SISÄLLYS Alkusanat 2 Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut nuorten tukena 3 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatin uusi nimi ja ilme 6 Suomalainen nuori, työ ja koulutus 7 Suomalaisten nuorten syrjäytymisriskeistä ja syrjäytymissyistä 8 Kehittämistyöryhmät 9 Osallistavat ryhmämenetelmät nuorten tieto- ja neuvontatyössä 9 Nuorisoalalle rakentuu eettinen ohjeistus - miten voin vaikuttaa tulokseen? 11 Pulmakulmavastaajien hyvät käytänteet ja kokemukset 13 Aluekoordinointi - uusien alueiden hakuprosessi 15 Aloitekanavan markkinointi 19 Nuorten tieto- ja neuvontatyön tilastointiohjelma & kansallisen verkkopalvelun prosessi 21 Pop in -esittelyt 24 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden auditointi 24 Österbottens ungdomswebbportal Decibel 25 Mediavaikuttamista meillä ja muualla 27 Vertaisnuorisotiedotus osana Euroopan unionin viestintää 29 Unelmista totta: nuorten ohjaus ja neuvonta samasta pisteestä Oulussa 30 25 vuotta eurooppalaista nuorten tieto- ja neuvontatyötä 32 Seminaariohjelma 34 Osallistujaluettelo 36 Palautteet ja kansalliset kehittämispäivät vuonna 2012 38
Alkusanat Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansalliset kehittämispäivät järjestettiin 6.-7.10.2011 Oulussa. Kaksipäiväiseen työskentelyyn osallistui 100 henkilöä nuorten tieto- ja neuvontatyön kansallisesta palveluverkostosta. Vuosittain järjestettävien kehittämispäivien tavoitteena on kerätä mahdollisimman laajasti työmuodon ammattilaisia sekä yhteistyökumppaneita vaihtamaan kuulumisia sekä arvioimaan ja kehittämään nuorten tieto- ja neuvontapalveluita ja -työtä Suomessa ja laajemminkin Euroopassa. Seminaarin kantavana teemana oli Nuorena Suomessa - tukena nuoren valinnoissa. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluita lähestyttiin nuorten elinolojen ja palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Pääpuhujina olivat Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen sekä Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä. Utriainen avasi puheenvuorossaan ajankohtaista aihetta suomalaisen nuoren suhteesta työhön ja koulutukseen. Myrskylä valotti omassa esityksessään suomalaisten nuorten syrjäytymisriskejä ja -syitä. Molemmat puhujat ovat oman alansa arvostettuja asiantuntijoita. Kehittämispäivillä käsiteltiin myös nuorten tieto- ja neuvontatyön erilaisia malleja ja menetelmiä sekä kansallisia ja eurooppalaisia hankkeita. Kehittämistyöryhmiä ja esittelyitä vetivät nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden paikalliset toimijat eri puolilta Suomea. Kiitämme osallistujia kiinnostuksesta ja aktiivisesta osallistumisesta. Erityinen kiitos niille verkostomme jäsenille, jotka ottivat haasteen vastaan ja vetivät työryhmää tai pitivät pop in - esittelyn tietystä aiheesta. Kiitämme myös saamastamme palautteesta. Huomioimme kommentit ja ehdotukset ensi vuoden kehittämispäivien sisältöjä ja käytännön toteutusta suunniteltaessa. Kooste sisältö- ja menetelmätoiveista vuoden 2012 kehittämispäiviä varten nähtävillä raportin loppupuolella. Näkemisiin siis viimeistään seuraavilla kehittämispäivillä Kuopiossa 4.-5.10.2012! koordinaattori Jaana Fedotoff suunnittelija Mika Pietilä suunnittelija Merja-Maaria Oinas palveluassistentti Heidi Leppäkari 2
Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut nuorten tukena Jaana Fedotoff Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff esitteli Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskuksen taustaa, tavoitteita sekä sen tarjoamia palveluita. Kansallisilla kehittämispäivillä lanseerattiin myös Koordinaatin uusi visuaalinen ilme ja nimen muutos. Keskuksen nimi vaihdettiin virallisesti loppuvuodesta Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskukseksi, tuttavallisemmin keskusta kutsutaan nimellä Koordinaatti. Uusi visuaalinen ilme ja keskuksen napakampi nimi saivat positiivisen vastaanoton. Koordinaatin toiminnan taustaa: - Keskuksen toiminta aloitettu vuonna 2006 Oulussa - Opetus- ja kulttuuriministeriön periaatepäätöksellä 2010 yhdeksi nuorisotyön valtakunnallisen palvelu- ja kehittämiskeskusrakenteen toimijaksi - Toimii Oulun kaupungin nuorisotoimen alaisuudessa. Palvelut tasapuolisesti kaikille toimijoille valtakunnallisesti - Tavoite: o Kaikilla Suomessa asuvilla nuorilla on käytettävissään laadukkaat nuorten tieto- ja neuvontapalvelut o Luo edellytyksiä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisen palveluverkoston aktiiviselle kehittymiselle - Verkosto koostuu kunnissa ja järjestöissä toimivista nuorisoalan ammattilaisista. - Verkostossa on mukana toimijoita lähes 250 kunnasta ja järjestöstä. Tehtäviä - Asiantuntija- ja tukipalvelu nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden toteuttamiselle ja kehittämiselle - Nuorten kuulemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen edistäminen - Aloitekanava.fi-verkkodemokratiapalvelun kansallinen koordinointi - Eurooppalainen yhteistyö toimintaedellytysten kehittämiseksi ja verkostoitumiseksi - Kansalliset ja kansainväliset kehittämishankkeet Asiantuntija- ja tukipalvelu - Asiantuntija- ja tukipalvelut auttavat toimijoita löytämään sopivimmat ratkaisut nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden toteuttamiseksi. - Mukana kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa, jotka edistävät työmuodon kehittämistä. - Hankkeiden tuloksena syntyy välineitä, menetelmiä, julkaisuja sekä uudenlaisia verkostoja ja kumppanuuksia. - Suunnitelmallisella ja aktiivisella viestinnällä tuetaan nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallista verkostoa ja työmuodon kehittymistä sekä tunnettuutta. - Viestinnän välineitä ovat tiedotteet, yhteisöllinen media, artikkelit ja julkaisut sekä verkkopalvelut. 3
J. Fedotoff nosti puheenvuorossaan esille Euroopan neuvoston uuden suosituksen nuorisotiedotuksesta jäsenvaltiolle CM/Rec(2010)8. Ministerikomitea hyväksyi uuden suosituksen 16. kesäkuuta 2010. Suosituksessa ministerikomitea katsoo, että - demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseksi nuorilla on oltava mahdollisuus saada kattavaa, objektiivista, ymmärrettävää ja luotettavaa tietoa kaikista heitä askarruttavista kysymyksistä, jotka perustuvat heidän erityisiin tarpeisiinsa - tieto ja nuorten kyky arvioida ja käyttää sitä ovat edellytyksiä nuorten aktiiviselle osallistumiselle yhteiskuntaan ja heidän toiminnalleen vastuullisina kansalaisina nuoret osallistuvat yhä enemmän tiedon tuottamiseen sekä julkaisemiseen ja käyttävät siinä tieto- ja viestintätekniikoiden tarjoamia mahdollisuuksia - Ministerikomitea pitää mielessä haasteet, joita nuoret kohtaavat merkityksellisen tiedon etsimisessä, arvioimisessa ja käyttämisessä itsensä kehittämiseen. - Haasteita: kasvavan tiedonmäärän hallinta ristiriitaisen