POIMU Polkuja sosiaalityöntekijäksi pätevöitymiseen hanke



Samankaltaiset tiedostot
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Hämeenlinna/Poutala

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka

Ydinteema on oppimisen ohjaaminen ja erityisesti opetuksen suunnittelu.

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin

Opetuksen tavoitteet

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

Työpaikkaohjaajakoulutus

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012

Työpaikkaohjaajakoulutus

Yleisten osien valmistelu

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

Sosiaalityön käytännönopintojaksojen sisällöt ja tavoitteet opintojaksoille ja lastensuojelun Praksiksen idea

ACUMEN O2: Verkostot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2. Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu

UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

Psyykkinen toimintakyky

OPStuki TYÖPAJA Rauma

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Yhteistä kehittämistä

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Sovellusidea Nexus-kyselyn käyttöä varten

POLKU OSAAMISEN YTIMEEN

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

AY-TOIMIHENKILÖTUTKINTO - ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ay-työntekijöille

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

4eventin palvelut Långvikissa

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

Osaaminien ja Peruskoulupäivät

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

Ihmisellä on viisi perusaistia

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille ma. professori Arja Jokinen

Arviointi ja palaute käytännössä

1. Oppimisen arviointi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies. Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle?

Kokeilujen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointiteknologian osaamisalalla

FUTUREX Future Experts

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Transkriptio:

POIMU Polkuja sosiaalityöntekijäksi pätevöitymiseen hanke Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Syksy 2014 VTT, erikoistutkija Kirsi Nousiainen Socca VTL, projektipäällikkö Kirsi Kuusinen-James Verso

I Lähiopetuspäivä 29.9.2014 Orientointi käytännön opettajana toimimiseen Tavoite: Miten sosiaalityön asiantuntijuus vahvistuu osana opiskelijan oppimisprosessia? 8.30 9.00 Aamukahvi 9.00 11.00 Orientointi koulutukseen (Vastuuopettajat) 11.00 11.45 Lounas 11.45 13.45 Sosiaalityön käytännön opetus sosiaalityön opetuksessa miten asiantuntijuus kehittyy: Professori Synnöve Karvinen-Niinikoski, Helsingin yliopisto 13.45 14.15 Kahvi 14.15 15.30 Asiantuntijuuden vahvistaminen opetuksen, käytännön ja tutkimuksen avulla: Praksissosiaalityöntekijä Tytti Hytti, Helsingin kaupunki 15.30 16.00 Välitehtävän anto 29.9.2014 Kirsi Nousiainen 2

Orientointia Tutustuminen Odotukset Koulutuksen tavoitteet ja ohjelma Välitehtävät ja kirjallisuus Wikin käyttö Kaiken tutkimuksen ja uutta luovan ajattelun lähtökohtana on ihmettely, tutkivan katseen kohdistaminen itsestäänselviltä vaikuttaviin seikkoihin [ ]. Mikko Lehtonen (1998, 13) 29.9.2014 Kirsi Nousiainen 3

Millaisia odotuksia sinulla on koulutuksen suhteen? En esim. tiennyt, että koulutuksesta tulisi mahdollisesti opintopisteitä ja että se sisältäisi myös välitehtäviä. Avoimin mielin kuitenkin lähden mukaan. Sosiaalityön teoriaa syventäviä/ päivittäviä. En ole ehtinyt opiskelemaan varsinaista sosiaalityötä vuosiin muilta hankkeilta. Muodollisen kelpoisuuden puuttuminen tuottaa runsasta vaihtuvuutta työyhteisössä, mikä rasittaa sekä asiakkaita että tiimiä. Odotan, että tähän koulutukseen osallistumalla voisin omalta osaltani olla vaikuttamassa tähän tilanteeseen. Odotan, että saisin koulutuksesta riittävät valmiudet toimia työpaikkaohjaajana. Uusien työntekijöiden perehdytykseen ideoita ja lisää osaamista. Se antaa areenan kollegoiden tapaamiseen, sosiaalityöstä keskustelemiseen, asiantuntijoiden luentojen kuuntelemiseen. Odotan oppivani jotain. 29.9.2014 Kirsi Nousiainen 4

