Kaupunginhallitus 183 29.08.2016 Haaste riita-asiassa: Kirjallinen vastaus kanteeseen Kaupunginhallitus 29.08.2016 183 Esittelijä: kaupunginjohtaja Marko Järvenpää Valmistelija / lisätietoja antaja: kaupunginjohtaja Marko Järvenpää, puh. 040 829 3656 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.fi" Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudelle on toimitettu haastehakemus työsuhteen irtisanomis- ja yhteistoimintamenettelyä koskevassa asiassa. Käräjäoikeus kehottaa Karkkilan kaupunkia vastaamaan kirjallisesti haastehakemuksesta ilmenevään kanteeseen. Kanteessa vaaditaan, että käräjäoikeus: vahvistaa, ettei Karkkilan kaupungilla ole ollut työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 mukaista perustetta irtisanoa kantajan työsuhdetta velvoittaa Karkkilan kaupungin suorittamaan kantajalle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä yhteensä 76.560,24 euroa (työsopimuslaki 12 luku 2 ) korkolain mukaisine viivästyskorkoineen määrää yhteistoimintalain mukaisena hyvityksenä 30.000 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen velvoittaa Karkkilan kaupungin maksamaan kantajan oikeudenkäyntikulut PERUSTEET Kaupunginjohtajan ehdotus: Kanteen mukaan Karkkilan kaupungilla ei ole ollut ilmoittamaansa tuotannollista ja taloudellista syytä kantajan irtisanomiseen, koska kaupungin tilinpäätös 2013 oli yli 500.000 euroa ylijäämäinen. Lisäksi kanteessa todetaan, että kantajan irtisanomisella saatu säästö on ollut vähäinen, koska hänen työpanostaan on jouduttu korvaamaan ostopalveluilla. Vuoden 2013 yt-menettelyn osalta kanteessa todetaan, ettei irtisanomista ennen ole käyty lain (449/2007) mukaista yhteistoimintamenettelyä. Yt-neuvottelujen pohjana on kanteen mukaan käytetty vääriä tietoja, neuvottelut on aloitettu liian myöhään eikä työntekijöillä ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta esittää vaihtoehtoja irtisanomiselle.
Karkkilan kaupunginhallitus ilmoittaa vastustavansa kannetta ja toteaa vastauksenaan kanteeseen seuraavaa: YT-PROSESSIN KULKU Karkkilan kaupunginhallitus päätti käynnistää yt-neuvottelut henkilöstösäästöjen saamiseksi kokouksessaan 30.9.2013. Tuolloin oltiin tilanteessa, jossa vuoden 2012 tulos oli ollut 822.000 euroa alijäämäinen ja kaupungin taseessa oli kattamatonta alijäämää 1,619 miljoonaa euroa. Tuon ajankohdan tilinpäätösennusteen mukaan myös vuoden 2013 tuloksesta oli tulossa noin miljoona euroa alijäämäinen. Yt-neuvottelut alkoivat pääsopijajärjestöjen kanssa 11.10.2013 ja neuvotteluja jatkettiin 24.10.2013,11.11.2013, 15.11.2013 ja ne päätettiin 22.11.2013. Tämän jälkeen kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 3.12.2013. Tuolloin käytettävissä olleen ennusteen mukaan vuodesta 2013 oli tulossa kaupungille tuloksellisesti 931.000 euroa tappiollinen. Kyseisessä kokouksessa kaupunginhallitus merkitsi tietoonsa saatetuksi kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien kokoaman yhteenvedon yt-menettelyn perusteella esitettävistä toimenpiteistä koskien kaupungin henkilöstön irtisanomisia, osa-aikaistamisia, eläköitymisiä, lomauttamista ja eräiden tehtävien täyttämättä jättämistä. Vähennystarpeeksi toimialoittain oli tuolloin tarkentunuthallinnon ja talouden toimialalle noin viisi henkilötyövuottaa vapaa-aikatoimelle 4-5 