82124444 Vähänkyrön tuulivoimapuiston OYK, palauteraportti Vähänkyrön tuulivoimapuiston osayleiskaava PALAUTERAPORTTI Kaavaluonnos 7.12.2011 5.1.2012 VIRANOMAISLAUSUNNOT LAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN 1) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue (liikennejärjestelmäpäällikkö Markku Järvelä, tienpidon asiantuntija Eeva Kopposela) Etelä-Pohjanmaan ELY-L toteaa, että sen mielestä yleiskaavavaiheessa tulee tehdä liikenteelliset selvitykset MRL:n 9 ja 39 :n mukaisesti. Liikenteellisissä selvityksissä tulisi tuoda esille vaihtoehtoiset kuljetusreitit sekä niiden reittien kriittiset kohdat, jotta kuljetukset on mahdollista saada toimitettua rakennuspaikalle. Myös rakentamisaikaisten kuljetusten liikennemäärät ja kuljetusten enimmäispainot/tuulivoimala tai tuulivoimapuisto tulee arvioida. Kaavoitusprosessin aikana tulee myös ratkaista tieyhteys maantieltä 717 tuulivoimapuiston alueelle. Hankkeen suunnittelun aikana on laadittu esiselvitys koskien kolmen eri voimalatyypin kuljetuksia. Nykytiedon perusteella ei havaittu kuljetuksiin liittyviä tiestöä koskevia erityisiä ongelmia. Liikenteellisten vaikutusten arviointia täydennetään jatkosuunnittelun yhteydessä rakentamisen aikaisten erikoiskuljetusreittien osalta. EPV Tuulivoima on teettänyt jokaiselle tuulivoimapuistolle liikenneselvityksen Wasalogisticsilla. Selvityksessä on piirretty kuljetukselle ja eri komponenteille mahdolliset eri reittivaihtoehdot. Liikenneselvitys on alustava ja lopullinen selvityksen tarkentaminen tehdään tuulivoimapuiston investointipäätöksen jälkeen, kun on tiedossa voimaloiden määrä, valittu voimalatoimittaja, sekä turbiinityyppi ja siten tiedetään komponenttien kuljetuskoot sekä -painot. Tyypillisesti tuulivoimapuistoon liittyvät kuljetukset keskittyvät rakentamisaikaan, perustusmateriaalien ja voimalakomponenttien kuljetusten takia. Tuulivoimakuljetuksia on kaavaluonnoksen näyhtävillä olon jälkeen selvitetty Pohjanmaan ELY-keskuksen tilaamassa Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset - selvityksessä. Kaavaehdotuksessa esitetään tieyhteytenä tuulivoimaalueelle kaavaluonnoksessa esitetyistä itäisempi linjaus. 2) Finavia Oyj (apulaisjohtaja Matti Koskivaara) Lausunnossa todetaan, että lähin Finavian pitämä lentoasema (Vaasa) sijaitsee noin 12 km etäisyydellä kaavan länsipuolella. Finavialta ei ole aiemmin pyydetty lausuntoa ja jatkossa edellytetään, Finaviaa pidetään osallisena kaavoitusprosessissa. Lausunnossa todetaan, että kaavatyössä on jätetty vaikutukset lentoliikenteeseen lähes kokonaan huomioon ottamatta. Selostuksen kohdassa 6.3. viittaus ilmailuasetukseen vuodelta 1996 pitäisi olla ilmailulaki (1194/2009) ja sen 165, jonka mukaan jokaiselle laissa tarkemmin kuvatulle kohteelle on haettava lentoestelupa. Kaavamääräystä 1tv tulisi täydentää. Määräykseen "Tuulivoimalan tornin korkeus on enintään 160 metriä ja roottorin halkaisija enintään 130 metriä" tulee lisätä "edellyttäen, että tuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei ylitä ilmailuviranomaisen lentoesteluvassa asettamia korkeusrajoituksia. Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on Finavia antoi 2.7.2012 lentoestelausunnon, minkä jälkeen EPV-Tuulivoima on hakenut Trafilta lupaa 230 m korkeudelle ulottuville voimaloille. Finavialta pyydetään lausunto nähtäville asetettavasta kaavaehdotuksesta ja kutsutaan tarpeen mukaan järjestettävään viranomaisneuvotteluun. Kaavamerkintöihin ja määräyksiin sekä muihin lentoestelupaa käsitteleviin kaavaselostuksen kohtiin tehdään lausunnon mukaiset täydennykset ja korjaukset. Suunnittelun lähtötietoihin ja kaavan vaikutusten arviointiin lisätään korkeusrajoituksiin liittyvät tiedot. 1(10)
haettava ilmailulain (1194/2009) 165 mukainen lentoestelupa." Lausunnossa epäillään esitettyjen metrimäärien (kok.korkeus n. 225 m) olevan liian suuret, mutta asia selviää tarkemmin lentoestelupamenettelyssä. Lausunnossa todetaan, että selostuksen kohdassa 7.4.3 lentoturvallisuus on kuitattu lyhyellä maininnalla ilmailulle ja lentoliikenteelle aiheutuvista riskeistä. Lausunnon mukaan riskin kannalta oleellisin näkökohta, eli tuulivoimalan korkeus merenpinnasta on kuitenkin jätetty huomioimatta. Korkeusrajoituksista saa lisätietoa esim. Finavian internet-sivuilta www.finavia.fi/esteeton-ilmatila. 3) Fingrid Oyj, Verkkopalvelu/Maankäyttö ja ympäristö (projektipäällikkö Mika Penttilä) Lausunnossa todetaan, että tuulivoimapuisto on suunniteltu liitettäväksi rakennettavaan EPV Energia Oy:n omistukseen tulevaan uuteen 110 kv voimajohtoon Tuovila-Höysälä, joka liitetään kantaverkkoon Fingridin Tuovilan sähköasemalla. Fingridin Seinäjoen ja Tuovilan välinen 400+110 kv voimajohto valmistui vuonna 2011 ja EPV Energian voimajohdot tulevat sijoittumaan niiden rinnalle. Fingrid on lausunut Vähäkyrön tuulipuiston YVAselostuksesta, että siinä olisi ollut hyvä käsitellä em. uuden 110 kv:n voimajohdon ympäristövaikutuksia, sillä liittymisjohdot ovat olennainen osa tuulivoimapuistoa ja sen toteuttamismahdollisuuksia. Kaavaselostuksen sivulla 35 todetaan, että siirtolinjan tarkka sijainti määritellään erillisten selvitysten perusteella. Lausunnossa todetaan lisäksi, että Fingridin voimajohdot ovat MRL (132/199) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Muiden kuin Fingridin voimajohtojen osalta tulee pyytää erillinen lausunto niiden omistajilta. Fingrid toivoo saavansa tietoa kaavan etenemisestä (yhteystiedot lausunnossa). 