teräsbetonirakenteen korroosio käynnistyy. Erikoistarkastuksessa mitatut rakenteen kuntoa mittaavat suureet kertovat, että sillat ovat vielä kohtuullisen hyvässä kunnossa. Ainoastaan joen ylittävässä iimingin sillassa mitattiin kriittisiä arvoja: riittämättömiä betonipeitteen paksuuksia, teräksiä karbonatisoituneessa vyöhykkeessä ja runsaasti halkeamia. Yleisenä ongelmana iimingin silloilla on erilaiset vesivuodot. Pintarakenteet jouduttaneen uusimaan melkein kaikissa silloissa. Poikkeuksena tästä on muita nuorempi Tuohimaan alikulkukäytävä, jossa ei laaja-alaista kannen läpi tapahtunutta vuotoa havaittu. Pieniä vuotoja kuivatuslaitteiden vieressä toki siinäkin oli. eunapalkit ovat kaikissa silloissa enemmän tai vähemmän vaurioituneet ja jouduttaneen uusimaan. aiteet eivät täytä nykyisiä kaidemääräyksiä ja joudutaan korjauksen yhteydessä uusimaan. Monissa näistä silloista on korjaamista vaativia pintavaurioita. Vaurioitunut betoni joudutaan paikoin pinnoittamaan ja halkeamia injektoimaan. iimingin TOBI-alikäytävässä ja Tuohimaan alikulkusillassa on ongelmana mataluus. ahlon silta eunapalkkivaurio iimingin sillassa Vesivuotoa kannen läpi iimingin sillassa iimingin silta uva 9: Hankkeen nykyisiä siltoja
uusamontie (vt 2) välillä Jääli - iiminki kk, ehittämissuunnitelma LÄHTÖOHDAT 12 Liikennemäärät Tuntivaihtelut, piste A 19 7 12.2. ti 3-8. 7. klo 73 8 pp jk+ 5 51 88 1 8 1 12 1 16 18 2 22 1 ti ke to pe la ajon./vrk Tuntivaihtelut, piste C 3 2 Iso C 1 km 2 8 1 12 1 16 18 2 22 2 6 8 1 ajon./vrk Pu VL 1.1.23 ajon./tunti 22 2 ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su Tuntivaihtelut, piste F ke.2. viikon ka. 5 ke.2. viikon ka. 6 3 2 5 3 2 1 1 2 6 8 1 12 1 16 18 2 22 2 6 8 1 12 1 16 18 2 22 tunti Viikonpäivävaihtelut, piste F Viikonpäivävaihtelut, piste E ajon./vrk 2 VL 1.1.23 tunti 8 8 6 6 VL 1.1.23 VL 1.1.23 2 2 uva 12: Liikenteen tunti- ja viikonpäivävaihteluja 18 7 vaihtoehtojen yhteydessä. uusamontien nykyiset liikennemäärät kasvavat tarkasteltavasta poikkileikkauksesta ja uuden maankäytön sijainnista riippuen 1,3-1,7 kertaiseksi. Suurin kasvu on Jäälinjärven kohdalla ja pienin kasvu iimingin kirkonkylän itäpuolella. 16 6 Tuntivaihtelut, piste E uva 11: Vuorokausi- ja tuntiliikennemäärät 2 ja konelaskentapisteiden A,B,C,D,E ja F sijainnit 1 Viikonpäivävaihtelut, piste D 7 8) 12 8 ma t 8 tunti 6 6 Liikenne-ennuste Oulun seudun yhteisen yleiskaavaprosessin yhteydessä on laadittu myös liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenne 22, joka sisältää väestö- ja työpaikkaennusteisiin pohjautuvan kaupunkiseudun liikenne-ennusteen. uusamontien kehittämissuunnitelmaa varten ennustetta on tarkennettu siten, että asukaslukuennusteina on käytetty osayleiskaavan väestöennusteen maksimilukuja ja liikenteen sijoittelu on tehty laadittujen tieverkkovaihtoehtojen pohjalta. Ennustetut liikennemäärät on esitetty verkko- 6 e ( m su 2 2 kiim ing inti la 3 8 tie Purontie (pt 18717) van tie e inti Op Yli pe tunti E ntie,5 äen B A F ajon./vrk ) (vt 2 to ke.2. viikon ka. 5 ajon./vrk uva 1: uusamontie Ylikiimingintien liittymästä katsottuna aho tie ke 1 ajon./tunti u a us n mo nm ti 6 ajon./tunti 5 u ro D A a hol 22 Tuntivaihtelut, piste D ke.2. viikon ka. 6 ie ie tat Sil 2 7 ent iem ) 18 Viikonpäivävaihtelut, piste C Lem Vii tan ti 8 pin t8 e (m 16 VL 1.1.23 ma 7 ajon./tunti ) e 1 6 su 89 nti 12 (moottoriajoneuvoa/vrk:ssa) (mt taa 1 eskimääräinen vuorokausiliikenne ie ipu 8 2 ma Iint uk 6 8 Yli- Ha Viikonpäivävaihtelut, piste B VL 1.1.23 1 iimingin keskusta 2 tunti 8 1 km 6 2 eskimääräinen raskaiden ajoneuvojen oneuvojen vuo vuorokausiliikenne (moottoriajoneuvoa vrk:ssa) 2 6 1 2 ajon./vrk 29 1 2 51 128 8 58 18 9 17 112 11 3 89 6 3 12 7 67 pp 7 1 8 76 98 26 21 95 12 2..2.3 ke -16.3 15 jk+ 16 7 9 1 7 11 31 2 138 1 3 Viikonpäivävaihtelut, piste A 33 2 58 klo klo 2 1 1 pp jk+..2.3 ke -16.3 15 3 5 tunti 55 5. 