ja jatkuvasti muuttuvan tiedon käsittely tietoisuus vastuusta tiedon tuottajina tietoisuus tieto- ja viestintätekniikan käytön riskeistä henkilötietojen suojelu tarvittavien tietokonelaitteiden ja ohjelmistojen sekä internetin käyttömahdollisuus Ministerikomitea katsoo, että - henkilökohtaisen, kasvokkain tapahtuvan tiedotuksen, ohjauksen ja neuvonnan antaminen on tänä päivänä vielä tärkeämpää kuin edellisten sukupolvien kohdalla, koska nuorten sosiaalinen osallistaminen on entistä pidempi ja monimutkaisempi prosessi Ministerikomitea korostaa, - kuinka tärkeää on jatkaa nuoria koskevasta tiedottamisesta ja neuvonnasta Euroopassa annetun ministerikomitean suosituksen No. R(90) 7 täytäntöönpanoa, ja samalla tunnustaa jäsenvaltioissa vuoden 1990 jälkeen tapahtunut merkittävä edistys ja saavutukset nuorille suunnatun tiedotuksen ja neuvonnan alalla. Ministerikomitea suosittelee, että jäsenvaltioiden hallitukset 1. vakiinnuttavat ja kehittävät nuorille suunnattuja tieto- ja neuvontapalveluja nuoria koskevasta tiedottamisesta ja neuvonnasta annetun suosituksen No. R(90) 7 mukaisesti 2. tukevat ja vahvistavat nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen yleistä ja monialaista luonnetta nuorille suunnattujen erityispalvelujen täydentäjänä 3. varmistavat, että nuorilla on mahdollisuus käyttää ja hyödyntää erilaisia nuorille suunnattuja tiedotuksen muotoja ja kanavia, jotka soveltuvat nuorten tarpeisiin paikallisella, alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla 4. ottavat nuorisopolitiikan laadinnassa huomioon nuorten jatkuvasti muuttuvat tiedontarpeet, muun muuassa käyttämällä nuorten parissa tieto- ja neuvontatyötä tekevien ruohonjuuritason toimijoiden keräämiä tietoja 5. tukevat uusien toimintamenetelmien ja erilaisten lähestymistapojen sekä uudenlaisten viestintämuotojen innovatiivisten käyttötapojen kehittämistä 6. kannustavat nuoria osallistumaan heille suunnatun tiedon sisällön, välineiden ja politiikan kehittämiseen 7. auttavat nuoria kehittämään tiedonhallintakykyään huomioiden, että - informaatiolukutaidon pitäisi sisältyä epämuodolliseen, epäviralliseen ja viralliseen koulutukseen - nuorten pitäisi oppia käsittelemään tietoa kriittisesti ja itsenäisesti - nuorten pitäisi pystyä luomaan, tuottamaan ja jakamaan tietosisältöjä vastuullisesti 4
8. lisäävät nuorten tietoisuutta riskeistä, joita he kohtaavat verkossa olevan tiedon kuluttajina ja tuottajina 9. lisäävät nuorten tietoisuutta henkilötietojen leviämisestä verkon sosiaalisissa yhteisöissä 10. tunnustavat tarpeen kehittää nuorille tarkoitettuja verkkoperustaisia nuorten tieto- ja neuvontapalveluja varten laatustandardeja, ja tukevat tällä alalla kaikkia toteutettavia laatuhankkeita 11. lisäävät nuorisotiedotuksesta vastaavien työntekijöiden tietoisuutta ja koulutusta työmuodon uusista haasteista sekö edistävät kokemusten ja käytäntöjen vaihtoa keskeisten alan toimijoiden välillä 12. edistävät muita heikommassa asemassa olevien nuorten, mukaan lukien vammaisten nuorten mahdollisuuksia käyttää verkkoperustaista tietoa Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Osallistujia muistutettiin meneillään olevasta Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman lausuntokierroksesta sekä esiteltiin sen hetkinen tilanne. - Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Ohjelmaa kutsutaan lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaksi sen sisältäessä nuorisolain mukaisesti tavoitteet alle 29- vuotiaiden kasvu- ja elinolojen parantamiseksi. - Ensimmäinen kehittämisohjelma kattaa vuodet 2007-2011. - Uusi kehittämisohjelma vuosille 2012-2015. - Kehittämisohjelma ja lisätietoja osoitteesta http://www.minedu.fi/opm/nuoriso/nuorisopolitiikka/kehittxmisohjelma_2012-2015/index.html?lang=fi Koordinaattori Jaana Fedotoff lopetti alustuksensa sanoilla tulevaisuuden pohdinnasta nuorten tieto- ja neuvontatyössä. Pääkohdat: - Yhteisöllistä mediaa tulee käyttää tukemaan kasvokkain tapahtuvaa nuorten neuvonta- ja ohjauspalveluita - Nuorten tulee olla mukana suunnittelemassa palveluita - Monialainen ja moniammatillinen yhteistyö keskiöön - Palveluiden yhdenvertainen saatavuus - Lähipalvelut ovat yhä tarpeellisia - Verkon kautta tavoitetaan myös ne nuoret, joilla ei ole mahdollisuutta lähipalveluihin Päivien saatesanoiksi: - Kasvava alueellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus haastaa nuorten parissa työskentelevät uudenlaisten ammatillisten taitojen hankkimiseen ja reagointiin yhteiskunnallisiin muutoksiin (Hoikkala, Sell: Nuorisotyötä on tehtävä -julkaisu 2007, 424.) - Vaikka yhteiskuntamme odottaa nuorilta nopeaa omaksumiskykyä, monimutkaisten ongelmien ratkaisutaitoja, kykyä itsenäiseen tiedonhankintaan ja mediakriittisyyteen, on palveluita suunniteltaessa ja toteuttaessa muistettava asiakaslähtöisyys ja vuorovaikutteisuus. 5
Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatin uusi nimi ja ilme Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisilla kehittämispäivillä julkistettiin keskuksen uusi lyhentynyt nimi sekä visuaalinen ilme. Uuden visuaalisen ilmeen lanseeraus liittyy työn alla olevaan nuorten tieto- ja neuvontatyön kansalliseen verkkopalveluun. Verkkopalvelun työstämisen yhteydessä nähtiin erinomainen tilaisuus myös keskuksen visuaalisen ilmeen uudistamiselle. Verkkopalvelun käyttöliittymäsuunnittelusta ja visuaalisesta ilmeestä vastaava mainostoimisto ehdotti keskuksen nimen muuttamista samalla paremmin suuhun sopivaksi Koordinaatiksi. Ja vielä muutamaa päivää ennen uuden nimen ja ilmeen julkaisua myös opetus- ja kulttuuriministeriöstä ehdotettiin keskuksen koko nimelle aiempaa tiiviimpää versiota. Uusi väri ja uusi merkki Koordinaatin uutta merkkiä voisi kuvailla yhdistelmänä puhekuplia ja paikkaa osoittavaa merkkiä. Se on kaikessa yksinkertaisuudessaan selkeä ja keskukselle sopiva. Kuten Nuoran suunnittelija Eva Roos kehittämispäivien päätöspuheenvuorossaan totesi, merkki antaa suuntaa, mikä kuvaa hyvin myös keskuksen toimintaa. Mainostoimiston valitsema vihreä väri kuvastaa monia, keskuksen toiminnalle tärkeitä asioita. Vihreä kuvastaa sitoutuneisuutta työhön, se on energinen väri, se on vuorovaikutteinen ja positiivinen. Vihreä viittaa myös ajatukseen kestävästä kehityksestä, jota Koordinaatti-keskus haluaa toiminnallaan tukea. Tunnus nuorten tieto- ja neuvontapalveluille Uusi merkki ja vihreä väri eivät uudistaneet pelkästään Koordinaatin ilmettä, vaan niistä on tehty oma tunnuksensa nuorten tieto- ja neuvontapalveluille. Takana on ajatus palveluiden yhteisen brändin tai imagon luomisesta, jota on kypsytelty jo pitkään. Merkin avulla palvelut eri puolilla maata voivat halutessaan ilmaista olevansa osa nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallista palveluverkostoa. Annamme ilolla merkin verkoston käyttöön ja tietysti toivomme, että sitä myös hyödynnetään. Esitys uudesta ilmeestä: http://www.koordinaatti.fi/uploaded/koordinaatti.pdf ************************************************************************** Tilaa palveluiden yhteinen tunnus käyttöösi: heidi.leppakari(at)ouka.fi 6
Suomalainen nuori, työ ja koulutus rikosoikeuden professori Terttu Utriainen Lapin yliopisto Mielekkään elämän kulmakivet Artikkeli verkkolehti Koordinaatissa 14.10.2011 Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen avasi kuulijoille käytännönläheisin esimerkein omaa suhdettaan nuoriin, joita hän on kohdannut niin työssään kuin vapaa-ajallaankin. Siinä sivussa hän tuli nostaneeksi esiin ajankohtaisia huomioita suomalaisesta yhteiskunnasta. Tilastojen valossahan meillä menee hirveän hyvin esimerkiksi nuorisovankien osalta. Luvut ovat pienentyneet vuosi vuodelta ja tilastot ovat kauniita. Mutta kaikkihan me tiedämme, ettei siinä ole koko totuus. Meidän järjestelmässämme nuorisorikolliset halutaan sijoittaa jonnekin muualle kuin vankiloihin. Monessa kohtaa olisi hyödyllistä kurkistaa faktan taakse, professori muistutti. Tulosvastuu tunkeutuu armeijaankin Utriainen sanoi olevansa huolissaan siitä, että suomalaisen yhteiskunnan tulosvastuuideologia on alkanut tunkea kaikkialle. Jossain vaiheessa armeijastakin on tullut paikka, jonne kaikki eivät kelpaa. Vielä jokin aika sitten se oli järjestelmä, joka korjasi talteen syrjäytymisvaarassa olevat. Armeija keräsi pudonneet. Myös tuloerojen kasvaminen huolestutti Utriaista. Jos meillä on suuri joukko joutilaita nuoria miehiä vailla mielekästä tekemistä, se alkaa olla jo yhteiskunnallisesti vaarallinen tila. Katsokaa vaikka Ranskan suurta vallankumousta. Utriaisen mukaan yhteiskunnan olisi syrjäytyneiden tukemisen lisäksi aika alkaa esittää heille myös vaatimuksia. Se, joka maksaa, se määrää. Yhteiskunta tarjoaa meillä ilmaisen koulutuksen, joten kyllä sillä mielestäni olisi oikeus vaatia myös vastapanosta. Perhe suojaa syrjäytymiseltä Utriainen ehti puheenvuoronsa aikana ravistella myös ajatuksia siitä, millaista elämää pidämme mielekkäänä. Kyllähän se niin on, että työ liittää ihmisen yhteiskuntaan ja sosiaalisiin verkostoihin. Moni meistä viettää työkavereidensa kanssa enemmän aikaa kuin perheensä kanssa, hän huomautti. Nuorten tieto- ja neuvontatyössä kohdataan usein niitä nuoria, joilla ei ole kiinnittymiskohtaa yhteiskuntaan. Heiltä puuttuvat työ, harrastukset ja perhe kolme asiaa, joita Utriainen pitää mielekkään elämän kulmakivinä. Olen erityisen huolissani nuorista miehistä, joilla ei ole työtä eikä perhettä. Perhe tuntuu olevan tekijä, joka suojaa monelta asialta erityisesti miehiä, rikosoikeuden professori alleviivasi. Teksti: Kati Valjus ************************************************************************** Pyydä Terttu Utriaisen powerpoint-esitys erillisenä tiedostona: heidi.leppakari(at)ouka.fi Artikkeli osoitteessa http://www.koordinaatti.fi/artikkeli.php?id=428 7
Suomalaisten nuorten syrjäytymisriskeistä ja syrjäytymissyistä kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä Tilastokeskus Syrjäytymiselle on syynsä Artikkeli verkkolehti Koordinaatissa 14.10.2011 Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän kokoamat aineistot herättivät ajatuksia kansallisilla kehittämispäivillä. Myrskylä oli koonnut tilastoja siitä kansanosasta, joka ei näy missään. He eivät opiskele, eivät käy työssä, eivät saa työttömyyskorvausta, eläkettä tai sairauspäivärahaa. Noin kymmenen prosenttia maamme väestöstä kuuluu näihin pudonneisiin, Myrskylä herätteli kuulijoitaan. Maahanmuuttajilla ja muilla vieraskielisillä riski päätyä ulkopuolisten ryhmään on moninkertainen. Maahanmuuttajataustaisten integroituminen yhteiskuntaamme on vielä monin verroin hankalampaa kuin suomalaisten. Mutta pelkästään maahanmuuttajilla ei näitä kymmentä prosenttia selitetä. Joka viidennellä vain peruskoulututkinto Putoamisen syitä selvittäessään Myrskylä on suunnannut katseensa koulutukseen. Joka viides poika suorittaa vain peruskoulun, eikä koskaan enää sen jälkeen päädy koulun penkille. Peruskoulun käyneistä osa päätyy toki töihin. Mutta he, joille työtä ei löydy, ovat Myrskylän mukaan juuri sitä riskiporukkaa, joka on putoamisvaarassa. Mitä enemmän aikaa kuluu toimettomana, sitä suuremmaksi kasvaa riski syrjäytyä. Viranomainen lähin omainen Myrskylä on pohtinut tilastojen valossa myös niin sanottua koulutuksen periytyvyyttä. Korrelaatio vanhempien koulutukseen on erittäin voimakas. Mitä alempi on vanhempien koulutus, sitä suurempi riski nuorella on pudota yhteiskunnan ulkopuolelle, Myrskylä korostaa. Lähisuhteiden merkitystä ei tässäkään asiassa voi liikaa korostaa. Meillä on turhan suuri joukko nuoria, joille lähin omainen on viranomainen. Myrskylän tilastot antavat haastetta nuorten tieto- ja neuvontapalveluille. Unelmia, kannustusta ja oikeille raiteille ohjaamista tarvitaan erityisesti silloin, kun nuori ei saa vastakaikua kotoa. Myrskylä veti esiin myös mielenkiintoisen faktan: syrjäytymisessä on havaittavissa selviä maakunnittaisia eroja. Päijät-Hämeessä on liki kaksinkertainen määrä syrjäytyneitä Pohjanmaahan verrattuna. Mahdollisten syiden arvailu herätti yleisössä keskustelua. Onko kyse ilmapiiristä, elämänasenteesta vai yksilöiden ominaisuuksista? Teksti: Kati Valjus ************************************************************************** Pyydä Pekka Myrskylän powerpoint-esitys erillisenä tiedostona: heidi.leppakari(at)ouka.fi Artikkeli osoitteessa http://www.koordinaatti.fi/artikkeli.php?id=429 8
Kehittämistyöryhmät Osallistavat ryhmämenetelmät nuorten tieto- ja neuvontatyössä Kati Mäkeläinen Citisense Kouluttajatiimi Nuorten tieto- ja neuvontatyö on tärkeä koulun ulkopuolisen oppimisen väline. Oppiminen muodostuu tietojen, taitoja ja asenteiden omaksumisesta. Perinteinen kouluopetus perustuu pääasiassa tietojen antamiseen. Myös tieto- ja neuvontatyö perustuu nimensäkin mukaan nuorten tietopohjan vahvistamiseen. Vauhdilla kehittyvä tietoyhteiskunta kuitenkin haastaa tiedon antamisen merkityksen oppimisessa. Kaikki tieto on välittömästi kännyköillä ja tietokoneilla verkosta haettavissa. Tämän seurauksena taitojen, ja erityisesti asenteiden, kehittämisen merkitys kasvatustyössä korostuu yhä enemmän. Osallistavat menetelmät ovat olennaisia nuorten taitojen ja erityisesti asenteiden omaksumisessa. Ne ovat myös tärkeä osa demokraattisen kasvamisympäristön luomista. Koulun mahdollisuudet tarjota nuorille yhteisöllisyyden ja vaikuttamisen kokemuksia ovat edelleen rajalliset. Sitä vastoin nuorisotyöllä on vahva ammattitaito ja välineet tarjota vaihtoehtoisia oppimiskokemuksia ja samalla kehittää nuoria kohti täysipainoista yhteisön jäsenyyttä. Osallistavien ryhmämenetelmien avulla nuorten tieto- ja neuvontatyö voi, paitsi paikata kouluopetuksen puutteita nuorten vapaa-ajalla, myös tarjota kouluopetuksen sisälle uusia lähestymistapoja oppimiseen. Toiminnalliset menetelmät tukevat kokonaisvaltaisesti oppimisprosessia. Niiden avulla nuorelle tarjotaan mahdollisuus omakohtaiseen kokemukseen, sen pohtimiseen ja arviointiin, koetun käsitteellistämiseen ja omien johtopäätösten tekemiseen, sekä toiminnan suunnitteluun ja opitun testaamiseen. Toiminnallisten menetelmien arvo on erilaisten oppimistyylien huomioimisessa. Erilaisia oppimistyylejä ovat esimerkiksi innokas osallistuja, käytännöllinen toteuttaja, pohdiskeleva tarkkailija ja teoreettinen päättelijä. Kouluopetus tukee parhaiten teoreettisen päättelijän oppimista. Sen sijaan suurin osa nuorisotyön ammattilaisista on käytännöllisiä toteuttajia. Tästä johtuen nuorisotyössä käytettävät menetelmät tukevat usein parhaiten juuri käytännöllisten toteuttajien oppimista. Vaikka jokaisessa menetelmässä ei voi ottaa huomioon eri oppimistyylien tarpeita, on suunnitteluvaiheessa hyvä pohtia menetelmällistä tasapainoa siten, että samaa asiaa opitaan ja harjoitellaan eri tavoin, erilaisia nuoria tukien. Toiminnallisuus ja osallistaminen yhdistyvät usein menetelmissä. Ne eivät kuitenkaan ole sama asia. Menetelmä voi olla toiminnallinen, olematta osallista ja toisaalta osallistava, olematta toiminnallinen. Täysin osallistavassa oppimisprosessissa oppija itse määrittelee oppimisensa tavoitteet, valitsee opittavan teeman ja on mukana päättämässä sopivista menetelmistä. Oppija ottaa aktiivisen roolin oppimistilanteessa ja pohtii oppimaansa. Hän myös arvioi paitsi omaa ja toisten oppimista, myös oppimistilannetta ja pisimmälle vietynä myös järjestää oppimistilanteita toisille. Tällaiset syvällisen osallistavat oppimisprosessit ovat kuitenkin harvinaisia, eikä oppijan osallisuutta omaan oppimiseensa saa ohittaa, vaikkei täysin osallistavaa oppimista pystykään ohjaamaan. Osallisuutta on kuitenkin hyvä tarkastella koko oppimisprosessin ajalta, eikä tyytyvä pelkän osallistavan menetelmän valintaan. Osallisuus ei myöskään tarkoita, että nuoret jätetään yksin, hoitamaan itse oma oppimisensa. Osallistavan oppimisen ohjaaminen vaatii vahvaa ammattitaitoa, rohkeutta ja avoimuutta ryhmän tarpeille, sekä kykyä tasapainotella ohjaamisen ja puuttumisen välimaastossa. Osallistavat oppimistilanteet on suunniteltava tarkoin, mutta suunnitelman tulee olla joustava. Ohjaajalla tulee olla kykyä ohjata tilannetta ryhmän kehityksen ja tarpeiden mukaan yllättäväänkin suuntaan. Osallistavan oppimisen ohjaaja ei omista tietoa, eikä ole sen suhteen auktoriteetti. Hän on valmis tunnustamaan olevansa väärässä ja ottamaan kritiikkiä vastaan omasta toiminnastaan. Hän kysyykin enemmän kysymyksiä vastausten antamisen sijaan ja kuuntelee enemmän, kuin puhuu. Osallistavissa oppimistilanteissa ryhmällä ja oppijoilla on enemmän valtaa, kuin perinteisessä kouluopetuksessa. Ohjaajan valta ei kuitenkaan ole hävinnyt, vaan se on 9
piilotettua ja näkymätöntä. Tämän vuoksi ohjaaja onkin enemmän vastuussa oman vallankäyttönsä muodosta ja seurauksista. Osallistavat menetelmät mahdollistavat paitsi tiedon antamisen, myös sen saamisen. Tieto siirtyy ohjaajalta oppijalle, mutta myös oppijalta ohjaajalle. Osallistavilla menetelmillä voidaan kerätä tietoa nuorille tärkeistä asioista, heidän elämänsä ydinongelmista ja mahdollista ratkaisuvaihtoehdoista. Tärkeintä on kuitenkin tiedon siirtyminen oppijoiden kesken. Osallistavat menetelmät perustuvat yhteisölliseen oppimiseen, tiedon yhteiseen pohdintaan ja tuottamiseen. Ohjaamisen suurena haasteena on menetelmäsokeus. Kiva menetelmä voi viedä huomion itse aiheesta. Tärkeintä kuitenkin on tavoitteellisuus. Olennaisinta on pohtia, mitkä ovat ne tiedot, taidot ja tavoitteet, jotka oppijoiden halutaan omaksuvan. Näiden perusteella määritellään oppimisen tavoitteet ja valitaan sopivimmat menetelmät niiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi ryhmäyttäminen ja arviointi katsotaan yleensä olennaiseksi osaksi osallistavaa oppimista. Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvyys. Oppimistilannetta suunniteltaessa, on arvioitava ryhmäyttämisen tarpeellisuus oppimisen kannalta. Arviointia on myös hyvä pohtia kriittisesti. Mikäli oppimistilanteen arviointia aidosti tarvitaan jatkokehittämistä varten, sitä on hyvä kerätä, muutoin se on turhaa. Oman oppimisen reflektointiin käytettävää aikaa on tulee myös pohtia etukäteen. Tuleeko oppijan heti oppimistilanteessa tunnistaa kaikki oppimansa, vai vaiko asioita jättää oman oivalluksen varaan? Sopivien painotusten löytäminen jää oppimisen ohjaajan arvioitavaksi. Osallistavien menetelmien luomisessa on kyse luovuudesta ja soveltamisesta. Kohderyhmän tarpeet, tavoitteet, ajoitus sekä tilat, luovat raamit, joiden puitteissa ohjaaja voi soveltaa samojakin menetelmiä hyvin monenlaiseen käyttöön. Luovuus ja rohkea kokeilu auttavat ohjaajaa löytämään kokeilemalla itselleen ja kohderyhmälleen sopivia oppimisen tapoja. Lisätietoja: Kati Mäkeläinen, kati.makelainen(at)citisense.fi 10
Nuorisoalalle rakentuu eettinen ohjeistus - miten voin vaikuttaa tulokseen? Suvi Kuikka Nuoriso- ja liikunta-alan asiantuntijat Nuoli ry Nuorisoalan eettinen ohjeistus on samanaikaisesti usealla taholla heränneen ajatuksen konkretisoitumista. Eettisen ohjeistuksen laadinnassa taustalla on ollut Tampereen yliopiston tutkijan Juha Niemisen pohdinta alan ammatillisuudesta, Minna Rauaksen opinnäytetyö ylemmän amk:n tutkinnossa Satakunnan amk:ssa ja Allianssi ry:n ja Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry:n aktivoituminen asian tiimoilta. Näistä viimeksi mainitut organisaatiot valmistelivat työtä, jonka kulusta vastaa nyt asiantuntijatyöryhmä. Ryhmä sai lyhyen johdannon siihen, missä eettisen ohjeistuksen kanssa mennään ja mikä on suunniteltu aikataulu. Ryhmä työskenteli eettistä ohjeistusta valmistelevan ryhmän laatiman osa-aluepatteriston ja apukysymysten avulla. Ohessa tiivistys em. rungosta: Arvoperusta Nuorisotyön arvoperusta nojautuu yleismaailmallisiin sopimuksiin (ihmisoikeuksien julistus, lapsen oikeuksien sopimus) ja lakeihin (perustus-, nuoriso-, ja lastensuojelulaki). Miten nämä tulisi näkyä eettisessä ohjeistuksessa? Mitkä ovat nuorisotyön erityispiirteet (luonne/ henki ) verrattuna muihin toimijoihin? Millainen on nuorisotyön ihmiskäsitysperusta? Työn lähtökohdat, tarkoitus, tehtävä Mikä on nuorisotyön päämäärä? Mikä on nuorisotyön tehtävä? Millaisilla toimenpiteillä näitä toteutetaan käytännössä? Millä asenteella ja suhtautumistavalla nuorisotyöntekijä pääsee tavoitteisiin? Mikä on nuorisotyön yhteiskunnallinen tehtävä tänä aikana? (oikeutus/velvoite) Miten nuorisotyöntekijä voi vahvistaa/kehittää nuorisotyön roolia? Ammatillisuus Ammattilainen on alan koulutuksen saanut henkilö, nuorisotyötä palkkatyönä pää- tai osa-aikaisena tekevä. Millainen on nuorisotyöntekijän rooli suhteessa nuoreen? Millaisissa tilanteissa ammatillisuus tulee esille? Millainen toiminta ei ole ammatillista? Miten nuorisotyöntekijä tukee ammatillista kehittymistä omassa työyhteisössä (omaansa/toisten)? Nuorisotyöntekijän suhde muihin toimijoihin Nuorisotyöntekijän rooli suhteessa seuraaviin: a) monialaiset verkostot ja yhteistyötahot b) nuoren tukiverkosto c) päättäjät/rahoittajat Ryhmä käynnisti keskustelun kuvaamalla millaisia odotuksia ja ajatuksia eettinen ohjeistus herättää: - lupaus ja sitouminen alaan/ammattiin - pienin yhteinen nimittäjä kirjavalla toimialalla - mahdollisuutena yhdistää erilaiset toimijat - nostaa ammattiylpeyttä - tavoitteena voisi olla nuoruuden asiantuntija/ nuoruuden ammattilainen - tavoitteena aina nuoren hyvinvointi, nuoren osallisuus ja työn merkitys nuorelle - koettiin myös, että eettinen ohjeistus tukee työtä hyvin monella eri tavalla - herätti myös pienen sivukeskustelun, kun osa ryhmän jäsenistä ihmetteli ettei yhteisöpedagogeilla ole eettistä ohjeistusta vielä olemassa 11
Keskustelussa arvoperustasta tavoitteeksi tuli nimenomaan nuoren osallisuuden tunteen edistäminen, universaaleja arvoja pidettiin yleisesti hyvänä lähtökohtana. Samoin nuorisolain antamaa mahdollisuutta toteuttaa ja tehdä työtä hyvin monella eri tavalla. Nuorisotyön arvoperustana voisi olla esimerkiksi sydämeltään sivistynyt nuori. Erityispiirteenä pidettiin nuorisotyön epävirkamiesmäistä luonnetta ja sitä haluttiin korostaa. Nuorisotyön osaamista, jossa keskeinen sija on kohdata nuori, ohjata nuorta, kohdata erilaisuus ja kyky luoda nuoreen luottamuksellinen kontakti. Laajemmin voidaan puhua pedagogisesta osaamisesta (muistion laatijan korostus). Nuorisotyön vapaaehtoisuuteen perustuvan luonteen merkitys ja em. asioiden osaaminen ja hallinta ovat sekä työn lähtökohtia, tarkoitusta että ammatillisuutta. Nuorisotyöntekijän on tunnettava oma osaamisensa ja oman työnsä arvo ja sitä kautta onnistumme myös arvostamaan toisia. Nuorisotyön tehtävä tarvitsee kirkastamista suhteessa toisiin toimijoihin. Sen tulisi näkyä ohjeistuksessa tavalla tai toisella. Muita ajatuksia olivat mm. yksilö- ja ryhmätyön suhteen luonteen avaaminen nuorisotyössä, nuorisotyön palvelujen määrittelyn tarve taustalla ja mittareiden onttous/ongelmallisuus työn tavoitteiden määrittelyssä. Eettinen ohjeistus voisi läpinäkyvyydellään ja monenlaisen käyttömuodon (ammatillinen koulutus, perehdytys, työn kehittäminen, työnsuunnittelu jne.) tuoda pelisääntöjä ja kantaa myös hiljaista tietoa eteenpäin yhdessä tehden, yhdessä suunnitellen oli evästys. Eettistä ohjeistusta voi myös soveltaa vapaaehtoisuuden puolella toimittaessa nuorten kanssa, vaikka ne laaditaan ammattilaisnäkökulmasta ja palkatun henkilöstön tarpeisiin. Nuorisotyöntekijän suhde päättäjiin ja rahoittajiin koettiin huomionarvoiseksi ohjeistuksessa, jatkossa em. seikka saattaa vain korostua. On hyvä pohtia tukijoiden tarkoitusperiä (tuumaustauko) ja kysyttävä mistä raha tulee. Päättäjien kanssa on hyvä olla valveutunut samoin, on tunnettava päätöksentekojärjestelmä ja edellytettävä kansalaisyhteiskunnassa sen läpinäkyvyyttä. Kaiken kaikkiaan eettisen ohjeistuksen 1.0 versiota odotetaan kommenteille ja ohjeistuksen laatimisaikaa pidetään hyvin aikaan sopivana ja ajoitukseltaan oikeana. Eettistä ohjeistusta laativa työryhmä ja sen yhteystiedot: - Suvi Kuikka, puheenjohtaja - Annikki Kluukeri-Jokinen, Humak - Kirsi Purhonen/Marika Punamäki, Mamk - Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusseura - Markus Söderholm, Allianssi ry - Maarit Pulkkinen, Opetushallitus/Nuva - Minna Rauas, työryhmän sihteeri, Pori Työskentelyaikataulu 2011-2012: työ valmistuu huhtikuussa 2012 Allianssi-risteilylle Seuraa blogia: www.alli.fi/app/blog Lisätietoja: Minna Rauas, minna.rauas(at)elisanet.fi 12
Pulmakulmavastaajien hyvät käytänteet ja kokemukset Susanna Kilappa, Espoon nuorisopalvelut Päivi Lautaniemi, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kehittämistyöpajan tavoitteena oli hyvien käytäntöjen jakaminen ja haasteiden esiin nostaminen. Keskustelun rajaamiseksi oli teemoiksi valittu ylläpito ja verkosto (tekniikka, vastaaja- ja yhteistyöverkosto) sekä vastaamisen sisällöt. Keskustelua käytiin kahdessa ryhmässä. Tarkoituksena oli käydä kummassakin ryhmässä läpi molemmat teemat, mutta vilkkaan keskustelun johdosta pysyttiin kummassakin ryhmässä yhdessä teemassa. Keskustelun herättämiseksi ryhmä sai pohdittavakseen erilaisia kysymyksiä. Palvelun ylläpito ja verkosto - Onko palvelulla olemassa yhteistyösopimus ja millainen a) kuntien välillä? b) asiantuntijoiden kanssa? - Onko palvelussa määritelty vastausaika? - Moderointi: o Näkyykö nuoren kysymys palvelussa julkisesti? o Jos näkyy, niin näkyykö se palvelussa välittömästi, vai tarkistetaanko se ensin? o Millä tavoin palvelua moderoidaan eli pidetään siistinä? - Millaisia toimivia käytäntöjä ja millaisia haasteita palvelun ylläpitoon ja verkostoon liittyy: o Miten kysymykset jaetaan, jos palvelussa on useampi vastaaja? o Kuka viime kädessä huolehtii, että kysymyksiin vastataan? o Miten vastaajat pitävät yhteyttä toisiinsa? Onko vastaajien yhteydenpidolle tarvetta? Minkälaista? Missä asioissa? o Miten vastausajassa pysytään? Kuka huolehtii siinä pysymisestä? o Miten voidaan "valvoa" ja huolehtia laadusta/parantaa vastausten laatua, jos vastaajia on paljon eri kunnista? Mitkä ovat verkostomaisen toimintamallin edut ja haasteet? o Moderointi Poimintoja ryhmän keskustelusta: - Palveluja toteutetaan monenlaisilla malleilla - Yhteistyösopimuksia ei ole kaikilla asiantuntijoiden ja kuntien kesken, mutta asiantuntijoita käytetään - Vastausajat 5 päivää kaikilla - Ennakkomoderointia ei ole käytössä - Moderointi on haaste - Miten huolehditaan, että kysymyksiin vastataan riippuu ollaanko esim. fyysisesti samassa pisteessä? - Vastausten laadun parantaminen on haaste; jakaminen ja toisilta oppiminen kiinnostaa Vastaamisen käytännöt ja sisältö - Onko palvelulle/vastaamiselle luotu ohjeistus? - Miten perehdytys hoidetaan? - Miten vastaajien osaamisesta huolehditaan? - Millaisia yhteistyö-/asiantuntijaverkostoja on? - Voivatko nuoret kommentoida/vastata toisten kysymyksiin? - Millaisia toimivia käytäntöjä ja millaisia haasteita vastaamiseen liittyy: o Vastaajana nuorisotyöntekijä - miten näkyy vastauksessa? Milloin nuoren asia siirretään toiselle asiantuntijataholle (kokonaan)? o Miten voidaan "valvoa" ja parantaa vastausten laatua, kun vastaajia on paljon eri kunnista? Mitkä ovat verkostomaisen toimintamallin edut ja haasteet? 13
