STRATEGINEN PÄÄTÖS Tämä johdetaan Palvelutasopäätöksestä, Espoo-strategiasta, Pelastustoimen strategiasta tai säädöksistä. Päätös kuvaa laitoksen linjaa, tahtotilaa missä halutaan olla tai minne halutaan päästä. Tulostavoite 2013 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri Tähän tulee konkreettinen Kuvaa mitä pitää tehdä Kuvaa kuka tai ketkä vuoden 2012 tulostavoite, että tulostavoite kantavat päävastuun joka toteuttaa strategista saavutetaan siitä, että tulostavoite päätöstä saavutetaan Kuvaa niitä voimavaroja (sisäisiä ja ulkoisia) joita tulostavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan. Osa resursseista talousarviossa. Määrittelee miten tulostavoitteeseen pääseminen voidaan mitata, määrällisesti ja laadullisesti Tulokset Määrittelee miten tavoitteen saavuttaminen onnistui ja millaisia tuloksia saavutettiin. 1. Palvelutasopäätöksen 2014 2018 laatiminen Palvelutasopäätös on valmisteltu projektin mukaisesti ja siitä päätetään vuoden 2013 loppuun mennessä. 2. Riskianalyysi ja uhkien arviointi Käytössä oleva Riskialuejako on päivitetty. riskialuejako on ajantasainen ja riskialueiden muutoksiin on varauduttu. Yksittäisten riskikohteiden riskit on arvioitu ja otettu huomioon riskianalyysissä. 3. Onnettomuuksien ehkäisy 3.1 Turvallisuusviestintä Onnettomuudet ja niiden seuraukset ovat vähentyneet pelastustoimen alueella suhteessa asukaslukuun. Pelastustehtävien määrä on 10,5 tuhatta asukasta kohti. Palokuolemia ei satu ja muut henkilövahingot ovat vähentyneet. Palvelutasopäätöksen valmistelu sekä toimeenpanon suunnittelu. Arvioidaan yksittäisten kohteiden merkitystä pelastustoiminnan valmiuden ja onnettomuusehkäisytoi menpiteille kohdesuunnittelun yhteydessä ja asuinalueluokitusaineis ton avulla. Tehokas onnettomuuksien ehkäisy- ja pelastustoiminta Ohjausryhmä, projektipäällikkö Kimmo Markkanen Veli-Pekka Ihamäki Nimetty projekti ja pelastuslaitos Pelastuslaitos, muut pelastuslaitokset sekä pelastusopiston tutkimusja kehittämisyksikkö Pelastuslaitos ja yhteistyökumppanit Valmis päätös Erikseen arvioidut kohteet ja asuinalueet Pelastustehtävien määrä 1000 asukasta kohti ilman yhteistoiminta- ja ensivastetehtäviä. Palokuolemien ja muiden henkilövahinkojen määrä 100 000 asukasta Pelastuslaitoksen johtokunta hyväksyi palvelutasopäätöksen kokouksessaan 19.12.2013. Yksittäisten kohteiden vaikutus on arvioitu palvelutasopäätöksen valmistelun yhteydessä. Asuinalueluokitusaineisto a on hyödynnetty riskialuejaon arvioinnin yhteydessä. Pelastustehtäviä 5706 kpl eli 13,0kpl/1000 asukasta Palokuolemia 4 kpl, eli 0,9/100 000 ja loukkaantuneita 24 eli 5,5/100 000 1
STRATEGINEN PÄÄTÖS Pelastuslaitoksen ja sen yhteistyökumppanien antamalla turvallisuuskoulutuksella on tavoitettu vuosittain suoraan 10 % alueen asukkaista. 3.2 Kaavoitus ja rakentaminen Onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja pelastustoiminnan tarpeet on otettu huomioon kaavoituksessa ja rakennussuunnitelmissa. 