5.2 ke 5-8.1 7.1 klo 5 ke.2. viikon ka. 6 5 ajon./tunti ajon./tunti 6 Nykytilanne uusamontien keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2 (VL-2) oli suunnitteluosuuden eteläpäässä noin 8 8 ajoneuvoa, kirkonkylän kohdalla uusamontien/haukiputaantien liittymän eteläpuolella noin 8 ajoneuvoa, iiminkijoen kohdalla noin 5 ajoneuvoa ja Yli-Iintien liittymän itäpuolella noin 3 65 ajoneuvoa. Perjantain liikennemäärät ovat noin 2% suuremmat kuin viikon keskimääräinen vuorokausiliikenne. askaan liikenteen osuus on Jääli iiminki välillä noin 6 %, iiminkijoen kohdalla noin 9 % ja taajaman itäpuolella noin 1 %. Vilkkaimman tunnin aikana klo 16.3-17.3 on Jäälin iimingin välisellä osuudella noin 1 % vuorokausiliikenteestä eli noin 8 ajoneuvoa tunnissa. uusamontien/haukiputaantien/ylikiimingintien liittymässä ovat kääntyvät liikennevirrat aamu- ja iltahuipputuntien aikana suuria, jolloin sivusuunnilta pääsy päätien liikenteen sekaan on vaikeaa. Tuntivaihtelut, piste B 7 viikon ka. ke.2. ma ti ke to pe la su ma ti ke to pe la su
uusamontie (vt 2) välillä Jääli - iiminki kk, ehittämissuunnitelma LÄHTÖOHDAT 13 Liikenneturvallisuus uusamontiellä suunnitteluosuudella on viidessä vuodessa 1998-22 sattunut kaikkiaan 37 kpl poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 28 kpl (76 %) on johtanut omaisuusvahinkoon ja henkilövahinkoon 9 kpl (2 %). Onnettomuuksissa on kuollut kuusi ja loukkaantunut 15 henkilöä. Vaarallisin yksittäinen kohta on Haukiputaantien ja Ylikiimingintien liittymä valtatiellä 2, jossa on tapahtunut kahdeksan onnettomuutta (neljä henkilövahinkoon johtanutta). Suunnittelualueen henkilövahinko-onnettomuuteen joutumisen riski on ollut vuonna 22 hieman pienempi Oulun tiepiirin alueeseen tai koko maahan verrattuna. irkonkylän kohdalla tosin riski on ollut noin kaksi kertaa suurempi kuin pääteillä tilastollisen taajaman alueella keskimäärin. Henkilövahinko-onnettomuuksien esiintymistiheys on suunnittelualueella ollut suurempaa kuin Oulun tiepiirissä tai koko maassa keskimäärin. uusamontien ja Haukiputaantien liittymässä iimingin kirkonkylän kohdalla on tapahtunut keskimäärin 1,6 onnettomuutta vuodessa, joista joka toinen on johtanut henkilövahinkoon. Viidessä onnettomuudessa on ajettu risteäviä ajosuuntia suoraan, kahdessa on käännytty vasemmalle vastaantulevan eteen tai kylkeen. Yksi onnettomuuksista on ollut hirvionnettomuus. Tyypillisesti tien pinta on ollut onnettomuushetkellä paljas tai kuiva ja säätila kirkas tai pilvipoutainen päiväsaikaan. Vuonna 22 ei em. liittymässä ole tapahtunut yhtään poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Tilanne on parantunut tältä osin, sillä vuonna 21 liittymän pääsuunnan kanavointi on tehty korokkeelliseksi ja 6 km/h nopeusrajoituksen vaikutusaluetta pidennetty. Vuonna 23 liittymässä on tapahtunut kaksi omaisuusvahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Henkilövahinko-onnettomuusaste ja tiheys (heva) OSAVÄLIT: heva/v heva-aste heva-tiheys *) **) 1) Jäälin Shell iimingin Teboil,6,5 13,1 2) iimingin Teboil Vehmaansuo 1,2 23,7,1 Suunnittelualue yht. 1,8 9,8 23,7 Päätie, tilastollinen taajama (vuosien 1997 21 keskiarvo) Oulun lääni 1,2 15,2 oko maa 12, 21,7 Valtatiet keskimäärin vuonna 22 Oulun tiepiirissä 9,7 11,2 *) heva-onn./1 milj.ajon.km **) heva-onn./1 tie-km F F D F I E F D C C I O C I F I Osaväli 1 C I F C F E F E F E C E C D F I eläin m. ajon yksitt. pp jk A D G J M B E H N C F I L O uva 13: Poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet 1998...22 F H C Osaväli 2 C C kuolemaan johtanut onnettomuus C loukkaantumiseen johtanut onnettomuus omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus uva 1: uusamontie Isoahontien liittymästä katsottuna uva 15: uusamontien ja Haukiputaantien/Ylikiimingintien liittymä Oulun suunnasta katsottuna