4) Hiirikosken Energia Oy (Toni Ahola) Energiamarkkinavirasto on 2.4.2012 myöntänyt 110 kv voimajohdolle, jonka Laihian ja Vähäkyrön kunnat ovat hyväksyneet, rakentamisluvan. Lausunnon johdosta kaavaselostukseen lisätään tiivistelmä liityntävoimajohtoa koskevan ympäristöselvityksen (Ramboll Finland Oy 2011) tuloksista ja 110 kv voimajohdon ympäristöselvitys lisätään osayleiskaavan liiteaineistoon. Voimajohdon läheisyydessä sijaitsevat mahdolliset puhelin-, vesi- ja viemärilinjat selvitetään yleissuunnittelun yhteydessä ja otetaan tarvittaessa huomioon pylväspaikkamäärittelyssä. Lausunnossa todetaan, että Hiirikosken Energia Oy omistaa tuulipuiston sisääntulotien kohdalla Saraluhdassa 110 kv:n voimajohdon Saraluhdan erotinasemalta Torkkolan sähköasemalle. Lausunnossa edellytetään, että sisääntulotien mahdolliseen levennyksen tms. vaikutukset olemassa olevaan 110 kv:n voimajohtoon tai sen muutoksiin tehdään tuulivoimapuiston rakentajan kustannuksella. Lausunnossa edellytetään myös, että tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisen liikenteen vaatimat sähköjohtojen nostot yms. on aikataulutettava Hiirikosken Energia Oy:n kanssa ja nostot tehdään tuulivoimapuiston rakentajan kustannuksella. Lausunnon johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Olemassa olevaan voimajohtoverkkoon kohdistuvat vaikutukset (mahd. siirrot, nostot tai muut rakentamisen aikaiset toimenpiteet) suunnitellaan ja niistä sovitaan erikseen johtojen omistajien kanssa. Hankkeen yksityiskohtainen toteutussuunnittelu aloitetaan vasta kaavan voimaantulon jälkeen. 5) Ilmavoimien esikunta (Operaatiopäällikkö, eversti Ossi Sivén) Lausunnossa todetaan, että osayleiskaavaluonnoksessa on otettu huomioon Ilmavoimien kannalta oleelliset asiat. Jatkossa Ilmavoimat varaa mahdollisuuden osallistua mahdollisiin viranomaisneuvotteluihin, joihin edustajan asettaa Satakunnan Lennos- Lausunnon johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Ilmavoimat kutsutaan osallisena tarpeen mukaan järjestettävään kaavan ehdotusvaiheen viranomaisneuvotteluun. Kaavaehdotusta koskevat lausuntopyynnöt osoitetaan Pääesikunnalle. Rakennuslupavaihees- 2 (10)
82124444 Vähänkyrön tuulivoimapuiston OYK, palauteraportti to. Lausuntopynnöt osoitetaan Pääesikunnalle, joka kokoaa ja antaa Puolustusvoimien kootun virallisen lausunnon tuulivoimahankkeisiin liittyen (yhteystiedot lausunnossa). Kaavoituksen ja rakennuslupaprosessin edetessä tulee huomioida tutkavaikutusten selvittämistarpeesta Energiateollisuus ry:lle annettu Pääesikunnan lausunto. Viimeistään rakennuslupavaiheessa tulee pyytää lausunto Pääesikunnalta suunnitellun tuulivoimapuiston muista mahdollisista vaikutuksista Puolustusvoimien toimintaan. Suunniteluilla tuulivoimaloilla ei ole lentoestevaikutusta sotilasilmailulle. sa edellytettävästä Puolustusvoimien lausunnosta määrätään kaavan yleismääräyksissä. 6) Kyrön Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry (Hannu Lehtiö), kirje + liiteartikkelit 2 kpl Lausunnossa todetaan, että kaavasuunnitelma näyttää suhteellisen hyvin tehdyltä. Pääkysymys tulisi lausunnon mukaan olla tuulivoimaloiden sovittaminen luontoon eikä luonnon sopeuttaminen hankkeeseen. Liito-oravien vuoksi OYK-luonnoksen tuulivoimalaa nro 14 tulisi siirtää enemmän itään ja varmistaa, ettei synny törmäyksiä. Kartasta ei saa tarkkaa etäisyyttä selville. Muiden myllyjen sijainnit vaikuttavat liito-oravan kannalta hyviltä. Lepakoiden esiintymistä alueella pidetään lausunnossa ongelmallisena, sillä vaikka niitä olisi vähän, niiden elämää ei direktiivilajina saa vaarantaa. Lausunnossa epäillään, ettei lepakkoinventoinnissa ole ollut riittävää asiantuntemusta ja todetaan, että lepakkojen esiintymisen tutkimusta tulee parantaa. Lausunnossa edellytetään lisäksi, että päivä- ja yöpetolintujen reviirit selvitetään paremmin. Lausunnon antaja toivoo, että lausunnossa esitetyt vaatimukset otetaan vakavasti ja alueesta tehdään malliesimerkki hyvästä tuulivoima-alueesta. Tuulivoimala 14 ei sijoitu liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueelle vaan sen ulkopuolelle metsänuudistusalueelle. Alimmillaan vähintään 50 metrin korkeudessa pyörivät tuulivoimaloiden lavat eivät aiheuta liito-oraville törmäysriskiä. Tuulivoimala 14 ei heikennä eikä hävitä liitooravan lisääntymis- tai levähdysaluetta. Kaavaehdotuksessa tarkastellaan tuulivoimalan siirtämistä hieman