KONTIOLAHDEN KUNTA 1 JAAMANKANKAAN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 27.9.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. MISSÄ JA MITÄ ON SUUNNITTEILLA? Ranta-asemakaavan tavoitteena on tutkia ja osoittaa UPM-Kymmene Oyj:n ja yksityisen henkilön Höytiäisen ranta-alueella omistamien tilojen rakennusoikeus sekä osoittaa rakennuspaikkoja loma-asumiseen ja pysyvään asutukseen. Kaava-alue sijoittuu Höytiäisen etelärannalle Jaamankaankaan alueelle. Kaava-alueen pinta-ala on noin 85 hehtaaria ja 3,7 km rantaviivaa. Kuva 1: Kaava-alueen sijainti MIHIN SUUNNITTELULLA PYRITÄÄN? Ranta-asemakaavalla pyritään: - osoittamaan houkuttelevia rakennuspaikkoja rakentamiseen hyvin soveltuville alueille - turvaamaan riittävien yleisten virkistysalueiden säilyminen
2 - turvaamaan pohjaveden laatu ja muut mahdolliset luontoarvot - sijoittamaan rakentaminen siten, että alue voidaan yhdistää kunnallistekniikan piiriin - huomioimaan mahdolliset prosessin aikana ilmenevät muut osallisten tarpeet MITEN VAIKUTUKSIA ARVIOIDAAN? Odotettavissa olevien vaikutusten esiintyminen ja arviointi tapahtuu asiantuntijoiden, viranomaisten, maanomistajien, asukkaiden ja suunnittelijoiden kanssa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Lähtökohtana ovat aiemmat suunnitelmat ja selvitykset, kartat, ilmakuvat sekä paikan päällä tehdyt havainnot. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavan mukaista tilannetta nykytilanteeseen ja asetettuihin tavoitteisiin. MITÄ VAIKUTUKSIA ARVIOIDAAN? Alueelle osoitettavalla rakentamisella on monenlaisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön, kaupunkirakenteeseen ja liikenteeseen. Arviointi kohde Yhdyskuntarakenne Ympäristö Ihmiset Näkökohta - alueen asema ja liittyminen yhdyskuntarakenteeseen - liikenneverkko (ajoneuvo- ja kevytliikenne) - olevien rakenteiden hyödyntäminen - tekninen huolto - palvelut ja asuminen - virkistys ja reitistöt - maanomistus - kasvillisuus - eläimistö - maisemakuva - vesistö - rakennettu ympäristö - melu ja päästöt - erityispiirteet ja kohteet - elinolot ja viihtyisyys - turvallisuus KETKÄ OVAT OSALLISET JA SIDOSRYHMÄT? Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Maanomistajat, asukkaat: o asukkaat o rajanaapurit ja muut lähiseudun asukkaat o yritykset Viranomaiset: o Pohjois-Karjalan maakuntaliitto o Pohjois-Karjalan ELY-keskus o Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne)
o o Museovirasto Pohjois-Karjalan prikaati 3 Kontiolahden kunnan eri hallintokunnat Muut yhteisöt: o Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Muut tarpeen mukaan OHJAAVAT SUUNNITELMAT Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa (Valtioneuvoston vahvistama 20.12.2007) alueelle kohdistuu maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla erityistä ulkoilun ohjaustarvetta aluemerkintä (MU). Kaava-alue on kokonaisuudessaan pohjavesialueella, arvokas harjutai moreenialuetta (ge-1)ja ranta-alue on osoitettu rantojenkäytön kehittämisen kohdealueeksi(rk). Alue on Joensuun kaupunkiseutu kehittämismerkinnän(kk-2) alueella. Yleiskaava Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla erityistä ulkoilun ohjaustarvetta (MU) ja M-alueeksi. Alue on geomorfologisesti arvokas harjualue (geo/har-2, valtakunnallisesti arvokas). Ranta-alue on normaalin mitoituksen rantarakentamisaluetta. Alueelle kohdistuvat lisäksi