Millaisia odotuksia sinulla on koulutuksen suhteen? Miten osaan välittää kokonaisuuksien kannalta oleellista tietoa kun työ (huolimatta työnjaosta) on kuitenkin aika kokonaisvaltaista ja verkostoitunutta esim oleelliset yhteistyökumppanit ym eli kokonaisuudet vs konkreettiset käytännön työtehtävät Teoriatiedon päivittämistä ja sosiaalityöntekijän identiteetin vahvistamista toivon. Odotan saavani ajankohtaista tietoa sosiaalityöhön liittyen sekä valmiuksia ohjaajana toimimiseen. Odotan myös kohtaamista muiden sosiaalityön ammattilaisten kanssa ja yhteisiä keskusteluja. Koulutuksen teemat ovat lähellä sydäntäni, joita pohdin paljon opiskellessani. Töihin palattuani olen miettinyt miten niitä asioita saataisiin hyödynnettyä työyhteisössä tukemaan sosiaalityöntekijöitä työssään. Ja tämä koulutus on juuri se avain, josta toivon saavani tukea ja eväitä käytäntöön. Luennoitsijat ja teema ovat erinomaisia valintoja. Koen koulutukseni olevan siltä osin "oman näköiseni" ja olen erittäin motivoitunut koulutukseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sen pohjalta. Odotan uusia ajatuksia ja oppimiskokemuksia! 29.9.2014 Kirsi Nousiainen 5

Millaisia toiveita sinulla on koulutuksen toteutuksen sekä ohjausosaamisen ylläpidon suhteen? Aikaisempien opiskelujeni myötä olen melkoisen kyllästynyt ainaisiin ryhmätehtäviin/-pohdintoihin, mutta joskus ne ovat toki hyödyllisiä. Ohjausosaamisen ylläpito edellyttäisi ohjattavia koulutuksen jälkeen, muuten ei pääse hyödyntämään oppejaan käytännössä. Erittäin haasteellista tulee olemaan sovittaa työ ja opiskelu sekä muu elämä järkevällä tavalla toisiinsa. Toisaalta tiedän, että parhaimmillaan opiskelu tukee työtä ja päinvastoin. Toivon työpaikkaohjaajien keskinäisen yhteydenpidon toimivuutta ja sähköisten väylien kehittämistä siihen, koska tapaamisiin on aina haasteellista tässä työpaineessa päästä. Toivon, ettei nykytyö kiireineen ja aikatauluinen estä/vaikeuta liiaksi koulutukseen osallistumista ja sen tehtävien tekemistä. 29.9.2014 Kirsi Nousiainen 6

Millaisia toiveita sinulla on koulutuksen toteutuksen sekä ohjausosaamisen ylläpidon suhteen? Toivon mahdollisimman monipuolista koulutusta eli ei ehkä kuitenkaan pelkkää luentoa/keskustelevaa ja useiden ihmisten kokemuksia ja näkökulmia Tietysti toivon, että opiskelu ei ole liian vaativaa työn ohessa suorittaen. Olemassa oleva suunnitelma toteutuksen suhteen vaikuttaa hyvältä, kokonaiset koulutuspäivät ovat mielekkäitä. Ohjausosaamisen ylläpidon suhteen jonkinlaiset jatko tapaamiset / lyhyet koulutustilaisuudet voisivat olla hyvä jatko koulutukselle. Mielestäni toteutus vaikutti hyvältä. Ohjausosaamisen ylläpitämisen suhteen olisi tärkeää säännölliset tapaamiset ja reflektointi muiden koulutuksen käyneiden kanssa. On hyvä jakaa niitä kokemuksia mitä käytännössä on tullut eteen. Ja toki voisi aiheita voisi vielä syventää teoreettisestikin jatkossa tai ottaa uusia teemoja käsittelyyn. 29.9.2014 Kirsi Nousiainen 7

Koulutuksen tavoitteet Vahvistaa sosiaalityön asiantuntijuutta Saada tietoa oppimista edistävästä ohjauksesta Lisätä ymmärrystä käytännössä tapahtuvan opetuksen nivoutumisesta osaksi sosiaalityöntekijän työtä ja kehittämistä Ks. ohjelma 29.9.2014 Kirsi Nousiainen 8

