Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut Jyväskylän kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakaskyselyn tulokset 2013 1. Johdanto Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen asiakaskysely kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaille toteutettiin 8.-24.3.2013. Perheitä pyydettiin arvioimaan päivähoitoon, esiopetukseen ja kerhoihin hakemista, tiedottamista sekä kotien ja päivähoidon välistä yhteistyötä. Vanhemmat arvioivat myös, miten lapsi on viihtynyt hoitopaikassa, miten lapsen yksilölliset tarpeet huomioidaan ja millaiset toimintamahdollisuudet vanhemmat kokevat lapsella olevan varhaiskasvatusympäristössä. Asiakaskyselyn tuloksia hyödynnetään varhaiskasvatuspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämisessä sekä toimintakauden 2013-2014suunnittelussa. Kysely toteutettiin verkkokyselynä. Lasten vanhemmat saivat kutsun kyselyyn sähköpostitse. Kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen vastauslinkit löytyivät myös varhaiskasvatuspalvelujen nettisivulta www.jyvaskyla.fi/paivahoito. Tulosraportteihin on koottu tuotokset kaikilla pyydetyillä taustamuuttujilla, joita olivat päivähoidon tuottamistapa (yksityinen, kunnallinen), kyselyyn vastaajan rooli (lapsen äiti, isä, muu perheen jäsen), lapsen ikä vuosina, nykyisen asiakassuhteen kesto (alle puoli vuotta, yli puoli vuotta), hoitomuoto (päivähoito, esiopetus, kerho) ja vuorohoidon tarve. Tämä yhteenvetoraportti pohjautuu päiväkodin johtaja Tuula Dahlblomin tekemään yhteenvetoon asiakaskyselyn tuloksista. 2. Kyselyn kohderyhmä Kyselyn kohderyhmä oli Jyväskylän kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen n. 7 300 asiakasta. Kunnallisissa varhaiskasvatuspalveluissa on n. 6 000 asiakasta ja yksityisissä palveluissa n. 1300 asiakasta. 3. Saadut vastaukset Kysely sisälsi taustakysymysten lisäksi neljä väittämää asteikolla 0-4 (4 = erinomainen, 3 = hyvä, 2 = kohtalainen, 1 = huono, 0 = ei kokemusta/tietoa asiasta) arvioitavaksi sekä kuusi monivalintakysymystä - mistä vastaaja sai tietoa päivähoito-, esiopetus- tai kerhopaikkojen erilaisista vaihtoehdoista - millaista palvelua on saanut hakiessaan päivähoito-, esiopetus- tai kerhopaikkaa - miten aloittaminen päivähoidossa/esiopetuksessa/kerhossa sujui - miten lasta huomioidaan yksilöllisesti ja miten varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelmaan kirjatut asiat toteutuvat - miten vanhempien ja työntekijöiden välinen yhteistyö ja viestintä ovat toteutuneet - sopivin tiedottamisen ja viestinnän tapa - varahoitojärjestelyistä - tärkeistä kehittämistyön kohteista
Edellisten lisäksi yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkailta kysyttiin - onko palveluntuottaja selvittänyt hoitomaksun määräytymisen selkeästi - onko palveluntuottaja selvittänyt hoitopaikan irtisanomisajan pituuden ja irtisanomisaikaan liittyvät velvoitteet Kyselyyn sai vastata anonyymisti. 3.1. Vastausmäärät ja vastausprosentit Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 2 309 kappaletta. Kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen vastauksia näistä oli 1 579 ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen vastauksia oli 730 kappaletta. Kyselyn kokonaisvastausprosentti oli 33 %. Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaista kyselyyn vastasi peräti 53 % ja kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaista 26 %. Vastausprosentit vaihtelivat hieman palvelumuodoittain. Lapsia yhteensä tässä palvelumuodossa Määrä kaikista varhaiskasvatuspalvelujen piirissä olevista lapsista (7401) Vastaajien määrä Vastaajien määrä tässä palvelumuodossa olevien lasten määrästä Vastaajien määrä kaikista vastaajista (2309) Kunnalliset päiväkodit 4601 62,2% 1205 26,2% 52,2% 16,3% Vastaajien määrä kaikista varhaiskasvatuspalvelujen piirissä olevien lasten määrästä (7401) Yksityiset päiväkodit 970 13,1% 580 59,8% 25,1% 7,8% Kunnallinen perhepäivähoito Yksityinen perhepäivähoito Avoimet varhaiskasvatuspalvelut (kunn.) 600 8,1% 182 30,3% 7,8% 2,5% 405 5,5% 122 30,1% 5,3% 1,6% 836 11,3% 182 21,8% 7,9% 2,46% Kaikista kyselyyn vastaajista kaksi kolmesta (77 %) oli äiti ja vajaa joka neljäs (23 %) oli isä. Vastaushetkellä 82 % yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa olleista lapsista oli ollut päivähoito- tai esiopetuspaikassaan yli puoli vuotta ja 18 % alle puoli vuotta. Kunnallisissa varhaiskasvatuspalveluissa yli puoli vuotta päivähoito-, esiopetus tai kerhopaikassa oli ollut 88 % lapsista ja 12 % alle puoli vuotta. Suurin osa eli 53 % kyselyyn vastanneista oli hoidossa kokopäiväisesti yli viisi tuntia päivässä ja seuraavaksi eniten eli 17 % vastanneista oli hoidossa kokopäiväisesti enintään 10 tai 15 päivää kuukaudessa. 10 % vastanneista oli esiopetuksen lisäksi päivähoidossa ja loput palveluntarpeet jakaantuivat osapäiväiseen/-aikaiseen hoitoon, pelkkään esiopetukseen ja kerhoihin.
