Varhaiskasvatus Helsingissä

Transkriptio

1 Varhaiskasvatus Helsingissä Lasten varhaiskasvatus on hoitoa, kasvatusta ja opetusta, jotka nivoutuvat toisiinsa. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi, jolla on hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. 1

2 Sisällys Tavoitteena hyvin voiva, onnellinen lapsi 3 Lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisen vaihtoehdot 5 Kunnallinen päivähoito Lasten kotihoidon tuki ja Helsinki-lisä Yksityisen hoidon tuki ja Helsinki-lisä Varhaiskasvatuksen eri muodot 7 Päiväkotihoito Esiopetus Perhepäivähoito Leikkitoiminta Kerhotoiminta Palvelusetelillä tuetut kerhot Näin haetaan 9 Päivähoitomaksut 10 Ruokailu 11 Varhaiskasvatus 12 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Varhaiskasvatussuunnitelma Esiopetus Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset Erityinen tuki Varhaiskasvatuksen laatu 14 Laadun kehittäminen Asiakaspalaute Lisätietoja ja yhteysnumeroita 2

3 Tavoitteena hyvin voiva, onnellinen lapsi Lapsuus on alku, elämän pituisen tarinan ensimmäinen rivi. Jokaisella lapsella on oikeus saada hyvä alku elämälleen. Lapsi tarvitsee huolenpitoa, turvaa ja kannustusta. Hän tarvitsee rajat ja rohkaisua, tavoitteita ja onnistumisen kokemuksia. Hän tarvitsee rakkautta ja hyväksyntää sellaisena kuin hän on. Hän tarvitsee elämyksiä ja mahdollisuuden oppimiseen. Ja usein hän tarvitsee myös päivähoitopaikan tai perhe tarvitsee tukea lapsen hoitamiseen kotona! Helsinki järjestää lapsille varhaiskasvatuspalveluja kuten kunnallista päivähoitoa ja tukea yksityiseen tai kotona tapahtuvaan hoitoon ja erilaista avointa toi- 3

4 mintaa. Myös esiopetus kuuluu varhaiskasvatukseen. Ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta vastaa opetusvirasto. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen leikillä on keskeinen merkitys. Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksessa tarkoittaa sitä, että lapsen vanhemmat ja päivähoidon henkilöstö tietoisesti sitoutuvat yhdessä tukemaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksen arvot perustuvat lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen. Lähtökohtana ovat syrjintäkielto ja lasten tasa-arvoinen kohtelu, lapsen etu, lapsen oikeus elämään ja täysipainoiseen kehittymiseen ja lapsen mielipiteen huomioon ottaminen. 4

5 Lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisen vaihtoehdot Perhe voi valita lapselle kunnallisen päivähoidon, kerhotoiminnan, kotihoidon tuen alle 3-vuotiaalle tai yksityisen hoidon tuen alle 6-vuotiaalle. Valtakunnallisten tukien lisäksi niihin maksetaan Helsinki-lisää. Kunnallinen päivähoito Päivähoitoa järjestetään päiväkodeissa, perhepäivähoidossa sekä kerhotoimintana. Kaupungin tehtävänä on lisäksi tukea, ohjata ja valvoa yksityistä lasten päivähoitoa. Vanhemmilla on mahdollisuus hakea lapselle päivähoitopaikkaa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden päättymisestä lähtien siihen saakka, kunnes lapsi siirtyy kouluun. 5

