LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN ASIAKASRAATI. Aika to klo Paikka Pappilanvuoren päiväkoti, Koppelonpolku 2

Transkriptio

1 1 (5) JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN ASIAKASRAATI Aika to klo Paikka Pappilanvuoren päiväkoti, Koppelonpolku 2 Läsnä Katko Soili Lampinen Taru Lehtinen Elina López Elina Malinen Maarit Naukkarinen Pia Polvi Päivi Tuomisalo Tuire Ahlqvist Tarja, puh.joht Arnberg Heli, siht. Dahlblom Tuula Hurmerinta Aino Majala Maija Salmelin Sari Sysmäläinen Eeva Vartiainen Jaana 1. Pappilanvuoren päiväkodin esittely, Tuula Dahlblom Pappilanvuoren viisiryhmäinen ja 90-paikkainen päiväkoti on valmistunut vuonna Päiväkodissa toimii lisäksi Palokka - Puuppola -alueen perhepäivähoidon lasten varahoitoyksikkö. Toiminnassa painottuu lapsen leikki, luonto, liikunta, draama ja luova toiminta. Päiväkodin välittömässä läheisyydessä ovat hyvät liikunta- ja urheilumahdollisuudet. Lapsiryhmien päivittäinen toiminta tapahtuu pääasiassa pienryhmissä ja kahden aikuisen työparityöskentelynä. Henkilöstö käy paljon arvokeskusteluja, ja päiväkodissa koetaan yhdessä toimimisen iloa. Sari Salmelin kertoi kiusaamisen ehkäisyn ohjelmasta, joka on laadittu päiväkodissa, ja jota toteutetaan sitoutuneesti. Vuoropuheluun ja yhteistyöhön vanhempien kanssa panostetaan. Pappilanvuoren päiväkodin vasusta löytyy tarkempi selvitys kiusaamisen ehkäisyn pelisäännöistä. Vasua pääset lukemaan tästä linkistä ructure/54810_pappilanvuoren_vasu2011.pdf 2. Edellisen kokouksen muistio Palattiin edellisessä kokouksessa käytyyn keskusteluun siitä, mitkä ovat käytännöt, jos perhe haluaa lapsen aloittavan koulun ennen oppivelvollisuusikää. Lapsen koulunkäynnin aloittamis- Olavintie 1 PL 82, Jyväskylä Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi

2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (5) ta ennen oppivelvollisuusikää tarvitaan puoltava psykologin lausunto. Vanhemmat käyttävät lapsen omakustanteisesti yksityisen psykologin tutkimuksissa. Perhe toimittaa lausunnon lähikoulun rehtorille. Koulun rehtori tekee kulloisenkin oppilastilanteen mukaan oppilaaksiottopäätöksen. 3. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja siihen liittyvät keskustelut vanhempien kanssa Kerhossa olevan lapsen perhe on ollut erittäin tyytyväinen, kun vasu-keskustelu käydään kotona. Lapsen osallisuus toteutuu kotioloissa paremmin. Kotona käytävä vasu-keskustelu koettiin erittäin hyväksi parannukseksi. Vanhempi kysyi, onko päiväkodissa nykyään mahdollisuus käydä vasu-keskustelu kotona. Kerrottiin, että kerhojen työntekijöille on varattu viikoittaiseen lukujärjestykseen vasuaika, jolloin ei ole kerhoja ja joka antaa mahdollisuuden myös lapsen kotona käytäviin vasu-keskusteluihin. Toisaalta on huomioitava, että joskus keskustelut voivat olla sellaisia, että asioita ei olisi voinut käydä läpi, jos lapsi olisi läsnä. Perhepäivähoidossa vasu-keskustelut voidaan käydä iltaisin lasten kotona, jos perhe haluaa. Koti-keskusteluun on usein varattu aikaa 1½ tuntia. Lapsi haluaa yleensä esitellä omia tärkeitä asioita, leluja jne. hoitajalle. Myös aloituskeskustelut käydään melko usein lapsen kotona. Todettiin, että kotona käytävät aloituskeskustelut ovat erityisen arvokkaita. Vanhempi kertoi 2-vuotiaan lapsensa vasukeskustelusta, joka oli käyty pari päivää aikaisemmin perhepäivähoitajan kanssa. Keskustelussa oli todettu, että lapsi toimii hoidossa ja kotona samalla tavalla, hoitajan ja vanhempien kirjaamat havainnot olivat samanlaisia. Perhe on tyytyväinen yhteistyöhön; lapsi on ollut reilun vuoden hoidossa ja sen aikana on ollut aloituskeskustelu ja kaksi vasu-keskustelua. Joillakin esimiesalueilla perhepäivähoidon vasu-keskustelut käydään päiväaikaan päiväkodilla. Perhepäivähoitajan lapsiryhmä on hoidossa päiväkodissa sen aikaa, kun hoitaja käy keskustelun perheen kanssa. On arvokasta, että vasuihin liittyvä työskentely on erilaista päivähoidon eri palvelumuodoissa. Näkökulman, keskusteluaikojen ja -tapojen pitääkin poiketa toisistaan jossain määrin. Keskustelujen ajankohdat ja sisältö Raatilaiset keskustelivat päivähoidon tarjoamista keskusteluajankohdista. Koettiin, että päiväkoti on jäykkä, jos keskusteluaikoja tarjotaan vain päiväuniaikaan. Toisaalta on myös kokemuksia, että aikoja tarjotaan aamulla esim. klo 8. Yksityisestä päiväkodista kerrottiin, että ensisijaisesti keskustelut käydään päiväuniaikaan tai iltapäivällä, mutta tarpeen mukaan räätälöidään perheille sopivat ajankohdat. Keskusteluajat pyritään järjestämään joustavasti ja tarpeen mukaan. Raatilainen toivoi, että keskustelut olisivat iltapäivisin ja niitä voisi olla enemmän. Oli kokemuksia, että vanhempi ei ollut saanut keskustelusta mitään irti. Hän olisi toivonut, että olisi ollut enemmän asioita valmiina siitä, mistä keskustellaan, esim. lapsen kehitykseen liittyviä havaintoja. Olisi hyvä, jos päiväkodissa kirjoitettaisiin, mitä hoitopäivän aikana on tapahtunut. Toivottiin, että hoitajan olisi mahdollista käydä kotona. Kysyttiin, voivatko vanhemmat pyytää tai vaatia kotikäyntiä. Jokaisella perheellä on oikeus toivoa, että keskustelu käytäisiin kotona. Keskusteltiin, miten työntekijöitä ohjeistetaan vasu-keskusteluihin. Vanhemmalla on ollut monenlaisia vasu-keskustelukokemuksia; on ollut todella hyviä, mutta myös sellaisia, joita ei olisi pitänyt olla lainkaan. Keskustelun sisältö ei ole ollut tavoitteellista, ja työntekijä ei ole valmistautunut vasu-keskusteluun.

3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (5) Raatilaisille esiteltiin työntekijöille laadittu vasu-keskusteluohjeistus, joka käydään läpi työtiimeissä. Vanhemman kokemukset keskusteluista vaihtelivat kolmessa vasukeskustelussa, joista yksi pidettiin kerhossa ja kaksi päiväkodissa. Yksi keskustelu oli sisällöltään hyvä, mutta kahdessa vain kerrottiin, että teidän lapsi on aivan tavallinen lapsi. On tullut vaikutelma, että vain siinä tapauksessa, jos on supervaikea lapsi, on jotain kehitettävää tai tuen tarvetta. Vanhemmille on joskus jäänyt keskustelusta myös tunne, että ei mitään ihmeitä. Raatilaiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että jokaisella lapsella on omat kehittymisen alueensa ja vahvuutensa.. Lapsen ikä voi vaikuttaa siihen, minkä tyyppinen keskustelu on ollut. Vasu-keskusteluun käytettävällä ajalla on myös merkitystä. Koska varatussa ajassa voi olla eroja esim. eri hoitomuotojen välillä, raatilaiset toivoivat, että varattu aika kerrotaan vanhemmille keskustelun alussa. Vasu-keskustelujen määrät ja ajankohdat vaihtelevat eri päivähoitomuotojen ja perheiden tarpeiden mukaan. Kuvailtiin kahden lapsen vasu-keskusteluja, jotka oli käyty viime keväänä. Toisessa keskustelussa oli kerrottu, että on mukava lapsi, ihan tavallinen lapsi ja tosi hyvin menee. Perhe olisi toivonut keskusteluun enemmän konkreettista sisältöä. Toisessa saman perheen lapsen keskustelussa perheelle oli kuvattu, miten lapsi toimii päiväkodissa, kaveriporukassa ja leikeissä. Raatilaiset totesivat, että vaikka lapsi on normaali peruslapsi, edellä mainitut asiat ovat perheille tärkeitä, ja niistä halutaan tietää. Vanhemmille tärkeintä on tieto siitä, että minun lapseni on huomattu päivähoidossa. Keskustelu koetaan tärkeäksi kasvatuskumppanuuden hetkeksi, jossa yhdessä huomataan, että vanhempien ja päivähoidon havainnot täydentävät toisiaan. Tarkoitus, on että mietitään yhdessä, miten lapsella olisi hyvä olla. Keskustelu on vastavuoroista, yhteisen linjan löytymistä, siinä pysymistä ja yhteisten ratkaisujen löytämistä. Se on rauhallinen hetki, jossa saa keskustella oman lapsen asioista. Keskustelussa voi tulla esiin hyvin yllättäviä asioita. On antoisaa kuulla, miten lapsi voi toimia eri tavoin eri ympäristössä. Jollekin parasta vasu-keskustelua oli ollut ensimmäisen lapsen kohdalla se, kun oli saanut kasvatusvinkkejä. Tuotiin esiin, kuinka vasu-keskusteluilla on suuri ja tärkeä merkitys lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa. Esimerkiksi lapselle, joka on aina hyvin omatoiminen, voi olla erityisen arvokasta huomioimista se, kun häntä joskus autetaan ja huomioidaan pukemistilanteessa. Kerrottiin, että työntekijän asenne, suhtautuminen sekä kiinnostus työhön välittyvät vanhemmille vasu-keskusteluissa. Kysyttiin, saako perhe valita työntekijän, kenen kanssa haluaisi keskustella. Koettiin, että perheen on vaikea kertoa toiveesta, kenen kanssa haluaa käydä vasu-keskustelun. Miten asian voisi ottaa esille? Voisiko vanhemmat tiedustella päivähoidosta etukäteen, kenen kanssa keskustelu on ajateltu käytävän? Vanhemmat voivat toivoa, kenen työntekijän kanssa haluavat käydä vasu-keskustelun. Perusteluna voi olla, että työntekijän vaihtuminen voi tuoda keskusteluun uutta näkökulmaa. Perhe voi joskus haluta vaihtaa uuden työntekijän keskusteluun myös siitä syystä, että on halunnut tutustua häneen. Toisaalta todettiin, että joskus on hyvä, että keskustelua jatketaan sen työntekijän kanssa, jonka kanssa on keskusteltu aiemmin. Lapsen vasun rakenne Kommentoitiin vasun rakennetta. Tekstin tuottaminen voi olla joillekin vanhemmille haastavaa, ja apukysymykset olisivat tarpeen. Vanhemman näkökulmasta keskusteluun valmistautumista helpottaisi, jos olisi olemassa apukysymyksiä siihen, mitä esimerkiksi henkilökunta haluaa tietää. Toisaalta taas koettiin hyväksi, että vanhemman lomake on tyhjä, ettei siinä ole johdattelevia kysymyksiä, vaan voi itse valita, mitä ja miten kertoo lapsesta. Vanhempia pitää rohkaista, että vasun kirjaaminen ei saa olla este vasu-keskustelulle.