htv, kasvatukseen ja opetukseen 9-10 htv sekä tekniselle ja ympäristötoimialalle kuusi henkilötyövuotta. Näiden vähennysten ja vastaavien säästöjen saamiseksi tarvittavat toimenpiteet toteutettiin toimielimien ja viranhaltijoiden toimesta. KANNANOTOT KANTEEN PERUSTELUIHIN 1. Karkkilan kaupungilla ei ole ollut tuotannollista ja taloudellista syytä kantajan irtisanomiseen. Yt-menettelyn ja sitä seuranneiden irtisanomisten syynä olivat taloudelliset syyt. Kuten edellä on kerrottu, 3.12.2013 kaupunginhallituksen kokouksessa esillä olleen talousennusteen mukaan ko. vuoden tulos oli muodostumassa 931.000 euroa alijäämäiseksi. Tämä olisi nostanut kaupungin taseen kattamattoman alijäämän jo noin 2,5 miljoonaan. Lisäksi kaupungin taloustilannetta hankaloitti suuri lainamäärä, joka oli edelleen kasvussa. Kaupungin tilinpäätöksestä 2013 muodostui 558.000 euroa ylijäämäinen. Merkittävin syy tähän oli loppuvuodesta 2013 tehty verotilitysten
aikaistaminen, jolloin kunnille tilitettiin vuoden 2014 verotuloja jo vuoden 2013 puolella. Karkkilassa vaikutus oli runsaat 500.000 euroa vuoden 2013 tulokseen. Lisäksi toimialat pystyivät tiukkaan taloudenpitoon eikä mikään toimiala ylittänyt talousarviotaan 2013. Verotilitysten aikataulumuutoksen vaikutus oli kertaluonteinen. Vuoden 2013 verotulot kasvoivatkin Karkkilassa 8% vuoteen 2012 verrattuna, mutta vastaavasti 2014 verotulot laskivat 2,1% vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 henkilöstökulut laskivat noin 5,3% vuoteen 2013 verrattuna. Suurin syy tähän oli vuoden 2013 yt-menettelyn jälkeen tehdyt henkilöstövähennykset, kaikkiaan 20,6 henkilötyövuotta. Ilman henkilöstökulujen laskua vuoden 2014 tulos olisi ollut negatiivinen. Edellä esitetyn perusteella Karkkilan kaupunki toteaa, että yt-menettelyn ja henkilöstösopeutusten perusteena olleet taloudelliset syyt olivat todellisia ja ne perustuivat tilikauden siihen astiseen toteumaan sekä käytössä olleisiin ennusteisiin. Vuoteen 2013 kohdistunut ennakoimaton, kertaluonteinen verotilitysaikataulun muutos esti talouden pahimpien uhkakuvien toteutumisen ko. vuodelta, mutta ilman yt-menettelyn kautta tehtyjä henkilöstösopeutuksia talouden uhat olisivat toteutuneet viimeistään 2014. 2. Kantajan irtisanomiselle ei ole ollut asiallista ja painavaa syytä ja hänen työpanostaan on korvattu ostopalveluilla. Kaupungin tekninen toimiala on käyttänyt ulkopuolisia palveluntarjoajia jo ennen irtisanomisia. Ulkopuolisen suorittaman koneiden ja laitteiden perushuoltoa sisältävän ostopalvelun määrä on vaihdellut suuresti vuosittain sekä ennen että jälkeen irtisanomisten. Esimerkiksi vuonna 2012 konevarikon ja varaston kustannuspaikan palvelujen ostot kokonaisuudessaan olivat talouden seurannan mukaan 129 969 euroa kun vuonna 2014 ne olivat 55 204 euroa. Irtisanomisten takia vähentyneet resurssit järjesteltiin uudella tavalla teknisen toimen lähiesimiesten toimesta. Jäljelle jäänyt henkilöstö, mukaan lukien ajoneuvonkuljettajat, onkin päätehtävänsä ohella joutunut osallistumaan normaalia enemmän kunnossapitoon liittyviin töihin. Karkkilan kaupunki katsoo, että säästöjen saamiseksi tehty konevarikon töiden uudelleenjärjestely ja sen mukanaan tuoma kantajan töiden olennainen väheneminen ovat työsopimuslain 7 luvun 3 mukainen irtisanomisperuste.
