KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

Transkriptio

1 KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan järjestämistä kaupungin eri tasoilla. Sopimuksen tarkoitus on luoda puitteet sellaiselle työnantajan ja henkilöstön väliselle yhteistoiminnalle, jolla edistetään kaupungin tavoitteiden ja strategioiden toteutumista ja tuloksellista toimintaa sekä henkilöstön työhyvinvointia ja työelämän laatua. Kaikessa yhteistoiminnassa korostetaan luottamusta, avointa vuorovaikutusta, henkilöstön osallistumista ja vuorovaikutteista johtamista. Jokaiselle kaupungin työntekijälle turvataan vaikutusmahdollisuus omaa työtään ja työyhteisön toimintaa koskevaan kehittämistoimintaan. Yhteistoiminta Karkkilan kaupungissa toteutetaan työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007, jäljempänä yhteistoimintalaki) mukaisesti ja tämän sopimuksen hyviä käytäntöjä noudattaen. Sopimus käsittelee myös työsuojeluyhteistoiminnan järjestämistä Karkkilan kaupungissa, joka toteutetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) sekä kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. 2 YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Yhteistoiminta Karkkilan kaupungissa jaotellaan välittömään ja edustukselliseen yhteistoimintaan. Välitön yhteistoiminta toteutuu työpaikkatasolla jokapäiväisessä työssä esimiehen ja yksittäisen henkilön välillä tai asioiden käsittelynä työyhteisön henkilöstön kanssa palvelualue, -yksikkö ja toimipistetasolla. Edustuksellista yhteistoimintaa toteutetaan työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken toimiala ja kaupunkitasolla. Sopimuksen mukainen yhteistoiminta yhdessä luottamusmies-/ työsuojelujärjestelmän kanssa muodostaa Karkkilan kaupungin osallistumisjärjestelmien kokonaisuuden. Ensisijainen vastuu sopimuksen mukaisesta yhteistoiminnasta ja työsuojeluyhteistoiminnasta kuuluu työnantajalle. Yhteistoiminnan toteutumisen edellytyksenä on, että työnantaja on antanut yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävän asian osalta tarpeelliset tiedot etukäteen osallisille. 2.1 VÄLITÖN YHTEISTOIMINTA Työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan tärkein taso on työyhteisö VÄLITÖN YHTEISTOIMINTA Yhteistoiminta-asiat käsitellään ja ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla esimiehen ja yksittäisen henkilön tai esimiehen ja osan henkilöstön kesken. Työntekijän pyynnöstä asian käsittelyyn voi osallistua myös yhteistoimintalain 3 :ssä tarkoitettu henkilöstöedustaja. Yhteistoimintaan työyhteisötasolla kuuluvat työyhteisön toimintaan,

2 kehittämiseen, työn organisointiin ja mitoitukseen koskevat asiat. Työyhteisötasolla käsiteltäviin asioihin kuuluvat myös kaikki työyhteisön työsuojeluun ja työhyvinvointiin kuuluvat asiat. Yksittäistä henkilöä tai osaa henkilöstöä koskevan asian kohdalla yhteistoimintamenettelyn katsotaan toteutuneen työyhteisötasolla, kun asia on käsitelty ja neuvoteltu tämän henkilön ja työnantajaa edustavan esimiehen kanssa VÄLITÖN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINTA Työsuojelu on osa henkilöstövoimavarojen strategista johtamista. Sen tarkoituksena on kehittää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, kestävää tuloksellisuutta tuottavaa työelämää ja henkilöstön kokemaa työhyvinvointia suunnitelmallisten henkilöstöstrategisten, terveyspainotteisten johtamis- ja toimintatapojen avulla. Työsuojelun yhteistoiminta on työnantajan ja henkilöstön vuorovaikutteista yhteistoimintaa, jonka tarkoituksena on mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevien asioiden käsittelyyn. Työsuojeluyhteistoimintaan kuuluvat asiat käsitellään pääsääntöisesti työnantajan tai tämän edustajana toimivan esimiehen ja työntekijän kesken. Työntekijää edustavalla työnsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua asian käsittelyyn työntekijän pyynnöstä tai tarvittaessa muutoinkin. 2.2 EDUSTUKSELLINEN YHTEISTOIMINTA Karkkilan kaupungissa työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunnan rinnalla toimii erillinen työsuojelutoimikunta, joka valmistelee ja organisoi työsuojelutoimintaa. Karkkilan kaupungissa toimii myös kaupungin johtoryhmä sekä toimialojen omat johtoryhmät, joiden tarkoituksena on edesauttaa organisaation toimintaa ja tukea työssä kaupunginjohtajaa sekä toimialajohtajia YHTEISTYÖTOIMIKUNTA Yhteistyötoimikunta koostuu työnantajan ja työntekijöiden edustajista. Työnantajaa edustavat työnantajan nimeämät 4-5 edustajaa. Työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöjen edustajat sekä työsuojeluvaltuutettu. Karkkilan kaupungissa Kunta-alan Unioni ry:tä edustaa JHL:n ja JYTY:n pääluottamies, JUKO ry:tä edustaa JUKO:n kaksi pääluottamusmiestä sekä Koho ry:tä edustaa Superin paikallisosaston puheenjohtaja. Jokaiselle edustajalle nimetään henkilökohtainen varahenkilö. Yhteistyötoimikunta voi kutsua kokouksiinsa eri alojen asiantuntijoita. Työnantaja nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä kutsuu sihteerin. Yhteistyötoimikunta voi toimikaudekseen asettaa myös muita työryhmiä. Työryhmien tehtävä on yhteistyötoimikunnan niille antamien tehtävien valmistelu ja toimeenpano.