1 uusamontie (vt 2) välillä Jääli - iiminki kk, ehittämissuunnitelma LÄHTÖOHDAT 1.5 Ongelma-analyysi Liikenne uusamontien liikenteellinen palvelutaso on nykytilanteessa kohtalaisen hyvä. Tiejaksolla esiintyy lyhytaikaisia jonoja aamun ja iltapäivän työmatkaliikenteen aikana. Jonojen aikana on ohitustarpeita, mutta tiellä olevat mäet ja notkokohdat sekä liittymät aiheut Liikennemäärät uusamontiellä iimingin Jäälin välisellä osuudella kasvavat voimakkaasti mm. iimingin kirkonkylälle suunniteltujen uusien asuntoalueiden takia. Suuri osa asukkaista käyttää uusamontietä työmatkaliikenteen reittinä, jolloin liikenneongelmat ajoittuvat työmatkaliikenteen vilkkaimpiin ajankohtiin. Tulevaisuudessa uusamontien liikennekuormitus lisääntyy myös jonkin verran, mikäli suunnitteilla oleva seudullinen monitoimikeskus Ylikiimingin Hannukseen toteutetaan. Ilman parantamistoimenpiteitä tien ja sen liittymien turvallisuus ja sujuvuus huononevat, mikä ilmenee mm. liikenneonnettomuuksien lisääntymisenä sekä tiejakson ja sen liittymien toimivuuden heikentymisenä. Välityskyvyn ylärajan lähestyessä autojen nopeudet laskevat jyrkästi, jolloin kärsijöinä ovat sekä työmatkaliikenne että tavaraliikenne. Siltojen erikoistarkastustutkimukset osoittavat siltojen nykyhetken kunnon. Tutkimusten mukaan silloilla on vielä ikää jäljellä, mutta korjauksia tarvitaan pian. Siltojen käyttökelpoisuus 1-15 vuoden kuluttua vaatii uudet tutkimukset siinä yhteydessä kun tehdään uusamontietä kehitetään. Palvelutaso Ajaminen lähes vapaata ja vaivatonta. A Ajo-olosuhteet hyvät. Ohittaminen helppoa. Liikenne sujuu kohtalaisesti, mutta häiriöt mahdollisia. C Jonoja alkaa esiintyä Liikenne ruuhkautunutta. Ohittaminen hyvin vaikeaa. Äkkijarrutuksia esiintyy. D Liikenne ruuhkautunutta. Ohittaminen lähes mahdotonta ja sivutieltä pääsy erittäin vaikeaa. Tie tukkeutunut. Autot matelevat ja pysähtyvät uva 17: B E F 1 2 3 5 6 uusamontie palvelutaso liittymäväleittäin, tiellä nykyiset järjestelyt Jääli P 18715 Isoahontien M 88 M 89 liittymä liittymä liittymä liittymä 125 135 1 155 165 175 185 195 vuonna 2 vuonna 22 Nykyisen uusamontien palvelutaso iltahuipputuntina vuonna 2 ja vuoden 22 ennustetilanteessa Ympäristö uva 16: uusamontie Teollisuustien kohdalla Oulun suunnasta katsottuna tavat sen, että ohittaminen ei ole turvallista. iimingin kirkonkylän pääliittymässä eli uusamontien ja Haukiputaantien/Ylikiimingintien liittymässä esiintyy nykytilanteessa aamun työmatkaliikenteen aikana lyhytaikaisia sujuvuusongelmia, jolloin ennen kaikkea Ylikiimingintien suunnalta on vaikea päästä uusamontielle. uusamontien ja Yli-Iintien/Purontien liittymässä ei ole nykytilanteessa sujuvuusongelmia, mutta -haarainen liittymätyyppi on liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen. Liikenneonnettomuusongelmia on kirkonkylän pääliittymässä sekä myös iiminkijoen ylittävällä osuudella aina Yli-Iintien liittymän ohitse. uusamontie ja sen liikenne aiheuttavat melu- ja estehaittoja tien läheisyydessä asuville. uusamontien liikennejärjestelyjen selkiintymättömyys on ollut erityisesti iimingin kirkonkylän maankäytön suunnittelun kannalta ongelma. Ydinkeskustan palvelujen suunnittelu sekä kirkonkylän kasvualueiden sijoittaminen ja liittäminen päätieverkkoon edellyttävät tieverkollisia tarkasteluja, joissa uusamontie