LIITE 5 1 (13) HUMPPILAN KUNTA VALTATEIDEN 2 JA 9 RISTEYSALUEEN OSAYLEISKAAVA Liikenteellinen tarkastelu AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, Toimipaikkakohtaiset yhteystiedot internet-sivuiltamme osoitteesta www.airix.fi. LIITE_5_Liikenteelliset vaikutukset 21 4 2008
LIITE 5 2 (13) HUMPPILAN KUNTA VALTATEIDEN 2 JA 9 RISTEYSALUEEN OSAYLEISKAAVA 1 YLEISTÄ 3 2 NYKYTILANNE 4 2.1 Ajoneuvoliikenne 4 2.1.2 Liikenneverkko ja nykyiset liikennemäärät 4 2.1.3 Liittymät ja liittymätiheys 5 2.1.4 Rakenteilla tai tiedossa olevat muutokset nykyiseen tieverkkoon 5 2.1.5 Uudet tieyhteydet 5 2.2 Liikenneturvallisuus 6 2.1.1 Tievalaistus 6 2.3 Kevyt liikenne 6 2.1.2 Kevyen liikenteen nykyverkko 6 2.1.3 Kevyen liikenteen yhteyspuutteet 7 2.2 Joukkoliikenne 7 2.4.1 Nykyiset pysäkit ja reitit 7 2.5 Erikoiskuljetusreitit 8 3 SUUNNITELTU MAANKÄYTTÖ 8 3.1 Uuden alueen liikennetuotos 9 3.1.1 Lentokentän ja matkakeskuksen alue 9 3.2 Liikennemäärän kasvun vaikutukset 9 4 UUSI ERITASOLIITTYMÄ JA TASOLIITTYMÄ 10 4.1 Yleistä 10 4.1.1 Merkittävät päätiet kaavoitettavalla alueella 10 4.1.2 Valtateiden 2 ja 9 nykyinen eritasoliittymä 10 4.1.3 Tiehallinnon toimenpiteet valtatielle 2 10 4.1.4 Maankäyttöliittymän kustannusvastuu 10 4.2 Uuden eritasoliittymän sijainti 10 4.2.1 Vaihtoehto 0 11 4.2.2 Vaihtoehto 1 11 4.2.3 Vaihtoehto 2 11 4.3 Valtatien 2 suljettavat liittymät 11 4.4 Eri vaihtoehtojen vaikutukset 12 4.4.1 Ve 0 12 4.4.2 Ve 1 12 4.4.3 Ve 2 12 5 UUDEN ALUEEN VAIKUTUS NYKYISIIN KAUPALLISIIN ALUEISIIN 12
LIITE 5 3 (13) 1 YLEISTÄ Kaavoitettava alue, johon tämä tieverkkosuunnitelma liittyy, sijaitsee Humppilassa valtatien 2 (Helsinki Pori) koillis- ja lounaispuolella ja valtatien 9 (Tampere Turku) kaakkoispuolella. Alue liittyy Humppilan kunnan lasitehtaan yritysalueeseen. Alueen pinta-ala on noin 55 ha, josta kunta omistaa pääosan. Alue on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualue (alueen rajat kartassa vihreällä). Kaavoitettava alue on tällä hetkellä maatalouskäytössä. Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa palvelualueen rakentaminen alueelle sekä alueen kytkeminen jo olemassa olevaan valtatien 2 varressa sijaitsevaan ostosalueeseen, vahvistaen siten nykyisen maankäytön kokonaisuutta. Työn aikana Forssan seudun kehittämiskeskus Oy ja Humppilan kunta päättivät käynnistää selvitystyön Forssan seudulle sijoitettavasta lentokentästä. Lentokentälle määriteltiin kolme vaihtoehtoista sijaintipaikkaa, joista parhaaksi sijaintipaikaksi osoittautui Humppilan