6 Lasten kotihoidon tuki ja Helsinki-lisä Lasten kotihoidon tukea maksetaan perheelle, jossa on alle 3-vuotias lapsi. Tuen saamiseen ja sen suuruuteen vaikuttavat lapsen ikä, sisarusten lukumäärä ja lisäosan saamiseen perheen tulot. Jos vanhemmat valitsevat kotihoidon tuen, lapsella ei saa olla kunnallista päivähoitopaikkaa eikä paikkaa sellaisessa yksityisessä päiväkodissa, jonka kanssa kaupunki on tehnyt ostopalvelusopimuksen. Valtakunnallinen lasten kotihoidon tuki ja Helsinki-lisä haetaan Kansaneläkelaitokselta. Yksityisen hoidon tuki ja Helsinki-lisä Kunnallisen päivähoidon sijaan perheet voivat valita lapselleen yksityisen päivähoidon. Yksityisen päivähoidon muotoja ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito ja perheen palkkaama yksityinen hoitaja. Yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa jokaisesta lapsesta vanhempainrahan päättymisestä siihen asti, kunnes lapsi siirtyy kouluun. Kaupunki valvoo yksityistä päivähoitoa. Valtakunnallinen yksityisen hoidon tuki ja Helsinki-lisä haetaan Kansaneläkelaitokselta. 6

7 Päiväkotihoito Varhaiskasvatuksen eri muodot Helsingissä on lähes 300 kunnallista päiväkotia. Päiväkodit ovat yleensä auki kello 6.15 ja välisenä aikana. Vanhemmat sopivat henkilökunnan kanssa lapsen hoitopäivän pituuden. Lapsi voi olla päivähoidossa enintään kymmenen tuntia päivässä. Osapäiväryhmissä lapset ovat 4 5 tuntia aamu- tai iltapäivällä. Iltaisin tai koko vuorokauden ja koko viikon auki olevia päiväkoteja on lapsille, jotka vanhempien työn tai opiskelun vuoksi tarvitsevat vuorohoitoa. Yksityisten päiväkotien toiminnasta on lisätietoa niiden omilla verkkosivuilla. 7

8 Esiopetus Jokaisella lapsella on oikeus maksuttomaan esiopetukseen vuotta ennen perusopetuksen alkamista. Esiopetuksessa olevalla lapsella on oikeus myös päivähoitoon. Esiopetus vahvistaa lapsen oppimisvalmiuksia. Esiopetusta annetaan neljä tuntia päivässä koulujen toiminta-aikoina ja loma-ajat ovat samat kuin kouluissa. Helsingissä suomenkielistä esiopetusta järjestetään päiväkodeissa. Ruotsinkielistä esiopetusta järjestetään opetustoimen järjestämänä sekä kouluissa että päiväkodeissa. Perhepäivähoito Kunnallisen perhepäivähoidon eri muotoja ovat perhepäivähoito hoitajan kotona, kolmiperhehoito lasten omissa kodeissa ja ryhmäperhepäivähoito kaupungin tiloissa. Samoja hoitomuotoja voivat järjestää myös perheet tai yksityisyrittäjä yksityisen hoidon tuella (katso s. 6). Perhepäivähoitajan hoitoryhmässä voi olla enintään neljä alle kouluikäistä lasta ja viidentenä osapäivähoidossa seuraavana vuonna koulunsa aloittava lapsi tai koululainen. Vanhempien kodeissa tapahtuvan kolmiperhehoidon hoitorenkaan muodostaa 2 4 perhettä ja lapsia hoitaa kunnallinen tai yksityinen kolmiperhepäivähoitaja. Ryhmäperhepäivähoitoa järjestetään kaupungin tai yksityisyrittäjän osoittamissa tiloissa, joissa työskentelee kaksi tai kolme ryhmäperhepäivähoitajaa ja lapsia on hoidossa Lapsen hoitoajasta ja varahoidosta sovitaan ennen päivähoidon alkamista perhepäivähoidon ohjaajan kanssa. Varahoitoa järjestetään varahoitokodissa, ryhmäperhepäiväkodissa, päiväkodissa tai toisen hoitajan kotona. 8