ja ennen kaikkea sen liittymät ovat avainasemassa. Jääli Tarkasteltavan tiejakson maisemakuvalliset ongelmat ovat paikallisesti merkittävien ympäristöjen näkyvyysongelmia. Jäälinjärvi jää nykyisin huomaamatta. Suo- ja peltomaisema Jäälin ja kirkonkylän välillä Suoalue on hyväkuntoinen ja näkyy hyvin tielle. Sen sijaan sähkölinjojen kohdalla oleva maisemallisesti tärkeä niitty on jo kasvanut umpeen siinä määrin, että maisema ei avaudu tielle. Myös sähkölinja -aukko haittaa maiseman tärkeän reunan hahmottumista. Suon ja niityn väliselle kumpareelle on sijoittunut tälle alueelle kuulumatonta taajamaluonteista omakotiasutusta, joka istuu huonosti tiemaisemaan. uva 18: Näkymä Jäälinjärvelle Honkimaan teollisuusalue Honkimaan teollisuusalue on sijoittunut pääosin maisemallisesti oikealle paikalle. Teollisuusalueen yleisilme valtatielle on kuitenkin sekava ja hoitamattoman näköinen. Selluvillatehdas pohjoisimmassa osassa on sijoittunut laakson pohjalle ja sopeutuu siten muuta aluetta huonommin maisemaan. irkonkylä, iiminkijoki ja Jaaranlammet iimingin keskustaajamasta ajetaan helposti ohitse, koska lähestymisjakso Oulusta tultaessa on huomaaton ja varsinainen taajamajakso on lyhyt. iiminkijoen ylitystä ei ehdi riittävästi havaita korkean ja lyhyen sillan takia. Näkymä rajautuu joen kohdalla Siltatien
uusamontie (vt 2) välillä Jääli - iiminki kk, ehittämissuunnitelma TAVOITTEET 15 2 TAVOITTEET ehittämissuunnitelman tavoitteet on jaoteltu koskemaan: A) suunnittelutyötä B) teknisten ratkaisujen suunnittelua ja mitoitusta A) Suunnittelutyön tavoitteet Toimenpiteiden suunnittelussa tulee edistää hyviä olosuhteita sekä joukkoliikenteelle että kevyelle liikenteelle Suunnittelussa otetaan huomioon uusamontien merkitys suurten erikoiskuljetusten reittinä valtatien maantien 88 (Haukiputaantie) välisellä osuudella Nykyisten siltojen kunnon selvittämiseksi tehdään erikoistarkastukset, uusista silloista laaditaan luonnospiirustukset uva 19: Honkimaan teollisuusalue siltarakenteeseen ja vastarannan törmään. Ongelmana on myös tien kaarevuus Oulun suunnasta tultaessa. Osa kirkonkylän pihoista kääntää selkänsä tielle ja takapihat ovat yleensä hoitamattomat. Tielle avautuva näkymä on usein luotaantyöntävä. Nykyinen tie ei kirkonkylän kohdalla sovellu maisemaan. Tie on raskastekoinen, korkeat penkereet pienipiirteisessä maisemassa jäävät valleiksi. Jaaranlammet on iiminkijokea myötäilevä maisemallisesti merkittävä puromainen, virtaava vesistö. Jaaranlammet toimivat tulvien tasaajana ja ovat erityinen maisematekijä iimingin kirkonkylässä. Lampiketjun uoma on pakotettu useassa kohdin putkiin teiden rakentamisen vuoksi. Liian ahdas rumpu on myös nykyisen uusamontien alituksessa. Suunnittelussa noudatetaan avointa, osallistuvaa ja vuorovaikutteista suunnittelukäytäntöä. Vuoropuhelu kuntalaisten kanssa pyritään yhdistämään kaavatyön tiedottamiseen ehittämissuunnitelman tulee tukeutua maakuntakaavaan ja Oulun seudun maankäytön suunnitteluun ja liikennejärjestelmäsuunnitteluun Suunnitelmassa esitetään pitkän aikatähtäimen (2 3 v) toimenpiteet, joilla valtatien liikenteen turvallisuus ja sujuminen sekä maankäytön liittyminen siihen turvataan Suunnitelmassa esitetään alustavan yleissuunnitelman tarkkuudella tavoitteelliseen tilaan parannettu uusamontie (vt 2) Jäälin - iimingin välisellä osuudella sekä siihen välittömästi liittyvät muut väylät. Lisäksi esitetään toimenpiteiden vaiheittain rakentamismahdollisuudet ja kehittämispolku, jonka mukaan tavoitetilanteeseen edetään. aavoitusta varten esitetään väylien ja liittymien tilantarpeet. B) Teknisten ratkaisujen suunnittelu- ja mitoitustavoitteet Ympäristö ja maankäyttö