3. Irtisanomista ennen ei ole käyty lainmukaista yhteistoimintamenettelyä. Työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnissa säätelee laki 449/2007. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämänlaatua. Yhteistoiminnassa on käsiteltävä mm. taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista. Ennen kuin työnantaja ratkaisee edellä mainitun kaltaisen asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista. Mikäli neuvotteluissa käsitellään työvoiman käytön vähentämistä, tulee kirjallinen neuvotteluesitys antaa viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Lisäksi työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista antaa asianomaisille työntekijöille sekä heidän edustajilleen yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävän asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot siten, että he voivat riittävästi perehtyä ja valmistautua käsiteltävään asiaan. Yt-neuvotteluista laaditusta pöytäkirjasta 01/2013 ilmenee, että ko. kokouksen neuvottelukutsun liitteenä osallistujille jaettiin asiakirja, josta ilmenivät aiottujen toimenpiteiden perusteet, alustava arvio irtisanomisten ja osa-aikaistamisen määristä, selvitys periaatteista joilla em. toimenpiteiden kohteiksi joutuvat työntekijät määräytyvät sekä arvio toimenpiteiden aikataulusta. Kanteessa todetaan, että neuvottelujen pohjana käytettiin vääriä tietoja. Kuten edellä kohdassa yksi on kerrottu, neuvottelujen perusteena olivat tilikauden 2013 siihen astinen toteuma sekä käytettävissä olevat ennusteet. Niissä ei mitenkään voitu ennakoida valtion taholta tehtävää kertaluonteista ylimääräistä verotilitystä vielä vuodelle 2013. Kanteessa todetaan, että yt-neuvottelut käynnistettiin vasta kaupungin talouden tasapainotusohjelman hyväksymisen jälkeen, jolloin oli jo tosiasiallisesti päätetty väistämättä työvoiman vähentämiseen johtavista toimenpiteistä. Neuvottelujen käynnistämisestä päätettiin kaupunginhallituksessa 30.9.2013 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi tasapainotusohjelman vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelman laadinnan pohjaksi kokouksessaan 7.10.2013.
Tasapainotusohjelman teki kaupunginhallituksen toukokuussa 2013 nimeämä talouden tasapainottamistyöryhmä. Ryhmän toimeksiantona oli tehdä esitys siitä miten kaupungin talous saadaan tasapainoon 2016 mennessä. Työn tuloksena oli laaja esitys, joka piti sisällään toimenpiteitä henkilöstösäästöistä toimitiloihin ja kaluston myyntiin. Nämä toimenpiteet hyväksyttiin vasta hyväksyttäessä talousarvio 2014 kaupunginvaltuustossa 2.12.2013. Kanteessa väitetään, ettei henkilöstöllä ollut yt-neuvotteluissa tosiasiallista mahdollisuutta esittää vaihtoehtoja. Kuitenkin yt-neuvotteluiden pöytäkirjoista 02, 03 ja 04/2013 ilmenee, että neuvotteluissa käsiteltiin niin työnantajan kuin työntekijäjärjestöjenkin esittämiä vaihtoehtoisia henkilöstösäästöjä. Edellä esitetyn perusteella Karkkilan kaupunki toteaa, että vuoden 2013 yhteistoimintamenettely käytiin lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa edellyttämällä tavalla. Yt-neuvottelut kutsuttiin koolle riittävän ajoissa, paras käytettävissä ollut tieto jaettiin osallistujille ajoissa, neuvotteluja käytiin lain edellyttämät vähintään kuusi viikkoa ja työnantajana Karkkilan kaupunki ratkaisi asian vasta yt-menettelyn jälkeen. Käsittely: Kaupunginjohtaja selosti asiaa kokouksessa. Keskustelun kuluessa kaupunginjohtaja muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan täydentämään lausuntoa ja pyytämään lakimieheltä täydennystä kannetta koskevaan vastaukseen. Mahdolliset vastaukseen tulevat muutokset lähetetään kaupunginhallituksen jäsenille kommenttikierrokselle. Hallitusten jäsenten on kommentoitava vastaukseen tulleita muutosehdotuksia torstaihin klo 12 mennessä. Mikäli täydennysehdotuksia ei tule, kaupunginhallitus lmoittaa vastustavansa kannetta ja toteaa vastauksenaan kanteeseen seuraavaa: YT-PROSESSIN KULKU Karkkilan kaupunginhallitus päätti käynnistää yt-neuvottelut henkilöstösäästöjen saamiseksi kokouksessaan 30.9.2013. Tuolloin oltiin tilanteessa, jossa vuoden 2012 tulos oli ollut 822.000 euroa alijäämäinen ja kaupungin taseessa oli kattamatonta alijäämää 1,619 miljoonaa euroa. Tuon ajankohdan tilinpäätösennusteen mukaan myös vuoden 2013 tuloksesta oli tulossa noin miljoona euroa alijäämäinen. Yt-neuvottelut alkoivat pääsopijajärjestöjen kanssa 11.10.2013 ja neuvotteluja jatkettiin 24.10.2013,11.11.2013, 15.11.2013 ja ne päätettiin
22.11.2013. Tämän jälkeen kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 3.12.2013. Tuolloin käytettävissä olleen ennusteen mukaan vuodesta 2013 oli tulossa kaupungille tuloksellisesti 931.000 euroa tappiollinen. Kyseisessä kokouksessa kaupunginhallitus merkitsi tietoonsa saatetuksi kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien kokoaman yhteenvedon yt-menettelyn perusteella esitettävistä toimenpiteistä koskien kaupungin henkilöstön irtisanomisia, osa-aikaistamisia, eläköitymisiä, lomauttamista ja eräiden tehtävien täyttämättä jättämistä. Vähennystarpeeksi toimialoittain oli tuolloin tarkentunuthallinnon ja talouden toimialalle noin viisi henkilötyövuottaa vapaa-aikatoimelle 4-5 htv, kasvatukseen ja opetukseen 9-10 htv sekä tekniselle ja ympäristötoimialalle kuusi henkilötyövuotta. Näiden vähennysten ja vastaavien säästöjen saamiseksi tarvittavat toimenpiteet toteutettiin toimielimien ja viranhaltijoiden toimesta. KANNANOTOT KANTEEN PERUSTELUIHIN 1. Karkkilan kaupungilla ei ole ollut tuotannollista ja taloudellista syytä kantajan irtisanomiseen. Yt-menettelyn ja sitä seuranneiden irtisanomisten syynä olivat taloudelliset syyt. Kuten edellä on kerrottu, 3.12.2013 kaupunginhallituksen kokouksessa esillä olleen talousennusteen mukaan ko. vuoden tulos oli muodostumassa 931.000 euroa alijäämäiseksi. Tämä olisi nostanut kaupungin taseen kattamattoman alijäämän jo noin 2,5 miljoonaan. Lisäksi kaupungin taloustilannetta hankaloitti suuri lainamäärä, joka oli edelleen kasvussa. Kaupungin tilinpäätöksestä 2013 muodostui 558.000 euroa ylijäämäinen. Merkittävin syy tähän oli loppuvuodesta 2013 tehty verotilitysten aikaistaminen, jolloin kunnille tilitettiin vuoden 2014 verotuloja jo vuoden 2013 puolella. Karkkilassa vaikutus oli runsaat 500.000 euroa vuoden 2013 tulokseen. Lisäksi toimialat pystyivät tiukkaan taloudenpitoon eikä mikään toimiala ylittänyt talousarviotaan 2013. Verotilitysten aikataulumuutoksen vaikutus oli kertaluonteinen. Vuoden 2013 verotulot kasvoivatkin Karkkilassa 8% vuoteen 2012 verrattuna, mutta vastaavasti 2014 verotulot laskivat 2,1% vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 henkilöstökulut laskivat noin 5,3% vuoteen 2013 verrattuna. Suurin syy tähän oli vuoden 2013 yt-menettelyn jälkeen tehdyt henkilöstövähennykset, kaikkiaan 20,6 henkilötyövuotta. Ilman henkilöstökulujen laskua vuoden 2014 tulos olisi ollut negatiivinen.