3.3 Palotarkastukset Kaikki valvontasuunnitelman mukaiset palotarkastukset on tehty. Tulostavoite 2013 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri kohti Alueen asukkaista on Pasi Nuutinen tavoitettu 10%., n. 45 000. Yhtenäinen ja tasalaatuinen kaavalausuntokäytäntö on luotu ja vakiinnutettu koko pelastuslaitoksen alueelle siten, että yksikään saatu kaavalausuntopyyntö ei jää ilman pelastuslaitoksen vastausta. Asuinrakennusten ja valvontakohteiden palotarkastukset ja muu valvonta on suoritettu. Valvontasuunnitelma on otettu täysimittaisesti käyttöön. Turvallisuusviestintä suunnitelman mukaisesti. Koulutus ja ohjeistus selosteiden täyttämisestä Pyritään luomaan kaavalausuntopyyntöje n ja lausuntojen seurantajärjestelmä. Koulutetaan pelastuslaitoksen lausuntoja käsittelevät henkilöt toimimaan ja lausumaan yhtenäisellä tavalla. Palotarkastusten ja muun valvonnan suorittaminen. Kaikki palotarkastuskohteet on luokiteltu valvontasuunnitelman mukaisesti. Henri Kokko Pelastuslaitos, sopimuspalokunnat, pelastusalan järjestöt Pelastuslaitos ja yhteistyökumppanit Tavoitetut henkilöt suhteessa asukaslukuun. Toteutettu koulutus. Seurantajärjestelmän luominen ja käyttöönotto. Järjestetty henkilöstön koulutus. Kaikkiin lausuntopyyntöihin on vastattu. Tuomas Pälviä Palvelutuotanto Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten määrä Tulokset Tavoitettiin noin 14 % alueen asukkaista (n. 61700 hlöä). Seurantajärjestelmä luotiin ja otettiin käyttöön. Kaavalausuntojen sisältöä on käsitelty prosessiryhmässä Lähes kaikkiin tiedossa oleviin lausuntopyyntöihin on vastattu Valvontakohteiden palotarkastuksista suoritettiin 99 %. Viimeiset kohteet vuodelta 2013 luokitellaan 2014 alussa. Omavalvonta toteutui 7 kunnassa Asuinrakennusten omavalvontamenetelmä on käytössä. Asukkaat toteuttavat omavalvontaa pelastuslaitoksen materiaalin ja ohjeiden perusteella, 2
Ylimääräisiä palotarkastuksia on kohdistettu asumisen riskikohteisiin 3.4 Kemikaalivalvonta Vaarallisten kemikaalien hallintomenettely ja valvonta on suoritettu vaarallisten kemikaalien varastointia ja käsittelyä harjoittavissa kohteissa. Paloriskiasuntoja on tarkastettu mm. ensihoidosta, poliisilta ja sosiaali- sekä päihdehuollolta saatujen tietojen perusteella. Yleisten palotarkastusten yhteydessä on suoritettu olosuhdevalvontaa. Saapuneet kemikaalien käsittely- ja varastointiilmoitukset on käsitelty. Uudet öljylämmityslaitteistot on katsastettu. Ilotulitemyyntiä ja ilotulitteiden varastointia on valvottu. Kuluttajien ilotulitusilmoitukset on käsitelty. Ylimääräiset palotarkastukset ja viranomaisyhteistyö Ilmoitusmenettelyn yhdenmukaistaminen koko pelastustoimen alueella. Tarkastukset ja tarkastusten yhteydessä tapahtuva valvonta Tuomas Pälviä Tuomas Pälviä, Anu Puttonen Palotarkastajat, pelastusviranomaiset Palotarkastajat Viranomaisyhteistyön seuranta valvontasuunnitelman mukaisesti Saapuneiden ilmoitusten seuranta. Tehdyt päätökset ja palotarkastukset kemikaalikohteissa Ilmoitusten perusteella suoritettiin 65 ylimääräistä ja jälkipalotarkastusta Kemikaalikohteiden tarkastuksista toteutui 100 % ja kaikkien ilmoitusten perusteella tehtiin päätös, osassa käsittelyaika pitkä. Ilmoitusten käsittely Anu Puttonen Palotarkastajat Käsitellyt ilmoitukset Kaikki 100 ilotulitteiden myyntipistettä tarkastettiin. Öljylämmityslaitteiston katsastuksia suoritettiin 9 kpl Lausunto poliisille ilotulituksesta 25 kpl Päätös yksityishenkilön ilotulituksesta 26 kpl 3.5. Onnettomuuksien tutkinta Kaikki Kaikki PRONTO- selosteet onnettomuusselosteet on ovat oikein täytetyt täytetty oikein ja ajallaan. viimeistään kahden Niissä on arvioitu työvuoron kuluttua onnettomuuden syy. tehtävästä. Päivystävä palomestari huolehtii, että työvuoronsa tapahtumat kirjataan Prontoon. Päivystävät palomestarit. Pelastustoiminnan johtajat. Ajallaan täytetyt selosteet. Onnettomuusselosteista 82 % laaditaan seuraavaan työvuoroon mennessä ja 90 % 14 vrk kuluessa. 3
Onnettomuuden syyn tai tulipalon syttymissyyn arvion ja tarvittaessa tehtävän laajemman selvityksen avulla pelastustoimen käyttöön on saatu tietoja, joilla on merkitystä onnettomuuksien ehkäisytyössä ja riskien arvioinnissa. Kerättyjä tietoja on hyödynnetty myös pelastustoiminnan taktisissa ja teknisissä menetelmissä. 3.6. Nuohous Piirinuohoojat ovat tarjonneet kaikille lakisääteisen nuohouksen tarvitsijoille riittävät nuohouspalvelut nuohouspalvelusopimusten mukaisesti molemmilla kotimaisilla kielillä. Tarkempi palontutkinta ja pelastustoiminnan arviointi on tehty tarvittaessa ja saatuja tietoja on hyödynnetty. Nuohous on suoritettu ajallaan. 4. Omatoiminen varautuminen 4.1 Omatoimisen varautumisen suunnittelu Erheellisiä paloilmoituksia tulee enintään 0,6 hälytystä laitetta kohti vuodessa Niissä rakennuksissa, joissa asuvien toimintakyky on alentunut, on toiminnanharjoittaja tehnyt turvallisuusselvityksen ja Erheellisiä paloilmoituksia on enintään 0,6 hälytystä ilmoitinlaitetta kohti. Poistumisturvallisuusselvit ykset on tehty ja kohteet ovat ryhtyneet toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä. Tutkintojen ja arviointien suorittaminen, saatujen tietojen järjestelmällinen hyödyntäminen Arvioidaan palautteiden ja vuosikertomusten perusteella nuohoussopimusten toimivuutta sekä toteutusta ja ohjataan tarvittaessa piirinuohoojia Ylimääräisiä palotarkastuksia suoritettu erheellisiä paloilmoituksia aiheuttaviin kohteisiin. Poistumisturvallisuusse lvitysten valvonta palotarkastuksilla ja ilmoitusten perusteella Stig Granström, Tuomas Pälviä Kimmo Markkanen Tuomas Pälviä Palontutkijat, pelastustoiminnan johtajat Piirinuohoojat, Uudenmaan nuohoojat sekä Nuohousalan keskusliitto Pelastustoiminnan johtajat, palotarkastajat Laaditut tutkinta- ja arviointiselosteet Saatu palaute Erheelliset ilmoitukset paloilmoitinlaitetta kohti, Tuomas Pälviä Palotarkastajat Tehdyt poistumisturvallisuussel vitykset ja suunnitellut toimenpiteet Vuoden aikana tehtiin 19 palontutkintaa, näistä 5 jaettiin henkilöstölle tiedoksi ja 6 käsiteltiin eri koulutustilaisuuksissa. Arvio nuohouksen toteutumasta on n. 78 %. Tieto varmentuu kun kaikki piirinuohoojat ovat toimittaneet toimintakertomuksen. Erheellisiä paloilmoituksia tuli 1,03/paloilmoitinlaite Poistumisturvallisuusselvi tysvelvollisia kohteita on 219 kpl, joissa 21 tilanne on puutteellinen joko selvityksen tai suojaustason osalta. 4
ryhtynyt siinä toimenpiteisiin. 4.2. Suuret yleisötilaisuudet Pelastustoimen alueella Yleisötilaisuuksien järjestettävissä suurissa pelastussuunnitelmat on yleisötilaisuuksissa käsitelty ja tarvittaessa on turvallisuusjärjestelyt ja pyydetty täydennystä. pelastustoiminnan Tapahtumien järjestäjille toimintavalmius on otettu on annettu neuvontaa ja huomioon tilaisuuksien tarvittaessa suoritettu suunnittelussa. palotarkastuksia. Suurten yleisötilaisuuksien järjestelyistä on pidetty yhteispalaveri muiden viranomaisten kanssa. Ennen suuren yleisötilaisuuden alkamista on suoritettu ylimääräinen palotarkastus. Suurista yleisötilaisuuksista on välitetty tieto TIKEen, ensihoidolle ja pelastustoiminnalle. Saapuneiden pelastussuunnitelmien hyväksyntä ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Tuomas Pälviä, Anu Puttonen Pelastuslaitos Saapuneiden suunnitelmien ja tehtyjen palotarkastusten määrä Suuriin yleisötilaisuuksiin tehtiin palotarkastukset. Kaikkien pyrotekniikkailmoitusten perusteella tehtiin päätökset ja suoritettiin tarvittavat 14 kpl palotarkastuksia Yleisötilaisuuksissa käytettävä pyrotekniikkaa on valvottu. 5. Pelastustoiminta 5.1 Toimintavalmius 5.1.1 Päivittäiset onnettomuudet Pelastuslaitoksen yksiköiden lähtöaika kiireellisiin tehtäviin on enintään 60 sekuntia. Pelastuslaitoksen vakinaisten yksiköiden lähtöaika kiireellisiin tehtäviin on enintään 60 sekuntia. Sivutoimisten yksiköiden lähtöaika kiireellisiin Selvitetään syyt puutteisiin ja ryhdytään tarpeellisiin toimiin. Tilatietojen perillemenoa ja seurantajärjestelmää parannetaan. Heikki Kervinen Pelastuslaitos Lähtöaikojen seuranta (Jukka Iirola) Kesken, kehittämishanke toteutettu, työ jatkuu 2014. 5
Valmiutta Hankoniemellä on parannettu sivutoimisella henkilöstöllä. tehtäviin on 8 minuuttia. Valmiutta Hankoniemellä on parannettu rekrytoimalla ja kouluttamalla riittävä määrä sivutoimisia henkilöitä Laaditaan suunnitelma sivutoimisen henkilöstön rekrytointia varten ja toteutetaan suunnitelma. Pekka Hynynen Hangon palomestari Laadittu suunnitelma ja rekrytoitu henkilöstö. Rekrytointu ja perehdytetty rekrytoidut henkilöt. Toimenpidesuunnitelma päivitetty ja toteutus aloitettu. Sopimuspalokuntien ja meripelastusyhdistyksien yksiköiden lähtövalmius on eri riskialueiden tavoitteiden ja voimassaolevien sopimusten mukainen. Sopimuspalokuntien ja meripelastusyhdistyksien yksiköiden lähtövalmius on eri riskialueiden tavoitteiden ja voimassaolevien sopimusten mukainen. Sopimuspalokuntien yksiköiden valmius järjestetään uusien sopimusten mukaiseksi. Pekka Hynynen Pelastuslaitos Sopimukset ja lähtöaikojen seuranta (Iirola, Ryhänen) Lappvik FBK:n ja Vihdin VPK:n lähtövalmiuksissa oli tavoitteisiin nähden puutteita. Yhden säiliöauton lähtöaikatavoite ei toteutunut 2013. Pelastustoimen alueella eri riskiluokkien alueet tavoitetaan pelastusyksiköillä seuraavasti: I riskialueella 80 % kiireellisistä pelastustehtävistä tulee ensimmäisen yksikön saapua onnettomuuspaikalle 6 minuutissa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. I riskialueella 70 % kiireellisistä pelastustehtävistä tulee ensimmäisen yksikön saapua onnettomuuspaikalle 6 minuutissa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Selvitetään syyt puutteisiin ja ryhdytään tarpeellisiin toimiin. Tilatietojen perillemenoa ja seurantajärjestelmää parannetaan. Työvuoron esimiehet ja pelastustoiminnan johtajat Palvelutuotanto Toimintavalmiusaikojen seuranta (Jukka Iirola) 58 % saavutettiin enintään kuudessa minuutissa. II riskialueella 90 % kiireellisistä pelastustehtävistä tulee ensimmäisen yksikön saapua onnettomuuspaikalle 10 minuutissa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. II riskialueella 90 % kiireellisistä pelastustehtävistä tulee ensimmäisen yksikön saapua onnettomuuspaikalle 10 minuutissa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Selvitetään syyt puutteisiin ja ryhdytään tarpeellisiin toimiin. Tilatietojen perillemenoa ja seuranta-järjestelmää parannetaan. Työvuoron esimiehet ja pelastustoiminnan johtajat Palvelutuotanto Toimintavalmiusaikojen seuranta (Jukka Iirola) 85 % saavutettiin enintään kymmenessa minuutissa. 6