Tie-, eritasoliittymä- ja katujärjestelyjen tulee sopia mahdollisimman hyvin taajamarakenteeseen, maankäyttöön ja taajamakuvaan sekä niiden kehittämiseen iimingin kirkonkylän alueella pyritään tiiviiseen, pienkaupunkimaiseen taajamakuvaan Tärkeä lähtökohta on luonnonmaisema ja sen vaaliminen (mm. iiminkijoen ylitys) Toimenpiteiden suunnittelussa pyritään vähentämään tien ja sen liikenteen aiheuttamaa estevaikutusta sekä liikenteen melu- ja muita ympäristöhaittoja, enimmäismelutasoina käytetään valtioneuvoston ohjeen mukaisia arvoja Talous Toimenpiteiden tulee olla toteuttamisen ja käytön kannalta perusteltuja (kustannustehokkaita), vaiheittain toteutettavia sekä elinkaariajattelua tukevia (esim. vanhat rakenteet pyritään hyödyntämään) uva 2: iiminkijoki uusamon suuntaan ajettaessa Liikenne, tie- ja katuverkko, sillat uusamontietä (vt 2) kehitetään korkeatasoisena pääväylänä ja osana Oulun seudun joukkoliikenteen laatukäytävää Toimenpiteiden tulee parantaa uusamontien ja siihen välittömästi liittyvän tie- ja katuverkon liikenneturvallisuutta Toimenpiteiden suunnittelussa nopeustavoitteena käytetään uusamontiellä vähintään 8 km/h ja liikenteen palvelutason tulee olla ennusteajankohtien huipputuntien liikennemäärillä vähintään tyydyttävä (HCM-2 mukainen mitoituspalvelutasotavoite on C), päätien teknisiä ratkaisuja haetaan mm. uusien tietyyppien pohjalta
16 uusamontie (vt 2) välillä Jääli - iiminki kk, ehittämissuunnitelma EHITTÄMISSUUNNITELMA 3 EHITTÄMISSUUNNITELMA uusamontien kehittämissuunnitelmassa esitetään tulevaisuuden tilavaraukset ja ratkaisuehdotukset päätien ja siltojen kehittämiselle, päätiehen liittyville uusille tai parannettaville rinnakkaisyhteyksille, joukkoliikenteelle sekä alueen kevyen liikenteen yhteyksille ja meluntorjunnalle. Ohjevuosi on 22. 3.1 Päätien tavoitestandardi uusamontien eli valtatien 2 tavoitetilanteen ratkaisuksi on suunniteltu Oulun Jäälin välisellä alueella -kaistainen eritasoliittymin varustettu kaupunkiseudun pääväylä, jonka nopeustaso on vähintään 8 km/h. yseinen ratkaisuperiaate on tutkittu vuonna 1992 valmistuneessa yleissuunnitelmassa. Tieratkaisu jäsentää ja tukee Oulun kaupunkiseudun sormimaista maankäyttörakennetta. Pääväylien riittävän korkea standardi on tässä keskeinen liikenteellinen tekijä sekä seudullisesti, valtakunnallisesti että kansainvälisestikin seudun ollessa kytköksissä Perämerenkaaren logistiikka- ja kehittämisvyöhykkeeseen. Em. päätien tavoitetilanteen ratkaisu on tarpeen jatkaa myös Jäälin iimingin kirkonkylän väliselle osuudelle sekä iimingin kirkonkylän seudullisen merkityksen että ennusteliikennemäärien takia. ehittämissuunnitelmassa on lähdetty siitä, että uusamontien standardi tavoitetilanteessa on Jäälin ja iimingin kirkonkylän välisellä osuudelle -kaistainen eritasoliittymin varustettu kaupunkiseudun pääväylä, jonka nopeusrajoitus on vähintään 8 km/h. Poikkileikkauksen luonteva muutoskohta on iimingin kirkonkylä, josta itään päin ennustetut liikennemäärät mahdollistavat pääväylien tasoliittymäratkaisut (T-liittymät) ja 2-kaistaisen poikkileikkauksen. 3.2 Vaihtoehtotarkastelut 3.2.1 Tieverkkovaihtoehdot ja niiden arviointi kalla. Em. väylät oli suunniteltu vuoden 1992 yleissuunnitelmassa osalla matkaa uuteen paikkaan, mitä ei ole kuitenkaan pidetty maakunta- ja seutuyleiskaavoissa enää tarpeellisena. uusamontien ja Haukiputaantien parantaminen nykyisille paikoille on nähty realistisina mahdollisuuksina mm. vaiheittaintoteutus- ja kustannusmielessä. Myös maankäytön suunnittelun esteenä olevat vanhat tievaraukset voidaan poistaa. Tieverkkovaihtoehdot ve 1 ja ve 2 on esitetty kuvissa 17 ja 18. Verkkovaihtoehdot ovat iimingin keskustan