KUOPION KAUPUNKI Tilinpäätös 2013
Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 5 1.1 Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa... 7 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 7 1.1.2 Kaupungin hallinto... 9 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 10 1.1.4 Olennaiset muutokset Kuopion kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 12 1.1.5 Tutkimus- ja kehitystoiminta... 15 1.1.6 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 15 1.1.7 Henkilöstö... 16 1.1.8 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 19 1.1.9 Ympäristötekijät... 20 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 21 1.3 Kokonaistalouden tarkastelu... 24 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 24 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 27 1.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset... 30 1.4 Kunnan kokonaistulot ja menot... 33 1.5 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 34 1.5.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 34 1.5.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 35 1.5.3 Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden seuranta... 35 1.5.4 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 51 1.5.5 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 51 1.5.6 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 51 1.5.7 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 53 1.6 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 59 2. Talousarvion toteutuminen... 61 2.1 Tavoitteiden toteutuminen... 63 2.1.1 Strategisten tavoitteiden seuranta... 64 2.2 Käyttötalouden toteutuminen... 74 2.2.1 Käyttötalousosan toteutumisvertailu... 74 2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 196 2.4 Investointien toteutuminen... 202 2.4.1 Investointiosan rakenne ja sitovuus... 202 2.4.2 Investointiosan toteutumisvertailu... 203
2.5 Rahoitusosan toteutuminen... 213 3. Tilinpäätöslaskelmat... 217 3.1 Kuopion kaupungin tilinpäätöslaskelmat... 219 3.2 Kuopio-konsernin tilinpäätöslaskelmat... 225 4. Liitetiedot... 229 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 231 4.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 231 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 233 4.1.3 Tuloslaskelman liitetiedot... 234 4.1.4 Taseen liitetiedot, vastaavaa... 239 4.1.5 Taseen liitetiedot, vastattavaa... 247 4.1.6 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 250 4.1.7 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 254 4.2 Ympäristötilinpäätös... 256 5. Eriytetyt tilinpäätökset... 259 5.1 Liikelaitosten tilinpäätökset... 261 5.1.1 Kuopion Energia Liikelaitos... 261 5.1.2 Kuopion Vesi Liikelaitos... 281 5.1.3 Kallaveden Työterveys Liikelaitos... 295 5.1.4 Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos... 307 5.2 Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset... 319 5.2.1 Pohjois-Savon pelastuslaitos... 319 5.2.2 Tilakeskus... 331 5.2.3 Isäntäkuntapalvelut... 344 5.3 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen... 348 6. Allekirjoitukset ja merkinnät... 351 6.1 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 353 7. Luettelot ja selvitykset... 355 7.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja niiden säilytyksestä... 357
Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2014:1 ISSN 0785-0344 Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS 2013
1 Toimintakertomus 5
6
1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Kansainvälisessä taloudessa on havaittavissa positiivista virettä. Merkkejä maltilliseen kasvuun euroalueella on olemassa. Suomen tilanne ei kuitenkaan näytä yhtä hyvältä. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2013 1,2 prosenttia. Talous supistui jo toista vuotta peräkkäin. Talouden heikko kehitys on ollut laaja-alaista. Yksityinen kulutus ja investoinnit laskivat merkittävästi ja kasvua tuki vain hiukan se, että tuonti väheni vientiä enemmän. Vuonna 2014 Suomen kasvun ennakoidaan jäävän 0,8 prosenttiin. Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen epävarmuudesta johtuen talousennusteita jouduttaneen kuitenkin edelleen heikentämään. Työmarkkinoiden tilanne on pysynyt yleiseen talouskehitykseen nähden hyvänä edellisinä vuosina, mutta viime vuonna työllisyys heikentyi nopeasti ja Suomen työttömyysaste kohosi 8,2 prosenttiin. Vuonna 2014 työllisyystilanteen odotetaan edelleen heikentyvän ja työttömyysasteen nousevan 8,4 prosenttiin. Kuluttajahinnat nousivat vuonna 2013 1,6 prosenttia. Inflaation arvioidaan hidastuvan 1,5 prosenttiin. Hitaasta talouskasvusta johtuen julkisen talouden alijäämä syveni edelleen vuonna 2013 ja julkisyhteisöjen velka kasvoi edelleen. Kuntien tulokset paranivat edellisestä vuodesta. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina ja verorahoitus kasvoi edellisvuotta enemmän. Kuntien toimintamenot kasvoivat 3 prosenttia ja toimintatulot 1,4 prosenttia, verotulot 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Kuntien lainakanta kasvoi edellisvuotta enemmän 13,8 mrd. euroon, ollen noin 2.553 euroa asukasta kohden. Vaikka kuntien tulokset paranivat edellisvuodesta, kuntien sopeutustoimenpiteiden tarve ei ole poistunut. Kuopion kaupungin tilikauden tulos on miljoona euroa ylijäämäinen. Tulos on 7 milj. euroa edellisvuotta parempi. Toimintakate oli 502 milj. euroa. Verotulot olivat 385 milj. euroa ja valtionosuudet 153 milj. euroa. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 35 milj. euroa, joka on noin 10 prosenttia. Kun huomioidaan tuloveron tilitysaikataulussa ja jako-osuuksissa tapahtuneet muutokset verotulojen kasvu oli 21 milj. euroa eli 6 prosenttia. Verotulojen kasvu oli nopeampaa kuin kunnissa keskimäärin johtuen osaltaan asukasluvun ja työmahdollisuuksien positiivisesta kehityksestä. Valtionosuudet puolestaan alenivat puoli milj. euroa eli 0,3 prosenttia, kun ne kunnissa nousivat keskimäärin 2,9 prosenttia. Kuopion lainakanta kasvoi 37 milj. euroa 249 miljoonaan euroon. Velkamäärä asukasta kohden oli 2.339 euroa, kun se oli kunnissa keskimäärin 2.553 euroa. Kuluneen vuoden aikana on tehty sopeutustoimenpiteitä ja rakenteellisia uudistuksia palvelutuotantoon tavoitteena saavuttaa tasapainoinen talous. Toimenpiteissä onnistuttiin varsin kohtuullisesti. Kuopion kaupungin palveluksessa vuoden 2013 lopussa oli 5.652 henkilöä. Ydinkaupungin henkilöstömäärä väheni henkilötyövuosina laskettuna noin 70:llä ja henkilöstömenot alitettiin alkuperäiseen budjettiin nähden noin 4,8 miljoonalla eurolla. Kuopion kasvu vetovoimaisena ja kilpailukykyisenä kaupunkina jatkui. Kuopiossa oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2013 joulukuun lopulla 106 342 asukasta. Väestönlisäys vuodelle 2013 oli 1206 henkeä. Kuopion väestökehitys jatkui hyvin positiivisena ollen pääkaupunkiseudun, Oulun ja Tampereen jälkeen suurten kaupunkien nopeinta. Kuopio on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. Kuopiossa oli Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen mukaan vuoden 2011 lopulla 48 534 työpaikkaa. Edelliseen vuoteen verrattuna työpaikkojen määrä lisääntyi 995 työpaikalla. Työpaikkamäärät kasvoivat eniten palveluissa, rakentamisen ja kaupan toimialoilla. Palvelujen työpaikkamäärät kasvoivat eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa ja hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedon mukaan Kuopiossa oli vuonna 2013 kuukausittain keskimäärin 5580 työtöntä, mikä on lähes 500 työtöntä enemmän kuin edellisvuonna. Edelliseen vuoteen verrattuna työttömyys kasvoi keskimäärin 0,8 prosenttiyksikköä, kun koko maassa muutos oli 1,8 prosenttiyksikköä. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli Kuopiossa 11,2 prosenttia ja koko maassa 11,3 prosenttia. Kuopion työttömyys on poikkeuksellisesti ollut vuoden 2013 aikana koko maan työttömyyttä matalammalla tasolla. Kuopion seudun työttömyysaste keskimäärin vuonna 2013 oli 10,6 prosenttia ja työttömänä oli keskimäärin 6553 7
henkilöä. 14 vertailukaupunkinsa joukossa Kuopio oli pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Vaasan jälkeen viidentenä. Kuopiossa valmistui vuoden aikana 620 rakennusta ja 958 asuntoa. Kaupunginvaltuuston asettamat strategiset asuntotuotannon tavoitteet ylitettiin selvästi. Asuntoja valmistui noin 150 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna ja asuntorakentaminen oli edellisvuotta pientalovaltaisempaa. Asuntorakentaminen jatkui edelleen Keskustan kohteissa, Haapaniemellä, Pihlajalaaksossa ja Saaristokaupungissa. Kuopion maaseutualueille valmistui 275 rakennusta ja vajaat 100 asuntoa. Kuopion kaupungin ja yrittäjien sekä yrittäjäjärjestöjen välinen yhteistyö ja vuorovaikutus jatkuivat tiiviinä. Vuorovaikutusta opiskelijajärjestöjen kanssa lisättiin. Kuopion ja Nilsiän kaupunkien kuntaliitos toteutui 1.1.2013. Kuopion kaupungin ja Maaningan kuntaliitos toteutuu 1.1.2015. Kuopion kaupunki on tuottanut Maaningan kunnalle sosiaali- ja terveyspalvelut vastuukuntana 1.1.2013 alkaen. Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan sekä Juankosken kaupungin kanssa tehdään kuntaliitosselvitystä. Kuntaliitosten on suunniteltu tapahtuvan 1.1.2017. Kuopion kaupunki on tehnyt kuntayhteistyötä Tuusniemen kunnan kanssa tuottamalla kunnalle terveydenhuollon palvelut vuodesta 2009 lähtien. Myös Siilinjärven kunnan kanssa aloitetaan kuntaliitosselvitys kevään 2014 aikana. Kuopio on vilkas tapahtumakaupunki ympäri vuoden. Perinteisten tapahtumien kuten mäkihypyn maailman cup osakilpailut, Kuopio Tanssii ja Soi sekä Kuopion viinijuhlat lisäksi Kuopiossa järjestettiin Kuninkuusravit, jotka onnistuivat erinomaisesti ja houkuttelivat paikalle lähes 60.000 kävijää. Työ tasapainoisen talouden saavuttamiseksi on ollut haasteellista ja haasteellisuus jatkuu edelleen. Valtion päätöksiin perustuen kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan vuosina 2012 2017. Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien tasoa 1,4 mrd. euroa. Leikkausten vuositason vaikutus Kuopion valtionosuuksiin on noin 28 milj. euroa rahoitustasoa leikkaava. Kuopion kaupunki on toteuttanut sopeutustoimenpiteitä ja pyrkii tekemään edelleen rakenteellisia muutoksia palvelutuotantoonsa saadakseen taloutensa tasapainoon. Pitkäjänteinen kehittämistyö asiakkaiden tarvetta vastaavien julkisten palveluiden tuottamiseksi ja riittävän laadun ja saatavuuden varmistamiseksi edellyttää vahvaa yhteistyötä ja yhteistä näkemystä eri sidosryhmien välillä. Tulevat vuodet vaativat kaikilla tasoilla entistä tiukempaa taloudenpitoa, kannustavaa henkilöstöpolitiikkaa sekä viisaita päätöksiä palvelutuotantoa koskevissa asioissa, jotta kaupungin toiminta ja talous saadaan tasapainoon. Haluan omalta osaltani kiittää Kuopion kaupungin kunnallispoliittisia päättäjiä ja kaupungin henkilökuntaa kuluneen vuoden rakentavasta yhteistyöstä. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 8
1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Suomessa järjestettiin kunnallisvaalit 28.10.2012, missä valittiin valtuutetut seuraavalle nelivuotiskaudelle. Uusien valtuutettujen toimikausi alkoi 1. tammikuuta 2013. Kaiken kaikkiaan vaaleissa valittiin Suomessa yhteensä 9 674 valtuutettua. Valittujen valtuutettujen määrä aleni vuonna 2008 järjestettyihin kunnallisvaaleihin nähden n. 740 valtuutetulla, johtuen tapahtuneista kuntaliitoksista. Vuoden vaihteessa 2012 2013 Suomessa toteutettiin yhteensä 16 kuntaliitosta. Kuopiolaiset äänestivät laimeammin kuin edellisissä kuntavaleissa vuonna 2008. Äänestysprosentti jäi nyt 52,3 prosenttiin, kun se oli edellisissä kuntavaaleissa 57,4 prosenttia. Kuopion vaaliluvuissa olivat mukana myös Nilsiän tulokset, sillä Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos toteutui 1.1.2013. Äänestysprosentti koko maassa oli 58,2. Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 61,3. Kuopion kaupunginvaltuustoon valittiin vaaleissa 59 valtuutettua valtuustokaudelle 2013 2016. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet olivat vuoden 2013 lopussa seuraavat: Valtuusto Hallitus Kansallinen Kokoomus 14 3 Suomen Keskusta 14 3 Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 12 2 Perussuomalaiset 7 1 Vihreä liitto 5 1 Vasemmistoliitto 4 1 Suomen Kristillisdemokraatit 2 - Kalevi Kauhasen valtuustoryhmä 1 - Vuoden 2013 alussa valittiin valtuuston kokouksissa luottamushenkilöt kaupungin toimielimeen uudelle toimikaudelle. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2013 Markku Rossi (kesk.). Valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimi Sari Raassina (kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Irja Sokka (sd.). Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Pekka Kantanen (kok.). Kaupunginhallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimi Leila Savolainen (kesk.) ja toisena varapuheenjohtajana Neeta Röppänen (sd.). Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Palvelualuejohtajina toimivat kaupunginjohtaja Paronen (konsernipalvelu ja vetovoimaisuuden palvelualue), Jarmo Pirhonen (kaupunkiympäristön palvelualue), Markku Tervahauta (perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet) sekä Pekka Vähäkangas (kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueet). Nilsiän kaupunki liittyi osaksi Kuopion kaupunkia vuoden 2013 alusta lukien. Vuonna 2015 toteutuvaan Maaningan kuntaliitoksen liittyen perustettiin kuntajakolain mukainen yhdistymishallitus ja valittiin jäsenet ao. toimielimeen vuoden 2014 loppuun saakka. Lisäksi vuoden aikana päätettiin käynnistää kuntaliitosselvitykset sekä Juankosken kaupungin että Tuusniemen kunnan kanssa. Valtuusto hyväksyi vuoden aikana mm. palvelujen tuottamista ja hankkimista linjaavan palvelu- ja hankintaohjelman vuosille 2013 2020. Lisäksi hyväksyttiin mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuosille 2013 2020 sekä Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020. Palveluverkostoa päätettiin supistaa siten, että Airakselan koulun toiminta loppui 1.8.2013 lukien. Kuopion kaupunki päätti irtautua kokonaan Fennovoiman ydinvoima-hankkeen tulevista taloudellisista sitoumuksista sekä nykyisistä omistuksistaan Fennovoiman omistamassa Voimaosakeyhtiö SF:ssä. Lisäksi päätettiin käynnistää selvitystyö Kuopion Energian ja Savon Voima Oy:n yhteistyön eduista ja haitoista. Kaupunki oli mukana vuoden aikana perustamassa kahta uutta osakeyhtiötä: Kaupunkiseutujen yhteistä joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmää hallinnoivaa osakeyhtiötä sekä Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:tä. 9
Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat Hallintosäännön 5 luvun 7 :n mukaan tilivelvolliset viranhaltijat määritellään talousarvion yhteydessä. Talousarvion 2013 mukaan tilivelvolliset viranhaltijat ovat: - Kaupunginjohtaja - Palvelualuejohtajat - Asiakkuusjohtajat: o Konsernipalvelu: strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, yleiskaavajohtaja, tietohallintojohtaja, kaupunginsihteeri, arviointijohtaja, konserniohjausjohtaja o Vetovoimaisuuden palvelualue: markkinointijohtaja, elinkeinojohtaja, kehittämisjohtaja o Kaupunkiympäristön palvelualue: suunnittelujohtaja, kaupungininsinööri, ympäristöjohtaja, kiinteistöjohtaja o Kasvun ja oppimisen palvelualue: varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja, kasvun ja oppimisen tuen johtaja o Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: hyvinvoinninjohtajat, tapahtumajohtaja o Perusturvan palvelualue: hoivajohtaja, sosiaalijohtaja o Terveydenhuollon palvelualue: terveysjohtaja, mielenterveysjohtaja - Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan esittelijä - Savo-Pielisen jätelautakunnan esittelijä - Ympäristö- ja rakennuslautakunnan esittelijä (rakennustarkastaja) - Tilakeskuksen konserniohjausjohtaja - Kuopion Energia Liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Vesi Liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kallaveden Työterveys Liikelaitoksen johtaja - Kuopion kuntatekniikkaliikelaitoksen toimitusjohtaja - Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja. 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kuopiossa oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2013 joulukuun lopulla 106 342 asukasta. Väestönlisäys vuodelle 2013 oli 1 206 henkeä. Kuopion väestökehitys jatkui hyvin positiivisena ja Kuopio oli 14 vertailukaupunkinsa joukossa noin 1,1 prosentin väestönkehityksellään kuudentena. Kuopio on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. Vuoden 2013 aikana syntyi ennakkotiedon mukaan 1144 lasta ja kuoli 960 henkilöä. Luonnollinen väestönmuutos oli 184 henkeä. Kuntien välinen nettomuutto oli 759 henkeä ja nettosiirtolaisuus 235 henkeä. Parina viime vuonna kuntien välinen muuttoliike on selvästi voimistunut ja siitä saadun muuttovoiton määrä on kasvanut yli 60 prosenttiin vuoden väestönmuutoksesta ja luonnollinen väestönmuutos ja siirtolaisuus kattavat molemmat vajaat 20 prosenttia. Kuopion seudulla oli ennakkotiedon mukaan 131 654 asukasta ja väestönlisäys 1261 henkeä. Kuopiossa valmistui vuoden 2013 aikana yhteensä 622 rakennusta ja 958 asuntoa. Asuntoja valmistui noin 150 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asuntorakentaminen oli edellisvuotta pientalovaltaisempaa. Asunnoista valmistui erillisiin pientaloihin 230, rivitaloihin 143 ja kerrostaloihin 585 kappaletta. Uusiin rakennuksiin valmistui vuoden aikana noin 164 600 kerrosalaneliöitä ja tilavuutta 700 600 kuutiometriä. Kerrosalasta kaksi kolmannesta oli asuntorakentamista. Rakentaminen oli edellisen vuoden tapaan vilkasta lukuun ottamatta liikerakentamista, jonka volyymit olivat viime vuosia pienempiä. Lupia myönnettiin edellisvuosia vaisummin; vajaalle 700 rakennukselle ja noin 770 asunnolle. Asuntorakentaminen jatkui edelleen Keskustan kohteissa, Haapaniemellä, Pihlajalaaksossa ja Saaristokaupungissa. Kuopion maaseutualueille valmistui 275 rakennusta ja vajaat 100 asuntoa. Kuopiossa oli Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen mukaan vuoden 2011 lopulla 48 534 työpaikkaa. Edelliseen vuoteen verrattuna työpaikkojen määrä lisääntyi 995 työpaikalla, joista naisten osuus oli 460 ja miesten 535 kappaletta. Työpaikkamäärät kasvoivat eniten palveluissa, rakentamisen ja kaupan toimialoilla. Palvelujen työpaikkamäärät kasvoivat eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa ja hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. 10
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedon mukaan Kuopiossa oli vuonna 2013 kuukausittain keskimäärin 5580 työtöntä, mikä on lähes 500 työtöntä enemmän kuin edellisvuonna. Työttömänä oli noin 2300 naista ja 3200 miestä. Edelliseen vuoteen verrattuna työttömyys kasvoi keskimäärin 0,8 prosenttiyksikköä, kun koko maassa muutos oli 1,8 prosenttiyksikköä. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli Kuopiossa 11,2 prosenttia ja koko maassa 11,3 prosenttia. Kuopion työttömyys on poikkeuksellisesti ollut vuoden 2013 aikana koko maan työttömyyttä matalammalla tasolla. Kuopion seudun työttömyysaste keskimäärin vuonna 2013 oli 10,6 prosenttia ja työttömänä oli keskimäärin 6553 henkilöä. 14 vertailukaupunkinsa joukossa Kuopio oli pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Vaasan jälkeen viidentenä. Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu on hitaasti palautumassa, nyt teollisuusmaiden vetämänä. Suhdanteita kohentaa teollisuusmaiden löysä rahapolitiikka ja aiempaa kevyempi finanssipolitiikan sopeuttaminen. Maailmankauppa on kasvanut kriisin jälkeen hitaammin kuin tuotanto ja kasvun odotetaan olevan hidasta vielä kuluvanakin vuonna. Euroalueen taantuma on päättymässä ja euroalue on kääntymässä hitaaseen kasvuun. Eurostatin ennakkotietojen mukaan vuonna 2013 EU-alueen bruttokansantuote kasvoi 0,1 prosenttia. Hitaan kasvun taustalla on toipuminen velka- ja finanssikriisin vaikutuksista. Kasvua vaimentavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Talous- ja rahoituskriisin kanssa painivien maiden talouksien arvioidaan kääntyvän vain hitaaseen kasvuun vuonna 2014. Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen epävarmuudesta johtuen talousennusteita jouduttaneen kuitenkin edelleen heikentämään. Tilastokeskuksen maaliskuun alun ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui vuonna 2013 Suomessa noin 1,4 prosenttia, bkt supistui toista vuotta peräkkäin. Vuoden 2014 bkt:n kasvuksi VM ennustaa 0,8 % vuoden lopulla nopeutuvan kasvun ansiosta. Kasvu perustuu pitkälti ulkomaankaupan varaan. Vuonna 2015 bkt:n kasvun arvioidaan nopeutuvan lähes 2 prosentin lukemiin. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alensivat Suomen vientiä vuonna 2013. Viennin volyymin VM arvioi laskeneen vajaan prosentin edellisestä vuodesta. Vuonna 2014 viennin arvioidaan kasvavan 3,6 %. Kasvuun vaikuttavat Suomen tärkeimpien vientimaiden talouskasvun vahvistuminen ja maailmankaupan vauhdittuminen. Vuonna 2015 viennin kasvu olisi reilut 4 % arvioiden mukaan. Kuluttajat kokivat epävarmuutta edelleen vuonna 2013. Odotukset niin oman talouden kuin erityisesti kansantalouden kehityksestä heikentyivät. Yksityisen kulutuksen määrän arvioidaan laskeneen kuluneena vuonna 0,6 prosenttia. Kotitalouksien velan kasvu jatkui, voimakkaimmin kasvoivat asuntoluotot. Työmarkkinoiden tilanne on pysynyt suhdannetilanteeseen nähden hyvänä viime vuodet, mutta vuonna 2013 työttömyysaste heikentyi. Vuoden 2013 työttömyysasteeksi vuosikeskiarvolla mitattuna tilastokeskus arvioi 8,2 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 7,7 %. Työttömänä oli vuonna 2013 keskimäärin 219.000 henkilöä. Vuonna 2014 työllisyystilanteen ennakoidaan heikentyvän edelleen ja työttömyysasteen nousevan 8,4 prosenttiin. Inflaatio hidastui vuonna 2013 edellisen vuoden 2,8 prosentin tasolta noin 1,5 prosenttiin. Vuoden 2014 vuosimuutokseksi VM ennakoi 1,5 % eli inflaation odotetaan pysyvän samalla tasolla kuin kuluneena vuonna. Marraskuussa 2011 neuvoteltu raamisopimus määritti nimellisten ansioiden nousua kattavasti vielä vuonna 2013. Ansiotasoindeksi nousi 2 prosenttia ja sopimuspalkat 1,4 prosenttia. Vuosina 2014 ja 2015 kasvu- ja työllisyyssopimus nostaa sopimuspalkkoja ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,7 % ja toisena noin 0,5 %. Nimellisten ansioiden nousun arvioidaan olevan 1,3 % vuonna 2014 ja 1,2 % vuonna 2015, kun huomioidaan muiden tekijöiden kuin sopimuspalkkojen ansioita kohottava vaikutus. Veroaste nousi 44 prosentista 45,4 prosenttiin. Veroaste on viime vuosina noussut vuosittain. Teollisuusmaissa sekä lyhyet että pitkät korot pysyvät poikkeuksellisen matalina, paitsi kriisimaissa. Vuosina 2014 ja 2015 pitkien korkojen VM ennustaa nousevan, osaltaan paranevan luottamuksen, mutta myös koska epätavallisen keskuspankkipolitiikan odotetaan loppuvan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen velka kasvoi vuoden 2013 aikana 6,9 miljardia euroa 110 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 53,6 pro- 11
sentista 56,9 prosenttiin. Velkasuhteen arvioidaan nousevan 60 prosenttiin vuonna 2014. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bkt:n määrään nousi 2 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 1,8 %. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät kuitenkin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvojen alapuolella. Julkisen talouden eri osapuolista paras rahoitusasema oli tavanomaisesti työeläkelaitoksilla ja muilla sosiaaliturvarahastoilla, jotka keräsivät 4,1 miljardin euron ylijäämän, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 4,8 miljardia euroa. Valtiosektorin alijäämä oli 7,2 miljardia euroa ollen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Kuntasektorin kansantalouden tilinpidon mukainen alijäämä oli ennakkotietojen mukaan 1,5 miljardia euroa (vuotta aiemmin 2,2 miljardia euroa). Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien verorahoitus kasvoi edellisvuotta enemmän. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia. Verotulojen vuosimuutos oli yhteensä 1,3 miljardia euroa, josta jako-osuuksien oikaisujen ja tilitysjärjestelmän muutoksen vaikutus on yhteensä 0,9 miljardia euroa. Valtionosuudet kasvoivat 2,9 % j a 0,23 milj. euroa, valtionosuuksien kasvua on pienentänyt valtionosuuksiin tehty leikkaus, yhteensä 0,756 milj. euroa. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy kuntien vuosikatteiden paranemisena. Kuntien toimintamenot kasvoivat 2,6 prosenttia edellisestä vuodesta, toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin kahtena edellisenä vuonna, jolloin kasvu oli noin 5 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli noin 2,7 mrd. euroa ja se parani lähes puolella edellisestä vuodesta. Vuosikate kattoi ennakkotietojen mukaan poistot ja yli puolet investoinneista. Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä reilusti puolittui ja oli 36. Kuntien lainakanta kasvoi 1,8 mrd. euroa 15,6 miljardiin euroon (2.553 euroa/as.). 1.1.4 Olennaiset muutokset Kuopion kaupungin toiminnassa ja taloudessa Nilsiän kaupunki liittyi Kuopion kaupunkiin vuoden 2013 alusta. Samasta ajankohdasta on tuotettu kirjastopalvelut Koillis-Savon kunnille Juankoskelle, Kaaville ja Tuusniemelle. Myös kansalaisopisto on laajentunut, kun vuoden 2013 alusta alkaen Koillis-Savon alueopisto osana Kuopion kansalaisopistoa järjestää kansalaisopistopalvelut Nilsiän lisäksi myös Juankoskelle, Kaaville ja Rautavaaralle. Maaningan kunta yhdistyy Kuopion kaupunkiin vuoden 2015 alusta. Kuopion kaupunki on tuottanut Maaningan kunnalle sosiaali- ja terveyspalvelut vastuukuntana 1.1.2013 alkaen. Tuusniemen kunnalle on tuotettu perusterveydenhuollon palvelut vuodesta 2009 alkaen. Suonenjoen ja Kuopion yhteisen alueellisen ympäristönsuojelupalveluiden toiminta käynnistyi vuoden 2013 alussa. Myös ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontapalveluiden myynti Rautavaaralle merkitsi toimintaalueen laajenemista. Vuoden alussa aloitti toimintansa yhdistetty ympäristö- ja rakennuslautakunta. Kuopion ja Juankosken sekä Kuopion ja Tuusniemen yhdistymisselvitykset käynnistettiin tilinpäätösvuoden aikana. Selvitykset valmistuvat kevään 2014 aikana. Kuopion kaupungin kiinteistönhoidon ja ateriapalvelun tuotanto siirrettiin vuoden 2012 alusta Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhdessä perustamaan Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymään (Servicaan). Loput omana toimintana tuotetuista laitoshuoltopalveluista siirrettiin liikelaitoskuntayhtymään