o Paljon, vähän vai sopivasti kysymyksiä. o Miten taataan paras tuntuma/laatu vastaamiseen? - Vastaamisen apuvälineet : o Millaisia käytätte? Millaisia on olemassa tai pitäisi olla? o Mikä vastaamisessa on hienoa? o Millaisia haasteita vastaamisessa on? o (Mikä puoltaa / ei puolla vertaisten vastaamista?) Poimintoja ryhmän keskustelusta: - Kirjattuja vastaamisohjeita ei juuri ole - Vastaajien tapaamisissa jaetaan osaamista - Julkinen vastaus: mitä vaatii - Kaksikielisyys, miten ohjataan eteenpäin, materiaalit, linkit - Sopimus: monenlaisia tapoja hyödyntää asiantuntijoita, omia kontakteja vs. sitovat sopimukset isompien toimijoiden kanssa (esim. Folkhälsan) - Vastausten laadun parantaminen: toiveita Koordinaatille: - Valtakunnallista ohjeistusta kun uutta palvelua ollaan suunnittelemassa - Tietopankki, linkkilista, koulutusta, mallivastauspätkiä - Laatukriteerit (jotta nuori saa samanlaista palvelua) - Kysy-vastaa -palveluiden vastaajien verkostotapaamiset Työpajan keskeisintä antia oli sen toteaminen, että palveluilla on paljon yhteisiä haasteita ja niillä olisi paljon annettavaa toisilleen. Keskusteluissa päästiin lähinnä toteamaan miten paljon yhteistä on, mutta aika ei riittänyt yhteisten ratkaisujen miettimiseen. Yhteisesti todettiin, että pulmakulmavastaajien tapaamiselle olisi tarvetta. Pulmakulma, kysymys&vastaus -palvelu, on upea työkalu, koska: - Saa auttaa! - Tulee olo, että nuori joka ei todennäköisesti olisi uskaltanut kysyä f2f, saa apua näin! - Olisin toivonut, että tämä mahdollisuus olisi ollut olemassa kun olin itse nuori! ************************************************************************** Työryhmän purussa kehittämispäivien osallistujien kesken päätettiin, että keväällä 2012 järjestetään nuorten tieto- ja neuvontatyön verkkopalveluiden verkkovastaajien yhteinen tapaaminen Koordinaatin tuella. Kiinnostuneet voivat olla yhteydessä jaana.fedotoff(at)ouka.fi, tai työryhmän vetäjiin: susanna.kilappa(at)espoo.fi, paivi.lautaniemi(at)hel.fi. 14
Aluekoordinointi - uusien alueiden hakuprosessi Pirjo Kovalainen Oulun kaupungin nuorisotoimi Aluekoordinointimallin lähtökohdat Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi vuonna 2010 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatille tehtäväksi alueellisen nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden koordinaattorien palveluverkoston toteuttamisen Suomessa. Tähän oli johtanut se, että vuonna 2010 nuorten tieto- ja neuvontapalveluverkosto oli kasvanut siinä määrin, että Koordinaatti-keskuksen tarjoaman tuen lisäksi tarvittiin vielä tehostetumpaa lähitukipalvelua kunnille. Erityisesti tukea tarvittiin hankkeiden jälkeen nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden jatkuvuuden ja saatavuuden turvaamiseksi sekä hankkeissa kehitettyjen toimintojen juurruttamiseen. Tavoitteena on luoda pysyvä palvelurakenne nuorten tieto- ja neuvontatyölle. Tavoitteisiin päästään suunnitelmallisilla ja kestävillä ratkaisuilla sekä olemassa olevien resurssien hyödyntämisellä. Aluekoordinointimalliin siirrytään asteittain usean vuoden kuluessa. Ensimmäinen aluekoordinaattori aloitti Oulun seudun ja Oulunkaaren seutukunnan alueella toukokuussa 2011. Aluekoordinaattorin tehtävä Alueelliselta koordinoivalta taholta edellytetään hyviä valmiuksia vastata nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen toiminnan ja kehittämisen haasteisiin koko alueella. Tarvitaan riittävästi tieto-taitoa, osaamista, vahvaa työmuodon tuntemusta, kokemusta sekä myös riittävää aluetuntemusta. Aluekoordinaattorit tulevat toimimaan Koordinaatti-keskuksen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Nyt perustettu ensimmäinen aluekoordinointialue sijaitsee maantieteellisesti lähellä Koordinaatti-keskusta, ja näin toimintamallin kehittäminen on ollut mahdollisimman sujuvaa ja saumatonta. Aluekoordinaattorin keskeisiä tehtäviä ovat nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden ja -hankkeiden ohjaus ja neuvonta sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden konsultointi- ja kehittämistehtävät. Aluekoordinaattori toimii alueellisena asiantuntija- ja tukihenkilönä nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen toteuttajille ja toimijoille. Tehtäviin kuuluvat myös alueellisten koulutusten ja seminaarien suunnittelu sekä toteutus. Yleisesti ottaen aluekoordinaattori on toimija, joka yhdistää alueen toimijat saman pöydän ääreen keskustelemaan, arvioimaan, pohtimaan, ideoimaan, kehittämään ja toteuttamaan nuorten tieto- ja neuvontatyötä alueilla. Näistä yhteisistä ja yksilöllisistä keskustelusta toimijat saavat apua ja tukea ongelmatilanteisiin ja pohdintaan suhteessa nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin yhteisesti. Nuorten tieto- ja neuvontatyöhön liittyvän koordinoinnin lisäksi aluekoordinaattorin tehtävänä on Aloitekanavapalvelun alueellinen koordinointi. Tähän kuuluu kuntien tukeminen nuorille suunnatun verkkodemokratiapalvelu Aloitekanavan käytössä ja markkinoinnissa. Kaiken kaikkiaan aluekoordinaattorilla tulee olla ajantasainen tieto ja langat käsissä siitä, missä mennään palvelujen suhteen. Aluekoordinoinnin hakuprosessi Alueen, jolle aluekoordinointiavustusta haetaan, tulee olla riittävän laaja ja aluetta voidaan myös laajentaa ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Tärkeää on, että tulevat koordinointialueet määritellään yhteistyössä Koordinaatti-keskuksen kanssa jo hakuvaiheessa. Alueen kunnat päättävät keskenään, mikä kunta toimii vastuutahona, kuka hakee rahoituksen, kuka raportoi jne. On ehdottoman tärkeää, että kaikki mukaan lähtevät kunnat sitoutuvat mukaan jo hakuprosessin alusta alkaen. 15
Aluekoordinointiin liittyvien hakemusten teossa kuntien tukena toimii Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti. Aluekoordinointipilotti Oulun seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueella Oulun seudun ja Oulunkaaren seutukunnan alueella aluekoordinoinnin toiminta-alueeseen kuuluu vuonna 2011 yhteensä 15 kuntaa. Kunnat Oulun seudulla ovat Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo ja Tyrnävä. Oulunkaaren seutukunnan alueen kunnat ovat Ii (+ Yli-Ii), Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala. Vuonna 2010 alueella oli 13 29-vuotiaita nuoria yhteensä 60461 kappaletta. Nuorten tieto- ja neuvontatyö alueella Oulun seudun ja Oulunkaaren seutukunnan alueella nuorille on tarjolla alueellinen nuorten tieto- ja neuvontatyön verkkopalvelu SeutuNappi, www.seutunappi.fi. Palvelua on kehitetty vuosien saatossa OKM:n avustuksen turvin. Lisäksi kuntiin on perustettu paikalliset tietopisteet SeutuNappi-kehittämishankkeen aikana. Paikalliset pisteet sijaitsevat nuorisotilojen, koulujen tai kirjastojen yhteydessä. Oulun kaupungissa nuorille on tarjolla Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi sekä verkkopalvelu