kohdalla samanlaiset. Yli-Iintien ja Purontien liittymiin on esitetty T-liittymät. uusamontien/haukiputaan-tien/ylikiimingintien liittymäkohtaan on esitetty eritasoliittymä. Vaihtoehdot eroavat toisistaan Jäälin iimingin kirkonkylän välisen osuuden eri-tasoliittymien määrän ja sijainnin suhteen. Ve 1:ssä on eritasoliittymät Haipuskyläntien kohdalla ja Isoahonkankaan kohdalla, jossa on suuntaisliittymä Oulun suuntaan. Ve 2:ssa on eritasoliittymä Piltosen länsipuolella, noin 8 m lähempänä kirkonkylää kuin ve 1:ssä. uusamontien standardi ja liikennöitävyys uusamontien nopeusrajoitus voi olla 1 km/h kummassakin vaihtoehdossa Jäälin iimingin välisellä osuudella. Nokkavälivaatimus (=peräkkäisten eritasoliittymien liittymis- ja erkanemisramppien nokkapisteiden väli) 1 km/h väylällä on 135 m ja 8 km/h väylällä 6 m. iimingin kirkonkylän kohdalla nopeusrajoitus 8 km/h on perusteltua melu- ja muiden ympäristöhaittojen hallinnan, Yli-Iintien ja Purontien tasoliittymien ja päätien teknisten ratkaisujen mitoittamisen kannalta. Ve 1:ssä 8 km/h nopeusrajoitus Oulusta tultaessa voisi alkaa ennen Isoahontien eritasoliittymää ja ve 2:ssa 8 km/h nopeusrajoitus Oulusta tultaessa voisi alkaa hieman ennen kk:n eritasoliittymää. Ve 1:ssa 8 km/h alueen pituus on noin 3,7 km ja ve 2:ssa noin 2,5 km. umpikin vaihtoehto tarjoaa erittäin hyvän liikennöitävyyden eritasoliittymien ansiosta sekä päätien liikenteelle että liittyvien suuntien liikenteelle. Liittymiset uusamontien liikennevirtaan ja siitä er- Tieverkkovaihtoehtojen muodostamisen keskeinen lähtökohta on ollut se, että uusamontie ja Haukiputaantie ovat nykyisellä paikanemiset ovat sujuvat. Myös matka-ajan ennustettavuus päätietä liikennöitäessä on erittäin hyvä. Joukkoliikenne Tavoitetilanteen tie- ja katuverkossa Oulusta tulevat paikallisliikenteen bussit siirtyvät uusamontieltä alemmalle tie- ja katuverkolle Jäälissä. Tästä ajetaan esim. reittiä nykyinen uusamontie - oitelintie-piltonen Teollisuustie - kirkonkylän reitit - Isoahontie. Ve 1:ssa Isoahonkankaan eritasoliittymä tarjoaa vaihtoehtoisen, uusamontien kautta kulkevan nopean joukkoliikennereitin. Ve 2:ssa Isoahontieltä ei ole yhteyttä uusamontielle, joten tässä suhteessa mahdollisuutta nopealle joukkoliikennereitille ei ole. uusamontien alikulkujen yhteyteen suunnitellaan pysäkit, joten pelkästään uusamontietä liikennöivien bussien käyttö on mahdollista kummassakin vaihtoehdossa. Osayleiskaavan maankäyttö Oleelliset erot verkkojen kesken syntyvät siitä, miten ne palvelevat nykyistä ja suunniteltua maankäyttöä Oulun suuntaan. Ve 1:ssä Isoahonkankaan eritasoliittymä palvelee erittäin hyvin Teollisuustien alueen ja Isoahonkankaan - olamäen nykyistä maankäyttöä ja laajennusalueiden yhteystarpeita uusamontielle. Ve 2:ssa vastaavat yhteystarpeet on hoidettu rinnakkaisteiden kautta ja liittyminen päätielle hoidetaan osittain kirkonkylän eritasoliittymän ja osittain Piltosen länsipuolelle esitetyn eritasoliittymän kautta. atuverkko kuormittuu tällöin enemmän kuin ve 1:ssä. Honkimaan työpaikka-alueen saavutettavuus uusamontieltä on ve 2:ssa oleellisesti huonompi kuin ve 1:ssä. Jäälinjärven koillispuolelle ajateltujen kasvualueiden suhteen ve 1:ssä esitetty eritasoliittymä on selkeästi Oulun suunnalla, jolloin siihen suuntaan uusilta alueilta menevä liikenne kulkee oikeaan suuntaan. Ve 2:ssa osa uusien alueiden liikenteestä joutuu lähtemään väärään suuntaan päästäkseen eritasoliittymän kautta uusamontielle. Tämä johtaa siihen, että ainakin osa em. liikenteestä hakeutuu nykyiselle uusamontielle Jäälinjärven päästä ja siirtyy uudelle tielinjalle Jäälin eritasoliittymän kautta. Tästä on hyötyä Jäälin palveluille.