vuoden 2013 aikana. Järjestelyllä tavoitellaan kustannustehokasta palvelutuotantoa. Vuoden 2013 alkuperäisessä talousarviossa kaupungin toimintakatteen eli toimintamenojen ja tulojen erotuksen kasvu edellisestä vuodesta rajattiin nimellisesti 0,8 prosenttiin. Vuoden aikana on hyväksytty toimintatuottojen talousarviomuutoksia lähes 3,4 milj. euroa ja toimintakulujen noin 21,8 milj. euroa. Siten toimintakate heikkeni talousarviomuutoksilla alkuperäiseen talousarvioon nähden noin 18,4 milj. euroa. Koska talouskehitys ei alkuvuonna edennyt alkuperäisen talousarvion mukaisesti maaliskuun kuukausiraportin toteutumaennusteen näyttäessä yli 20 milj. euron alijäämää, kaupunginhallitus käynnisti valmistelun talouden tasapainottamiskeinojen hakemiseksi kuluvalle vuodelle sekä tuottavuuden kehittämistoimenpiteiksi lähivuosille. Kaupunginhallitus käsitteli kesäkuun alussa palvelualueiden valmistelemia talouden tasapainottamis- ja tuottavuustoimenpiteitä kuluvalle vuodelle, jotka olivat yhteensä. noin 8,5 milj. euroa. Kaupunginhallitus esitetyt tuottavuustoimenpiteet jatkotyöstämistä varten siten, että niistä laaditaan tarkemmat suunnitelmat ja niitä tuodaan päätöksentekoon jo kuluvan vuoden aikana, jotta niillä on taloudellista vaikutusta jo 12
vuonna 2014. Toimenpiteiden jatkovalmistelussa palvelualueilta edellytetään yhteistyötä mm. tilakysymysten osalta. Vetovoimaisuuden palvelualueella, kaupunkiympäristön palvelualueella, hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella sekä konsernipalvelussa ja yleishallinnossa toteutettavia tasapainottamistoimenpiteitä vastaava määräraha vajaat 3 milj. euroa siirrettiin kasvun ja oppimisen palvelualueelle sekä perusturvan palvelualueelle. Lisäksi kasvun ja oppimisen palvelualueen, terveydenhuollon palvelualueen ja perusturvan palvelualueen edellytetään toteuttavan valmistelemiaan tasapainotustoimenpiteitä (vaikutus noin 1,8 milj. euroa) ja etsivän myös uusia keinoja pienentää ylitysennustettaan. Liikelaitosten ja taseyksiköiden tavoitteeksi asetettiin yhteensä 2,4 milj. euroa maaliskuun ennustetta parempi tilikauden tulos. Kaupungille palveluja tuottavien tytäryhteisöjen (Servica, Kuhilas Oy, Istekki Oy ja IS- Hankinta Oy) tavoitteeksi asetettiin yhteensä 1,2 milj. euron palvelumaksujen pienentämistavoite tuotantoa tehostamalla, jolloin yksikkökustannukset alenisivat. Koko kaupungin toimintatuottojen toteutuma on 344,6 (99,5 %), alitusta talousarvioon on 1,7 milj. euroa. Ydinkaupungin toimintatuottojen toteutuma on 119,1 milj. euroa (toteutuma 102,8 %), ylitystä talousarvioon nähden on 3,2 milj. euroa. Koko kaupungin toimintakulujen toteutuma on 846,7 milj. euroa (toteutuma 99,1 %), poikkeama 8,1 milj. euroa. Ydinkaupungin toimintakulut olivat 677,4 milj. euroa (toteutuma 99,8 %), poikkeama talousarvioon 1,4 milj. euroa. Ydinkaupungin toimintakate oli -558,3 milj. euroa, kasvu edelliseen tilinpäätökseen 51,5 milj. euroa ja 10,2 %. Vertailukelpoinen toimintakatteen kasvu huomioiden Nilsiän kuntaliitos, oli 2,6 %. Alkuperäisen talousarviossa toimintakate oli -544,5 milj. euroa, joten toimintakate ylitti alkuperäisen talousarvion 13,8 milj. eurolla ja 2,5 prosentilla. Alkuperäisessä vuoden 2013 talousarviossa toimintakatteen kasvu vuoden 2012 talousarvioon oli 12,9 % ja huomioiden Nilsiän kuntaliitoksen vaikutus, toimintakatteen kasvu 5,2 %. Toteutunut toimintakatteen kasvu verrattuna vuoden 2012 talousarvioon oli 15,7 %, ylitystä tavoitteeseen nähden 2,8 % ja Nilsiän kuntaliitos huomioiden, toimintakatteen kasvu oli 7,8 %, ylitystä 2,6 % tavoitteeseen nähden. Koko kaupungin toimintakate oli -502,2 milj. euroa, kasvua edellisestä vuodesta 52,5 milj. euroa ja 11,8 %. Vertailukelpoinen toimintakate, kun huomioidaan Nilsiän kuntaliitos, kasvoi nimellisesti 3,4 prosenttia. Alkuperäisessä talousarviossa toimintakate oli -490,1 milj. euroa, ylitys alkuperäiseen talousarvioon oli 12,1 milj. euroa ja 2,5 %. Alkuperäisen talousarvion 2013 mukaan toimintakatteen kasvu vuoden 2012 talousarvioon oli 15,1 % ja Nilsiän kuntaliitos huomioiden 6,5 %. Toteutunut toimintakatteen kasvu verrattuna vuoden 2012 talousarvioon 17,9 %, ylitystä tavoitteeseen nähden 2,8 % ja Nilsiän kuntaliitos huomioiden, toimintakatteen kasvu oli 9,1 %, ylitystä tavoitteeseen nähden 1,3 %. Kasvun ja oppimisen palvelualueen toimintakatteen poikkeama talousarvioon nähden on 1,7 milj. euroa (toteutuma 98,9 %). Palvelualueen toimintakulujen alitus on noin 2,0 milj. euroa, koska mm. päivähoidossa olleiden lasten määrä oli arvioitua pienempi sekä henkilöstökulujen että sisäisten vuokrien ollessa talousarviota pienempiä. Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden toimintakatteet ovat toteutuneet lähes talousarvion mukaisesti. Muiden palvelualueiden toimintakatteet ovat toteutuneet talousarviota alhaisempina. Talouden tasapainottamistoimenpiteet ovat toteutuneet vetovoimaisuuden, kaupunkiympäristön, hyvinvoinnin edistämisen, kasvun ja oppimisen palvelualueilla sekä konsernipalveluissa. Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla tasapainottamistoimenpiteet ovat toteutuneet osittain. Liikelaitosten ja taseyksiköiden tavoitteeksi asetettiin yhteensä 2,4 milj. euroa maaliskuun ennustetta parempi tilikauden tulos. Tavoite toteutui. Kuopion Vesi Liikelaitos, Kuopion Energia Liikelaitos, Tilakeskus ja P-S Pelastustoimi ylittivät niille asetetun tavoitteen. Kuntatekniikkaliikelaitos ja Kallaveden Työterveys Liikelaitos eivät saavuttaneet tavoitettaan. Kaupungille palveluja tuottavien tytäryhteisöjen (Servica, Kuhilas Oy, Istekki Oy ja IS-Hankinta Oy) tavoitteeksi asetettiin yhteensä 1,2 milj. euron palvelumaksujen pienentämistavoite tuotantoa tehostamalla, jolloin yksikkökustannukset alenisivat. Tavoite ei juurikaan toteutunut. Tuottavuustavoitteen mukainen henkilötyövuosien vähennystavoite vuodelle 2013 oli ydinkaupungissa vuositasolla 75 henkilötyövuotta, joka vastaa noin 3 milj. euron säästöä menoissa. Talousarvioon sisällytettiin 1,5 milj. euron menojen vähennys, joka kohdennettiin palvelualueille eläkeikään tulevien henkilöiden suhteessa. Henkilötyövuosien vähennystavoite (75 htv) kohdennettiin palvelualueille eläkeikään tulevien henkilötyö- 13
vuosien suhteessa. Henkilötyövuosien vähennystavoitteen voi toteuttaa vaihtoehtoisesti vähentämällä ostopalveluja henkilötyövuotta vastaavalla laskennallisella summalla. Koko kaupungin henkilöstötyövuosien määrä väheni 70 henkilötyövuotta. Pitemmän aikavälin tavoitteena, joka koski myös tilinpäätösvuotta, on toimitilojen käytön tehostaminen keskimäärin 2,5 % vuodessa. Tehostamistavoite saavutettiin tilinpäätösvuonna. Valtaosalle alkuperäisen talousarvion poikkeamista on talousarviomuutoksilla saatu kaupunginvaltuuston hyväksyntä. Toimintatuotoissa suurimmat poikkeamat muutettuun talousarvioon syntyivät perusturvan ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueilla. Perusturvan palvelualueen toimintatuotot ylittivät muutetun talousarvion 2,4 milj. euroa ja 8,4 %. Toimintatuottojen ylitykset ovat kertyneet vanhus- ja vammaispalveluissa sekä aikuissosiaalityön palveluissa. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen toimintatuotot ylittyivät 0,6 milj. euroa ja 7 %. Ylitykset aiheutuvat moottorikelkkareittihankkeen, liikuntapaikkojen sekä musiikkikeskuksen tulojen oltua arvioitua korkeammat. Toimintakuluissa perusturvan palvelualueen toimintakulut ovat ylittyneet noin 2,3 milj. euroa ja 1,4 %, jota paikkaa toimintatuottojen ylitys. Suurimmat ylitykset ovat vanhus- ja vammaispalveluissa sekä lapsiperhepalveluissa. Kasvun ja oppimisen palvelualueen toimintakulut ovat puolestaan alittuneet 2,0 milj. euroa (1,1 %). Alitus on aiheutunut mm. päivähoidossa olleiden lasten määrän kasvun oltua arvioitua pienempi, ISOverstaan pienemmistä toimintakuluista ja pienemmistä sisäisistä vuokrista. Myös vetovoimaisuuden ja konsernipalveluiden toimintakulut olivat budjetoituja pienemmät. Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelma kustannusten nousun hillitsemiseksi ja toimintojen uudelleen järjestelemiseksi käynnistyi kuluneena vuonna. Sairaanhoitopiirin toteutuma ylitti kuitenkin alkuperäisen talousarvion yli 7 milj. eurolla, kasvu 18,6 %. Nilsiän kuntaliitos huomioiden kustannusnousu oli 13,7 milj. euroa ja 10,9 %. Verotulojen toteutuma ylittyi muutetusta talousarviosta 7,5 milj. euroa. Verotulojen kasvu oli 34,8 milj. euroa ja 9,9 %, kun huomioidaan Nilsiän kuntaliitos. Verotulojen huomattavaan kasvuun vaikuttivat jako-osuuksien muutokset ja tilitysjärjestelmän uudistus sekä kiinteistöveroprosenttien nostaminen. Kuopion kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2013 on tuloslaskelman mukaan 0,6 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä on 1,0 milj. euroa, kun poistoeron vähennys on 0,4 milj. euroa. Kuopion kaupungin tilikauden tulos vuonna 2012 oli alijäämäinen -6,4 milj. euroa ja vahinkorahaston pääoman vähennys 12,1 milj. euroa paransi tuolloin tulosta merkittävästi. Tilikauden ylijäämän keskeinen syy on toimintatuottojen ja verotulojen arvioitua paremmat kertymät. Ydinkaupungin toimintatuottojen toteutuma oli 3,2 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa. Verotulot ylittivät alkuperäisen talousarvion 13,5 milj. euroa. Kuopion investoinnit vuonna 2013 olivat 75,2 milj. euroa ja ne olivat lähes samansuuruiset kuin edellisenä vuonna. Merkittävimmät investoinnit olivat kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus, kävelykeskustan rakentaminen sekä Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon laajennus ja saneeraus, Varsinaisen toiminnan ja investointien tulorahoitusvaje katettiin lainamäärän lisäyksellä (37,5 milj. euroa). Pitkäaikaisen velan määrä oli vuoden 2013 lopussa 248,7 milj. euroa ja asukasta kohden noin 2.366 euroa. Kuopion talouden vertailussa muihin kuntiin voidaan todeta seuraavaa: - Kuopion toimintakatteen 3,4 prosentin kasvu on nopeampaa kuin kuntien keskimääräinen muutos (2,7 %) - Kuopion talouden tasapaino mitattuna vuosikatteen suhteella poistoihin on keskimääräistä heikompi. Vuosikatteen suhde poistoihin jää Kuopiossa noin 85 prosenttiin kun se koko maassa on keskimäärin 99 prosenttia - Kuopion velkamäärä asukasta kohden (2.366 euroa) on vielä pienempi kuin kunnissa keskimäärin (2.553 euroa). 14
1.1.5 Tutkimus- ja kehitystoiminta Palvelualueet jatkoivat itsenäisesti v. 2012 käyttöönotetun CAF-laadunhallintamallin mukaisia itsearviointeja. Itsearvioinnin tukena ovat toimineet palvelualueiden laatuvastaavat ja yksiköiden laatuyhteyshenkilöt (kaupungin laatuverkosto). Kaupungin laatuverkostolle järjestettiin koulutuksia aiheina kaupungin laadunhallinnan sekä prosessityön menetelmät ja välineet. Kaupunkitasoista verkostotoimintaa ohjaa laatutiimi. Laatutiimin tehtävänä on kehittää toiminnan johtamisen tueksi laadunhallintaan ja arviointiin toimintamalleja sekä edistää arkipäivän hyvien käytäntöjen leviämistä. Laatutiimi koostuu palvelualueiden laatuvastaavista, jotka toimivat oman palvelualueidensa edustajana ja verkoston vetäjinä. Lisäksi laatutiimissä on arvioinnin, tuottavuuden ja mittaamisen asiantuntijat sekä henkilöstön edustaja. Palvelualueiden yhteinen laatutiimi on toiminut yhteisenä toiminnan laatua ja arviointia koskevana keskusteluareenana, jossa on käsitelty myös palvelualueiden keskeisimmät tuottavuusmittaukseen ja tuotteistukseen liittyvät kehittämistyöt. Kyse on ollut benchmarkkauksesta, jolla on pyritty edistämään hyvien mallien ja käytänteiden levittämistä. Sähköisen toimintakäsikirjan (laatukäsikirjan) määrittely ja tekninen toteutus pilotoitiin TOIKKA-projektissa (26.3. 26.8.2013). Kaupungin toimintakäsikirjan (kaikille yhteiset käytännöt ja ohjeet) sisällön tuotanto aloitettiin. Tuottavuusmittauksen yleisimmät tunnuspiirteet ja osa-alueet on sisällytetty kaupungin toimintakäsikirjaan. Tuottavuusmittaukseen liittyvää ohjeistusta ja tuottavuusmittauksen malleja on myös koottu kaupungin sisäisille internetsivuille kaikkien palvelualueiden käyttöön. Näillä tuetaan ja edistetään kunkin palvelualueen omaa tuottavuusmittausta sekä tuotteistusta. Tuottavuusmittauksen kehittämis- ja käyttöönottotyötä ja sitä tukevien työvälineiden suunnittelua jatketaan edelleen. Hankkeiden ja projektien suunnitteluun, hallinnointiin, projektityöhön sekä arviointiin luotiin menetelmiä ja välineitä sekä järjestettiin koulutusta Kehittämisen hallintamalli projektissa (2.4.2012-31.12.2013). Projektin tuotoksia olivat mm. Kuopion kaupungin kehittämisen hallintamalli (aloitteesta vaikuttavuuden arviointiin), päivitetyt projektiohjeet, hankkeiden/projektien arviointimalli, kaupungin projektityöverkosto ja sille sähköinen ryhmätyötila, projektityöverkoston koulutukset ja infot (20 tilaisuutta, 230 osallistujaa), hankkeiden ja projektien hallinnointia ja raportointia tukemaan laajennus kaupungin asianhallintajärjestelmään (D360 Projektikortti). Vuoden. 2014 alusta alkaen hanke- ja projektitoimintaan liittyvä peruskoulutus on sisällytetty kaupungin keskitettyyn henkilöstökoulutukseen. Laatutiimin suositus johtoryhmille ja -tiimeille kokousten vakioagendasta hyväksyttiin 19.2.2013 Kaupunginjohtajan johtoryhmässä. Kuntaliitto kerää vuosittain koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja ja julkaisee niistä yhteenvetoja kaupunkien omaan käyttöön ja mahdollista benchmarkkausta varten. Näitä valtakunnallisia tuottavuusmittareita on jatkojalostettu mm. kotihoitopalveluissa avainmittaristoksi ja otettu jo osittain käyttöön vuoden 2013 aikana. Terveyspalveluissa ja muissa sosiaalipalveluissa avainmittariston käyttöönotto on vielä kesken. 1.1.6 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuluvan vuoden talousarvio on alijäämäinen 19,2 milj. euroa koko kaupungin osalta. Lisäksi talousarvion toteutumiseen liittyy palvelualueilla useita epävarmuuksia. Alkuvuoden toteutuma-arvioiden perusteella tilikauden alijäämä suurenisi talousarvioon nähden. Verotulojen toteutuman osalta on vielä aikaista arvioida talousarvion pitävyyttä ja yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa verotulojen kertymään. Taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä 7,8 milj. euroa muuttuu alijäämäksi kuluvan vuoden aikana, jos talousarvio toteutuu ennusteen mukaisesti. 15