Edellä esitetyn perusteella Karkkilan kaupunki toteaa, että yt-menettelyn ja henkilöstösopeutusten perusteena olleet taloudelliset syyt olivat todellisia ja ne perustuivat tilikauden siihen astiseen toteumaan sekä käytössä olleisiin ennusteisiin. Vuoteen 2013 kohdistunut ennakoimaton, kertaluonteinen verotilitysaikataulun muutos esti talouden pahimpien uhkakuvien toteutumisen ko. vuodelta, mutta ilman yt-menettelyn kautta tehtyjä henkilöstösopeutuksia talouden uhat olisivat toteutuneet viimeistään 2014. 2. Kantajan irtisanomiselle ei ole ollut asiallista ja painavaa syytä ja hänen työpanostaan on korvattu ostopalveluilla. Kaupungin tekninen toimiala on käyttänyt ulkopuolisia palveluntarjoajia jo ennen irtisanomisia. Ulkopuolisen suorittaman koneiden ja laitteiden perushuoltoa sisältävän ostopalvelun määrä on vaihdellut suuresti vuosittain sekä ennen että jälkeen irtisanomisten. Esimerkiksi vuonna 2012 konevarikon ja varaston kustannuspaikan palvelujen ostot kokonaisuudessaan olivat talouden seurannan mukaan 129 969 euroa kun vuonna 2014 ne olivat 55 204 euroa. Irtisanomisten takia vähentyneet resurssit järjesteltiin uudella tavalla teknisen toimen lähiesimiesten toimesta. Jäljelle jäänyt henkilöstö, mukaan lukien ajoneuvonkuljettajat, onkin päätehtävänsä ohella joutunut osallistumaan normaalia enemmän kunnossapitoon liittyviin töihin. Karkkilan kaupunki katsoo, että säästöjen saamiseksi tehty konevarikon töiden uudelleenjärjestely ja sen mukanaan tuoma kantajan töiden olennainen väheneminen ovat työsopimuslain 7 luvun 3 mukainen irtisanomisperuste. 3. Irtisanomista ennen ei ole käyty lainmukaista yhteistoimintamenettelyä. Työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnissa säätelee laki 449/2007. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämänlaatua. Yhteistoiminnassa on käsiteltävä mm. taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista. Ennen kuin työnantaja ratkaisee edellä mainitun kaltaisen asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista
ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista. Mikäli neuvotteluissa käsitellään työvoiman käytön vähentämistä, tulee kirjallinen neuvotteluesitys antaa viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Lisäksi työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista antaa asianomaisille työntekijöille sekä heidän edustajilleen yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävän asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot siten, että he voivat riittävästi perehtyä ja valmistautua käsiteltävään asiaan. Yt-neuvotteluista laaditusta pöytäkirjasta 01/2013 ilmenee, että ko. kokouksen neuvottelukutsun liitteenä osallistujille jaettiin asiakirja, josta ilmenivät aiottujen toimenpiteiden perusteet, alustava arvio irtisanomisten ja osa-aikaistamisen määristä, selvitys periaatteista joilla em. toimenpiteiden kohteiksi joutuvat työntekijät määräytyvät sekä arvio toimenpiteiden aikataulusta. Kanteessa todetaan, että neuvottelujen pohjana käytettiin vääriä tietoja. Kuten edellä kohdassa yksi on kerrottu, neuvottelujen perusteena olivat tilikauden 2013 siihen astinen toteuma sekä käytettävissä olevat ennusteet. Niissä ei mitenkään voitu ennakoida valtion taholta tehtävää kertaluonteista ylimääräistä verotilitystä vielä vuodelle 2013. Kanteessa todetaan, että yt-neuvottelut käynnistettiin vasta kaupungin talouden tasapainotusohjelman hyväksymisen jälkeen, jolloin oli jo tosiasiallisesti päätetty väistämättä työvoiman vähentämiseen johtavista toimenpiteistä. Neuvottelujen käynnistämisestä päätettiin kaupunginhallituksessa 30.9.2013 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi tasapainotusohjelman vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelman laadinnan pohjaksi kokouksessaan 7.10.2013. Tasapainotusohjelman teki kaupunginhallituksen toukokuussa 2013 nimeämä talouden tasapainottamistyöryhmä. Ryhmän toimeksiantona oli tehdä esitys siitä miten kaupungin talous saadaan tasapainoon 2016 mennessä. Työn tuloksena oli laaja esitys, joka piti sisällään toimenpiteitä henkilöstösäästöistä toimitiloihin ja kaluston myyntiin. Nämä toimenpiteet hyväksyttiin vasta hyväksyttäessä talousarvio 2014 kaupunginvaltuustossa 2.12.2013. Kanteessa väitetään, ettei henkilöstöllä ollut yt-neuvotteluissa tosiasiallista mahdollisuutta esittää vaihtoehtoja. Kuitenkin yt-neuvotteluiden pöytäkirjoista 02, 03 ja 04/2013 ilmenee, että neuvotteluissa käsiteltiin niin työnantajan kuin työntekijäjärjestöjenkin esittämiä vaihtoehtoisia henkilöstösäästöjä. Edellä esitetyn perusteella Karkkilan kaupunki toteaa, että vuoden 2013 yhteistoimintamenettely käytiin lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa edellyttämällä tavalla. Yt-neuvottelut kutsuttiin
koolle riittävän ajoissa, paras käytettävissä ollut tieto jaettiin osallistujille ajoissa, neuvotteluja käytiin lain edellyttämät vähintään kuusi viikkoa ja työnantajana Karkkilan kaupunki ratkaisi asian vasta yt-menettelyn jälkeen. Timo Hongell poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi klo 18.54-19.12. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus