RLC-vaihtovirtapiiri: resonanssi

Samankaltaiset tiedostot
Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Tässä harjoituksessa käsitellään Laplace-muunnosta ja sen hyödyntämistä differentiaaliyhtälöiden ratkaisemisessa.

8 USEAN VAPAUSASTEEN SYSTEEMIN VAIMENEMATON PAKKOVÄRÄHTELY

Tasaantumisilmiöt eli transientit

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

Täydennetään teoriaa seuraavilla tuloksilla tapauksista, joissa moninkertaisen ominaisarvon geometrinen kertaluku on yksi:

Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

Valmistaminen tai ostaminen varastoon tasainen kysyntä

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

KVANTISOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULSSIKOODIMODULAATIOSSA

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISISSA MODULAATIOISSA

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi

Luento 9. Epälineaarisuus

Riskienhallinnan peruskäsitteitä

Silloin voidaan suoraan kirjoittaa spektrin yhtälö käyttämällä hyväksi suorakulmaisen pulssin Fouriermuunnosta sekä viiveen vaikutusta: ( ) (

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

b) Ei ole. Todistus samaan tyyliin kuin edellinen. Olkoon C > 0 ja valitaan x = 2C sekä y = 0. Tällöin pätee f(x) f(y)

Luento 9. Epälineaarisuus

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

Kompleksimuodot, bi-ortogonaliteetti ja yleinen viskoosi vaimennus

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISESSA MODULAATIOSSA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 3, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Luento 4. Fourier-muunnos

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

Kevään 2011 pitkän matematiikan ylioppilastehtävien ratkaisut Mathematicalla Simo K. Kivelä /

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

Tietoliikennesignaalit

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

Soorrea. OUTC'KUMPU Oy.' Malminetsintä. O. POhjamies/pAL ,4 1 (3) VLF -MI'ITAUS. Periaate. Lähetysase.mat

W dt dt t J.

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

r i m i v i = L i = vakio, (2)

Monte Carlo -menetelmä

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Liikenne- ja viestintävaliokunta Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 12: Yhden vapausasteen vaimenematon pakkovärähtely, harmoninen

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto

S Ä H K Ö - J A T I E T O T E K N I I K A N O S A S T O

9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A.

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

X(t) = X 0 + tx 1 + t 2 X 2 + t 3 X ,

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

Harjoitus 7 -- Ratkaisut

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /7 Laskuharjoitus 8: Vaihtosähköpiireissä esiintyvät tehot

Rak Rakenteiden mekaniikka C, RM C (4 ov) Tentti

Lassi Warsta METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIATUOTANNOSSA SYNTYVÄN TUHKAN HYÖTYKÄYTTÖ: HAITALLISTEN AINEIDEN KULKEUTUMINEN

Ratkaisu. Virittäviä puita on kahdeksan erilaista, kun solmut pidetään nimettyinä. Esitetään aluksi verkko kaaviona:

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

':(l,i l) 'iac: (å ;) (x 2v + z- o. I o, * 4z:20. 12, +8y 3z: l0. Thlousmatematiikan perusteet, onus ro 0 opettaja: Matti Laaksonen.

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA

13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

6. Stokastiset prosessit (2)

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Luento 7. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

a. Varsinainen prosessi on tuttua tilaesitysmuotoa:

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Galerkin in menetelmä

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Frégier'n lause. Simo K. Kivelä, P B Q A

Mat Sovelletun matematiikan erikoistyö. ARCH -mallit Atso Suopajärvi 57512W

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Kvanttimekaanisten joukkojen yhteys termodynamiikkaan

01/2013. Köyhyyden dynamiikka Suomessa Eläketurvakeskus. Ilpo Suoniemi

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Systeemimallit: sisältö

4. Integraalilaskenta

MAT Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /8 Laskuharjoitus 8: Vaihtosähköpiireissä esiintyvät tehot

Kanoniset muunnokset

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

5 VALON ETENEMINEN. Säteille voidaan antaa tarvittaessa myös polarisaatio-ominaisuuksia.

Juuri 13 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. K1. A: III, B: I, C: II ja IV.