itään. Alueella ei todettu luonnonsuojelulain mukaisia lepakoiden lisääntymis- ja levähdysalueita eikä siten aseta estettä tuulivoimaloiden toteuttamiselle. Tuulivoimaloiden roottorin lavat sijaitsevat vähintään 50 metrin korkeudella, mikä on alueella havaituille lepakkolajeille epätodennäköinen lentokorkeus. Lepakkoselvityksen laadinnassa on noudatettu Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen ohjeita. Selvityksen laatinut yhtiö on toteuttanut vuodesta 2006 lähtien useita kymmeniä lepakkoselvityksiä. YVA-vaiheessa 2009 alue on kierretty kokonaisuudessaan myös yöaikana, jotta saataisiin selville alueella mahdollisesti pesivät pöllölajit sekä yölaulajat. Suunnittelualue ei ole yöpetolintujen merkittävää pesimäaluetta. Pöllöjen tyypillinen lentokorkeus on tuulivoimaloiden roottorien alapuolella. YVAssa yhdeksi mahdollisille elinympäristömuutoksille ja häiriövaikutuksille altteimmaksi lajiksi todettiin kanahaukka. Yleiskaavaluonnoksen laatimisen aikana on poistettu tiedossa olevaa kanahaukan pesää lähimmät tuulivoimalat. Linnustoselvityksien laatijoilla on pitkäaikainen kokemus selvityksien laadinnasta ja alueella esiintyvästä lajistosta. 7) Liikennevirasto (ylitarkastaja Otso Kärkkäinen), lausunto + liite: Tuulivoimalan etäisyys maanteistä ja rautateistä sekä vesiväyliä koskeva ohjeistus Lausunnossa todetaan, että Liikennevirasto on antanut 6.6.2011 ohjeen tuulivoimaloiden etäisyydestä maanteihin ja rautateihin sekä vesiväyliä koskevan ohjeistuksen. Ohje on toimitettu lausunnon liitteenä ja sen mukaan valta- ja kantateillä sekä maanteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan etäisyyden maantien tiealueesta tulee olla vähintään 500 m. Muilla maanteillä tuulivoimalan pienin sallittu etäisyys maantiestä on maantien suoja-alueen leveys lisättynä voimalan kokonaiskorkeudella (torni + lapa). Liikenneviraston lausunnon jälkeen virasto on antanut 24.5.2012 uudet ohjeet tuulivoimaloiden etäisyydestä liikenneväyliin. Lausunnon johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Kaikki tuulivoimaloiden rakentamiseen varatut alueet sijoittuvat yli kilometrin etäisyydelle yleisistä teistä, eikä Liikenneviraston ohjeessa mainituista vähimmäisetäisyyksistä ole tarpeen poiketa. 3(10)
8) Pohjanmaan liitto (kaavoitusjohtaja Saini Heikkuri-Alborzi ja suunnitteluinsinööri Pirjo Niemi) Lausunnossa todetaan, että uusiutuvia energiamuotoja ja niiden sijoittumista Pohjanmaalla käsittelevä 2. vaihemaakuntakaava on luonnosvaiheessa ja asetetaan nähtäville 16.1.-17.2.2012 väliseksi ajaksi. Torkkolan tuulivoima-alue sisältyy vaihemaakuntakaavaluonnokseen, joten se on maakuntakaavan mukainen. Myös 2. vaihemaakuntakaavan valmisteluun liittyvän selvityksen "Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla" tulokset tukevat tuulivoimapuiston sijoittamista Torkkolan alueelle. Lausunnossa pidetään hyvänä, että tuulivoimaloita ei ole osayleiskaavaluonnoksessa sijoitettu valtakunnallisesti arvokkaalle Kyrönjoen kulttuurimaisema-alueelle. Liitto näkee ristiriitaa kaavaluonnoksessa muutamien kaavavarausten ja määräysten vastaavuudessa. Mm. tuulivoimaloiden alueen merkintää koskevassa määräyksessä sanotaan, että voimaloiden tulee sijoittua kokonaisuudessaan tv-alueen sisäpuolelle. Kaavakartalla ohjeellisen tuulivoimalan alueen merkinnässä roottorin lavat ylittävät tuulivoimaloiden alueen lähes kaikilla tuulivoimaloiden alueilla. Myös kaavaselostuksessa kohdassa 6.5 Muut kaavamerkinnät ja määräykset on ko. merkinnän osalta vielä eri versio. Osayleiskaavan jatkovalmistelussa kaava-asiakirjat tulee saattaa vastaamaan toisiaan. Osayleiskaavaluonnoksen vaikutusten arviointia liitto pitää hyvänä. Tuulivoimaloiden ja Torkkolan osayleiskaava-alueen sijoittuminen suhteessa maakuntakaavaluonnoksen tuulivoima-alueeseen on esitetty alla olevassa kuvassa. Tuulivoimaloiden sijaintia ja kaavan tv-aluerajauksia tarkistetaan yleiskaavaehdotuksen laatimisen aikana siten, että mahtuvat kokonaisuudessaan tv-alueen sisäpuolelle Suoraan rakentamista ohjaavia kaavamääräyksiä tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä mm. voimaloiden sijoittelun (tv-alueet) sekä lausunto- ja lentoestelupamenettelyiden osalta. Tavoitteena on, että kaavan tulkinta on yksiselitteistä ja voimaloiden sijoittelun reunaehdot tulevat selkeämmin ilmaistuiksi. Kaavakartasta poikkeava kaavaselostuksen sanamuoto (siivet/lavat) korjataan kaavakartan mukaiseksi. 