www.nettinappi.fi. Lisäksi oululaisilla on käytössä Nappi-tietopisteet Kaakkurin ja Ritaharjun lähiöissä, nuorisotalon ja kirjaston tiloissa. Oulussa tieto- ja neuvontatyötä on tehty jo vuodesta 1993 lähtien. Aloitekanava.fi verkkodemokratiapalvelu on käytössä kaikissa kunnissa paitsi Kempeleessä. Alueella toteutetut nuorten tieto- ja neuvontatyön hankkeet Oulun seudun SeutuNappi-hankkeessa vuosina 2007-2011 luotiin perusta seudun verkkopalvelulle ja tuotettiin sisällöt yhteistyössä Onnistuvat opit ja Draivi Linkki hankkeiden kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena verkkopalvelusta löytyy muun muassa Opiskelusta työelämään -tietoalue. Vuosina 2010-2011 toteutettiin toinen SeutuNappi-hanke Oulunkaaren seutukunnan alueella. Tässä hankkeessa tuotettiin sisällöt Oulunkaaren seutukunnan kuntien paikallisille SeutuNappi-sivuille jo olemassa olevan verkkopalvelun yhteyteen. Oulun kaupungin nuorisotoimella oli lisäksi oma kehittämishankkeensa verkkopalvelu NettiNappi.fi:n sisällön ja julkaisujärjestelmän kehittämiseksi vuosina 2009-2010. Kehittämistyötä tehtiin yhteistyössä oppilashuollon, työllistämiskeskuksen sekä työvoimahallinnon kanssa. Yhteistyötä tehtiin sisällöntuotannossa sekä kysy-vastaa - palvelussa, jossa nuorten kysymyksiin olivat vastaamassa muun muassa sosiaaliohjaaja, työvoimaneuvoja sekä seksuaaliterapeutti tietopalveluohjaajien lisäksi. Hakuprosessi Oulun seudulla ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueella Oulun seudulla tavoite ja tahtotila pysyviin palveluihin heräsi jo vuonna 2008. Tämä johti siihen, että Oulun seutu aloitti keskustelun SeutuNappi-kuntien kesken rahoituksen hakemisesta aluekoordinoinnin kehittämiseksi vuonna 2010. Oulun seutu ja Oulun kaupungin nuorisotoimi tekivät hakemuksen valmistelutyön. Työssä mukana asiantuntijoina olivat Koordinaatin toimijat sekä Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi. Hakemusluonnos ja -idea käsiteltiin Oulun seudun sivistystiimissä sekä Oulunkaaren kuntayhtymän yhtymähallituksessa. Kun hanke näiden vaiheiden jälkeen päätettiin toteuttaa, aloitettiin hakemuksen kirjoittamisprosessi kommenttikierroksineen. Yhteisen päätöksen tuloksena päävastuutahona aloitti Oulun seutu. Erityisenä tämän alueen erityispiirteenä aluekoordinoinnin toteuttamisessa on, että Oulun seutu ostaa palvelun Oulun kaupungilta. On huomioitava, että kunkin tulevan aluekoordinointialueen tilanteet ovat yksilölliset ja näin hakemustenkin tulee olla yksilöllisiä ja alueelliset erityistarpeet huomioonottavia. 16
Kohderyhmä Aluekoordinoinnin toiminnan kohderyhmää ovat alueella nuorten tieto- ja neuvontatyötä tekevät tai siitä vastaavat sekä mahdolliset uudet palveluja järjestävät tahot. Kyseisinä toimijoina voivat olla niin nuorisotoimet kuin järjestöt. Aloitekanava.fi palvelun osalta kohderyhmänä ovat nuorten vaikuttajaryhmät ja osallisuusryhmät, kuntapäättäjät, muut nuorten ryhmät sekä nuorten parissa toimijat Kehitystyön arviointi ja seuranta Aluekoordinointimallin kehittämistä arvioidaan yhdessä Oulun seudun sekä Oulunkaaren seutukunnan aluekoordinointimallissa mukana olevien toimijoiden kanssa. Arvioinnissa mukana on myös Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus. Mallin kehittämisvaiheessa ohjausryhmänä toimii Koordinaattikeskuksen ohjausryhmä, jota täydennetään paikallisesti alueellisilla toimijoilla. Projektiryhmä Aluekoordinaattorin operatiivisen työn lähitukena toimii Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus sekä lähityö- ja viiteryhmäksi perustettu projektiryhmä alueen kuntien toimijoista. Tavoitteena on, että aluekoordinointitoiminnan suunnittelu tapahtuu yhdessä kohderyhmän, eli alueen toimijoiden kanssa. Näin käytännön työ ja tarpeet pystytään huomioimaan parhaiten. Toiminnan kehittämiseen perustettiin ns. projektityöryhmä, joka koostuu alueen käytännön nuorten tieto- ja neuvontatyötä tekevistä toimijoista. Jäseniä ryhmässä on 6 henkilöä sekä aluekoordinaattori. Ryhmä työskentelee nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointimallin kehittämistyössä yhteistyössä aluekoordinaattorin kanssa ja edustaa alueen työntekijöitä yhteisten asioiden suunnittelussa sekä aluekoordinointimallin kehittämisessä. Aluekoordinointitoiminnan ensimmäisinä kuukausina on toteutettu verkostotapaamisia, joiden sisältöinä ovat olleet yhteisten toimintatapojen avaaminen ja työn näkyväksi tekeminen. Käytännössä on avattu yhteinen foorumi ammatilliselle keskustelulle. Tapaamiset ovat tarvittaessa olleet muun muassa "työnohjauksellisia sekä koulutuksellisia. Toiminnassa on päästy alkuun yhteisen toiminnan ja aluekoordinointimallin yhteissuunnittelussa. Lisäksi toimijoilla on ollut tarvetta henkilökohtaiseen ohjaukseen ja neuvontaan esimerkiksi verkkopalvelun käyttöön liittyvissä asioissa sekä sisällöntuotannossa. Kehittämistyöryhmätyöskentely Työryhmässä kuultiin aluksi alustus aiheesta Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi - uusien alueiden hakuprosessi. Siinä käytiin läpi aluekoordinoinnin lähtökohtia sekä asioita, mitä aluekoordinointiin rahoitusta haettaessa tulee ottaa huomioon. Esimerkkitapauksena esiteltiin Oulun seudun ja Oulunkaaren seutukunnan alueella keväällä 2011 aloitettu aluekoordinointimallin pilotti. Keskustelua herätti erityisesti se, millä eri tavoilla aluekoordinointitoiminnan rahoitus olisi mahdollista järjestää. Koettiin, että ulkopuolisen rahoituksen saaminen on toiminnan edellytys. Kiinnostusta ja pohdintaa herätti myös se, miten aluekoordinointiin saadaan mukaan nuorten kuuleminen ja osallisuus ja miten niitä voisi hyödyntää toiminnan kehittämisen suunnittelussa. Alustuksen jälkeen keskusteltiin lisää ryhmissä aluekoordinointiin liittyvistä erilaisista kysymyksistä. Ensimmäisessä ryhmässä keskustelun aiheena oli mitä toiveita, tarpeita ja odotuksia on olemassa aluekoordinoinnin suhteen. Ryhmän keskustelussa esille nousivat muun muassa toiveet toiminnan pysyvästä rahoituksesta sekä mahdollisuudesta kuulla nuoria jo alueellisen koordinoinnin suunnitteluvaiheessa sekä sen kehittämisessä. Ryhmässä nousi esille ajatus, että paikallisessa nuorten tieto- ja neuvontatyössä on olemassa tarve työnohjaukselliselle vertaisryhmätoiminnalle, jota olisi mahdollista toteuttaa aluekoordinoinnin kautta. 17
