VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 2.12.2013 Sähköinen opetussuunnitelma sekä tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttö Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1
Esityksen sisältö Opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteiden uudistaminen yleissivistävän koulutuksen perusteuudistuksen lähtökohdat ja pääpiirteet ammatillisen koulutuksen perustetyön vaihe Digitaalisten oppimisympäristöjen ja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen näkyminen esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa ammatillisen koulutuksen perusteissa eperusteet ja paikallisen opetussuunnitelman laadinta IRMELI HALINEN 2
OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU Suomalainen koulutuksen ohjausjärjestelmä PAIKALLISET OPETUSSUUNNITELMAT OPETUSSUUNNITELMAN/ TUTKINTOJEN PERUSTEET VALTIONEUVOSTON ASETUKSET LAIT, ASETUKSET IRMELI HALINEN 3
UUDISTUVAT OPETUSSUUNNITELMAT Opetushallitus päättää opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteista eri kouluasteita ja koulutusmuotoja (yleissivistävä ja ammatillinen) varten Yleissivistävä koulutus Esiopetus x Perusopetukseen valmistava opetus (uudistettu 2009) Perusopetus x Lisäopetus x Aikuisten perusopetus x Lukiokoulutukseen valmistava opetus x Lukiokoulutus Aikuisten lukiokoulutus Taiteen perusopetus Ammatillinen koulutus Perustutkinnot x IRMELI HALINEN
Yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden laadinta IRMELI HALINEN 5
Valtioneuvoston asetus perustetyön pohjana Valtioneuvosto päätti esiopetusta, perusopetusta, lisäopetusta ja perusopetukseen valmistavaa opetusta koskevista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta asetuksellaan 422/2012 (28.6.2012) Tavoitteissa tuodaan esiin tieto- ja viestintätekniikan merkitys osana elinikäisen oppimisen taitoja Perusopetuslain määrittelemiin oppiaineisiin ei ole tullut muutoksia > tvt ei ole oma oppiaineensa, joten tvtosaamisen tavoitteiden tulee sisältyä muiden oppiaineiden tavoitteisiin ja sisältöihin Lukion osalta vastaavan asetuksen valmistelu on vielä kesken. IRMELI HALINEN
Yleissivistävä koulutus: Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä Lukion opetussuunnitelman perusteiden aikataulu määräytyy lukiota koskevassa VN:n asetuksessa Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen 1.8.2016 siten, että syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen IRMELI HALINEN
Yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden valmisteluprosessi Perusteita laativat monialaiset työryhmät, joista jokaisella on tukenaan sähköiset kommentointiryhmät Opetuksen järjestäjiltä pyydetään palaute esi-, perus- ja lisäopetuksen perusteista ja Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointimahdollisuus kolmesti valmisteluprosessin aikana Marraskuu 2012 - yleiset linjaukset Syyskuun alku 2013 - esiopetus Huhtikuu 2014 - perusopetus ja lisäopetus Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset lausunnot uusista opetussuunnitelman perusteista syksyn 2014 aikana IRMELI HALINEN 8
Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen monimuotoisuus Väestö Lasten ja nuorten kasvuympäristö Koulu IRMELI HALINEN 9
Muutos antaa mahdollisuuden miettiä työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista IRMELI HALINEN 10
Pohdittavaa Mikä on koulun ja muuttuvan yhteiskunnan suhde? Mikä on koulun tehtävä ja vastuu? Mikä on koulussa tapahtuvan oppimisen ja muualla tapahtuvan oppimisen suhde? Miten koulu voisi olla oppimiseen innostava paikka, jossa oppilaat voivat myös tuntea olonsa hyväksi ja viihtyä? Mihin suuntaan oppimistulokset kehittyvät millaista osaamista koulu tuottaa? Onko oppiminen yhä yksilösuoritus vai voisiko se olla enemmän joukkuelaji? Mitä opettajan työ oikeastaan on? Millaista yhteistyötä tarvitaan? IRMELI HALINEN 11
MIKSI? Miksi uudistumista tarvitaan? Koulua ympäröivä maailma muuttunut olennaisesti 2000- luvun alun jälkeen Globalisoitumisen vaikutus ja kestävän tulevaisuuden haasteet ovat kasvaneet MITÄ? Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen on muuttunut Tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisen taitoja MITEN? Opetuksen sisältöä, pedagogiikkaa ja koulujen työkäytänteitä on tarpeen tarkastella ja uudistaa suhteessa toimintaympäristön ja osaamisen muutoksiin IRMELI HALINEN 12