9 Leikkitoiminta Leikkipuistoissa lapset ja varhaisnuoret voivat osallistua ulko- ja sisätoimintaan maanantaista perjantaihin. Ohjelmassa on ohjattua yhdessäoloa, vapaata leikkiä ja toimintaa. Koululaisilla on myös mahdollisuus osallistua toimintaan, joka sisältää maksullisen välipalan. Leikkipuistotoiminta on maksutonta eikä edellytä ilmoittautumista. Puiston henkilökunnalla on valvontavastuu. Lapsella, joka ei pärjää leikkipuistossa yksin, on oltava oma hoitaja mukana. Tarkemmat tiedot aukioloista ja viikko-ohjelmista saa leikkipuistoista ja osoitteesta Kerhotoimintaa kotona oleville lapsille Joissakin leikkipuistoissa ja päiväkodeissa järjestetään kerhotoimintaa pari-kolme tuntia 2 3 päivänä viikossa. Toiminta on maksutonta kokeiluluonteisesti saakka. Palvelusetelillä tuetut kerhot Palvelusetelillä tuettu kerhotoiminta on yksityisten palveluntuottajien järjestämää kerhotoimintaa, jota kaupunki valvoo. Toiminta tarjoaa vaihtoehdon kunnalliselle päivähoidolle ja kerhotoiminnalle sekä yksityisen hoidon tuelle. Toiminta on kokeiluluonteista ja päättyy Näin haetaan Hakemus kunnalliseen päivähoitoon on jätettävä yleensä viimeistään neljä kuukautta ennen kuin päivähoitoa tarvitaan. Sähköistä hakemista varten internetissä rekisteröidytään pankkitunnuksilla asiointikansioon. Lapsella tulee olla suomalainen henkilö- 9

10 tunnus. Hakemus voidaan myös jättää päiväkotiin tai perhepäivähoidon ohjaajalle. Päiväkotihoidosta ja kerhotoiminnasta päättää päiväkodin johtaja ja perhepäivähoidosta perhepäivähoidon ohjaaja. Yksityiseen päiväkotiin haetaan ottamalla yhteys suoraan asianomaiseen yksikköön. Maksuttomaan esiopetukseen ja koululaisten kerhotoimintaan haetaan samaan aikaan kuin ensimmäiselle luokalle menevät ilmoittautuvat kouluun. Hakumenettelystä ilmoitetaan sanomalehdissä vuosittain helmikuussa ja sosiaaliviraston verkkosivuilla. Alle kouluikäisten kerhotoimintaan voi hakea koko vuoden ajan. Hakemuslomakkeita ja hakemiseen liittyviä ohjeita sekä tietoja palveluista, maksuista, lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta saa päiväkodeista, perhepäivähoidon ohjaajilta, S-infosta puh. (09) ja sosiaaliviraston verkkosivuilta www. hel.fi/sosv Päivähoitomaksut Kunnan perimät päivähoitomaksut on säädetty laissa. Kuukausimaksu lasketaan prosenttiosuutena perheen tuloista ja maksuun vaikuttaa myös perheen koko, hoitopäivän pituus ja säännölliset vapaapäivät. Vuonna 2011 korkein maksu on 254 euroa kuukaudessa. Maksu peritään enintään 11 kalenterikuukaudelta toimintavuoden aikana. Yksityiset päiväkodit määrittelevät itse päivähoitomaksunsa, josta osa maksetaan yksityisen hoidon tuella. 10

11 Ruokailu Päivähoidossa ohjataan lasten ruoka- ja ruokailutottumuksia ja ruokailutilanteet ovat osa lasten hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Aamupala, lounas ja välipala kattavat 2/3 kokopäivähoidossa olevan lapsen energiantarpeesta. Osapäivähoidossa tarjotaan lounas ja iltahoidossa lisäksi päivällinen ja tarvittaessa iltapala. Ruokalista toistuu kuuden viikon jaksoissa. Erityisruokavalioita toteutetaan lähinnä terveydellisistä syistä. Ruokalistat ovat sosiaaliviraston verkkosivuilla 11