Valmistuksen hieno-ohjaus

Transkriptio:

vrap4.nb RL-vahovrapr: resonanss Olkoon arkaselun koheena avallnen RL-vahovrapr. Prssä on kolme komponena, R ohmn vasus, L henryn ndukanss ja faradn kapasanss. Prn syöeyyn jänneeseen kohdsuu kolme er pudousa, E L = L dihl d käämn yl, E R = RIHL vasuksen yl sekä E = IHL kondensaaorn yl. Näden summasa synyy prn Krchhoffn lan mukanen sähkömoornen voma EHL. Mkäl prn syöey jänne on snmuoosa vahovraa EHL = E 0 snhw L, saadaan prlle yhälö EHL = L dihl d + RIHL + IHL = E 0 snhw L. Inegraalermsä pääsään eroon dervomalla yhälö ajan suheen: L d2 IHL d 2 + R dihl d + IHL = E 0 w coshw L. Tämä on dfferenaalyhälö pakoeulle värähelylle, jossa ulkonen pakoava jänne on snmuoonen ampludna E 0. Jos E()=0, kyseessä vapaa värähelypr ja dfferenaalyhälö on homogeennen. Jos prssä e ole vasusa, s. R = 0, pr on vamenamaon. Vasuksen olemassaolo merksee, eä prssä on vamennnus. Tarkasellaan dfferenalyhälön rakasuja vakoden L, R,, E 0 ja w er arvolla. Aluks häveään mahdollssa aemmsa laskusa jäänee muuuja: Remove@"Global` "D Vraa kuvaava osen keraluvun yhälö:

vrap4.nb 2 yhalo = L''@D + R'@D + ê @D ωe0 os@ω D @D + R @D + L @D E0 ω os@ ωd Vamenamaon apaus Vamenamaomassa apauksessa prssä e ole vasusa ja yhälö on yhalo = yhalo ê. R 0 @D + L @D E0 ω os@ ωd Alkuehona olkoon, eä prssä e apahdu mään: alkueho = 8@0D 0, '@0D 0< 8@0D 0, @0D 0< Tämän rakasu on rk = DSolve@8yhalo, alkueho<, @D, D 99@D + Lω 2 je0ωosa k E E0ω osa L L E2 os@ ωd E0ω os@ ωd SnA y L E2 z== Täsmällnen symbolnen ulos on arpeen jakon ovalluksa varen, joen sevenneään rakasu: rakasu = @D ê. Frs@rkD êêfullsmplfy E0ωIosA!! E os@ ωdm L + Lω 2 Rakasu muodosuu kahdesa kosnermsä: cosi ë!!!!! L M on peräsn homogeenyhälön ylesesä rakasusa ja cosh wl epähomogeenyhälön yksäsrakasusa. Edellnen kuvaa prn ssäsä värähelyä, jälkmmänen ulkosen jänneen aajuudella apahuvaa värähelyä. Rakasu ässä muodossa e kuenkaan ole päevä, jos nmäjä ulee nollaks: resaajuus = Solve@ + Lω 2 0, ωd 99ω L =, 9ω L == Nollaks uloa vasaavaa pakoeen aajuua kusuaan resonanssaajuudeks. Tällön prn ssänen värähelyaajuus ja pakoeen aajuus ova sama. Kyseessä on lanne, mssä epähomogeensen yhälön yksäsrakasu saakn erlasen muodon:

vrap4.nb 3 yhalo2 = yhalo ê. Las@resaajuusD @D + L @D E0 osa!! E L L rk2 = DSolve@8yhalo2, alkueho<, @D, D 99@D j E0 L osa 4L k L E + E0 L osa L E osa 2 L E + 2 E0 SnA L E + E0 L SnA L E SnA 2 L Ey z== rakasu2 = @D ê. Frs@rk2D êêfullsmplfy E0 SnA!! E L Tämä on ulkavssa värähelyermks, jossa vrran amplud E 0 ê H2 LL kasvaa rajaa muuujan mukana. Käyännössä ämä johas prn palamseen. Arvolla L = 0. H, = 0.00 mf, E 0 = 230 V saadaan resonanssaajuudella seuraava kuvo: numrakasu2 = rakasu2 ê. 8L 0., 0.00, E0 230< 50. Sn@00. D Plo@numrakasu2, 8, 0,.5<D 500 000 500-500 0.2 0.4 0.6 0.8.2.4-000 -500 Graphcs Resonanssaajuus on ê Sqr@L Dê. 8L 0., 0.00< 00. Jos pakoeen aajuus on lähellä resonanssaajuua, saadaan erkonen värähely: numrakasu = rakasu ê. 8L 0., 0.00, E0 230, ω 90< 08.947 H os@90 D + os@00. DL

vrap4.nb 4 Plo@numrakasu, 8, 0,.5<D 200 00 0.2 0.4 0.6 0.8.2.4-00 -200 Graphcs Tässä pakoe aluks vahvsaa prssä kulkevaa vraa kuen resonanssaajuuden apauksessakn, mua koska aajuude evä olekaan äsmälleen sama, värähely sryvä vähellen vasakkasn vahesn, ja pakoe alkaa sammuaa prn vraa. Synyny värähely vodaan myös ymmärää snvärähelyks, jolla on snmuoonen vaheleva amplud: os@00 D os@90 D 2 Sn@5 D Sn@95 D êêsmplfy True Vamenneu apaus Ylesen vamenneun apauksen rakasu on yhalo @D + R @D + L @D E0 ω os@ ωd rk = DSolve@yhalo, @D, D I R!!!!!!!!!!!!!! 4 L+!!!!!!! R2 M I R+!!!!!!!!!!!!!! 4 L+!!!!!!! R2 M 99@D @D + @2D H4 H E0L 2 ω os@ ωd + 2 E0 L 3 ω 3 os@ ωd 2 E0 L 2 R ω 2 Sn@ ωdll ë II 2 L+ R 2 R!!!!!!!!!!!!! 4 L+ R!!!!!!! 2 + 2 ω 2 MI + R 2 + R!!!!!!!!!!!!! 4 L+ R!!!!!!! 2 + 2 ω 2 MM== rakasu = @D ê. Frs@rkD êêsmplfy 4 L+ R2 y jr+! z k @D + k 4 L+ R2 y jr! z @2D + E0ωHH Lω2 L os@ ωd + RωSn@ ωdl ω 2 + 2 ω 2 HR 2 + L 2 ω 2 L Rakasu koosuu kahdesa ermsä:

vrap4.nb 5 ssanen = Selec@rakasu,! FreeQ@#, @DD &D + Selec@rakasu,! FreeQ@#, @2DD &D 4 L+ R2 y jr+! z k @D + k 4 L+ R2 y jr! z @2D ulkonen = rakasu ê. 8@D 0, @2D 0< E0ωHH Lω 2 L os@ ωd + RωSn@ ωdl ω 2 + 2 ω 2 HR 2 + L 2 ω 2 L Ssäsen värähelyn erm esää vamenevaa värähelyä, sllä muuujan kerron kummassakn eksponenssa on joko negavnen reaalluku a kompleksluku, jonka reaalosa on negavnen. Nämä erm ss kuoleva vähellen pos. Ulkosen värähelyn erm vodaan muokaa seuraavas. Pyrään saaamaan se muooon, jossa on van yks snfunko keromena sopva amplud A ja argumenssa sopva vahesro d. uusmuoo = A Sn@ω +δdêêtrgexpand A os@ ωd Sn@δD + A os@δd Sn@ ωd Vaamalla eä sn- ja kosnermen kerome vanhassa ja uudessa esysmuodossa ova sama, saadaan ehdo, josa pyrään rakasemaan A ja d. ehdo = MapThread@Equal, 8oeffcen@ulkonen, 8Sn@ω D, os@ω D<D, oeffcen@uusmuoo, 8Sn@ω D, os@ω D<D<D 9 2 E0 R ω 2 ω 2 + 2 ω 2 HR 2 + L 2 ω 2 L A os@δd, E0ωH Lω 2 L ω 2 + 2 ω 2 HR 2 + L 2 ω 2 L A Sn@δD= rak = Solve@ehdo, 8A, δ<d êê FullSmplfy êê PowerExpand êê FullSmplfy General::spell : Possble spellng error: new symbol name "rak" s smlar o exsng symbol "rk". More Solve::fun : Inverse funcons are beng used by Solve, so some soluons may no be found; use Reduce for complee soluon nformaon. More E0ω 99A + ω 2 HR 2 + L H 2 + Lω 2 LL, δ ArcosA Rω + ω 2 HR 2 + L H 2 + Lω 2 LL E=, E0ω 9A + ω 2 HR 2 + L H 2 + Lω 2 LL, δ ArcosA Rω + ω 2 HR 2 + L H 2 + Lω 2 LL E=, E0ω 9A + ω 2 HR 2 + L H 2 + Lω 2 LL, δ ArcosA Rω + ω 2 HR 2 + L H 2 + Lω 2 LL E=, E0ω 9A + ω 2 HR 2 + L H 2 + Lω 2 LL, δ ArcosA Rω + ω 2 HR 2 + L H 2 + Lω 2 LL E== Pakoeen aheuama vra on ss snmuoonen ampludna amplud = A ê. Las@rakD E0ω + ω 2 HR 2 + L H 2 + Lω 2 LL Amplud rppuu pakoeen aajuudesa. Pyrään määrämään maksmamplud ja vasaava aajuus:

vrap4.nb 6 dervaaa = D@amplud, ωd êêsmplfy E0 3 E0 L 2 ω 4 H ω 2 + 2 ω 2 HR 2 + L 2 ω 2 LL 3ê2 maksmkoha = Solve@dervaaa 0, ωd 99ω =, 9ω L =, 9ω L L =, 9ω L == maksmamplud = amplud ê. Las@maksmkohaD êê Smplfy êê PowerExpand E0 R Maksmarvo saadaan ss resonanssaajuudella. Prreään pakoeen (ulkosen jänneen) ja resonanssaajuua vasaavan vrran kuvaaja: numulkonen = ulkonen ê. 8L 0., 0.000, R > 5.0, E0 230< 0.023 ω HH 0.0000 ω 2 L os@ ωd + 0.0005 ω Sn@ ωdl 0.00002 ω 2 +. 0 8 ω 2 H25. + 0.0 ω 2 L janne = E0 Sn@ω D ê.e0 230 230 Sn@ ωd res = ê Sqr@LDê. 8L 0., 0.000, R > 5.0, E0 230< 36.228 Plo@Evaluae@8janne, numulkonen< ê. ω resd, 8, 0, 0.<, PloSyle 8RGBolor@0, 0, 0D, RGBolor@0,, 0D<D 200 00-00 0.02 0.04 0.06 0.08 0. -200 Graphcs Kuvossa on jänne musalla ja vra vhreällä. Vasaava kuvo, kun kyseessä e ole resonanssaajuus:

vrap4.nb 7 Plo@Evaluae@8janne, numulkonen< ê. ω 280D, 8, 0, 0.<, PloSyle 8RGBolor@0, 0, 0D, RGBolor@0,, 0D<D 200 00 0.02 0.04 0.06 0.08 0. -00-200 Graphcs Tehävä Tuk, men alkuehojen muuamnen vakuaa rakasuun vamenamaomassa apauksessa. Men rakasun luonne muuuu, kun ollaan resonansskohdan lähellä? Prrä kuvaaja, joka esää vamenneun apauksen vraa pakoeen aajuuden funkona. Onko vamenneun prn apauksessa sellanen rakasu mahdollnen, jossa vrran amplud rajaa kasvaa, s. pr palaa? Lnk vahovraprn pakoeu värähely (vrap3.nb) epähomogeennen vakokeromnen lneaaryhälö JP & SKK 08.05.200