3 Yhteistyötoimikunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan ja vähintään kolmen jäsenen sitä vaatiessa tietyn asian käsittelemistä varten, kuitenkin vähintään neljännesvuosittain. Yhteistyötoimikunnan kokoustamista ohjaa vuosittain hyväksyttävä yhteistoiminnan vuosisuunnitelma (vuosikello). Kokouskutsu ja esityslista liitteineen toimitetaan (sähköpostilla) jäsenille vähintään viisi arkipäivää ennen kokousta. Kokoukset pidetään pääasiassa työaikana. Kokous on päätösvaltainen, kun siihen osallistuu yksi henkilöstön ja yksi työnantajan edustaja sekä vähintään puolet yhteistoimikunnan jäsenistä. Päätökset yhteistoimikunnan kokouksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Vain varsinaisella jäsenellä tai hänen henkilökohtaisella varajäsenellä, silloin kun vakituinen jäsen ei ole läsnä, on äänioikeus. Yhteistyötoimikunnan kokouksista laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri sekä kokouksessa valitut pöytäkirjatarkastajat TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA Työsuojelutoimikunta koostuu työsuojelupäälliköstä, työsuojeluvaltuutetusta, henkilöstöedustajasta sekä työnantajan edustajasta. Työterveyshuolto voi nimetä edustajansa työsuojelutoimikuntaan. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimii työnantajan edustaja taikka toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö. Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan ja vähintään kolmen jäsenen sitä vaatiessa tietyn asian käsittelemistä varten. Kuitenkin vähintään niin usein kuin sille määrätyt tehtävät vaativat. Työsuojelutoimikunnan kokoustamista ohjaa vuosittain hyväksyttävä työsuojelutoiminnan toimintasuunnitelma. Työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä työsuojelutoimikunnassa käsiteltäviksi asioiksi ja muutoinkin yhteistoiminnan kehittämiseksi sekä saada esityksistään perusteltu palaute. Työsuojelutoimikunnan kokouksista laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja ja kokouksessa valitut sihteeri sekä pöytäkirjatarkastajat. Kokouskutsu ja esityslista liitteineen toimitetaan (sähköpostilla) jäsenille vähintään viisi arkipäivää ennen kokousta. Kokoukset pidetään pääasiassa työaikana. Työsuojelutoimikunnan lisäksi edustuksellista työsuojelutoimintaa tekevät kaupungissa työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu sekä työsuojelun varavaltuutetut. Työsuojelupäällikön erityisenä tehtävänä on työnantajan ja esimiesten avustaminen ja tukeminen niissä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan ja yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojeluvaltuutetun päätehtävänä on edustaa työntekijöitä työsuojeluasioissa sekä perehtyä oma-aloitteisesti työpaikkansa työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin sekä työsuojelusäännöksiin. Työsuojeluvaltuutetun tulee myös osaltaan kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu valitaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta annetun lain mukaisesti. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimikausi on neljä vuotta.

4 2.2.3 JOHTORYHMÄT Karkkilan kaupungin henkilöstöorganisaatiossa toimii kaupungin johtoryhmä sekä tarvittaessa toimialojen johtoryhmät, joiden tarkoituksena on edesauttaa organisaation toimintaa, yhteistyötä, toimintojen yhteensovittamista sekä tukea kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien työtä. Edellä mainittuihin johtoryhmiin nimetään henkilöstöedustaja seuraavasti: Yhteistyötoimikunnan työntekijäjärjestön edustajat nimeävät kaupungin johtoryhmään yhden henkilöstöjäsenehdokkaan ja henkilökohtaisen varajäsenehdokkaan kahden kalenterivuoden ajaksi. Toimialan työpaikkakokous tai henkilöstö valitsee vuorotteluperiaatteella yhden jäsenehdokkaan ja henkilökohtaisen varajäsenehdokkaan toimialan johtoryhmään kahden kalenterivuoden ajaksi MUUT HENKILÖSTÖN EDUSTUKSET Kaupunginhallitus voi asettaa perustettaviin työryhmiin henkilöstön edustajan, jos työryhmässä käsiteltävät asiat sitä vaativat. Henkilöstön edustaja kutsutaan kaupungin esimieskoulutuksiin, kaupunginhallituksen talousseminaariin sekä valtuuston iltakouluihin, jos se on käsiteltävän sisällön mukaan tarkoituksenmukaista EDUSTUKSELLISEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN TOTEUTUMINEN Edustuksellinen yhteistoiminta on toteutunut, kun asia on käsitelty yhteistoimikunnassa tai asia on käsitelty erillisessä neuvottelussa työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa. 3 YHTEISTOIMINNASSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT 3.1 YHTEISTOIMINNASSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Yhteistoimintamenettelyssä on yhteistoimintalain mukaan käsiteltävä ainakin sellaiset asiat, joka koskevat 1 henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä 2 palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta 3 henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojen vaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia 4 taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osaaikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista Yhteistoimintalaissa mainittujen asiakokonaisuuksien lisäksi yhteistoiminnassa käsitellään välittömästi tai toimialatasolla myös sellaiset asiat, jotka koskevat yksittäisiä työntekijöitä tai laajemmin henkilöstöä.