4. Tulosten yhteenveto pääkohdittain 4.1. Päivähoito-, esiopetus- tai kerhopaikan hakeminen Perustelut ensisijaiselle paikkatoiveelle Avoimeen kysymykseen perusteluista ensisijaisen päivähoito-, esiopetus- tai kerhopaikan valinnalle hakutilanteessa tuli 2059 vastausta. Tärkeimmät ensisijaisen hoitopaikan valintaan vaikuttavat tekijät ovat hoitopaikan sijainti, palvelumuoto ja toiminnan laatuun liittyvät tekijät. Myös sisarusten pääseminen samaan hoitopaikkaan, henkilökunta, tuttuus, maine, suositukset, lapsiryhmän koko, yksikön koko, kaverit, puhdas sisäilma, uudehko rakennus, miljöö, aukioloaika, suuntautuneisuus, arvot, erityisopetus, tukiviittomat, kieli, jatkuvuus esiopetukseen tai kouluun, varahoito sekä lapsen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai tarpeisiin liittyvät asiat koettiin tärkeinä. Yksityisten päiväkotien vastaajat ilmoittivat muita useammin perusteluiksi tuttavien suositukset ja päiväkodin toimintaideologian tai suuntautuneisuuden. Kerhopaikan valintaan vaikuttivat lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät tarpeet sekä mahdollisuus kotona olevalle vanhemmalle kahdenkeskiseen aikaan nuoremman sisaruksen kanssa. Perhepäivähoidon valintaan vaikutti pieni lapsiryhmä, rauhallinen ja kodinomainen toiminta sekä hoitajan mahdollisuus huomioida lapset yksilöllisesti, esimerkiksi hoitajalla on aikaa kuunnella lasta ja olla hänen kanssaan. Ensisijainen toive ei aina täyttynyt, mutta vastaajat kuvasivat kuitenkin tyytyväisyyttään saamaansa vaihtoehtoon tutustuttuaan paikkaan.
Tietoa eri vaihtoehdoista Varhaiskasvatuksen eri palvelumuodoista, mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista vastaajat saivat eniten tietoa internet-sivuilta, ystäviltä, tuttavilta ja muilta vanhemmilta sekä soittamalla päiväkotiin tai päiväkodin työntekijältä. Lisäksi tietoa haetaan ja saadaan varhaiskasvatuksen palvelukeskuksesta, Klemmari-sivuilta (yksityiset palvelut) sekä suoraan esim. perhepäivähoitajalta. Palvelu päivähoito-, esiopetus- tai kerhopaikkaa hakiessa sekä tiedotus ja viestintä Jyväskylän kaupungin internet-sivuja käytetään vastausten mukaan eniten tiedonhakuun päivähoito- esiopetus- tai kerhopaikkaa haettaessa. Tiedonhakuun internet-sivuilta sekä vuorovaikutuksen mahdollistamiseen hakuprosessin aikana kohdistuu vastaajien taholta kehittämistoiveita. Sähköiseen päivähoitopaikan hakuun toivottiin lisätoimintoja mm. automaattinen vastaus hakemuksen vastaanottamisesta sekä tarvittaessa väliaikatietojen tarkistamisen mahdollisuutta. Osa vastaajista kokee, että heillä ei ole todellista valinnan mahdollisuutta päivähoito- tai esiopetuspaikan suhteen. Perheelle on tärkeää saada sisarukset samaan hoitopaikkaan, mutta se ei ole vastaajien mielestä aina onnistunut kunnallisessa päivähoidossa. Kerrottaessa perheelle vaihtoehtona yksityisistä palveluista toivottiin myös kerrottavan siihen liittyvät eroavaisuudet verrattuna kunnalliseen hoitoon. Parhaat arviot tiedonsaannista ja palvelusta paikkaa haettaessa antoivat avointen varhaiskasvatuspalveluiden vanhemmat. He mainitsevat, että erityisesti tänä keväänä on hyvin informoitu kerhojen muuttumisesta maksuttomaksi. Huonoimmat arviot tähän kysymykseen antavat puolestaan yksityisen perhepäivähoidon vastaajat.
4.2. Hyvä alku Päivähoidon hyvä alku -avoimeen kysymykseen vastasi yli1000 vanhempaa. Päivähoidon, esiopetuksen ja kerhon aloittaminen koetaan kodeissa tärkeäksi vaiheeksi. Hyvä alku toteutui vastaajien mukaan parhaiten perhepäivähoidossa ja yksityisissä päiväkodeissa. Kunnallisille päiväkodeille ja kerhoille vastaajat puolestaan antoivat parannusehdotuksia niihin liittyen. Avoimissa vastauksissa perheet kertoivat arvostavansa yhteydenpitoa hyvissä ajoin ennen päivähoidon aloitusta, ystävällistä ja rauhallista kohtaamista, lapsen ja perheen huomioimista. Vanhemmat toivoivat saavansa mahdollisuuden olla lapsen mukana tutustumistilanteessa, joita voisi olla useampia. Yksiköstä annettava Hyvä alku -esite tukee käytännön tutustumista ja kiinteän kodin ja päiväkodin välisen yhteistyön aloitusta. Perheet toivovat, että etenkin ensimmäistä lastaan päivähoitoon, esiopetukseen tai kerhoon tuoville vanhemmille asiat kerrotaan seikkaperäisesti ja arkikielellä. Kotikäynti ennen päivähoidon, esiopetuksen tai kerhon aloitusta saa kiitosta niiden vanhempien taholta, jotka sen ovat kokeneet. Kotikäyntiä tulisi vanhempien mukaan muistaa tarjota vanhemmille enemmän. 4.3. Varhaiskasvatussuunnitelmaan pohjautuva hoito, kasvatus ja opetus Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan, kuinka lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen vasu) tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista eli lapsen hyvinvointia. Asiakaskyselyssä kysyttiin vanhemmilta arvioita lapsen yksilöllisen varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen toteutumisesta. Lisäksi pyydettiin vanhempia kirjoittamaan ja perustelemaan havaitsemistaan asioista, jotka lapsen henkilökohtaiseen suunnitelmaan liittyen ovat toteutuneet tai eivät ole toteutuneet. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyviin kysymyksiin saatiin yli 1800 vastausta. Suuri osa vastaajista pitää vasua ja sen parissa tehtävää työtä tärkeänä. Vanhemmat ovat tyytyväisiä siihen, että ovat saaneet suunnitelman myötä konkreettisen tavan olla enemmän osallisina lapsensa kasvun ja kehityksen suunnittelussa ja arvioinnissa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa olevista, toteutuneista asioista vastaajat mainitsivat eniten leikkimiseen, kaverisuhteisiin, ryhmässä toimimiseen, lapsen henkilökohtaisiin tarpeisiin sekä ruokailuun ja WC-asioihin tai hygieniaan liittyviä asioita. Henkilöstöllä oli vastaajien näkemyksen mukaan suurin merkitys yhdessä keskusteltujen ja kirjattujen asioiden toteutumiseen. Toteutumattomia asioita olivat, ettei kaverisuhteita ei ole tuettu riittävästi, lapsen henkilökohtaisia tarpeita ei ole huomioitu ja esimerkiksi monipuolista toimintaa ei ole toteutettu toivotulla tavalla. Päiväuniin liittyviä toiveet, liian vähäinen henkilöstömäärä, liian suuri lapsiryhmä sekä aikuisten kiire, pienet tilat ja yhteisen keskustelun puute koettiin toteutumattomiksi asioiksi. Useissa vastauksissa ilmaistiin huoli aikuisten riittävyydestä ja heidän toimintatavoistaan lasten toimien valvonnassa sekä lasten välisiin ristiriitatilanteisiin puuttumisessa. Leikki on lapselle tärkein tapa toimia ja oppia. Vastauksista käy ilmi, että vanhemmat ovat huomanneet lapsensa saavan leikkiä hoitopaikassa. Leikkimahdollisuuksien järjestäminen sai runsaasti positiivisia arvioita kaikissa varhaiskasvatuspalveluiden muodoissa. Vanhemmat painottivat vastauksissaan, kuinka tärkeää olisi toimia lapsen kanssa niin, että lapsi saa kasvaa ja oppia omaan tahtiinsa ilman, että sitä kiirehdittäisiin.
Vastauksista käy ilmi, että turvallisuudesta pidetään vanhempien näkemyksen mukaan melko hyvää huolta. Rakennuksen ja pihapiirin kunto huolettaa vastausten perusteella osaa vanhempia. Aidat ja portit eivät ole riittävän hyvässä kunnossa ja aidat ovat osittain liian matalia ja lumet on aurattu talvella vaarallisiksi kasoiksi. Lääkehoitoon liittyvistä asioista asiakaskyselyssä tuotiin esiin huomio, että kaikki työntekijät eivät hallitse riittävästi lääkehoidon vaatimia taitoja ja tietoja. 4.4. Tiedotus ja viestintä hoidon aikana Päivittäinen keskustelu on vanhempien mielestä kaikista tärkein tapa vaihtaa ajatuksia ja tietoa. Tiedotteet, myös kuukausikirjeet halutaan toimitettavan sähköpostitse. Sopivimmiksi tiedottamisen ja viestinnän tavoiksi vastaajat arvioivat eri tiedottamisen tapojen sopivuutta omalla kohdallaan seuraavasti: Päivittäinen keskustelu 30 % Sähköposti 23 % Viikkotiedote 10 % Reissuvihko tai kirjelappu 9 % Kuukausikirje 9 % Tekstiviesti 8 % Ilmoitustaulu 7 % Hoitopaikan/kerhon omat internet-sivut 2 % Sosiaalisen median väline 2% Työntekijöiden motivaatio työhön, esittäytyminen, taito kuunnella ja keskustella sekä ammattitaito sai eniten erinomaisia arvosanoja. Opiskelijoiden esittäytymiseen ei olla tyytyväisiä. Toimintaa koskevaan tiedottamiseen tulisi vanhempien mukaan edelleen kiinnittää huomiota. Kaavio: Arvio viestintään ja yhteistyöhön liittyvistä asioista (kaikki 2039 vastaajaa)
4.5. Varahoitojärjestelyjen toteutuminen perhepäivähoidossa ja päiväkodeissa Kunnallisten varhaiskasvatuspalveluiden vastaajia pyydettiin arvioimaan varahoitojärjestelyjä. Yksityisten päiväkotien vastaajilta arviota ei pyydetty, koska varahoitoa ei välttämättä ole järjestetty. Heitä pyydettiin vastaamaan erilliskysymykseen, onko palveluntuottaja järjestänyt varahoidon vai ei. Varahoitojärjestelyt saivat vastaajilta runsaasti kriittistä palautetta. Varahoitojärjestelyihin toivottiin enemmän valinnanvaraa ja perheen toiveiden huomioonottamista. Vastaajat moittivat eniten tutustumista varahoitopaikkaan ja tiedonsaantia varahoitopaikan toiminnasta. Työntekijöiden motivaatio ja ammattitaito sekä varahoidon järjestelyistä tiedottaminen sai varahoitoon liittyvistä asioista parhaat arviot. Noin puolella vastaajista ei ollut kokemusta varahoidosta tai siihen liittyvistä asioista. Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkailta kysyttiin, onko palveluntuottaja järjestänyt varahoitopaikan? Varahoitopaikalla tarkoitetaan hoitojärjestelyjä silloin, kun päiväkoti on suljettu tai perhepäivähoitaja on estynyt hoitamasta lapsia. Kysymykseen vastasi 730 asiakasta, joista 73 % (533 vastausta) ilmoitti, että varahoitopaikka on järjestetty ja 27 % ilmoitti, että varahoitopaikkaa ei ole järjestetty. 4.6. Yksityisen päivähoidon erityiskysymykset Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkailta kysyttiin yksityiseen palveluun liittyen kaksi erityiskysymystä, joista ensimmäinen koski hoitomaksun määräytymisen selvittämistä ja toinen hoitopaikan irtisanomiseen liittyviä asioita. 83 % yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaista ilmoitti, että palveluntuottaja on selvittänyt hoitomaksun määräytymisen selkeästi. 67 % asiakkaista ilmoitti, että palveluntuottaja on selvittänyt hoitopaikan irtisanomisajan pituuden ja irtisanomisaikaan liittyvät velvoitteet. 5. Tärkeimmät kehittämiskohteet Sekä kunnallisten että yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaita pyydettiin valitsemaan annetusta listasta kolme mielestään tärkeintä asiaa, joita pitäisi kehittää. Sekä kunnallisten että yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaat pitivät tärkeimpänä kehitettävänä asiana lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen liittyviä asioita. Kunnallisten palvelujen asiakkaat pitivät seuraavaksi tärkeimpinä kehittämisasioina varhaiskasvatuksen toteuttamiseen liittyviä asioita (mm. lapsiryhmien muodostaminen, toimintaympäristö), tiedottamiseen ja viestintään liittyviä asioita sekä erilaisten päivähoito-, esiopetus- ja kerhopalvelujen vaihtoehtojen tarjontaa. Yksityisten palvelujen asiakkaiden mielestä seuraaviksi tärkeimpinä kehittämisasioina pidettiin erilaisten päivähoito-, esiopetus- ja kerhopalvelujen vaihtoehtojen tarjontaa, hakemiseen liittyviä käytäntöjä sekä varhaiskasvatuksen toteuttamiseen liittyviä asioita (mm. lapsiryhmien muodostaminen, toimintaympäristö).
Kehitettäväksi esitetyt asiat Kunnalliset varhaiskasvatuspalvelut Yksityiset varhaiskasvatuspalvelut Lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen Lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen liittyvät asiat (752 mainintaa) liittyvät asiat (296 mainintaa) Varhaiskasvatuksen toteuttamiseen liittyvät Erilaisten päivähoito-, esiopetus- ja kerhopalvelujen vaihtoehtojen tarjonta (264) asiat (540) Tiedottamiseen ja viestintään liittyvät asiat Hakemiseen liittyvät käytännöt (239) (446) Erilaisten päivähoito-, esiopetus- ja kerhopalvelujen vaihtoehtojen tarjonta (405) (191) Varhaiskasvatuksen toteuttamiseen liittyvät asiat Aloitukseen liittyvät asiat ja käytännöt (401) Tiedottamiseen ja viestintään liittyvät asiat (182) Vanhempien ja työntekijöiden yhteistyöhön Aloitukseen liittyvät asiat ja käytännöt (143) liittyvät asiat (322) Varahoitojärjestelyihin liittyvät asiat (303) Varahoitojärjestelyihin liittyvät asiat (131) Hakemiseen liittyvät käytännöt (300) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan/esiopetuksen oppimissuunnitelmaan ja sen toteuttamiseen liittyvät asiat (130) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan/esiopetuksen oppimissuunnitelmaan ja Vanhempien osallisuuteen liittyvät asiat (119) sen toteuttamiseen liittyvät asiat (285) Vanhempien osallisuuteen liittyvät asiat (260) Vanhempien ja työntekijöiden yhteistyöhön liittyvät asiat (114) Esiopetuksen toteuttamiseen liittyvät asiat Johonkin muuhun asiaan liittyvä kehittäminen (90) (140) Johonkin muuhun asiaan liittyvä kehittäminen Esiopetuksen toteuttamiseen liittyvät asiat (68) (136) 6. Tulosten hyödyntäminen ja jatkotoimet Kyselystä saatiin paljon arvokasta asiakaspalautetta sekä kunnallisten että yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään varhaiskasvatuspalvelujen toimintakauden 2013-2014 suunnittelussa sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämistyössä. Myös varhaiskasvatuspalvelujen hakemisen sekä viestinnän ja tiedottamisen kehittämisessä asiakaskyselyn tuloksia ja vastaajien esiin nostamia asioita tullaan hyödyntämään. Merkityksellinen yhteistyö lapsen parhaaksi "Kun päiväkodin henkilöstö aidosti kohtaa vanhemmat, haluaa oppia tuntemaan heidät ja heidän ajatusmaailmansa, niin vanhemmat kokevat keskustelun päiväkodin kanssa merkitykselliseksi (ei: turhaksi) ja varaavat siihen aikaa, koska silloin keskustelusta seuraa jotain, sillä on merkitystä, siitä oppii molemmat, se helpottaa lapsen kasvattamista.