Behavioristinen Kognitiivinen Humanistinen Konstruktionistinen Oppimiskäsityksiä http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/oppimiskasitykset/behavioristinen-oppimiskasitys oppiminen nähdään ärsyke-reaktiokytkentöjen muodostumisena, ja sitä voidaan säädellä vahvistamisella. opetuksen tavoitteena oleva reaktio (R) vakiintuu pysyväksi käyttäytymiseksi eli se opitaan, kun se yhdistetään ympäristöstä tulevaan ärsykkeeseen (S). Käyttäytymistä säädellään oppijan ulkopuolelta vahvistamisella (O). Toivotusta käyttäytymisestä annetaan palkkio, ei-toivottua käyttäytymistä heikennetään rangaistuksella. kiinnostus kohdistuu siihen, miten ihminen prosessoi tietoa: oppiminen nähdään tiedon prosessointina. Oppija nähdään erilaisen tiedon aktiivisena käsittelijänä: tietoa vastaanottavana, havaintoja tekevänä, valikoivana, taltioivana, tulkitsevana ja aktiivisesti kehittävänä olentona. Mielekäs oppiminen alkaa käytännön elämän ongelmista ja ristiriidoista. oppiminen perustuu oppijan kokemuksiin ja itsereflektioon eli kykyyn arvioida omia kokemuksiaan ja omaa oppimistaan uuden oppimisen pohjaksi se on muutakin kuin tiedon prosessointia. Tavoitteena on itsensä toteuttaminen ja minän kasvu. Itseohjautuvuus, minän kasvu ja valmiudet itsereflektioon nähdään ihmiselle myötäsyntyisinä. oppiminen nähdään aktiivisena tiedon konstruointiprosessina eli tiedon rakentamisen prosessina. keskeisenä ajatuksena on, että tieto ei siirry vaan oppija rakentaa eli konstruoi sen itse uudelleen. Oppijan omat aikaisemmat tiedot, käsitykset ja kokemukset opittavasta asiasta säätelevät hyvin paljon sitä, mitä hän asiasta havaitsee ja miten hän asiaa tulkitsee. Oppiminen liittyy toimintaan ja palvelee toimintaa. Olennaista on, että oppijassa heräävät omiksi koetut, opittavaan asiaan liittyvät kysymykset, oma kokeilu, ongelmanratkaisu ja ymmärtäminen. 29.9.2014 Oppiminen Kirsi on oppijan Nousiainen oman toiminnan tulosta. 9

Oppimistyylit Auditiivinen Kinesteettinen Visuaalinen Taktillinen oppija muistaa parhaiten puhutut esitykset. Oppijan kannattaa hakeutua ja järjestää itselleen mahdollisuuksia osallistua luennoille tai kuunnella luentotallentaita. oppija muistaa parhaiten asiat joissa voi itse liikkua mukana tai asiat, joita voi testata liikkumalla. Tällöin kannattaa yhdistää liikkuminen keskeisien asioiden kertaamiseen, joka puolestaan edesauttaa asioiden mieleenpainamista. oppija muistaa parhaiten erilaiset kuviot, kaaviot ja videot. Tällöin kannattaa kiinnittää huomiota kaavioihin, käsitekarttoihin ja kuviin opiskellessaan. oppija oppivat kokeilemalla ja koskettamalla eri materiaaleja. Koskettaminen ja liikkuminen liittyvät toisiinsa, joten usein nämä kaksi ovatkin yhdistetty samaan kategoriaan. http://www.uef.fi/fi/aducate/oppimistyylit http://www.tenviesti.fi/test1.htm http://www.tenviesti.fi/test2.htm http://www.humanic.fi/php/oppimistyylit.php 29.9.2014 Kirsi Nousiainen 10

Sosiaalityön käytännönopettajien koulutuksen rakenne ja laajuus (5 op) 1. Kontaktiopetus (1x7,5 h + 3x7 h) = 28,5 h (1 op) 2. Oheiskirjallisuus (336 s.) = 81 h (3 op) 3. Kirjalliset välitehtävät (3: yht. 8 10 s.) = 27 h (1 op) 29.9.2014 Kirsi Nousiainen 11

Välitetävä I Lukemisto + reflektointi: Pohdi sosiaalityötä omakohtaisten kokemustesi ja tunteittesi kautta. Mitkä ovat sosiaalityön päämäärät ja ammatilliset reunaehdot? Mikä on sosiaalityön tilanne nyt? Pohdi myös omaa ammatillista osaamistasi ja sen kehittymistä suhteessa edellisiin kysymyksiin? Entä, miten osaamista ylläpidetään ja kehitetään työyhteisössäsi ja tuetaan organisaatiossa? Keskustele tästä myös työyhteisösi kanssa. 29.9.2014 Kirsi Nousiainen 12