4 vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (pv-1) sekä suunnittelutarvealue. Kaava-alue rajautuu länsipuolella Marjala-Onttola-Puntarkosken osayleiskaavaan. Ote yleiskaavaehdotuksesta, suunnittelualueet on rajattu punaisella. Yleiskaavassa on annettu kaikkia rantoja koskeva suunnittelumääräys: Rakennettaessa rantavyöhykkeelle on alimman rakentamiskorkeuden osalta noudatettava ympäristöhallinnon määrittämiä vesistökohtaisia alimpia rakentamiskorkeuksia. Ne perustuvat kerran 100 vuodessa toistuvaan tulvaveden korkeuteen (HW 1/100) lisättynä vesistön ominaispiirteistä johdetulla aaltoiluvaralla. Yleiskaavassa on annettu ranta-alueiden yksityiskohtaista maankäytön suunnittelua ohjaavat mitoitusvyöhykkeet. Kaikkia rantojen mitoitusvyöhykkeitä koskeva suunnittelumääräykset: Mitoitusvyöhykkeet ohjaavat ranta-alueiden yksityiskohtaista maankäytön suunnittelua mitoituksen osalta. Ne eivät ohjaa rakentamista kaavoittamattomille ranta-alueille eivätkä MRL 50 :n tarkoittaman asemakaavan laatimista. Yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa osoitettavaa rakentamisen määrää on arvioitava selvittämällä tarkemmin mm. rakennettavuuteen ja ympäristöarvoihin liittyvät paikalliset olosuhteet erityisesti kahden mitoitusvyöhykkeen vaihettumiskohdassa. Ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota: luonnonympäristön kestävään käyttöön ja vesistön fysikaaliseen, kemialliseen ja ekologiseen tilaan vesihuollon järjestämiseen ja rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet rakentamisesta vapaiksi yleiseen virkistykseen ja vesille pääsyyn. Suurvesistöalueilla tulee muunnetusta rantaviivan pituudesta jättää vapaaksi 60 %, paitsi rantakylien (atr) ja rantojenkäytön solmukohtien (rac) vaikutuspiirissä 50 %. Pienillä ja keskisuurilla vesistöillä vapaan rannan osuus on oltava suurempi vesistön
5 ominaispiirteiden ja muiden paikallisten tekijöiden mukaisesti. Suurvesistöksi luetaan järvi, jonka pinta-ala on suurempi kuin 50 km2 sekä Pielisjoki. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa on huolehdittava riittävästä yleiseen virkistykseen soveltuvien alueiden määrästä rannalla. Näiden alueiden on muodostettava käytön kannalta riittävän laajoja kokonaisuuksia. Yleiskaavassa alueita koskevat seuraavat merkinnät: MU maa- ja metsätalousvaltainen alue jolla erityistä ulkoilun ohjaustarvetta geo/har-2, (valtakunnallisesti arvokas) geomorfologisesti arvokas harjualue pv-1 vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue
6 MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA? MITEN SUUNNITTELUSTA TIEDOTETAAN? SUUNNIT- TELUVAIHEET ALKUVUOSI 2012. 1. Kaavaprosessin käynnistäminen TYÖSTÄMINEN KÄSITTELY OSALLISTUMI- NEN Osallistumis- ja Aloitusvaiheen Neuvotteluja arviointisuunnitelma, viranomaisneu- alueen toimijoiselvitykset perusvottelden kanssa. ja (17.1.2012) lähtötiedot sekä yleiset tavoitteet TIEDOTTAMINEN KEVÄT-SYKSY 2012 2. Luonnos- ja lausuntovaihe LOPPUVUOSI 2012 3. Ehdotusvaihe ALKUVUOSI 2013 4. Hyväksymisvaihe Luonnoksen laadinta ja vaikutusten arviointi Luonnoksen asettaminen nähtäville Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen työstetään kaavaehdotus Muistutukset ja lausunnot tutkitaan. Kaavaehdotusta korjataan tarvittaessa - ympäristölautakunta hyväksyy luonnoksen - Viranomaisneuvottelu - ympäristölautakunta hyväksyy luonnoksen vastineet ja ehdotuksen Kaavan hyväksyminen (KH ja KV) - Luonnos ja OAS nähtävillä - Mielipiteen esittäminen kirjallisesti - lausunnot - Ehdotus nähtävillä - Lausunnot - Mahdolliset muistutukset kirjallisesti. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta mielipiteiden esittämiseen ilmoitetaan kuten kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Ilmoitetaan samoin kuin luonnosvaiheessa Kaavan hyväksymispäätöksen laillisuudesta voi valittaa Kuopion hallintooikeuteen Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisessa tiedotus-lehdessä. Yleiskaavan vaiheista ja niihin liittyvistä tilaisuuksista kuulutetaan Kontiolahden kunnan virallisessa ilmoituslehdessä. Kaavaluonnos on nähtävillä vähintään 14 vuorokautta ja kaavaehdotus on nähtävillä 30 vuorokautta. MISTÄ SAA TIETOA? Kontiolahden kunta Tekninen toimisto Matti Moisala kaavoitusjohtaja, puh. 013 734 5303 Keskuskatu 8 matti.moisala@kontiolahti.fi 81100 Kontiolahti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PL 1199 (Microkatu 1) Timo Leskinen DI, puh. 040 508 9680 70211 Kuopio timo.leskinen@fcg.fi