Henkilöstömenojen kertaluonteisia säästöjä on budjetoitu 4,6 milj. euroa palvelualueiden käyttösuunnitelmissa. Säästöjen toteutuminen on tässä vaiheessa vielä epävarmaa. Maan hallituksen ja oppositiopuolueiden sopima sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus rakentuu viiden alueellisen järjestäjän varaan ja nykyisiin erityisvastuualueisiin, joita on mm. Kuopio. Ratkaisu tulee muuttamaan kuntien roolia merkittävästi. Vaikutukset kuntatalouteen eivät ole selvillä. Hallitus on sopinut osana rakennepoliittista ohjelmaa kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta 1 miljardilla eurolla. Toistaiseksi tehtävien ja velvoitteiden purkaminen ei ole edennyt. 1.1.7 Henkilöstö Vuosi 2013 alkoi Nilsiän kuntaliitoksella, joka osaltaan kertoo kunta-alan moninaisuudesta. Henkilöstö siirtyi Nilsiän lisäksi Siilinjärven kunnasta. Henkilöstöä siirtyi myös Istekki Oy:n ja Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoksen palvelukseen. Samassa yhteydessä Maaninka, Nilsiä ja Siilinjärvi purkivat Siiliset liikelaitoksen ja Kuopion otti vastuulleen tuottaa isäntäkuntana Maaningan terveydenhoidon ja sosiaalihuollon palvelut. Näihin liittyvät henkilöstöjärjestelyt sujuivat suunnitelman mukaan ja kaikki saivat palkkansa ajallaan. Alkuvuoden aikana hajautetun laitoshuollon henkilöstöä siirtyi Servican palvelukseen ja näiden palvelujen ulkoistus saatettiin loppuun. Valtuuston hyväksymän henkilöstöohjelman täytäntöönpano eteni Henkilöstöjohtamisella huipulle hankkeen käynnistymisellä. Hankkeeseen saatiin 98.000 rahoitus Tekesiltä. Hanke on kaksivuotinen. Henkilöstön sairauspoissaolot sairauden ja tapaturmien johdosta vähenivät. Henkilöstö käytti vapaaehtoisia säästövapaita ja niillä saatiin n. 1,5 M säästöt. Henkilöstömäärä kääntyi laskuun. Tilinpäätöksen mukaan henkilöstökustannukset alittuivat 3,4 M. Henkilöstötyön tuottavuus parani merkittävästi. Talousarvion 2013 henkilöstötyön strategiset tavoitteet Henkilöstön osaaminen, määrä, rakenne ja sijoittelu organisaation tehtäviin vastaavat määriteltyä palvelutasoa sekä ennakoituja palvelutarve- ja toimintatapamuutoksia Ennakoivaa henkilöstösuunnittelua toteutettiin osana talousarvio- ja käyttösuunnitelmaprosessia, jonka varjoon se jäi. Käytännössä kaupungin henkilöstösuunnittelu kohdentui henkilöstömäärän vähentämiseen ja henkilöstömenojen sopeuttamiseen. Henkilöstön sijoittelua organisaation tehtäviin on ohjattu täyttölupamenettelyllä ja sisäisellä rekrytoinnilla. Esimiehiä on kannustettu sisäisiin tehtäväjärjestelyihin rajaamalla ne täyttölupamenettelyn ulkopuolelle. Kuopion kaupungin rekrytoinneissa edettiin kaupungin johdon linjaaman toimintamallin mukaisesti kattavasti. Sisäinen liikkuvuus oli aina ensimmäinen tapa täyttää avoimeksi tullut tehtävä. Kaupungin tuottavuusohjelmassa määritelty 200 htv:n vähennys toteutuu vuoteen 2016 mennessä Ydinkaupungin henkilöstömäärä väheni tavoitteen mukaisesti ja sen myötä myös henkilöstömenot jäivät 3,5 M budjetoitua vähäisemmiksi. Palvelujen tuottaminen entistä tehokkaammin ja taloudellisemmin tulospalkkausta ja henkilökohtaista palkkaa käyttämällä Kaupunginhallitus hyväksyi 6.5.2013 171 kannustavan palkkauksen tavoitteet, perusteet ja rahoitusmallin. Sen perusteella työnantajapalvelu on jatkanut kokonaisuuden valmistelua yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Esimiehet arvioivat oman osaamisensa kannustavan palkan osalta tasolle 2 (perusosaaja) asteikolla 0 5. Strategisen henkilöstötiedon avulla suunnataan ja toteutetaan palvelutuotantoa tukevaa henkilöstöjohtamista 16
Kuopion kaupungin henkilöstöseuranta perustiedon osalta on kattavaa, reaaliaikaista ja se täyttää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sekä Haku-hankkeen suositukset. Kaupunki on onnistunut suuntaamaan työhyvinvointi- ja työturvallisuusjohtamista oikeaan ja tulokselliseen suuntaan analysoidun henkilöstötiedon perusteella. Esimiesten osaamisen kehittäminen perustuu määriteltyihin osaamisvaatimuksiin, osaamisen arviointiin ja henkilökohtaiseen kehittymissuunnitelmaan. Tavoitteena on laajentaa toimintamalli henkilöstön osaamisen määrittelyyn, arviointiin ja suunnitelmalliseen kehittämiseen. Henkilöstön motivointi kannustavalla palkkauksella perustuu henkilöstöltä ja esimiehiltä saatuun tietoon. Henkilöstön mielestä palkkausjärjestelmä ei kannusta eivätkä esimiehet koe hallitsevansa kunta-alan palkkausjärjestelmää. Strategisen henkilöstötiedon tuottaminen omia ja yhteistyökumppaneiden tietoja yhdistämällä on vasta alkutaipaleella. Itä-Suomen yliopiston Tietävä-hanke selvitti datan hyödyntämistä kaupungin organisaatiossa. Selvityksen mukaan henkilöstötiedon hyödyntämisessä kaupunki oli toiseksi parhaalla tasolla. Sen mukaan dataanalyysejä ja tuotteita käytetään laajasti organisaation sisällä ja tarjotaan myös organisaation ulkopuolelle. Lisäksi data-tuotteilla on positiivinen vaikutus organisaatiossa työskentelevien yksiköiden tehokkuuteen ja tuotteliaisuuteen. Henkilöstön työhyvinvoinnin johtaminen on tavoitteellista ja kokonaisvaltaista Kuopiossa on otettu käyttöön aktiivisen aikaisen tuen toimintamallin tueksi hälytysjärjestelmä ESStietojärjestelmään. Se ilmoittaa esimiehelle, että jokin etukäteen määritelty hälytysraja on täyttynyt ja on aika käydä keskustelu työssä jaksamisessa työntekijän tai yhdessä työterveyshuollon kanssa. Varhaisen tuen keskusteluja on käyty kattavasti ja saatu hyvää palautetta. Ydinkaupungissa sairastavuus on laskenut 1,5 klpv/htv edelliseen vuoteen verrattuna. Sairausajan palkkoja maksettiin ydinkaupungissa 1.161.000 ja varhaiseläkemaksuja 132.500 edellisvuotta vähemmän. Työturvallisuuden