Tilannekatsaus Opintopolku.fi

Transkriptio

1 Tilannekatsaus

2 tilannekatsaus Muuntotyön tilanne AT/EAT muunnossa olleet aineistot toimitettu Opetushallitukselle. Muunnettuja tutkintoja 114, 13 tutkintoa jäänyt muuntamatta niihin liittyvien poikkeusten vuoksi aineisto viety wikiin Perustutkintojen muuntotyön tarkistuspiste , neljä uutta tutkintoa viety Y:lle ja wikiin Käyttöönotto/viestintä info päivitetty Oppijan hankesivulle t Oppijan marraskuun uutiskirjeeseen eperusteista juttu OPS2016 sivustolle esittely AM: AM_PE, AM + SV , YL palaveri , YL + SV sopimatta Käyttöönotto/ohjevideot Dream Broker työkalu Esimerkki: Ohjausryhmä

3 Tilannekatsaus Haku ja selaus (Australian malli) AM konseptin testaus ja YL suodattimet Tutkinnon osa koodisto: Päädytty muodostamaan koodit, siten että koodin arvoon ei liity liikaa tietoa Koodi muodostuu siten, että arvo 1= valtakunnallinen, tutkinnon osan koodi juokseva nelinumeroinen arvo Tutkinnon osan kiinnittyminen tutkintoon ja koulutusohjelmiin/osaamisaloihin voidaan tehdä relaatioilla koodistopalvelussa tai palvelussa muodostumissäännöillä Esimerkki koodistosta: koodin arvo koodin nimi Audiovisuaalinen tuotanto Video- ja elokuvatuotanto Televisiotuotanto Äänituotanto Studio- ja saliäänituotanto 3 Ohjausryhmä

4 Määrittelyvaihe saatu päätökseen Käyttäjätarinat ovat olleet lähtökohtana muulle, niitä tukevalle määrittelyaineistolle käyttäjätarinoista on johdettu prosessikuvauksia ja niiden perusteella on tunnistettu järjestelmässä käsiteltäviä tietoja, jotka muodostavat pohjan tietomallille lisäksi on hahmoteltu sisäisiä ja ulkoisia rajapintoja ja niiden tarjoamia operaatioita, jotka tarvitaan käyttäjätarinoiden toteuttamiseksi. Käyttäjätarinoiden ryhmittely: Perusteiden katselu: Haku- ja selaustoiminnot sekä julkaisuun ja formaattimuunnoksiin liittyvät tarinat. Perusteiden hallinta: Perusteiden laadintaa, muokkausta ja päivittämistä sekä näihin liittyviä työnkulkuja tukevat toiminnot. Paikallisen opetussuunnitelman hallinta: Paikallisen opetussuunnitelman laadintaa, muokkausta ja päivittämistä tukevat toiminnot. Palvelun ylläpito: Koko palvelua koskeviin ylläpitotoimintoihin, kuten ohjeiden ja viestien hallintaan liittyvät käyttäjätarinat. 4

5 Toteutuksen alustavia aikatauluja Käynnistysvaihe ( ) Ensituotevaihe ( ) Ammatillisen puolen (AM) tutkintojen perusteiden ensituotteen sisällön ja toteutuksen määrittely, esituotteen toteutus ja validointi YL ja AM perusteiden laadinta ( ) Ensituotteen laajentaminen toteuttamalla minimitoiminnallisuudet YL ja AM perusteen laadinnasta ja muokkaamisesta. Painopiste on käyttöliittymän toteuttamisessa ja käyttöliittymän toteutussuunnitelmien validoinnissa. YL ja AM paikallinen laadinta ( ) AM käyttöönotto ( ) YL käyttöönotto ( ) OPS:n paikallisen laadinnan pilotointi ( ) palvelun julkaisu ( ) Jatkuvan käyttötuen tarjoaminen Integrointi osaksi opintopolku.fi palvelua. Järjestelmän siirto sovellusylläpitoon. 5

6 Paikallisen valmistelun työkalu Toiminnallisuuden kannalta keskeistä on, että paikallinen laadinta: Hyödyntää perusteen rakenteisuutta mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää suoraan perusteen sisältöä mahdollistaa laadinnan keskittymisen ainoastaan opetussuunnitelman kannalta keskeiseen, oppilaitoskohtaiseen erityisosuuteen mahdollistaa nopean ja helpon käyttöönoton mahdollistaa opetussuunnitelman siirron muihin järjestelmiin. Olennaiset tunnistetut toimintokokonaisuudet: Perusteen haku, valinta ja siirto paikallisen OPS:n suunnittelun pohjaksi. luodun tutkintorakenteen lataaminen (ladattavaksi asettaminen) järjestelmästä ulkopuoliseen järjestelmään. muokkaaminen ja muokkausten mukainen versiohistorian ylläpito. nouto tietovarannosta ja tallettaminen tietovarantoon. laadintaan liittyvien käyttöoikeuksien hallinta. YL: Paikallisen OPS:n osalta on tarkoitus toteuttaa verkkokysely ja kartoittaa, mm. millä tavoin paikallisen laadinnan prosessi toimii (ketkä toimijat, missä järjestyksessä, minkä takia, mitä tietoa liikkuu jne) nykyisin käytössä olevat työkalut ja niiden heikkoudet ja edut Kuinka suoraa ja millaista tukea he odottavat tarjottavalta työkalulta (eli mikä on heidän näkökulmastaan hyväksyttävä ohjauksen taso, ja millaista tuo ohjaus voi olla) 6

7 Käyttöliittymäkerroksen yleisrakenne palvelu muodostaa kaksi selkeää käyttöliittymällistä kokonaisuutta: Opetushallituksen työtilan ja paikallisen laadinnan työtilan. Kullakin käyttäjällä on oma henkilökohtainen työtilansa, johon kootaan käyttäjälle tärkeimmät käyttäjäkohtaiset elementit. Käyttäjällä on tarjolla omalla etusivulla tuoreimmat tiedotteet ja hänen aiemmin tallentamansa suosikit. Käyttäjä voi järjestelmässä selata järjestelmän avulla muodostettuja perusteita. Käyttäjällä on mahdollisuus suodattaa perusteista näkyvin vain ne, jotka häntä kiinnostavat. Tätä varten käyttäjälle on tarjolla useita suodattimia, joiden avulla hän voi suodattaa esiin ainoastaan häntä kiinnostavat perusteet. 7

8 Määrittelystä toteutukseen Toteutus tehdään ketterän kehityksen menetelmillä. Määrittelyjä tarkennetaan kehitystyön aikana. Käytettävyys on keskeinen ominaisuus järjestelmän käyttöliittymäkerroksen toteutuksessa; etenkin paikallisen laadinnan osalta järjestelmän käytettävyys ja intuitiivisuus ovat keskeisiä tekijöitä järjestelmän kokonaistavoitteiden kannalta. Rakenteisen perusteen esitysmuoto järjestelmän tietorakenteissa tulee olla sama niin YL kuin AM perusteissakin. Paikallisen laadinnan tulee pohjautua soveltuvin osiin rakenteisen perusteen laadinnan toteutukseen. toteutus lähtee ns. greenfield tilanteesta ja toteutusvaihtoehtojen haarukointi aloitetaan prototypoinnilla (koemallintamisella). Uusien vaatimusten tunnistaminen ja vanhojen vaatimusten tarkentaminen on tehokkainta kokonaistoteutukseen tarvittavaa työmäärää voidaan arvioida luotettavammin prototypoinnista saatavien kokemusten perusteella. 8

9 Käyttöliittymäsuunnittelun lähtökohdat palvelun käyttöliittymäkerros tarjoaa järjestelmän käyttäjille sen näkymän, jonka kautta järjestelmää tullaan käyttämään. Tästä johtuen käyttöliittymäsuunnittelu ja sen onnistuminen ovat erittäin kriittisessä roolissa järjestelmän onnistumisen kannalta. Järjestelmän käyttö ei saa perustua muistamiseen, vaan käytön tulee olla intuitiivista Käyttöliittymän tulee tarjota käyttäjälle ohjeistusta osana käyttöliittymää Käyttöliittymäohjeiden tulee olla sidottuna ohjetta käsittelevään käyttöliittymäkomponenttiin ja käyttäjän tulee päästä niihin käsiksi käyttäen totuttuja toimintatapoja. Irrallisen käyttöohjeen tarjoaminen tai erillisen käyttöohjeen linkittäminen käyttöliittymään ei täytä tätä vaatimusta. Käyttöliittymässä käytetyn kielen tulee olla ymmärrettävää, yksiselitteistä, edustaa hyvää kielenkäyttöä ja sen tulee kuvata käsiteltävää asiaa käyttäjän tuntemalla kielellä 9

10 Riskit Alatunnisteteksti

11 Kiitos! Ulla Angervo Ohjausryhmä