vaihtoehto. Humppilan vaihtoehto sijaitsee valtatien 2 itäpuolella, Turku-Tampere radan läheisyydessä. Varsinainen lentokenttä on kaavoitettavalta alueelta noin viiden kilometrin päässä. Lentokentän sijainti on esitetty kuvassa 2. Humppilan kunnassa on suunnitteilla uudenlainen matkakeskus johon yhdistetään lento-, rautatie- ja maantieliikennepalvelut. Matkakeskus sijoittuu uuden lentoaseman yhteyteen. Tässä tieverkkosuunnitelmassa tarkastellaan hieman kaavoitettava kohdetta laajempaa aluetta, valtatien 2 tieosaa 27 ja siihen liittyvää tieverkkoa. Tieosan 27 alkupiste on maanteiden 2814 ja 13573 tasoliittymien kohdalla ja se päättyy valtateiden 2 ja 9 eritasoliittymään. Lentokentän yhteyksiä ei tässä
LIITE 5 4 (13) työssä tarkastella, mutta lentokentän ja siihen liittyvän maankäytön vaikutuksia huomioidaan sillä tasolla, kun se tässä suunnitteluvaiheessa on mahdollista. Kuva 2. Ote Forssan seudun lentokenttä esisuunnitelmasta, (Sito Tampere Oy, 8.2.2008) Kuvaan on lisätty lentokenttä-alueen alustavaa sijaintia kuvaava punainen ovaali. Koko alue ei näy kuvassa. 2 NYKYTILANNE 2.1 AJONEUVOLIIKENNE 2.1.2 Liikenneverkko ja nykyiset liikennemäärät Tarkastelualueen pääyhteydet muodostuvat alueen halkaisevasta luoteesta kaakkoon kulkevalla valtatiestä 2 ja lounaasta koilliseen kulkevasta valtatiestä 9. Valtatie 2 on valtakunnallisesti merkittävä valtatie, jonka nopeustasotavoite on 100 km/h. Humppilan taajaman kohdalla nopeustasotavoite on meluntorjuntatavoitteista johtuen 80 km/h. Valtatien 2 keskivuorokausiliikenne vaihtelee tarkastelualueella välillä 6150 6900 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus on noin 15,1 %. Valtatien 9 keskivuorokausiliikenne on 4000 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus on 10,8 %. Muilla tarkastelualueen teillä liikennemäärät ovat huomattavasti alhaisempia, noin 150-2000 ajoneuvoa/vrk. Valtatien 2 eteläpuolella on rinnakkaisreitti nykyiseltä eritasoliittymältä Humppilan taajamaan, joka muodostuu yksityistiestä, Kauppilantiestä ja maantiestä 2813 (Koivistontie), Humppilan taajamaan on kaksi sisääntuloreittiä, maantie 2813 (Koivistontie), joka on luonteeltaan katumainen sekä maantie 2814 (Humppilantie), joka on suorempi reitti valtatieltä 2 Humppilan taajamaan. Tarkastelualueelta on maantieyhteydet Loimaalle, Jokioisiin ja Matkuun sekä Myllynkulmalle. Nämä yhteydet palvelevat paikallisliikennettä. Tarkastelualueella ei ole seututietasoisia yhteyksiä. Kuvassa 3 on esitetty suunnittelualueen tieverkko ja maanteiden liikennemäärät.