Tarvetta oli myös sille, että aluekoordinaattori toimisi kuntien työntekijöiden tukena nuorten tieto- ja neuvontatyöhön liittyvän tiedon viemisessä viranomais- ja päättäjätahoille kunnissa. Aluekoordinointi nähtiin mahdollisena toimijana nuorisoalan oppilaitosten ja tieto- ja neuvontatyötä tekevien välillä esimerkiksi projekti- ja opinnäytetyömahdollisuuksien sekä harjoittelupaikkojen välittäjänä. Yhdeksi työtavaksi nähtiin aluekoordinaattoreiden yhteiset tapaamiset ja tuki. Toisessa ryhmässä mietittiin aluekoordinointia SWOT-analyysimallin kautta, eli pohdittiin sen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Vahvuuksiksi nousivat muun muassa se, että aluekoordinointi antaa mahdollisuuksia uusiin kehittämisideoihin sekä päällekkäisten toimintojen karsimiseen alueilla. Palveluiden turvaaminen toiminnan kautta sekä toisten aluekoordinaattoreiden tuki, koettiin tämän toimintamallin vahvuuksiksi. Ryhmän mukaan aluekoordinoinnilla myös pystytään tehostamaan resurssien käyttöä. Heikkous keskustelijoiden mielestä oli se, että erilaiset näkemykset alueella voivat hidastaa mallin toteutumista. Lisäksi vuosittainen rahoituksen haku sekä omarahoitusosuuden hankkiminen koettiin olevan aluekoordinoinnin heikkous ja luovan toimintaan epävarmuuden tunnetta. Aluekoordinoinnin mahdollisuuksina ryhmä nosti esille, että sen kautta saadaan alueiden työntekijöille yhteisiä käytänteitä, voidaan tarjota koulutusta ja yhtenäistää alueen työntekijöiden tieto-taitoa. Yhteisten verkkopalveluiden pysyvyys ja palveluiden vakinaistaminen ovat mahdollisuuksia, jotka avautuvat aluekoordinoinnin myötä. Ryhmää jäi toisaalta mietityttämään, saadaanko aluekoordinoinnin kautta yksi byrokratiakoneisto lisää, sekä se, miten välimatkat ja eri rahoituspohjien aikataulut vaikuttavat toiminnan aloittamiseen eri alueilla. Uhkana nähtiin myös mahdollinen palvelujen päällekkäisyys. Kolmannessa ryhmässä visioitiin aluekoordinoinnin tulevaisuutta. Ryhmässä heräsi kysymyksiä muun muassa siitä, miten tulevat mahdolliset kuntaliitokset vaikuttavat jo olemassa oleviin toiminta-alueisiin tulevaisuudessa ja miten ne tulevat vaikuttamaan tuleviin aluekoordinointialueisiin. Aluekoordinointialueiden muodostamisperusteeksi ehdotettiin esimerkiksi jakoa asukasmäärän mukaan. Tulevien aluekoordinointialueiden perustamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon eri alueiden erityispiirteet, kuten esimerkiksi kaksikielisyys. Aluekoordinointitoiminnan aloittaminen nähtiin erinomaisena tilaisuutena uudistua ja toisaalta säilyttää vanhoja ja hyväksi koettuja käytäntöjä. Todettiin, että aluekoordinointi voi monella alueella olla sysäys seudulliselle ja maakunnalliselle yhteistyölle. Kaiken kaikkiaan kehittämistyöryhmässä nousi esiin monia mielenkiintoisia ja uusia näkökulmia sekä odotuksia ja tarpeita aluekoordinoinnin kehittämiseksi. Eniten keskustelua käytiin toiminnan rahoituksesta sekä eri seutujen ja alueiden erilaisista tarpeista. Uusista ajatuksista ja ideoista muun muassa nuorten osallistaminen aluekoordinointimallin kehittämiseen ja toimintaan on haaste, joka on syytä ottaa erityisesti huomioon, nyt kun toimintamallin kehittäminen on lähdössä voimallisemmin käyntiin. Aluekoordinoinnin välittömänä kohderyhmänä ovat ensisijaisesti nuorten tieto- ja neuvontapalvelutyötä tekevät, mutta nuorten ollessa palvelujen loppukäyttäjiä heidän mukanaolonsa toiminnassa on tarpeellista. Uusi ja huomionarvoinen idea on myös oppilaitosyhteistyön kehittäminen aluekoordinoinnin kautta. Työryhmään osallistuneet toivat aktiivisesti uusia näkökulmia esille ja keskustelu oli mielenkiintoista ja runsasta. Lisätietoja: aluekoordinaattori Pirjo Kovalainen pirjo.kovalainen(at)ouka.fi, p. 050 371 6092 koordinaattori Jaana Fedotoff jaana.fedotoff(at)ouka.fi, p. 044 703 8215 18
Aloitekanavan markkinointi Merja-Maaria Oinas Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Työryhmän alussa Oulun nuorten edustajisto ONE:n Tuomas Alfthan esitteli case-esimerkkinä Oulun vaikuttamismallia. - Oulussa on alueellisia osallisuusryhmiä yhteensä kymmenen ja näissä ryhmissä on edustus jokaisesta alueella toimivasta koulusta. Ryhmissä on keskimäärin 12-16 jäsentä, jotka ovat iältään 8-16-vuotiaita. Ryhmän ohjaamisesta vastaa alueen nuorisotyöntekijä ja jokaisella koululla toimii yhdysopettaja. - Oulun Nuorten Edustajisto, ONEen kuuluu 21 jäsentä ja 7 varajäsentä. Aktiivisia jäseniä on tällä hetkellä noin 12. ONE vaikuttaa merkittäviin nuoria koskeviin päätöksiin Oulun kaupungin päätöksenteossa ja ONE:n puheenjohtaja osallistuu kaupunginhallituksen infoihin. ONE tekee esitykset nuorten NEROtoimintarahan käytöstä. Lisäksi ONE järjestää lukuisia tapahtumia. Esimerkiksi ONE on järjestänyt Rusko Open Air -tapahtuman, joka järjestettiin Ruskon jätekeskuksessa. - Tällä hetkellä eri vaikuttamiskanavilla ei ole Oulussa yhteistä suunnitelmaa siitä, miten nuoret tavoitetaan. Esimerkiksi Aloitekanava ei näy tällä hetkellä tarpeeksi osallisuusryhmien toiminnassa. Ehdotuksia: 1) Voitaisiin luoda yhteinen nettisivusto, josta nuori voisi tarkastella erilaisia tapoja vaikuttaa ja valita mieleisensä. 2) Aloitekanavan voisi ottaa yhdeksi työkaluksi osallisuusryhmien toimintaan. Esimerkiksi kokousten alussa voisi käydä Aloitekanavan ideoita läpi. 3) Tämä lisäisi myös osallisuusryhmien välistä yhteistyötä ja helpottaisi toiminnan ideointia. - Kaupunkikokous on Oulussa vuosittain järjestettävä tilaisuus, jossa lapset ja nuoret esittelevät säästö-, määräraha- ja lausuntoesityksiä. Eniten ääniä saaneet säästö- ja lausuntoesitykset viedään eteenpäin kaupunkikokouksen julkilausumina. Osallisuusryhmät koostavat esitykset alueilta saapuneista ideoista. Jokaisessa koulussa ja jokaisessa luokassa on mahdollisuus ideoida. Kaupunkikokous on oululaisen vaikuttamisen suurin yksittäinen tapahtuma. - Vaikuttamismallin haasteet ja mahdollisuudet tiedottamisesta: Tällä hetkellä tieto ei kulje tarpeeksi hyvin vaikuttajaryhmien ja koulujen välillä. Tavalliset nuoret eivät tiedä toiminnasta tai palveluista, joilla voisi vaikuttaa. On haastavaa tehdä toimintaa tunnetuksi, koska ryhmät tekevät paljon näkymätöntä työtä, eivätkä aloitteet yleensä muuta asioita välittömästi. - Uudessa Oulussa pitää turvata vaikuttamistoiminnan alueellinen kattavuus. Aloitekanava on yksi mainio työkalu, jolla saadaan ideoita eri alueilta. Vaikuttamismalliin tutustumisen jälkeen keskustelua jatkettiin työskentelemällä pienemmissä ryhmissä. Keskustelua käytiin mm. siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä tiedottamisen ja markkinoinnin onnistumisen kannalta ja millaisia asioita on tärkeä huomioida. Toimivuudesta ja käytännön toimenpiteistä tuli työryhmätyöskentelyssä esiin mm. seuraavanlaisia huomioita: - Aloitekanavan toimivassa markkinoinnissa on rajattava tarkkaan kohderyhmä ja otettava myös nuoret mukaan. - Kunnissa on tehtävä selkeä työnjako siitä, kenen vastuulla tietyt asiat ovat tiedottamisessa ja markkinoinnissa. - Kunnan moderaattoreiden on oltava aktiivisia. - Kaikkien kunnan toimijoiden sitoutuminen ja tiedottaminen palvelusta: viranhaltijat, luottamushenkilöt, kunnan päättäjät. - Tiedottaminen laajemmin: koulujen henkilökunta ja oppilaskunnat, nuorten vaikuttajaryhmät, seurat ja järjestöt, urheiluseurat, kyläyhdistykset, vanhempainyhdistykset ja vanhemmat. 19