5 Asioiden tulo yhteistoimintamenettelyyn varmistetaan avoimella vuorovaikutuksella ja hyvällä tiedottamisella. 3.2 TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset; 2 periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään sekä edellä tarkoitetussa selvityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat; 3 työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät, työssä jatkamista tukevat ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja -ohjelmat; 4 työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat; 5 työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvassa laissa tarkoitetun työtekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt; 6 työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot; 7 edellä 1 6 kohdassa tarkoitettujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta. Edellä 1 7 kohdassa tarkoitettuja asioita on käsiteltävä niiden valmistelu- ja toteuttamisaikataulu huomioon ottaen yhteistoiminnan tavoitteiden kannalta riittävän ajoissa. 4 YHTEISTOIMINTAVELVOITTEEN TÄYTTYMINEN Ennen kuin työnantaja ratkaisee yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvan asian, on valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehtoista neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista. Henkilöstön edustajan pyytäessä yhteistoimintamenettelyn aloittamista työnantaja antaa kirjallisen selvityksen, jos se ei pidä yhteistoimintamenettelyä tarpeellisena. Henkilöstön tai henkilöstön edustajien osallistumisen asian valmisteluun voidaan katsoa korvaavan muun yhteistoimintamenettelyn, jos niin on etukäteen yhteisesti todettu. Yhteistoimintavelvoite on täytetty, jos asia on osapuolten yhteiseen näkemykseen perustuen käsitelty lopullisesti jollakin yhteistoimintasopimuksen tarkoittamalla tasolla. Jos yhteistoimintavelvoitteen on katsottu täyttyneen tai asia on käsitelty

6 yhteistoimintamenettelyssä, mutta asian sisältö valmistelun jälkeen on muuttunut, eikä muutosta ole valmisteltu yhteistoiminnassa, asia käsitellään uudelleen yhteistoimintamenettelyssä. Yhteistoimintamenettelyn eri vaiheet sekä päättyminen kirjataan kaikilla yhteistoiminnan tasoilla mahdollista myöhempää todentamistarvetta varten. 5 EDUSTUKSELLISEEN YHTEISTOIMINTAAN OSALLISTUVIEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA KOKOUSPALKKIOT Edustuksellisiin yhteistoimintatehtäviin nimetyille järjestetään vapautusta omista virka- ja työtehtävistä ajaksi, jonka nämä tarvitsevat tämän sopimuksen mukaista yhteistoimintamenettelyä varten. Luottamusmiehen työajankäyttö luottamusmiestehtäviin on KVTES:in mukainen ellei paikallisesti ole muuta sovittu. Pääluottamusmiehellä tai hänen varaedustajalla on oikeus osallistua Karkkilan kaupungin palvelutuotantoon liittyviin luottamusmiestapaamisiin, jos se on luottamusmiestehtävien ajankäytön osalta mahdollista. Yhteistoiminnan onnistuminen kaupungissa edellyttää, että henkilöstön osallistumiselle varmistetaan todelliset mahdollisuudet työn organisoinnilla ja sijaisjärjestelyin. 6 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Sopimus astuu voimaan sopimuksesta tehdyn viranhaltijapäätöksen saadessa lainvoiman. Sopimukseen sovelletaan siten Kuntalain 51 :n mukaista ottooikeutta. Voimaantulon jälkeen sopimus on voimassa toistaiseksi. Karkkilan kaupunki tai pääsopijajärjestöjen edustajat voivat irtisanoa sopimuksen kolmen kuukauden irtisanomisajalla. 7 ALLEKIRJOITUKSET JYTY Erkki Eerola Marja-Liisa Länsimäki Talous- ja henkilöstöjohtaja Karkkilan kaupunki Kunta-alan unioni ry / Matti Napari puheenjohtaja JUKO ry / KTN ry / Super Mervi Pitkä Paikallisosaston Koho Matti Suomi Kunta-alan unioni ry / JHL Markku Tikkanen JUKO ry

7