LIITE 5 5 (13) Kuva 3. Nykyinen tieverkko ja liikennemäärät. 2.1.3 Liittymät ja liittymätiheys Valtatien 2 suunnitteluosuudella (pituus 3791 metriä) on yhteensä 25 liittymää (1 eritasoliittymä, 4 maanteiden liittymää ja 20 yksityis- ja yksityisteihin rinnastettavaa liittymää). Tieosuuden keskimääräinen liittymätiheys on näin ollen 6,6 kpl/km. Liittymistä 14 kappaletta on valtatien 2 oikealla ja 11 kappaletta vasemmalla puolella. Lasitehtaan alueen liittymät on kanavoitu ja porrastettu. Maanteiden 2813 ja 2814 liittymät on kanavoitu. 2.1.4 Rakenteilla tai tiedossa olevat muutokset nykyiseen tieverkkoon Valtatielle 2 on tulossa pikavuoropysäkki maantien 2813 liittymän läheisyyteen. 2.1.5 Uudet tieyhteydet Kaavoitettavalle alueelle tarvitaan katuverkko, joka kytkeytyy nykyiseen maankäyttöön. Uuden matkakeskuksen yhteydet ja tarvittava katuverkko on tarpeen suunnitella omana kokonaisuutenaan. Alueelle nykyisin johtavat tiet eivät omaa riittävää palvelutasoa kasvavan liikenteen vaatimuksille.
LIITE 5 6 (13) 2.2 LIIKENNETURVALLISUUS Valtatiellä 2, osuudella maantie 2814 liittymä valtatie 9, tapahtui vuosina 2002 2007 yhteensä 30 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Kaavoitettavalla alueella näistä onnettomuuksista tapahtui 12 kappaletta. Viisi onnettomuutta johti henkilövahinkoihin. Henkilövahinkoon johtaneista liikenneonnettomuuksista tapahtui kaavoitettavalla alueella kaksi kappaletta. Onnettomuudet olivat tyypiltään peräänajo ja risteämisonnettomuus. Maantiellä 2813 (Koivistontie) tapahtui yhteensä 5 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta vuosien 2002 2007 aikana välillä liittymien maantie 13552 liittymä (Huikajantie) valtatie 2. Näistä onnettomuuksista kaksi kappaletta johti henkilövahinkoihin. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tyypit olivat jalankulkijaonnettomuus ja esteeseen törmäys ajoradalla. Vuosina 2002 2007 maantiellä 2814 (Humppilantie) ei ole tapahtunut yhtään poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Alueen liikenneturvallisuustilanne on tyypillinen valtateille, jossa on runsaasti maankäyttöliittymiä. Lisäksi alueen onnettomuusmääriin vaikuttaa valtatien 2 ja Lasitehtaan alueen vilkas liittymä. 2.1.1 Tievalaistus Tarkastelualueella on valaistu seuraavat alueet: Valtatiellä 2 o Maantien 2814 (Humppilantie) liittymästä 285 metriä Poriin päin o Lasitehtaan liittymäalue o Vt 2 ja vt 9 risteysalue Maantie2813 (Koivistontie) Maantie 2814 (Humppilantie) Maantie13549 (Humppilantie) 2.3 KEVYT LIIKENNE 2.1.2 Kevyen liikenteen nykyverkko Valtatiellä 2 on suunnittelualueella erillistä kevyen liikenteen väylää valtatien vasemmalla puolella Humppilan taajamasta Poriin päin katsottuna 116 metriä ja oikealla puolella 45 metriä. Maantien 2814 (Humppilantie) erillinen kevyen liikenteen väylä ulottuu aina valtatien 2 liittymään saakka kulkien lähes koko matkan sen oikealla puolella. Väylän pituus on 773 metriä. Maantien 2813 (Koivistontie) tieosuuksilla 3 ja 4 kulkee sekä erillistä, että korotettua kevyen liikenteen väylää päättyen 130 metrin etäisyydelle valtatien 2 liittymään nähden. Kyseisen tieosuuden oikean puolen kevyen liikenteen väylän kokonaispituus on 1571 ja vasemman puolen 1631 metriä. Maantien 13549 (Humppilantie) kevyen liikenteen väylä on sekä erillistä, että korotettua väylää (kokonaispituus 1762 metriä) ja se päättyy Värrin kiertoliittymään. Tieosuuden oikean puoleisen väylän yhteispituus on 1340 ja vasemman puolen 422 metriä. Kuvassa 4 on esitetty kevyen liikenteen nykyverkko.
LIITE 5 7 (13) Kuva 4. Kevyen liikenteen nykyverkko. 2.1.3 Kevyen liikenteen yhteyspuutteet Yleiskaavoitettavalle alueelle on kevyen liikenteen yhteys valtatien 2 rinnakkaistietä pitkin. Reitti ei ole erillinen kevyen liikenteen väylä. Valtatien pohjoispuolella ei ole rinnakkaistietä, joka toimisi luontevana kevyen liikenteen väylänä. Kevyen liikenteen yhteystarpeet tarkentuvat maankäytön kehittymisen myötä. Lasitehtaan alueelta kaavoitettavalle alueelle rakennettava katuyhteys tulee varustaa kevyen liikenteen väylällä. Kevyt liikenne tarvitsee myös toisen eritason Humppilan taajaman puolelta kehitettävälle alueelle. Luontevin yhteys on uuden eritasoliittymän kautta. Uuden lentokentän ja matkakeskuksen kevyen liikenteen yhteystarpeet huomioidaan sen alueen jatkosuunnittelussa. 2.2 JOUKKOLIIKENNE 2.4.1 Nykyiset pysäkit ja reitit Suunnittelualueella on viisi bussipysäkkiä, joista yksi on pikavuoroliikenteen pysäkki. Humppilassa on hyvä vuorotarjonta, sillä Humppilan läpi kulkeva valtatie 2 tarjoaa mm. Helsinki-Pori ja Helsinki- Rauma linjojen vuorot sekä osa Helsinki-Vaasa liikenteestä. Valtatiellä 9 on tarjolla Tampere-Turku välillä liikkuvat vuorot. Matkakeskuksen valmistuttua osa joukkoliikenteen vuoroista muuttuu kulkemaan matkakeskuksen kautta.
LIITE 5 8 (13) 2.5 ERIKOISKULJETUSREITIT Valtatie 2 on tarkastelualueen kohdalla erikoiskuljetusten runkoreitti. 3 SUUNNITELTU MAANKÄYTTÖ Alueelle suunniteltua maankäyttöä on kuvattu tarkemmin osayleiskaavaselostuksessa. Kuvassa 5 on esitetty alueelle luonnosvaiheessa suunniteltu maankäyttö. Kuva 5. Osayleiskaavaluonnoksessa suunniteltu maankäyttö. Valtatien läheisyyteen on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueet P sekä työpaikka-alueet TP Kauempana valtatiestä on teollisuusalueet TY, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Palveluiden ja hallinnon alueet (P) pinta-ala on 7.77 ha, Työpaikka-alueen (TP) pinta-ala on 18.93 ha ja Teollisuusalueen (TY) 11,06 ha. Tehokkuusluvulla 0,4 rakennusoikeutta on alustavasti taulukon 1 mukaisesti.
LIITE 5 9 (13) Taulukko 1. Alustavat rakennusoikeusmäärät. Alue m 2 Kaupallisessa käytössä hyödynnettäviä neliöitä % Kaupallisessa käytössä hyödynnettäviä neliöitä P 31000 m 2 100 % 31000 m 2 0 m 2 TP 75 800 m 2 25 % 19000 m 2 56800 TY 44200 m 2 0 % 0 m 2 44200 m 2 Yhteensä 50000 m 2 101000 m 2 Muut työpaikka- ja teollisuusalueet, neliöitä 3.1 UUDEN ALUEEN LIIKENNETUOTOS Kaavoitetun alueen rakennuttua, sen liikennetuotos on arviolta noin 4000 ajoneuvoa talvivuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 5,5 %. Arvio on alustava, sillä yksityiskohtaisemmasta maankäytöstä ei ole tarkkaa tietoa. Liikennemääräarvio tarkentuu asemakaavoituksen tai toteutuksen yhteydessä. Kaupallisella alueella on noin 2000 ajoneuvoa talvivuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus tästä on noin 3,75 %. Muulla työpaikka-alueella liikennetuotosta arvioidessa ajatuksena on ollut, että alueesta noin yksi kolmasosa olisi logistiikka-aluetta. Koko alueen liikennetuotos on noin 2250 ajoneuvoa talvivuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus tästä on noin 6,9 %. 3.1.1 Lentokentän ja matkakeskuksen alue Etelä-Suomen lentokenttä Forssan seudulle selvityksessä todettiin, että lentokentän yhteyteen on tarpeen luoda kauppa- tai elämyskeskus, joka nostaa lentokenttähankkeen kannattavuutta ja alueen vetovoimaisuutta. Nykyinen valtatie 2 varressa oleva kaupallinen alue on osa tätä aluetta, samoin nyt kaavoitettava alue. Lisäksi uusia alueita on osoitettu vt 2 pohjoispuolelle radan molemmin puolin. Alueelle tulisi todennäköisesti sijoittumaan kaupallisia palveluja ja työpaikka-alueita, mutta niiden laajuutta ja tarkempaa sijaintia tai toteuttamisjärjestystä ei ole vielä määritelty. Lentokenttään tukeutuvien kaupallisten ja yritystoimintaan tarkoitettujen alueiden vaikutusta kaava-alueen liikennemääriin sekä kaava-alueen ulkopuolisiin liikennemääriin on vaikea vielä arvioida. 3.2 LIIKENNEMÄÄRÄN KASVUN VAIKUTUKSET Liikennemäärien kasvuun vaikuttaa oleellisesti niiden toimintojen laatu, jotka sijoittuvat kaavoitettavalle alueelle. Alueelle ensimmäisenä sijoittuva yritys vaikuttaa alueen kokonaisilmeeseen ja siten se vaikuttaa alueen houkuttavuuteen. Maankäytön kehittyessä rauhallista tahtia, myös liikenteen kasvu on maltillista. Mikäli alueelle sijoittuu toimintoja, jotka synnyttävät tai vastaanottavat paljon liikennettä, voi kaavoitettavan alueen synnyttämä liikennemäärätuotos olla huomattava. Valtatiellä 2 ei ole ongelmaa kapasiteetin kannalta tällä hetkellä. Kaavoitettavan alueen vaikutus valtatien 2 liikennemääriin on huomioitava tien jatkokehittämistä suunnitellessa. Mikäli uusi maankäyttö houkuttelee paikallista liikennettä, valtatien 2 liikennöitävyyden kannalta oleellista on se, että paikallinen liikenne hyödyntäisi mahdollisimman paljon rinnakkaistieyhteyksiä, eikä kuormittaisi valtatietä lyhytmatkaisella liikenteellä. Uuden lentokentän ja matkakeskuksen vaikutus liikennemääriin ja siten omalta osaltaan valtatien 2 kehittämiseen on vielä auki. Alustavasti valtatietä 2 ja lentokentän yhteyksiä on kehitettävä vastaamaan kasvavan liikenteen tarpeita. Mahdollisia kehittämistoimenpiteitä ovat mm. valtatien 2 muuttaminen nelikaistaiseksi, liittymien täydentäminen ja uusi rinnakkaistie lentokenttäalueelta valtatielle 9.
LIITE 5 10 (13) 4 UUSI ERITASOLIITTYMÄ JA TASOLIITTYMÄ Humppilan kunnan ja Tiehallinnon tavoitteet alueen liikenneverkon kehittämisen suhteen ovat osin ristiriitaisia. Humppilan kunnan kanta on, että rakennetaan mahdollisimman toimiva ja järkevä ratkaisu. Kunnan tavoitteen mukaan suunnittelualueelle toteutetaan eritasoliittymä mahdollisimman lähelle nykyistä valtateiden 2 ja 9 eritasoliittymää, sekä tasoliittymä valtatieltä 9. Tiehallinnon tavoitteena on, että suunnittelualueen ja siihen rajautuvan lasitehtaan alueen liikenne hoidettaisiin uuden eritasoliittymän kautta. 4.1 YLEISTÄ 4.1.1 Merkittävät päätiet kaavoitettavalla alueella Merkittävillä pääteillä tulee olemaan joitakin moottoritiemäisiä ominaisuuksia, kuten pitkälle menevä irrotus paikallisesta maankäytöstä ja vähäiset liittymät yksityisteihin. Tämä asettaa tiettyjä rajoituksia näille teille mm. yksityistieliittymien suhteen. Suunnittelualue rajautuu valtateihin 2 ja 9. Päätöstä siitä, mitkä tiet ovat merkittäviä pääteitä, ei ole vielä tehty. 4.1.2 Valtateiden 2 ja 9 nykyinen eritasoliittymä Valtateiden 2 ja 9 eritasoliittymä on nykyään kahdella rampilla varustettu eritasoliittymä, jossa ei ole kiihdytyskaistoja. Valtatiellä 2 on kääntymiskaistat oikealle kääntyviä varten. Valtatiellä 9 on väistötila vasemmalla kääntyvien ohittamista varten. Tämä eritasoliittymä ei ole mukana käynnissä olevassa valtatien 2 parantamishankkeessa. Liittymän täydentäminen on tarkoitus toteuttaa jossain vaiheessa, mutta sen toteutusaikataulu ja laajuus on vielä auki. Yleisesti Tiehallinto edellyttää valtateille 2 ja 9 järjesteltyjä liittymiä. 4.1.3 Tiehallinnon toimenpiteet valtatielle 2 Valtatien 2 kehittämishanke on parhaillaan käynnissä. Hanke valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Lisäbudjetin optiokohteiden toteutuessa hankkeen valmistumisen takaraja siirtyy kesään 2009. Tässä työssä tarkasteltavalle alueelle ei ole kehittämishankkeessa, eikä optio-osuudessa esitetty toimenpiteitä. Valtatien 2 kehittämisen jatkamisen ajankohdasta tai toimenpiteistä ei ole vielä tehty päätöstä. 4.1.4 Maankäyttöliittymän kustannusvastuu Tiehallinnon mukaan sillä ei ole mahdollisuuksia toteuttaa eikä suunnitella maankäytön kehittymisestä aiheutuvia liikenneverkon investointeja kuten liittymiä, niiden varusteluita ja kevyen liikenteen väyliä. Maankäytön laajenemisesta aiheutuvien liikenneverkon huomattavienkin investointien toteuttamisvastuu on kunnilla. 4.2 UUDEN ERITASOLIITTYMÄN SIJAINTI Tiehallinnon mukaan uusia tasoliittymiä ei saa sijoittaa kaavoitettavalle alueelle. Uuden eritasoliittymän sijoittumiseen valtatielle 2 vaikuttavat seuraavat tekijät: Liittymäväli valtateiden 2 ja 9 eritasoliittymän kanssa Valtateiden 2 ja 9 eritasoliittymän parantamisen aiheuttama tilantarve valtatien 2 tekniset ominaisuudet (pituuskaltevyys, näkymät. jne.)
LIITE 5 11 (13) Luonnonsuojelualue suunnittelualueen eteläpuolella Nykyisten maankäyttöliittymien kytkeminen eritasoliittymän tiejärjestelyihin Uudet rinnakkaistiejärjestelyt Eritasoliittymässä tulee olla kiihdytyskaistat päävirtaan liittyvälle liikenteelle. Erikoiskuljetusten runkoreitin vaatimukset Eritasoliittymän paikkoja suunniteltaessa oletuksena on, että vt 2 ja vt 9 eritasoliittymä täydennetään Turun suunnasta rampilla ja kiihdytyskaistalla. Ramppi ja kiihdytyskaista Humppilan taajaman suuntaan tarvitsevat tilaa noin 400 450 metriä vt 2 ja vt 9 risteyksen keskikohdasta mitattuna. Tämä ehto rajoittaa uuden eritasoliittymän paikan lähimmillään noin 800 metrin päähän nykyisestä eritasoliittymästä. 4.2.1 Vaihtoehto 0 Tässä vaihtoehdossa eritasoliittymää ei toteuteta. Uuden maankäytön yhteydet valtatielle 2 tukeutuvat nykyisiin tasoliittymiin. 4.2.2 Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 uusi eritasoliittymä on alustavasti tyypiltään yksityistie-eritasoliittymä, jossa on sekä liittymis- että erkanemiskaistat. Maankäytöstä syntyvä liikenne kulkee valtatien 2 alapuolelta. Tämä liittymätyyppi soveltuu paremmin nykyiseen maastoon kuin perinteinen eritasoliittymäratkaisu, jossa maankäyttöliikenne kulkee tien ylitse. Liittymää toteutettaessa tarvittavat rakennusmassat ovat huomattavasti pienemmät, kuin perinteisessä eritasoliittymäratkaisussa. Uusi eritasoliittymä sijoittuu joka tapauksessa sellaiseen paikkaan, missä ei voida hyödyntää maaston muotoja. Tällä liittymätyypillä ei ole vaikutuksia erikoiskuljetusten runkoreittiin. Kuvassa 5 (sivu 8) on esitetty eritasoliittymän mahdollinen sijainti ja tilantarve. 4.2.3 Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa 2 toteutetaan vaihtoehdon 1 mukainen eritasoliittymä ja tasoliittymä kaavoitettavalta alueelta valtatielle 9. Uusi tasoliittymä parantaa kaavoitettavan alueen saavutettavuutta myös valtatieltä 9. Tasoliittymä voidaan toteuttaa niin, että nykyinen vt 2 Ja vt 9 eritasoliittymä jaetaan. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että nykyinen ramppi, josta liikenne johdetaan Turun ja Tampereen suuntiin vt 2:lta valtatielle 9, poistetaan käytöstä. Nykyistä kääntymiskaistaa ja liittymää valtatieltä 2 voidaan edelleen hyödyntää. Liittymästä toteutettava yhteys valtatielle 9 on ensin valtatien 9 suuntaista yhteyttä pitkin kaavoitettavan alueen kokoojakadun liittymään. Valtateiden 2 ja 9 välinen yhteys on liittymän pääsuunta. Tästä liittymästä alkaa ramppiosuus valtatielle 9. Vaihtoehdossa 2 nykyinen vt 2 / vt 9 liittymänosa siirtyy Tampereelle päin noin 350 metriä. 4.3 VALTATIEN 2 SULJETTAVAT LIITTYMÄT Mikäli uusi eritasoliittymä tai tasoliittymä 9-tielle toteutetaan, niin se jää ainoaksi liittymäksi valtateiden 2 ja 9 eritasoliittymän ja Lasitehtaan tasoliittymän välille valtatien 2 eteläpuolella. Maantien 13577 nykyinen liittymä valtatielle 2 katkaistaan ja liittyminen valtatielle 2 tapahtuu uuden eritasoliittymän kautta. Kaikki yksityistie- ja maankäyttöliittymät välillä lasitehdas-valtatie 9 katkaistaan ja niiden liittyminen valtatie 2:lle hoidetaan rinnakkaisteiden ja eritasoliittymän kautta.
LIITE 5 12 (13) 4.4 ERI VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSET 4.4.1 Ve 0 Nollavaihtoehdossa maankäytön painottuessa lähelle vt 2 ja vt 9 liittymää, nykyisen maantien 13577 (Myllykulmantie) tasoliittymän kuormitus nousee ja heikentää vt 2:n liikennöitävyyttä. Myös Välikujantien liikenne lisääntyy. Mikäli maankäytön kehittäminen painottuu lasitehtaan alueen laajentamiselle, lähes kaikki uusi liikenne käyttää nykyistä tasoliittymää. Nollavaihtoehdossa lasitehtaan alueen tasoliittymä kuormittuu entisestään. Valtatiellä 2 oleva muuttuva nopeusrajoitus on jatkossa yhä useammin 60 km/h liittymän lisääntyvän liikenteen takia. 4.4.2 Ve 1 Uusi Eritasoliittymä korvaa maankäyttöliittymät ja maantien 13577 (Myllykulmantie) liittymät. Nykyisten maankäyttöliittymien sulkeminen aiheuttaa jonkin verran lisää matkaa joillekin tiloille. Lisämatka ei kuitenkaan ole merkittävä. Uusi maankäyttö kaavoitettavalla alueella lisää valtatien 2 liikennettä ja osaltaan heikentää pitkän matkan liikenteen sujuvuutta. Uusi eritasoliittymä parantaa liikenneturvallisuutta ja pitkämatkaisen liikenteen sujuvuutta verrattuna tilanteeseen, jossa eritasoliittymää ei toteuteta. 4.4.3 Ve 2 Kaavoitettavan alueen saavutettavuus on valtatieltä 2 poikkeavilta hyvä. Valtatiellä 9 kulkevalta liikenteeltä alue on kiertomatkan takana. Uusi liittymä sijoittuu uuden, kaavoitettavan alueen kokoojakadun yhteyteen. Tällöin uuden alueen saavutettavuus paranisi oleellisesti valtatieltä 9, mutta valtatielle 9 ei tule uutta maankäyttöliittymää. Valtatiellä 9 liikenteen sujuvuus ei heikkene. Nykyisen eritasoliittymän muuttaminen lisää matkaa Turun suuntaan Humppilasta päin sekä Turun suunasta Poriin päin. Matka-ajan lisäys ei kuitenkaan ole merkittävä. Eritasoliittymän palvelutaso paranee, kun jakamisen yhteydessä Tampereen suuntaan voidaan toteuttaa kiihdytyskaista. Yhteys valtatieltä 9 kaavoitettavalla alueelle vähentää jonkin verran vt 2 kuormitusta, kun alueelle valtatieltä 9 suuntautuva liikenne ei kuormita valtatietä 2. 5 UUDEN ALUEEN VAIKUTUS NYKYISIIN KAUPALLISIIN ALUEISIIN Maankäytön kehittyessä kaavoitettavalla alueella ja liikennemäärien kasvaessa Humppilan taajamankohdalla, Lasitehtaan alueen ja Humppilan taajaman puoleisen alueen liittymille valtatie 2:lle voidaan vaatia toimenpiteitä valtatien sujuvan liikennöimisen turvaamiseksi. Lasitehtaan alueen liittymälle on tällöin kolme vaihtoehtoa. Se joko jää nykyiselleen, toimii suuntaisliittymänä Helsingin suunnasta alueelle tultaessa, jolloin alueelta poistuminen tapahtuisi uuden eritasoliittymän kautta tai suljetaan kokonaan. Tällöin liikenne lasitehtaan alueelle kulkisi uuden eritasoliittymän kautta. Humppilan taajaman puoleisen alueen nykyinen liittymä Kauppatie/vt 2 joko suljetaan tai voi toimia suuntaisliittymänä Porin suunnasta, jolloin alueelta poistuminen tapahtuisi maantien 2813 (Koivistontie) tasoliittymän kautta. Alueen sisäinen liikenne ja Helsingin suunnasta tuleva liikenne käyttävät maantien 2813 (Koivistontie) liittymää ja vt 2 rinnakkaistien (Ojapolventie) tarjoamaa yhteyttä alueelle.
LIITE 5 13 (13) Liittymäratkaisujen yhteydessä Lasitehtaan alueen ja sitä vastapäätä olevan kaupallisenalueen kävijämäärät voivat vähentyä, mikäli alueen saavutettavuuden koetaan heikentyvän.