Uudistumisen tärkeys, onnistumisen edellytykset ja haasteet Koulun keskeinen rooli - oma vastuu tulevaisuutta muovaavista valinnoista ja teoista, koherenssin rakentaja Tulevaisuustyön hyvät lähtökohdat Selkeä normisto, toimivat perusteet ja opetussuunnitelmat Henkilöstön osaaminen, eettinen orientaatio ja sitoutuneisuus Sisäisten haasteiden tunnistaminen Kohtaamisen/kasvatuksen merkitys hyvinvointi oppimisen edellytyksenä Oppilaiden/opiskelijoiden rooli Pedagogiikka TVT ja digitaaliset oppimisympäristöt Oppiminen ja osaamisen taso IRMELI HALINEN
Uudistuksen ydin Miksi? Mitä? Miten? Miten koulu toimii vielä nykyistä paremmin kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä, joka * edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta * vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa * edistää laaja-alaisen osaamisen kehittymistä * luo edellytyksiä kestävään elämäntapaan IRMELI HALINEN 14
Laaja-alainen osaaminen Mitä on laaja-alainen osaaminen? Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden, toimintakyvyn ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta Tukee opetuksen eheyttämistä. Edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Mitkä ovat laaja-alaisen osaamisen keskeiset alueet? Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus IRMELI HALINEN 15
Digitaaliset oppimisympäristöt Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen kehittyy digitaalisissa oppimisympäristöissä työskenneltäessä Digitaalisilla oppimisympäristöillä tarkoitetaan Laitteita, ohjelmistoja, sisältöjä ja palveluita Digitaalisia oppimisympäristöjä hyödynnetään suunnitelmallisesti ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla koulutyössä, eri oppiaineissa ja kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla Käytön tavoitteena on monipuolistaa opiskelua, edistää oppimista ja sujuvoittaa koulussa tehtävää yhteistyötä, vuorovaikutusta ja luovaa tuottamista IRMELI HALINEN 16
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen 1 Itsessään välttämätön kansalaistaito, jota tarvitaan koulussa, kotona, työelämässä ja muissa toimintaympäristöissä Tärkeä osa monilukutaitoa sekä oppimisen ja itsearvioinnin taitoja Osaamisen kuvaus muodostuu neljästä pääalueesta sekä niitä läpäisevistä yleisistä valmiuksista Neljä tvt-osaamisen pääaluetta ovat: Käytännön taidot ja oma tuottaminen Vastuullinen ja turvallinen toiminta Tiedonhankinta ja tutkiva työskentely Viestintä ja vuorovaikutus IRMELI HALINEN 17
Käytännön taidot ja oma tuottaminen Laitteiden, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen käytön ja keskeisten toimintaperiaatteiden tunteminen ja käsitys teknologian monipuolisista mahdollisuuksista Teknologia lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen tukena tekstin tuottamisen ja käsittelyn perustaidot, sujuvat näppäintaidot ja kosketusnäytön käyttötaidot Harjaantumista kuvan, äänen, videoiden ja animaatioiden tuottamiseen sekä erilaisten tallenteiden organisointiin ja jakamiseen Ideoiden toteuttaminen teknologian avulla yksin ja yhdessä Teknologia oppimistehtävien suorittamisessa ja osana oppimiskokonaisuuksia Ohjelmointiin tutustuminen IRMELI HALINEN 18
Vastuullinen ja turvallinen toiminta Erilaisten viestijärjestelmien ja yhteisöllisten palveluiden asianmukainen, turvallinen ja eettinen käyttäminen, hyvät käytöstavat Työskentelyergonomia Yksilön tietosuojan sekä tekijänoikeuksien tunteminen ja kunnioittaminen IRMELI HALINEN 19
Tiedonhankinta ja tutkiva työskentely Hakupalveluiden käyttö ja arviointi Lähteiden vertailu (lähdekriittisyys) ja hyödyntäminen tiedonhaussa sekä tiedon dokumentointi eri keinoin Johtopäätösten tekeminen hankitun ja arvioidun tiedon pohjalta Rohkaistuminen oman kieli- ja kulttuurialueen ulkopuolisten lähteiden käyttöön IRMELI HALINEN 20