4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (5) Raatilaisten mielestä ei välttämättä ole hyvä, että vasu laitetaan lapsen lokeroon ja ilmoitetaan, että ota vasu sieltä mukaan. Raatilaisella oli kokemuksia myös aikaisemmin käytössä olleesta vasusta. Aikaisempi kokemus ja tieto helpottavat nykyisen vasun kirjaamista. Toivotaan, että työntekijä kysyisi jokaisesta osa-alueesta jotakin. Työntekijän vastuulla on tuoda asioita esiin monipuolisesti. Vanhempi ei ehkä osaa ottaa huomioon tai tule ajatelleeksi kaikkia osa-alueita. Vasuun kirjatut tavoitteet Raatilaiset kysyivät, onko päivähoidossa oikeasti lähdetty toimimaan vasuun kirjattujen tavoitteiden mukaisesti ja arvioidaanko vasua? Kysyttiin myös, keskusteleeko henkilökunta keskenään perheiden kanssa käydyistä keskusteluista, ja siirtyykö tieto kaikille työntekijöille? Perheelle oli jäänyt tunne, että puhutaan ja kirjataan kauniita sanoja, mutta asiat eivät kuitenkaan mene eteenpäin. Päivähoidon työntekijät kertoivat tiedonkulun käytänteistä. Vasuun kirjatut asiat, tavoitteet, sopimukset, toivomukset käydään läpi henkilökunnan palavereissa. Tavoitteiden seuraaminen ja niiden päivittäminen sekä vasun todentuminen arjessa on tärkeää. Oli kokemuksia, että vanhemmille ei ollut tullut tietoa tavoitteiden kirjaamisesta, tai että tavoitteisiin oli palattu vasta seuraavan toimintakauden vasu-keskustelussa. Arviointia ei ollut tehty varsinaisten keskustelujen välissä. Toisaalta vanhemmat totesivat, että vasuun kirjattuihin asioihin ei aina muisteta kotonakaan kiinnittää huomiota, eikä aina muista, mitä on vasu-keskustelussa yhdessä sovittu. Päivähoidon työntekijät kertoivat, että syksyllä kirjatut asiat arvioidaan keväällä uudessa keskustelussa. Vasu voi myös käydä lapsen mukana kotona, jolloin vasuun voidaan kirjata havaintoja matkan varrella. Työntekijöiden on muistettava korostaa perheille, että vanhemmilla on oikeus ja mahdollisuus pyytää keskusteluaikaa lapsen tai perheen asioissa, kun tarpeelliselta tuntuu. Ehdotettiin, että vasusta voisi olla kopio lapsen kotona. Vanhemmille voi olla korkea kynnys pyytää vasua päivähoitopaikasta nähtäväksi. Työntekijöiden kannattaa muistaa korostaa vanhemmille, että heillä on oikeus aina halutessaan saada lapsen vasu luettavaksi. Perhepäivähoidossa koettiin eduksi ryhmän pienuus, jolloin sovitut asiat tulevat esiin ja tavoitteet päivittyvät pikkuhiljaa. Päiväkodissa on usein eri aikuinen paikalla lasta hakiessa. Jonkun asian viestittäminen vanhemmalta oman ryhmän työntekijälle voi viedä aikaa. Päiväkodeissa on rohkaistu vanhempia, että kenelle tahansa henkilökunnasta voi jättää viestin. Tieto välitetään eteenpäin. Raatilaisilla on kokemuksia, että esimerkiksi isälle ei kerrota samoja asioita kuin äidille. Raatilaiset halusivat tietää, miksi vasu uudistettiin. Uusi vasu otettiin käyttöön vuonna Kuntaliitosten myötä haluttiin tehdä yksi yhteinen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Vasua haluttiin samalla kehittää ja uudista saadun palautteen perusteella. 4. Ajankohtaisia asioita päivähoidossa Asiakasraadin jäsenille ja asiakasraadin sähköpostiin ei ollut tullut asioita tai viestejä. Asiakaskysely Kunnallisessa päivähoidossa lähetetään vanhemmille sähköpostilla asiakaskysely, joka on avoinna Kyselyyn voi vastata myös päivähoidon nettisivuilla. Henkilökunnalle tehdään samansisältöinen kysely samanaikaisesti. Vanhemmat saavat palautteen kyselystä

5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (5) päiväkodin johtajalta ja henkilökunnalta. Jokaisen esimiesalueen palautteet käydään läpi myös yksiköissä henkilökunnan kanssa. Raatilaisia kiinnosti, vertaillaanko palautteita yksiköitten kesken. Kyselyistä tehdään raportit jokaiselle päiväkodin johtajalle omasta esimiesalueesta. Tämän lisäksi tulee yksi yhteinen raportti päivähoidon kokonaistilanteesta. Asiakaskyselyjä tehdään säännöllisesti kolme kertaa vuodessa. Jossakin kyselyssä voitaisiin kysellä, miten vanhemmat ovat kokeneet vasu-keskustelut. Raatilainen toivoi, että vanhemmille lähetettävissä viesteissä ja tiedotteissa käytettäisiin suomenkielisiä sanoja (ei esim. daisy). Päivähoidon palvelutakuu Päivähoidon palvelutakuusta on tehty selvitys. Palvelutakuu on voimassa tämän hetkisen tiedon ja lautakunnan päätöksen mukaan tämän vuoden loppuun. Palvelutakuuta on toivottu jatkettavan toistaiseksi. Lokakuun loppuun mennessä palvelutakuun piirissä on ollut 91 perhettä ja 110 lasta eri puolella kaupunkia. Tämä on tarkoittanut 110 päivähoitopaikan vapautumista hoitopaikkaa tarvitseville. Eniten perheet ovat käyttäneet palvelutakuuta äitiysloman ja hoitovapaan alkaessa. Ajanjaksot olleet 1-12 kk, eniten on ollut noin viiden kuukauden ja yli 12 kuukauden poissaoloja. Päiväkotien johtajilta ja perheiltä on tullut hyvää palautetta palvelutakuumahdollisuudesta ja sen käytöstä. Raatilaiset kysyivät, onko selvitetty, kuinka moni perhe olisi joka tapauksessa ottanut lapset pois hoidosta. Tällaista selvitystä ei ole tehty. Raatilaisilta kysyttiin mielipiteitä palvelutakuusta. Kerrottiin, jos asia olisi ajankohtainen, käytettäisiin palvelutakuuta. Jos palvelutakuuta ei olisi, niin ei ottaisi lasta pois päivähoidosta. Pelkona on, että voi menettää päivähoitopaikan äitiysloman aikana. Todettiin, että on kuitenkin tärkeää, että vanhemmalla lapsella olisi kerhopaikka palvelutakuun aikana. Raatilainen kertoi kokemuksesta, jossa hän ilmoitti luopuvansa päivähoitopaikasta, jos saa kerhopaikan. Kerhopaikka järjestyi kuulemma nopeasti. Seuraava asiakasraati on tiistaina klo Mannilan päiväkodissa, teemana yhteistyö vanhempien kanssa ja vanhempien osallisuus päivähoidossa. Raatilaisilta kysyttiin toiveita asian käsittelyyn. Raatilaiset olivat tyytyväisiä siihen, että päivähoidon henkilöstöstä on edustus eri päivähoitomuodoista. Raatilaiset halusivat kirjattavan muistioon, että kaupungin johdon pitää miettiä, säästetäänkö oikeasti lapsiperheiden palveluissa. Lapsissa säästäminen tulee yhteiskunnalle kaikkien kalleimmaksi. Kaupunginjohtajan julkistama säästölista kauhistutti raatilaisia.