12 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Lasten varhaiskasvatus on hoitoa, kasvatusta ja opetusta, jotka nivoutuvat toisiinsa. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi, jolla on hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Lapsi nauttii yhdessäolosta toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Lapsi tutkii, kokee taiteellisia elämyksiä ja ilmaisee itseään. Hän oppii ja kokee onnistumisen iloa. Liikunnalla, leikillä, kielellä ja saduilla on erityinen merkitys lapselle. Päivähoito tarjoaa lapselle kasvuympäristön, joka innostaa kokeilemaan, oppimaan ja ilmaisemaan itseään. Henkilökunta keskustelee päivittäin vanhempien kanssa kaikista lasta koskevista asioista. Lasten ja heidän vanhempiensa toiveet ja näkemykset otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Varhaiskasvatussuunnitelma Helsingin päivähoidossa noudatetaan vuonna 2011 uudistettua kuntakohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka on laadittu varhaiskasvatuksen valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Toimipisteiden omat varhaiskasvatussuunnitelmat ohjaavat yksikön varhaiskasvatusta. Lisäksi jokaiselle lapselle laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien ja mahdollisuuksien mukaan lapsen kanssa. Lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista ja sisältöä arvioidaan ja tarkistetaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. 12

13 Esiopetus Esiopetus edistää ja tukee lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä auttaa lasta siirtymään joustavasti esiopetuksesta kouluun. Päiväkotien esiopetussuunnitelmat ovat osa varhaiskasvatussuunnitelmaa. Sosiaali- ja opetustoimella on yhdessä laadittu esiopetuksen opetussuunnitelma ja esiopetus toteutetaan yhteistyössä asuinalueen koulun kanssa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset Kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Päivähoito tukee tätä kasvua yhdessä lapsen vanhempien kanssa. Varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä ja lapsen sosiaalisia kontakteja tuetaan. Erityinen tuki Erityinen tuki järjestetään päivähoidossa lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Varhaiskasvatussuunnitelmaan ja lapsen esiopetuksen suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitsemat erityisen tuen toimenpiteet. Suunnitelma tehdään yhteistyössä vanhempien ja erityisasiantuntijoiden sekä tarvittaessa koulun kanssa. Suunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti. 13

14 Varhaiskasvatuksen laatu Laadun kehittäminen Varhaiskasvatuksen arvioinnin ja kehittämisen perustana ovat Helsingin kaupungin sosiaaliviraston strategiset tavoitteet sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen linjaukset ja suunnitelmat. Niissä kuvaillaan millaista hyvä varhaiskasvatus on. Varhaiskasvatuksen arviointiin osallistuvat henkilöstön lisäksi vanhemmat, lapset ja eri yhteistyötahot. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan, tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja nostetaan esiin kehittämistarpeita. Säännöllinen dokumentointi on osa laadunhallintaa ja se mahdollistaa pitkäjänteisen seurannan ja arvioinnin. Asiakaspalaute Vanhempien ja päivähoitohenkilöstön päivittäiset yhteydet ovat luontevin tapa antaa palautetta molemmin puolin. Päivähoidossa aloittaneiden lasten perheiltä pyydetään palautetta hakemisesta ja hoitopaikkaan tutustumisesta. Lisäksi lasten vanhemmille tehdään säännöllisesti kirjallisia kyselyjä. Tulosten avulla päivähoidon laatua kehitetään entistä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Palautetta voi antaa myös sosiaaliviraston verkkosivujen palautepostiin. 14

15 Lisätietoja ja yhteysnumeroita Sosiaaliviraston suomenkielisen varhaiskasvatuksen verkkosivut Opetusviraston ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen verkkosivut Mannerheimin Lastensuojeluliitto vaihde lastenhoitopalvelu puh Väestöliiton lastenhoitopalvelu puh

16 Jokaisella lapsella on oikeus saada hyvä alku elämälleen. 16 PL 7000, Helsingin kaupunki puh. (09) Valokuvat: Tuija Linkola ja kuvatoimisto Kuvaario Oy / Kimmo von Lüders ja Krista Keltanen. Ulkoasu: Helena Kajander. Painotyö: Star Offset Oy, 2011.