Viestintä ja vuorovaikutus Eri välineiden käyttöön harjaantuminen vuorovaikutuksessa ja vuorovaikutukseen harjaantuminen eri välineitä ja kanavia käytettäessä Eri viestintäkanavien ja tyylien tarkoituksenmukainen käyttö Teknologian käyttäminen oman ilmaisun välineenä Teknologian hyödyntäminen yhteisöllisessä oppimisessa Kokemukset vuorovaikutuksesta oman opiskeluryhmän/koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa sekä kansainvälisestä yhteydenpidosta IRMELI HALINEN 21
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen 2 Yleisiä tieto- ja viestintäteknologia valmiuksia ovat: Teknologiaan liittyvän kielen ja käsitteiden hallinta Jatkuvasti uudistuvan teknologian käyttö- ja toimintaperiaatteiden ymmärtäminen Teknologian sovellusten ja käyttötarkoitusten tunteminen Teknologian merkityksen ja roolin ymmärtäminen työelämässä, osana useimpien työalojen ammattitaitoa Teknologian roolin ja vaikutusten pohtiminen kestävän kehityksen näkökulmasta Kokemukset teknologian käytöstä monenlaisessa, myös kansainvälisessä yhteistyössä; teknologian rooli globaalissa maailmassa IRMELI HALINEN 22
TVT perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on yksi laaja-alaisen osaamisen alue Tieto- ja viestintäteknologia on osa oppimisympäristön ja työtapojen kuvausta on keskeisessä asemassa etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kuvauksessa sisältyy myös kodin ja koulun yhteistyön sekä koulukirjastotoiminnan kuvauksiin on osa oppiainekuvauksia voi olla valinnaisena aineena IRMELI HALINEN 23
Mitkä tärkeät asiat auttavat minua oppimaan ja viihtymään koulussa? (Helsingin koulujen oppilaskuntien arvopohdinta 2013)
http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Taustamateriaali Blogi IRMELI HALINEN 25
Ammatillisen koulutuksen perustetyön vaihe IRMELI HALINEN/S-L KÄRKI 26
Tutkintojärjestelmä osaamisen kehittämisen tukena Tutkintojärjestelmä uudistumassa Perustutkinnot uudistetaan siten, että tutkintojen perusteet ja muut tarvittavat määräykset annetaan syksyllä 2014 Uudet perustutkinnot otetaan käyttöön 1.8.2015 Osaamisperusteisuus pedagogisen kehittämisen lähtökohdaksi Oppijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki on keskeistä Osaamista tarkastellaan työelämän ja yhteiskunnan näkökulmasta, ei oppiainekeskeisesti IRMELI HALINEN/S-L KÄRKI 27
TVT tutkinnon perusteissa 1 TVT sisältyy kaikille tutkinnoille yhteisiin elinikäisen oppimisen avaintaitoihin; avaintaidoista tässä keskeisiä ovat Teknologia ja tietotekniikka Viestintä ja mediaosaaminen Kussakin perustutkinnossa TVT on integroitu ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin IRMELI HALINEN/S-L KÄRKI 28
TVT tutkinnon perusteissa 1 Yhteiset tutkinnon osat: Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen IRMELI HALINEN/S-L KÄRKI 29
TVT tutkinnon perusteissa 3 TVT on olennainen osa ammattitaitoa useimmilla aloilla; se toimii ammatillisen toiminnan välineenä viestinnän ja vuorovaikutuksen välineenä oppimisen ja osaamisen välineenä Tutkintojärjestelmän uudistuksessa pyritään vielä vahvistamaan tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen merkitystä IRMELI HALINEN/S-L KÄRKI 30
eperusteet ja paikallinen opetussuunnitelma IRMELI HALINEN/ULLA ANGERVO 31
Oppijan verkkopalvelut Ilmoittautuminen ja haku esi- ja perusopetukseen Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Todennetun osaamisen rekisteri Haku korkeakouluihin www.opintopolku.fi Asiakaspalveluratkaisu Haku aikuiskoulutukseen HOPS - työkalu Rakenteiset ja sähköiset opetussuunnitelmat ja tutkinnon perusteet
eperusteet palvelun tarkoitus ja tavoite eperusteet-palvelusta on tarkoitus rakentaa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden ja niihin liittyvän ohjeistuksen sekä tukiaineiston katselu, valmistelu-, työskentely- ja julkaisualusta Osana eperusteet-palvelun toteutusta laaditaan perusteille rakenteiset tietomallit tuottamisen systematisointi sisällön poiminta ja yhdistely hakijan tiedontarpeiden mukaan tuki erilaisille käyttötavoille kuten julkaisu paperilla tai verkossa, integrointi erilaisiin ympäristöihin jne. Koulutuksen ja opetuksen järjestäjien toivotaan mahdollisimman laajasti käyttävän palvelua omassa opetussuunnitelmatyössään eperusteet 33