uusamontie (vt 2) välillä Jääli - iiminki kk, ehittämissuunnitelma EHITTÄMISSUUNNITELMA 17 Moottorikelkkareitti Alue - 17 98 16 km 173 Haukiputaantie, mt 88 Honkimaantie Teollisuustie 183 25 182 11 17 km 967 22 Isoahontie Viitantie 213 irkonkylän keskusta-alue 266 18 km 5-6 as 66 52 198 298 Alue 1 6-115 as 332 Alue 2 6-86 as 76 Alue 3 mt 89 229 li-iintie, 19 km 721 mt 88 6-55 as 12 Ylikiimingintie, 66 2 km 568 66 Purontie 19 uusamontie, vt 2 15 km 1332 oitelintie 125 1 km Alue 5 53 as 13 km 1279 228 Liikenne-ennuste 22 (ajon/vrk) JÄÄLI - IIMINI kk Tieverkkoluonnos, VE1 Valtatie Seudullinen pääväylä okoojaväylä Tievaraus Maanmittauslaitos 2/MYY/ evyen liikenteen pääja alueverkko iertoliittymä,2,5 1, km Silta, alikulku tai ylikulku uva 21: Tieverkkovaihtoehto 1
18 uusamontie (vt 2) välillä Jääli - iiminki kk, ehittämissuunnitelma EHITTÄMISSUUNNITELMA Yli-Iintie, Moottorikelkkareitti Alue - 17 as 216 Haukiputaantie, mt 88 Honkimaantie 98 28 Teollisuustie 8 17 km 98 112 Isoahontie 218 Viitantie irkonkylän keskusta-alue 5-6 as 5 558 mt 89 3 19 km 721 18 km 76 225 276 22 Alue 1 6-115 as 33 12 Ylikiimingintie, mt 88 66 568 2 km 66 Purontie 16 km Alue 3 Ylikorkeiden kuljetusten takia alitus 5 uusamontie, vt 2 27 15 km 112 Alue 2 6-86 as 6-55 as oitelintie 1 km 22 Alue 5 53 as 13 km 118 31 Liikenne-ennuste 22 (ajon/vrk) Maanmittauslaitos 2/MYY/,2,5 1, km JÄÄLI - IIMINI kk Tieverkkoluonnos, Valtatie Seudullinen pääväylä okoojaväylä Tievaraus VE2 evyen liikenteen pääja alueverkko iertoliittymä Silta, alikulku tai ylikulku uva 22: Tieverkkovaihtoehto 2
1 139 59 12 593 1 11 39 28 1 2 2 6 57 57 3 15 595 12 73 56 55 28 7 9 3 8 56 75 26 52 37 7 2 5 5 1 72 22 6 1 1 582 1 73 6 1 9 8 5 58 7 581 32 7 15 8 5 9 58 91 35 6 1 2 7 8 9 1 52 7 12 1 2 17 15 11 26 27 3 1 3 16 93 39 7 7 7 22 63 6 7 176 7 6 97 175 2 12 2 11 28 3 2 6 9 7 8 1 11 9 1 19 6 39 56 73 55 28 52 75 26 57 57 7 72 22 1 1 582 1 73 37 581 3 32 2 2 5 2 6 1 56 9 8 7 5 7 15 1 6 1 2 7 7 8 1 2 52 17 9 3 1 3 1 93 16 7 15 11 39 26 63 7 6 22 7 6 176 7 7 7 6 12 175 97 28 2 13 129 6 9 18 19 19 uusamontie (vt 2) välillä Jääli - iiminki kk, ehittämissuunnitelma EHITTÄMISSUUNNITELMA 19 Ympäristökysymykset Ve 2:ssa esitetty rinnakkaistieyhteys kulkee Piltosenjärven läheisyydestä, mikä saattaa olla ko. järven luontoarvojen kannalta ongelmallista. Tien rakentaminen tälle alueelle saattaa olla myös kustannusmielessä riskialtista paitsi luontoarvojen säilyttämisen myös epäedullisten pohjaolosuhteiden kannalta. Ve 1:ssä ei vastaavia ongelmia ole. Eritasoliittymien vetovoima Eritasoliittymien yhteyteen hakeutuu liikennehakuista maankäyttöä (esim. huoltoasemat, liikenteen palveluasemat, marketit, jne.). iimingin kirkonkylän eritasoliittymä sijoittuu kuntakeskuksen läheisyyteen, joten tälle alueelle on luonteva kehittää myös tulevaisuuden keskustapalveluja. Jotta kirkonkylän keskustan vetovoimaa saadaan vahvistettua, ei läheisyydessä saisi olla kilpailevaa vetovoimaista eritasoliittymää. Ve 1:ssä Isoahonkankaan alueen läheisyydessä oleva eritasoliittymä on vielä kuntakeskusaluetta, varsinkin jos olamäen eteläpuolinen alue (kasvualue 1) rakennetaan tiiviimmin. Tämä on perusteltua keskustan painopisteen sekä suhteellisen huonojen perustamisolosuhteiden takia. Ve 2:n eritasoliittymä Piltosen länsipuolella on irrallaan muusta rakenteesta, sekä Jäälin että kirkonkylän asutuksesta. Tästä seuraa, että ve 2:n mukainen eritasoliittymä syö palveluja sekä kuntakeskuksesta että Jäälin Laivakankaan eritasoliittymän yhteyteen nykyisessä yleiskaavassa varatulta palveluiden alueelta. Verkkovaihtoehdon valinta Jatkosuunnitteluun valittiin ve 1, joka on Isoahonkankaan eritasoliittymän ansiosta iimingin kirkonkylän maankäytön kehittämisen kannalta oleellisesti parempi kuin ve 2. umpikin vaihtoehto on valtatien liikenteen kannalta korkealuokkainen, mutta ve 1:ssä on iimingin katuverkon kuormitus hieman pienempi kuin ve 2:ssa, mikä on edullista katuverkon liikenneturvallisuuden ja liikenteen ympäristöhaittojen kannalta. Jäälinjärvi 11 111 11 19 1 2 m 18 1 2 3 5 1 3.2.2 Jäälinjärven eritasoliittymävaihtoehdot 6 Haipuskyläntie, P18715 uusamontie V2 oitelintie Tieverkkovaihtoehdon 1 jatkokehittelyssä syntyi Jäälinjärven eritasoliittymästä kaksi vaihtoehtoa: Ve 1: Ve 2: Haipuskyläntie (pt 18715) kulkee eritasoliittymässä likimäärin nykyisellä paikallaan maastossa olevan kumpareen korkeimmalla kohdalla ja ylittää uusamontien Haipuskyläntie linjataan noin 1 m itään nykyisestä tiestä, alueella olevan kumpareen itäpuolelta ja tie rakennetaan uusamontien alitse Ve 1:ssä muodostuu päätien ylittävästä tiestä ja sen korkeista penkereistä maisemallisesti hallitseva elementti. uusamontien ylikorkeat kuljetukset ohjataan tässä vaihtoehdossa ramppien kautta. Ve 1 Ve 2 uva 23: 221 235 23 238 222 Jäälinjärvi 233 11 111 11 232 19 223 231 23 229 22 225 18 239 2 2 228 2 26 1 2 m Jäälinjärven eritasoliittymävaihtoehdot 27 227 226 22 2 21 1 7 8 1 2 Haipuskyläntie, P18715 6 5 3 uusamontie V2 oitelintie Ve 2:ssa Haipuskyläntie kulkee uusamontien alitse maiseman kannalta lähes huomaamattomasti. Tässä vaihtoehdossa uusamontien ylikorkeita kuljetuksia ei tarvitse ohjata päätieltä pois. Vaiheittain rakentaminen (eli esim. katuyhteys ja liikennevalot uusamontielle) on mahdollista kummassakin vaihtoehdossa. Ve 2:ssa eritasoliittymän rakennusvaiheessa nykyinen Haipuskyläntie on normaalisti liikenteen käytettävissä. Ve 1:ssä nykyisen tien kohdalle rakennetaan uusi tie, jolloin rakennustyön aikana joudutaan rakentamaan työnaikainen kiertotie normaaliliikenteelle. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin ve 2, joka on maisemallisesti parempi kuin ve 1. Liikenteen kannalta ve 2:n etuna on ylikorkeiden kuljetusten sujuvampi liikennöinti, koska tässä vaihtoehdossa ei tarvitse poiketa rampeilla. Ve 2 on myös eritasoliittymän rakennustyön aikaisten liikennejärjestelyjen kannalta parempi kuin ve 1. Lopullisessa kehittämissuunnitelmassa on ve 2:n mukaista Haipuskyläntie linjausta siirretty hieman länteen.
2 uusamontie (vt 2) välillä Jääli - iiminki kk, ehittämissuunnitelma EHITTÄMISSUUNNITELMA 3.2.3 iimingin kirkonkylän eritasoliittymävaihtoehdot uusamontien/haukiputaantien/ylikiimingintien liittymään suunnitellulle iimingin kirkonkylän eritasoliittymälle lähtökohtina on pidetty sitä, että liittymäalueen ympäristössä tulisi olla tilaa myös maankäytölle seuraavasti (vrt. 1992 yleissuunnitelma): alueen pohjoissektorissa olevan kuntakeskuksen liike- ja palvelukeskusta-alueen maankäytölle tulisi jättää kehittämismahdollisuuksia myös uusamontien eteläpuoli on liikenteellisesti edullinen paikka, joka tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää tonttimaaksi Eritasoliittymävaihtoehtoina on tutkittu vaihtoehdot 1, 2, 3a, 3b ja. aikissa vaihtoehdoissa on sijoitettu ramppijärjestelyt itäiseen neljännekseen ja vaihtoehdot eroavat itä- ja eteläsektorin sijoitettujen ramppien suhteen. Lisäksi on tutkittu Isoahontien liittymismahdollisuudet eritasoliittymäjärjestelyihin. uva 25: iimingin eritasoliittymävaihtoehto 2 uva 26: iimingin eritasoliittymävaihtoehto 3a uva 2: iimingin eritasoliittymävaihtoehto 1 uva 27: iimingin eritasoliittymävaihtoehto 3b uva 28: iimingin eritasoliittymävaihtoehto