johtaminen on tavoitteellista ja kokonaisvaltaista Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Tähän tarkoitukseen Vakuutusyhtiö Pohjola tarjoaa asiakkailleen maksutonta ja erittäin kattavaa palvelua. Sen käyttöönottoa on valmisteltu vuonna 2013. Yhteistyössä vakuutusyhtiön kanssa on jo otettu käyttöön nopeutettu hoitoon pääsy työtapaturmien osalta. Tapaturman tapahduttua tutkimuksiin pääsee välittömästi ja hoitotoimenpiteet käynnistyvät nopeasti sen jälkeen, kun vakuutusyhtiö on antanut luvan jatkotoimenpiteille. Nopeutettu hoitoon pääsy näyttää vaikuttaneen tapaturmista johtuvien sairauspoissaolojen vähentymiseen. Henkilöstön osaamisen johtaminen perustuu kaupungin strategisiin painopisteisiin, toimintaympäristön muutoksiin sekä tuottavuusohjelman toteuttamiseen Esimiehet osallistuivat Henkilöstöjohtamisella huipulle hankkeeseen arvioimalla omaa johtamisosaamistaan suhteessa asetettuihin kriteereihin, valmistelivat itselleen kehittymissuunnitelman, kävivät sen läpi oman esimiehensä kanssa kehityskeskustelussa ja varasivat resurssit kehitysohjelman toteuttamiseen vuoden 2014 aikana. Lisäksi esimiehet osallistuivat Kunta-HR-järjestelmän käyttökoulutukseen. Henkilöstön kehittäminen on toteutettu keskitetyn koulutusohjelman mukaisesti. Lakisääteisestä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta vastaavat palvelualueet. 17
KOKONAISTYÖAIKA HENKILÖTYÖVUOSINA Palvelualue 2012 2013 Muutos Muutos % Tarkastustoimi 2,1 2,6 0,5 24 % Konsernipalvelu 89,3 90,2 0,9 1 % Yleishallinto 16,7 11,5-5,2-31 % Vetovoimaisuuden palvelualue 38,1 36,5-1,6-4 % Kaupunkiympäristön palvelualue 180,5 190,0 9,5 5 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 373,7 401,2 27,5 7 % Kasvun ja oppimisen palvelualue 2054,0 2139,7 85,7 4 % *) Perusturvan palvelualue 1097,7 1188,8 91,1 8 % Terveydenhuollon palvelualue 786,4 746,8-39,6-5 % Ydinkaupunki yhteensä 4638,5 4807,3 168,8 4 % Liikelaitokset Kallaveden Työterveys 35,6 41,3 5,7 16 % Kuopion Energia 69,0 59,1-9,9-14 % Kuopion Kuntatekniikan liikelaitos 224,8 242,6 17,8 8 % Kuopion Vesi 72,4 79,6 7,2 10 % Liikelaitokset yhteensä 401,8 422,6 20,8 5 % Taseyksiköt Pohjois-Savon Pelastuslaitos 268,6 273,7 5,1 2 % Tilakeskus 45,4 46,5 1,1 2 % Isäntäkuntapalvelut 44,6 140,1 95,5 214 % Taseyksiköt yhteensä 358,6 460,3 101,7 28 % Kuopion kaupunki yhteensä 5398,9 5690,2 291,3 5 % *) Työllistämisvaroin palkattujen htv 113,7 96,9-16,8-15 % Kuopion kaupunki ilman työll.var. 5285,2 5593,3 308,1 6 % 18
HENKILÖIDEN MÄÄRÄ 31.12.2013 Palvelualue 2012 2013 Muutos Muutos % Tarkastustoimi 2 3 1 50 % Konsernipalvelu 97 97 0 0 % Yleishallinto 4 4 0 0 % Kaupunginhallitus 33 33 Vetovoimaisuuden palvelualue 41 35-6 -15 % Kaupunkiympäristön palvelualue 184 193 9 5 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 369 390 21 6 % Kasvun ja oppimisen palvelualue 2116 2194 78 4 % Perusturvan palvelualue 949 1143 194 20 % Terveydenhuollon palvelualue 818 716-102 -12 % Ydinkaupunki yhteensä 4580 4808 228 5 % Liikelaitokset Kallaveden Työterveys 37 45 8 22 % Kuopion Energia 58 60 2 3 % Kuopion Kuntatekniikan liikelaitos 233 237 4 2 % Kuopion Vesi 78 81 3 4 % Liikelaitokset yhteensä 406 423 17 4 % Taseyksiköt Pohjois-Savon Pelastuslaitos 264 275 11 4 % Tilakeskus 48-48 -100 % Isäntäkuntapalvelut 45 146 101 224 % Taseyksiköt yhteensä 357 421 64 18 % Kuopion kaupunki yhteensä 5343 5652 309 6 % Työllistämisvaroin palkattujen lkm 68 92 24 35 % Kuopion kaupunki ilman työll.var. 5275 5560 285 5 % Kuopion kaupungin palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa 5.652 henkilöä, josta liikelaitosten palveluksessa oli 423 henkilöä ja taseyksiköiden palveluksessa 421 henkilöä. Työllistämisvaroin palkattuja oli 92 henkilöä. Henkilöstön lukumäärätietoon vaikuttaa mm. sijaisten, määräaikaisten ja osa-aikaisten määrä tilastointipäivänä 31.12.2013. Lisäksi henkilöstömäärän kehitykseen on vaikuttanut Nilsiän kuntaliitos ja Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymään (Servica) siirtynyt henkilöstö. 1.1.8. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Talousarvioon sisältyviä riskejä oli kustannuskehitykseen ja tuottavuuteen liittyvinä. Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys on jatkunut entisellään, kustannusmuutos edelliseen vuoteen verrattuna on ollut 13,7 milj. euroa (10,9 %), kun huomioidaan Nilsiän kuntaliitos. Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelma ei ole käynnistynyt tavoitteen mukaisesti. Palvelualueiden esittämät toiminnan tehostamistoimet ovat toteutuneet vain osittain. Erityisesti perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden toiminnan tehostamistoimet ovat toteutuneet osittain tai viivästyneet. Myyntivoittotavoite on toteutunut suurempana kuin alkuperäisessä talousarviossa oli ennakoitu. Liikelaitosten ja kaupungin omistamien yhtiöiden tuloutus- ja tuloksentekokyky eivät toistaiseksi ole heikentyneet. 19
Yleinen talous- ja työllisyyskehitys on lisännyt toimeentulotuki- ja lastensuojelumenojen kasvua. Riskinä on edelleen, että heikko talouden tilanne lisää näiden menojen kasvua. Verotulojen kasvu oli kuluneena vuonna korkea, johtuen jako-osuuksien muutoksista ja tilitysjärjestelmän muutoksesta. Väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeen kasvu ja sen ennakointi muodostavat toiminnallisen riskin erityisesti perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla. Lainsäädännössä määriteltyjen käsittelyaikojen puitteissa pysyminen on haasteellista, jos palvelutarpeen kasvua ei pystytä ennakoimaan. Ammattitaitoisen ja riittävän henkilöstön saanti voi olla riski, kun henkilöstöä vaihtuu tai siirtyy eläkkeelle. Puutteelliset sijaisjärjestelyt ovat joillakin palvelualueilla toiminnallinen riski. Mahdolliset kuntaliitokset kasvattavat kaupungin aluetta ja voivat aiheuttaa haasteita palveluverkoston järjestämiselle ja kaupungin taloudelle. Keskeiset ja merkittävimmät kaupungin toiminnan riskit on vakuutettu. 1.1.9 Ympäristötekijät Ympäristötekijöissä ei vuoden 2013 aikana ole ollut sellaisia poikkeavia tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet kaupungin taloudelliseen tulokseen, asemaan tai toiminnan kehitykseen. Ympäristönsuojeluun liittyvät tuotot ja kustannukset ovat olleet samaa suuruusluokkaa kuin muinakin vuosina. Ympäristöinvestointeihin on käytetty noin huomattavasti enemmän kuin edellisinä vuosina, mikä on aiheutunut viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistamoiden saneerauksista. Ympäristövahinkoja ei vuonna 2013 ole tapahtunut. Ympäristötilinpäätös esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2013 tilinpäätöksen liitetiedoissa. 20