9) Pohjanmaan museo (vt. museotoimenjohtaja Katarina Andersson ja maakunta-arkeologi Pentti Risla) Lausunnossa todetaan, että suunnittelualueella on havaittavissa tavanomaisia maa- ja metsätaloustoimintaan liittyvä maisemamuutoksia. Voimaloiden elinkaari huomioon ottaen jää niiden paikoin kaukomaisemaan näkyvä vaikutus verraten lyhytaikaiseksi. Pysyvien muutosten oletetaan kohdistuvan alueen sisälle ja lähimaisemaan. Pohjanmaan museo ei näe voimaloiden vaikutusta maisemaan merkittävänä haittana suunnittelualueen itä- ja länsipuolella sijaitseville RKY2009-alueille. Arkeologisen kulttuuriperinnön kohteet on selvitetty jo YVA-vaiheessa ja otettu huomioon kaavaluonnoksessa. Ehdotettu kaavamääräys velvoittaa selvittämään muinaismuiston laajuuden ennen ympäristöön merkittävästi vaikuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä. Merkittävä ympäristöön kohdistuva vaikutus todetaan lausunnossa tulkinnanvaraiseksi toimintaohjeeksi. Lisäksi lausunnossa todetaan, että suunnittelualueen muinaismuistot ovat pienialaisia ja Museovirasto on muinaisjäännösrekisterissä rajannut niille suojaalueen. Lausunnossa todetaan, että muinaismuistojäännökset tulisi merkitä kaavaan suojelusta vas- Lausunnon johdosta kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevaa kaavamääräystä muokataan esimerkkiä vastaavaan muotoon. Lisäksi kaavamerkintään lisätään kohteiden yksilöintiä helpottava numeroindeksi ja selite. Suunnittelualueelle sijoittuvat kiinteät muinaisjäännökset ovat suoja-alueineenkin jonkin verran kaavaluonnoksessa käytettyä kohdemerkintää pienialaisempia. Tästä johtuen sillä, osoitetaanko muinaisjäännökset kohdemerkinnällä vai itsenäisinä muinaismuistoalueina, ei ole suojelun toteutumisen kannalta merkitystä. Yleiskaavatasolla laajat, valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävät muinaisjäännösalueet merkitään aluevarauksina, jolloin alueen pääkäyttötarkoitus on muinaisjäännös. Myös kohdemerkinnällä merkityt muinaisjäännökset voivat olla pinta-alaltaan laajoja, mutta tunnusomaisesti ne sijaitsevat alueella, jonka pääkäyttötarkoitus on jokin muu. Kohdemerkintää käytettäessä tulee kaavamääräyksessä tai selostuksessa olla maininta siitä, että muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta. Lisäksi kohdemerkinnän yhteydessä suositellaan käytettäväksi numeroindeksiä, joka viittaa kaavakartan tai selostuksen kohdeluetteloon. 4 (10)
82124444 Vähänkyrön tuulivoimapuiston OYK, palauteraportti taavan viranomaisen tekemän rauhoituksen rajauksen mukaisina muinaismuistoalueina eikä kohteina. Lausunnossa muistutetaan, että muinaisjäännösten kohdalla vallitsevan maankäytön muuttaminen edellyttää arkeologin arviota vaikutuksista suojelukohteeseen ja todetaan, että olisi selkeämpää painottaa maankäyttötavan muutosta selvitysvelvollisuuden perustana. Lausunnossa esitetään, että kaavamääräys muutetaan esimerkiksi seuraavaan muotoon: "Muinaismuistoalue. Alue, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/63) suojeltu kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään, kuten muinaismuistolaissa on säädetty. Aluetta koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista tai ympäristön maankäyttötavan muuttuessa on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota." 10) Pohjanmaan pelastuslaitos (johtava palotarkastaja Jörgen Lang) Pohjanmaan pelastuslaitos ilmoitti, ettei heillä ole aihetta antaa erillistä lausuntoa. - 11) Vaasan kaupunki, kaupunginhallituksen suunnittelujaosto Lausunnossa todetaan, että Vähänkyrön tuulivoimapuisto sijaitsee alueella, joka on Pohjanmaan liiton maakuntakaavan vaihekaavan 2 luonnoksen "Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla" selvityksissä todettu suositeltavaksi tuulivoima-alueeksi. Osayleiskaavaluonnos luo mahdollisuuden kehittää Vaasan seudulle uusiutuvia energiamuotoja. Yhteiskuntarakenteellisesti kyseinen alue sijaitsee energiatehokkuuden kannalta katsottuna riittävän lähellä olemassa olevaa sähköverkostoa kuitenkin siten, että nykyistä kylärakennetta on tulevaisuudessa tuulivoimalapuiston mahdollisen toteutuksen jälkeenkin mahdollista täydentää. Lausunnon johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. 12) Vähänkyrön Metsästysseura ry (johtokunnan puolesta pj Alpo Luhtanen ja sihteeri Mika Marttila) Vähänkyrön Metsästysseura ry:llä ei ollut huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta. Lausunnon johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. 13) Vähänkyrön kunta, tekninen lautakunta Lautakunnalla ei ole huomauttamista varsinaisen osayleiskaavaluonnoksen suhteen. Jatkovalmistelussa tulee selvittää ja huomioida erityisesti rakentamisvaiheen liikenteen vaatimukset ja vaikutukset yleisillä liikenneväylillä. Yksityisteiden mahdollisen käyttämisen vaatimat toimenpiteet on kaavaselostuksessa huomioitu riittävästi. Liikenteellisten vaikutusten arviointia täydennetään jatkosuunnittelun yhteydessä rakentamisen aikaisten erikoiskuljetusreittien osalta. Lopullinen liikenneselvityksen tarkentaminen tehdään tuulivoimapuiston investointipäätöksen jälkeen, kun on tiedossa voimaloiden määrä, valittu voimalatoimittaja, sekä turbiinityyppi ja siten tiedetään komponenttien kuljetuskoot sekä -painot. Tyypillisesti tuulivoimapuistoon liittyvät kuljetukset keskittyvät rakentamisaikaan, perustusmateriaalien ja voimalakomponenttien kuljetusten takia. Tuulivoimakuljetuksia on kaavaluonnoksen näyhtävillä olon jälkeen selvitetty Pohjanmaan ELY-keskuksen tilaamassa Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset - selvityksessä. Kaavaehdotuksessa esitetään tieyhteytenä tuulivoimaalueelle kaavaluonnoksessa esitetyistä itäisempi linjaus. 5(10)
14) Vähänkyrön kunta, ympäristölautakunta Ympäristölautakunta toteaa, että kaavan jatkovalmistelussa tulee varmistaa tuulivoimaloiden rakentamista koskevien yleisten määräysten riittävä selkeys ja kattavuus. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen on kiinnitettävä riittävästi huomiota ja tehtävä tarpeellisia toimenpiteitä. Suoraan rakentamista ohjaavia kaavamääräyksiä tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä mm. voimaloiden sijoittelun (tv-alueet) sekä lausunto- ja lentoestelupamenettelyiden osalta. Osayleiskaavan tavoitteena on tukea alueen arvokkaiden luontokohteiden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kaavaluonnoksessa luonnonsuojelulain 49 :n mukaiset liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueet on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi. Liito-oravien lisäksi alueella ei ole muita tiedossa olevia luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain nojalla suojeltavia kohteita. 15) Pääesikunta (apulaisosastopäällikkö Arto-Pekka Numminen, sektorijohtaja Arto Ikonen) Pääesikunnan operatiivinen osasto edellyttää, että hankkeella pitää olla Puolustusvoimien hyväksyntä ennen rakennusluvan myöntämistä. Lausunto hyväksyttävyydestä haetaan Pääesikunnalta. Jatkosuunnittelua koskevat lausunnot pyydetään toimittamaan osoitteella kirjaamo.pe@mil.fi tai Pääesikunta, PL 919, 00131 Helsinki. Lausunnon johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. 16) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (alueidenkäytön ryhmäpäällikkö Matti Rantala, arkkitehti Eva Sund- Knuuttila) ELY-keskuksen lausunnon mukaan kaavoituksessa tulisi vielä tarkentaa tuulivoimaloiden sijaintia yhdyskuntarakenne, maisema ja luontoarvot huomioiden. Liikenteen osalta tulisi kaavaa täydentää vaikutusten arvioinnilla. Muutoksista ja täydennyksistä voidaan neuvotella ELY-keskuksen kanssa. Lausunnossaan ELY-keskus katsoo, että tuulivoimapuisto voi merkittävästi vaikeuttaa Merikaarron ja Vähänkyrön kirkonkylän välisen alueen yhdyskuntarakenteen tulevaa kehitystä ja kyläalueiden laajentamista. Maakuntavaihekaavaluonnoksessa esitetty tuulivoimatuotantoalueen rajaus eroaa osayleiskaavaluonnoksen rajauksesta. ELY-keskus katsoo, että tuulivoimapuiston rajauksen tulee noudattaa vaihekaavan rajausta. Osayleiskaavoitusvaiheessa on tehtävä liikenteelliset selvitykset, johon sisältyvät vaihtoehtoiset kuljetusreitit ja niihin kohdistuvat vaikutukset, rakentamisaikaisten kuljetusten liikennemäärät sekä kuljetusten enimmäispainot. Näitä selvityksiä ei voida lykätä lupavalmistelujen yhteyteen. Vaikutusten arviointiin tulisi lisätä kuljetusreitteihin kohdistuvat kustannukset. Ohjeellisten tulotieyhteyksien kaavamerkinnästä tulisi käydä ilmi, että kyseessä on vaihtoehtoisia linjauksia. Lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset ja puolustusvoimien toimintaan kohdistuvat vaikutukset tulisi huomioida mahdollisimman aikaisessa suunnitteluvaiheessa, eli lausunnot tulisi pyytää osayleiskaavoituksen puitteessa. Yksi voimaloista on sijoitettu Laihian kunnan rajaan kiinni. Koska voimalan melu-, välke- ja maisema- Merikaarron kylän ja Vähänkyrön keskustaajaman välisellä alueella ei ole vireillä nykyistä taajamarakennetta voimakkaasti etelän tai lännen suuntaan laajentavia hankkeita. Taajamarakenteen ulkopuolelle sijoittuvan tuulivoimapuiston alueella muutoinkaan ei ole tarpeen varata alueita asumiselle tai muulle nykyisestä poikkeavalle maankäytölle. Lausunnon mukaista haittaa yhdyskuntarakenteen tulevalle kehitykselle ei näin ollen voida osoittaa syntyvän. Tuulivoimalat sijoittuvat pääosin maakuntakaavaluonnoksen mukaiselle tuulivoimatuotantoalueen alueelle. Tuulivoimaloista neljä sijoittuu maakuntakaavaluonnoksen tuulivoimatuotantoalueen ulkopuolelle sen rajan lähelle eikä siten merkittävästi eroa maakuntakaavaluonnoksesta. Tuulivoimaloita ei sijoitu voimassa olevan maakuntakaavan arvokkaalle maisema-alueelle. Vaihekaavoitukseen liittyvää vaikutusarviointia täydennetään osayleiskaavan ehdotusvaiheessa. Kaavan lähtötietoja ja liikenteellisten vaikutusten arviointia täydennetään jatkosuunnittelun yhteydessä Pohjanmaan ELY-keskuksen tilaaman tuulivoimaloiden erikoiskuljetusselvityksen perusteella. Kaavaehdotuksessa esitetään yksi tulotieyhteys, joka on kaavaluonnoksessa esitetyistä itäinen vaihtoehto. Kaavamerkintöihin ja määräyksiin sekä muihin lentoestelupaa käsitteleviin kaavaselostuksen kohtiin tehdään Finavian ja muiden asiaa käsittelevien lausuntojen yhteydessä esitetyt täydennykset ja korjaukset. Suunnittelun lähtötietoihin ja kaavan vaikutusten arviointiin lisätään korkeusrajoituksiin liittyvät tiedot. Finavia on antanut lentoestekorkeutta koskevan lausunnon 2.7.2012 ja EPV- Tuulivoima on sen jälkeen hakenut Trafilta lentoestelupaa. Laihian kunta on ollut osallisena kaavaprosessissa koko hankkeen valmistelun ajan. Kunta ei ole antanut kaavan aloitus- tai luonnosvaiheessa lausuntoa, eikä muissakaan 6 (10)
82124444 Vähänkyrön tuulivoimapuiston OYK, palauteraportti vaikutukset ulottuvat kauas, ELY-keskus katsoo, ettei ole hyvien kaavoitustapojen mukaista sijoittaa tuulivoimalaa toisen kunnan rajaan kiinni jättämättä puskurivyöhykettä. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) ei suoraan sovellu tuulivoimamelun arviointiin, vaan suositellaan alempia ohjearvoja. Melumallinnuskartalta ja varjostusanalyysikartalta ilmi, että kolme vapaa-ajan asuntoa jäisi sellaisen vyöhykkeen sisäpuolelle, missä sekä melu että välke on häiritsevää. M-alueelle on annettu määräys, jonka mukaan suunnittelussa on huomioitava valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, mikäli alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi uusia melulle herkkiä toimintoja. Määräyksestä tulisi käydä ilmi, että alue on valtioneuvoston päätöksen mukaista melualuetta. Selvityksissä tulisi tutkia mitkä ovat tuulivoimaloiden visuaaliset vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaalle jokivarsiasutukselle (Sausolannurkka). Laihian suunnasta otettua kuvasovitetta C olisi hyvä täydentää liityntävoimajohdon tiedoilla. Oleellista on myös selvittää erikoiskuljetusten vaikutuksia Merikaarrontien maisema-arvoihin. Koska kaava mahdollistaa suorat rakennusluvat, tulisi tuulivoimaloiden alueet ja sijainnit määritellä tarkemmin huomioiden MRL 77 b, kohta 1. Roottoreiden lavat tulisi kokonaan mahtua tuulivoimaloiden alueiden sisäpuolelle. Kaavamääräyksiin tulisi lisätä rakentamismääräyksenä velvoite käyttää tornirakennetta, joka sopeutuu maisemaan paremmin kuin ristikkorakenne. Luontoselvitykset ovat yleisesti hyvin ja riittävällä tarkkuudella tehtyjä. Selvitysten mukaan yksi voimaloista (nro 14) sijaitsee liito-oravan reviirialueella, ja tulisi siirtää sieltä pois. Lisäksi kaksi voimalaa (nrot 13 ja 14) sijaitsevat lepakoiden ruokailualueella, ja ne tulisi sen takia siirtää ruokailureitin ulkopuolelle. yhteyksissä ole tullut esille, että ELY-keskuksen esittämän puskurivyöhykkeen järjestämiselle olisi erityistä tarvetta. Tuulivoimalaa siirretään siten, että roottorin lavat eivät ulotu Laihian puolelle. Alueella sijaitsevat vapaa-ajan rakennukset eivät muodosta VNp 993/1992 tarkoittamaa loma-asumiseen käytettävää aluetta. Alueelle sijoittuvista rakennetuista kiinteistöistä vain yhtä käytetään varsinaisena vapaa-ajan asuntona. Kaavan jatkosuunnittelun yhteydessä voimaloiden sijoittelusta neuvotellaan ko. kiinteistön omistajan kanssa. Kaavan M-alueella pääkäyttömuoto on maa- ja metsätalous ja kaavamääräys mahdollistaa maa- ja metsätaloutta koskevan rakentamisen. Melua koskeva valtioneuvoston päätökseen viittaava määräys poistetaan tarpeettomana. Kaavan yleisiin määräyksiin sisällytetään, että alue on MRL 16 :n nojalla suunnittelutarvealuetta. Kaavaluonnoksen liitteenä 2 olevan maisemaanalyysikartan mukaan tuulivoimaloiden visuaalinen vaikutusalue ei ulotu Merikaarron joenvarsiasutuksen alueelle. Uuden liityntävoimajohdon korkeus on ympäröivää puustoa pienempi, eikä se näy selostuksen liitteenä olleiden kuvasovitteiden katselupisteisiin lainkaan (vrt. nykyinen voimajohto osayleiskaava-alueen eteläpuolella). Tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia on selvitetty Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan liiton toimeksiannosta. Selvityksen aikana koottujen tietojen perusteella Merikaarrontiellä ei ole kuljetusten tilaongelmia eivätkä tien kaarteet aiheuta ongelmia pitkillekään kuljetuksille. Ainoastaan peltoalueelle sijoittuvalla tuulivoima-alueelle johtavan yhdystien liittymän kohdalla joudutaan varmistamaan jyrkän käännöksen edellyttämä riittävä tila. Suoraan rakentamista ohjaavia kaavamääräyksiä tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä voimaloiden sijoittelun (tv-alueet) ja rakentamistavan osalta. Tavoitteena on, että kaavan tulkinta on yksiselitteistä ja voimaloiden sijoittelun reunaehdot tulevat selkeämmin ilmaistuiksi. Tuulivoimala 14 ei heikennä eikä hävitä liito-oravan lisääntymis- tai levähdysaluetta, vaan tuulivoimala sijoittuu kokonaisuudessaan metsänuudistusalueelle. Alueella ei todettu luonnonsuojelulain mukaisia lepakoiden lisääntymis- ja levähdysalueita eikä siten aseta estettä tuulivoimaloiden toteuttamiselle. Tuulivoimaloiden roottorin lavat sijaitsevat vähintään 50 metrin korkeudella, mikä on alueella havaituille lepakkolajeille epätodennäköinen lentokorkeus eivätkä tuulivoimalat siten vaikuta merkittävästi alueella liikkuviin lepakoihin. 7(10)
OSALLISTEN MIELIPITEET MIELIPITEEN HUOMIOON OTTAMINEN 1) Tuula Akkola (kirje) Mielipiteessä esitetään, että molemmat luonnokset tulotieyhteyksistä ja teiden risteyksistä siirretään pois allekirjoittajan omistamalta metsäkiinteistöltä Ellillä Rno 4:13, koska ne ja puuston raivaus muuttaisivat alueen metsätalouden harjoittamiselle mahdottomaksi. Mielipide pyritään ottamaan huomioon kaavan jatkosuunnittelun yhteydessä ja tarvittaessa linjauksista neuvotellaan maanomistajan kanssa. Kaavassa esitetyt Merikaarrontien ja tuulivoimaloiden väliset tielinjaukset ovat ohjeellisia, ja niitä tarkennetaan kaavan ehdotusvaiheessa sekä hankkeen toteutussuunnittelun aikana. 2) Heikki Eskelä (kirje) Mielipiteen jättäjä ei hyväksy metsä- ja peltolohkojensa läpi kulkevaa tielinjausta, koska se pilaisi pellon salaojituksen ja tuhoaisivat kasvuvaiheessa olevan metsän, tai yleensä mitään metsä- ja peltolohkoille sijoittuvaa tuulivoimaan liittyvää. Mielipide pyritään ottamaan huomioon kaavan jatkosuunnittelun yhteydessä ja tarvittaessa linjauksista neuvotellaan maanomistajan kanssa. (Mielipiteestä ei ilmene mitkä kaavaluonnoksessa esitetyistä tielinjauksista sijoittuvat mielipiteen jättäjän omistamille alueille.) Kaavassa esitetyt Merikaarrontien ja tuulivoimaloiden väliset tielinjaukset ovat ohjeellisia, ja niitä tarkennetaan kaavan ehdotusvaiheessa sekä hankkeen toteutussuunnittelun aikana. 3) Jaakko Iso-oja (kirje ja liitekartat) Mielipiteessä todetaan myllyjen 6 ja 17 olevan liian lähellä henkilön vapaa-ajan asuntoa ja harrastustoimintaa (kennel) ja erityisen haitalliseksi henkilö mainitsee huoltotien myllylle 17. Vapaa-ajan asunto sijaitsee yli 30 m korkealla ja n. 500 m päässä lähimmästä myllystä. Mielipiteessä esitetään myllyjen 6 ja 17 siirtämistä toisaalle henkilön omistamalle metsäpalstalle tai metsäpalstan ja vapaa-ajan asunnon lunastamista. Mielipide pyritään ottamaan huomioon kaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. Vapaa-ajankiinteistön käytöstä ja voimaloiden sijoittelusta neuvotellaan maanomistajan kanssa kaavan ehdotusvaiheen nähtävillepanon yhteydessä. Mielipiteen liitteenä olevassa kartassa esitetty korvaava tuulivoimalan sijainti ei kuitenkaan ole mahdollinen mm. kulttuurimaiseman ja asutuksen läheisyyden vuoksi. 4) Antti Latvala (kirje ja liitekartat) Allekirjoittajan peltolohko (2:63) on jakautumassa neljään osaan lännenpuoleisen tulotien vuoksi, minkä vuoksi osa peltoalasta jäisi viljelemättä. Mielipiteessä Paavonmaan tulotie nähdään paremmaksi, koska siitä on suora linjaus alueella toimivaan murskeyritykseen. Kaavaluonnoksessa esitetyt Merikaarrontien ja tuulivoimaloiden väliset tielinjaukset ovat ohjeellisia ja niitä tarkennetaan kaavan ehdotusvaiheessa. Mielipide voidaan ottaa huomioon kaavan jatkosuunnittelun yhteydessä, mikäli siinä esitetyn vaihtoehdon valinnalle ei ilmene esimerkiksi alueen rakennettavuudesta tai maanomistuksesta johtuvia esteitä. 5) Murskemyynti K.Rinta Oy/Kauko Rinta (kirje ja liitekartta) Mielipiteessä pyydetään laajentamaan kaavaluonnoksessa osoitettua maa-aineksen ottoaluetta (EO) noin 12 ha suuruiseksi, jotta maa-aineksenottoa voidaan jatkaa myös nykyisen toiminta-alueen ulkopuolella. Ehdotettu uusi aluerajaus on esitetty mielipiteen liitteenä olevalla kartalla. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Osayleiskaavaluonnoksessa esitetty EOalueen rajaus perustuu voimassa olevaan maaaineksen ottolupaan. Mielipiteessä ehdotettu laajennusalue sijoittuu naapurikiinteistöjen puolelle, jolloin osayleiskaavan EO-aluevarauksen laajentaminen edellyttäisi maanomistajien välistä sopimusta ja uuden maa-aineksen ottamisluvan hankkimista. 8 (10)
82124444 Vähänkyrön tuulivoimapuiston OYK, palauteraportti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.11.-23.12.2009 VIRANOMAISLAUSUNNOT LAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN 1) Vähänkyrön ympäristölautakunta (valmistelijana rakennustarkastaja Saara Vuorinen) Ympäristölautakunnalla ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. - 2) Laihian kunnanhallitus (kunnanjohtaja Hilkka Annola, vs. hallintojohtaja Jari Peltonen) Laihian kunnanhallituksella ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. - 3) Pohjanmaan liitto (kaavoitusjohtaja Saini Heikkuri-Alborzi, kaavoitusinsinööri Ann Holm) Pohjanmaan liiton lausunnossa todetaan, että OASissa on selostettu hyvin maakuntakaavan kehitysperiaatteet ja aluevaraukset. Liiton mielestä YVA-tarkastelu pitäisi ehdottomasti tehdä osayleiskaavan suunnittelualueen laajuiselta alueelta. Suunnittelussa on huomioitava muu maankäyttö ja negatiiviset vaikutusten on oltava mahdollisimman pieniä. Erityisesti on huomioitava valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja tuulivoimapuisto tulee suunnitella maakuntakaavan mukaisesti. Kunnan tulisi odottaa vaihekaava 2:n pohjaksi tehtävää selvitystä, joka vaikuttaa kaavan aikatauluun, mutta kaavaprosessit voivat tästä huolimatta edetä samanaikaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei oteta kantaa YVA-tarkastelun alueen laajuuteen. Kaavoituksen aikataulua on päivitetty vuoden 2011 aikana. Syyskuussa 2010 valmistuneessa vaihekaava 2:n taustaselvityksessä "Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla" on osoitettu 28 tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvaa aluetta, joihin myös Vähänkyrön tuulivoimapuisto sisältyy. 4) Tiehallinto/Vaasan tiepiiri (liikennejärjestelmäpäällikkö Markku Järvelä, tienpidon asiantuntija Eeva Kopposela) Vaasan tiepiirillä ei ollut huomautettavaa osallistumisja arviointisuunnitelmasta. Lausunnossa todetaan, että voimaloiden sijoittamisessa tulee huomioida maanteiden suoja-alueet ja mahdolliset vaaratilanteet. Kaavaprosessin aikana tulee selvittää tuulipuiston rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset tieverkkoon. _ 5) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (alueidenkäytön ryhmäpäällikkö Matti Rantala, arkkitehti Eva Sund- Knuuttila) YVA-ohjelmassa arvioidut keskeiset vaikutukset luontoon, maisemaan ja virkistyskäyttöön eivät ole riittäviä selvityksiä osayleiskaavaa varten. Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon myös mm. yhdyskuntarakenne, liikenne, elinympäristö ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset (MRL 39). Suunnittelu- ja hankealueen rajausten eroavaisuudet saattavat vaikuttaa selvitystarpeen arviointiin ja riittävän vuorovaikutuksen järjestäminen on turvattava. Kaavoituksessa on oltava valmius tutkia muitakin kuin YVAssa käsiteltäviä vaihtoehtoja. Osayleiskaavan perusteella ei voida suoraan myöntää rakennuslupia. Hankkeella on seudullista merkitystä ja osayleiskaavan aikataulu suositellaan kytkettäväksi maakunnan energiavaihekaavan aikatauluun. Kaavan laatimista koskeva sopimus tulee tehdä kunnan ja kaavaa laativan konsultin väliseksi. Kaavoituksessa on erityisesti paneuduttava maisemaselvitykseen. Kallioiden lakialueita ja selänteitä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman arvioitavissa vaikutuksissa on mainittu vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, liikenteen järjestämisen, liikenneturvallisuuteen, työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan sekä ihmisten elinoloihin ja terveyteen. kaavaselostuksessa esitettävät tarkemmat vaikutusarvioinnit perustuvat vuonna 2010 valmistuneeseen YVA-selostukseen ja vuonna 2011 tehtyjen hankesuunnitelman muutosten yhteydessä laadittuihin täydentäviin selvityksiin. Kaavoituksen vuorovaikutus järjestetään maankäyttöja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen suoraan osayleiskaavan perusteella, on tullut voimaan 11.2.2011. Kaavoituksen aikataulua on päivitetty vuoden 2011 aikana. Syyskuussa 2010 valmistuneessa vaihekaava 2:n taustaselvityksessä "Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla" on osoitettu 28 tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvaa aluetta, 9(10)
tulee välttää voimaloiden sijoituspaikkoina. Muinaismuistot tulee inventoida ja huomioida muinaismuistolain perusteella. Luontoinventoinnissa tulee selvittää luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain mukaisten kohteiden lisäksi löytyykö alueelta vanhoja luonnonmukaisia metsiä tai metson ja teeren soidinpaikkoja. OASissa on esitetty virheellinen tulkinta yleiskaavan oikeusvaikutteisuudesta. Osallisten luetteloon tulisi päivittää vuodenvaihteessa muuttuneet viranomaisten nimet ja lisätä osallisiin Laihian kunta. joihin myös Vähänkyrön tuulivoimapuisto sisältyy. Vaihekaava 2:n laatiminen on huomattavasti alkuperäistä aikataulua jäljessä. Kunta ohjaa kaavan laatimista ja päättää sen hyväksymisestä ja muusta hallinnollisesta käsittelystä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei anneta kunnan ja kaavan suunnittelijan välisiä hankintasopimuksia koskevia määräyksiä eikä niiden sisältöä muutoinkaan käsitellä kaava-asiakirjojen yhteydessä. Tuulivoimapuiston YVA-menettelyn yhteydessä on tehty maisema-, eliöstö- ja biotooppiselvitykset, joissa on tutkittu lausunnossa mainittuja asioita. Lisäksi Pohjanmaan maakuntamuseo on päivittänyt alueen aikaisemman muinaisjäännösinventoinnin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkennettu lausunnossa edellytetyllä tavalla. OSALLISTEN MIELIPITEET MIELIPITEEN HUOMIOON OTTAMINEN 1) Asko Myntti (kirje ja liitekartta) Mielipiteessä todetaan, että rakentamisvaiheen häiriöt asutukselle tulisivat olemaan lähinnä raskaasta liikenteestä aiheutuvia ja kohdistumaan Torkkolan ja Vellimäen kyliin. Mielipiteessä ehdotetaan uuden tieosuuden sijoittamista Merikaarron ja Torkkolan väliselle peltoaukealle paikkaan, jossa se palvelisi myös alueelle sijoittuvaa kallionlouhinta-aluetta. Suunnittelun yhteydessä tulisi tutkia myös Torkkolan ja Saarensivun yksityisteiden välisen uuden tien rakentamista (vähentää Vellimäkeen kohdistuvia häiriöitä). Mielipiteessä esitetyt asiat eivät suoranaisesti koske osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöä, mutta ne pyritään ottamaan huomioon kaavan seuraavissa suunnitteluvaiheessa. 10 (10)