Käyttöliittymäkerroksen yleisrakenne eperusteet palvelu muodostaa kaksi selkeää käyttöliittymällistä kokonaisuutta: Opetushallituksen työtilan ja paikallisen laadinnan työtilan. Kullakin käyttäjällä on oma henkilökohtainen työtilansa, johon kootaan käyttäjälle tärkeimmät käyttäjäkohtaiset elementit. Käyttäjällä on tarjolla omalla etusivulla tuoreimmat tiedotteet ja hänen aiemmin tallentamansa suosikit. Käyttäjä voi järjestelmässä selata järjestelmän avulla muodostettuja perusteita. Käyttäjällä on mahdollisuus suodattaa perusteista näkyviin ne osuudet, jotka häntä kiinnostavat. eperusteet 34
Paikallinen opetussuunnitelmatyökalu 1 Lähtökohtana, että paikallinen opetussuunnitelmatyö hyödyntää perusteen rakenteisuutta mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää suoraan perusteen sisältöä voi keskittyä paikallisen opetussuunnitelman kannalta keskeiseen osuuteen (paikallisesti päätettävät asiat) mahdollistaa nopean ja helpon käyttöönoton mahdollistaa opetussuunnitelman siirron muihin järjestelmiin. eperusteet 35
Paikallinen opetussuunnitelmatyökalu 2 Olennaiset tunnistetut toimintokokonaisuudet perusteen tai sen osien haku, valinta ja siirto paikallisen opsin suunnittelun pohjaksi oman tekstin muokkaaminen ja muokkausten mukaisen versiohistorian ylläpito nouto tietovarannosta ja tallettaminen tietovarantoon laadintaan liittyvien käyttöoikeuksien hallinta Valmistelun aikana on vielä tarkoitus kartoittaa paikallisten toimijoiden tarpeita ja toiveita eperusteet 36
Perustetyön toteuttaminen tukea paikalliseen työhön Yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden teksti muodostuu kahdesta osasta normiosa josta pääsee tukiaineistoon joka sisältää viitteet lainsäädäntöön tukiaineisto jossa voidaan määritellä käsitteitä, antaa esimerkkejä toteutuksesta ja tukea paikallista opetussuunnitelmatyötä ja opetusta josta linkit syventävään aineistoon esim. Edu.fi - sivuille eperusteet
Ammatillisen koulutuksen erityiskysymyksiä: Tutkinnon muodostumissäännöt 1 Muodostumissäännöillä kuvataan mitä koulutusohjelmia tai osaamisaloja tutkintoon kuuluu, mitkä tutkinnon osat ovat pakollisia, mitkä valinnaisia, mikä on tutkinnon osan laajuus, mistä muista tutkinnoista tutkintoon voi liittää osia, sekä mm. perusteessa määritetty tutkinnon osien suorittamisjärjestys Muodostamissäännöt ohjaavat paikallista laadintaa, mikäli se tehdään järjestelmän tarjoamaa paikallisen laadinnan työkalua hyödyntäen. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa, että mikäli koulutuksen järjestäjä tarjoaa tietyn koulutusohjelman, sen opetustarjonnasta pitää löytyä vähintään muodostumissääntöjen mukaiset tarvittavat tutkinnon osat ko. koulutusohjelmalle. eperusteet 38
Ammatillisen koulutuksen erityiskysymyksiä: Tutkinnon muodostumissäännöt 2 Koulutuksen tai tutkinnon järjestäjä voi muodostaa vain niitä koulutuksia/tutkintoja, joihin käyttäjän edustamalla oppilaitoksella on koulutusluvan tai järjestämissopimuksen mukainen oikeus Koulutuksen tai tutkinnon muodostamisen pohjalle tuodaan automaattisesti tutkinnon perusteiden muodostamissääntöjen mukaiset tutkinnon ja osaamisalojen pakolliset osat Koulutuksen tai tutkinnon järjestäjä saa valittavaksi tutkinnon perusteen muodostumissääntöjen mukaiset valinnaiset tutkinnon osat eperusteet 39
Ammatillisen koulutuksen erityiskysymyksiä: Tutkinnon muodostumissäännöt 3 Peruskoulutuksena järjestettävän tutkinnon muodostamisen yhteydessä tutkinnon osan osalta näkyy tutkinnon osan laajuus Näyttötutkintona järjestettävän tutkinnon muodostamisen yhteydessä tutkinnon osat näytetään ilman tutkinnon osan laajuutta Koulutuksen järjestäjä voi siirtää muodostetun tutkinnon omaan opintohallintojärjestelmään opetuksen toteutussuunnitelman laatimista varten. Koulutuksen järjestäjä voi siirtää muodostetun tutkinnon/tutkinnot osaksi Opintopolku.fi palvelun koulutustarjontaa, jossa ne ovat nähtävillä osana koulutustarjontaa. eperusteet 40
Lisätietoja Etenemisen seuranta ja määrittelyjen tarkennus: 1. https://confluence.csc.fi/display/oppija/eperusteet 2. https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pag eid=31820784 Lisätietoja: http://www.oph.fi/oppijanpalvelut Projektipäällikkö Ulla Angervo, ulla.angervo@oph.fi eperusteet 41
Uudistumisessa onnistuminen on välttämätöntä! KIITOS! 42