5.1.2. Pelastustoiminta ylikorkeissa rakennuksissa ja maanalaisissa tiloissa Pelastustoiminta ylikorkeissa rakennuksissa ja maanalaisissa tiloissa on tehokasta ja turvallista. Menetelmäohjeet maanalaisten tilojen onnettomuuksista on päivitetty ja ne on koulutettu henkilöstölle. Päivitetään menetelmäohjeet maanalaisten tilojen onnettomuuksista ja koulutetaan ne henkilöstölle. Harjoitellaan pelastustoimintaa maanalaisten tilojen rakennustyömaalla yhdessä urakoitsijoiden kanssa. 5.1.3. Luonnononnettomuudet Alueen kuntia ja muita Kuntien ohjaus tärkeitä toimijoita on ohjattu luonnononnettomuuksiin varautumisessa. 5.1.4 Suuronnettomuudet Niissä kohteissa, joissa on vaadittu ulkoinen pelastussuunnitelma, on pidetty harjoitus vähintään joka kolmas vuosi. Pelastuslaitoksen eri onnettomuus- ja kohdeharjoitusten toteutusjärjestelmä on suunniteltu. Harjoituskohteet 2013: ALGOL VTT/ydinreaktorirakennus Tuodaan kuntien tietoon SM:n johtaman kansallisen yhteistyöverkoston laatima toimintaohjelma luonnononnettomuuksi en vahinkojen rajoittamiseksi. Suunnitellaan useamman vuoden kattavan erilaisten onnettomuus- ja kohdeharjoitusten toteutusjärjestelmä. Heikki Kervinen ja Clas Tallberg Pelastuslaitos Valmiit ohjeet ja toteutettu koulutus Jaakko Pekki Kehittämisyksikkö Kunnille järjestetty seminaari. Heikki Kervinen ja Stig Granström Pelastuslaitos. Valmis toteutusjärjestelmä Ohjeet tehty ja koulutus toteutettu. Käsiteltiin valmiussuunnitelmien päivitysseminaareissa. Aloitettiin kuntien yhteisten toimintaperiaatteiden luominen yhteistyössä kuntien kanssa. Harjoitusten suunnittelujärjestelmä toteutettu. 7
5.1.5 Väestön suojaaminen Pelastuslaitos on huolehtinut osaltaan siitä, että kuntien omia rakennushankkeita toteutettaessa suojapaikkoja tulee rakennettua tarkoituksenmukaisesti. Yhteistyö kuntien omissa rakennushankkeissa Annetuissa lausunnoissa otetaan huomioon väestönsuojapaikkojen tarve alueella. Pekki Kehittämisyksikkö Suojapaikkojen lukumäärä suhteessa asukaslukuun. Selvitetty mahdolliseen yhteiseen tietojärjestelmään siirtämistä. 5.1.6 Pelastusyksiköt ja niiden vahvuudet Pelastusyksikön Pelastusyksikön miehistövahvuus on aina miehistövahvuus 1+3 on vähintään 1+3. kyetty ylläpitämään pääasiassa ilman ylityötä. Pelastustoiminnan vahvuuksien seurantaa ja hallintaa parannetaan. Heikki Kervinen ja Raimo Rasijeff Pelastuslaitos Henkilöstökulujen ja ylitöiden määrä. Koko henkilöstön lisä- ja ylitöiden määrä pieneni noin 5 % verrattuna vuoteen 2012. Todennäköisesti ensimmäisenä kohteessa olevien sopimuspalokuntien pelastusyksiköiden miehistövahvuus on vähintään 1+3 savusukellusvalmiudella ja lähtövahvuudet ovat sopimusten mukaisia. Todennäköisesti ensimmäisenä kohteessa olevien sopimuspalokuntien pelastusyksiköiden miehistövahvuus on vähintään 1+3 savusukellusvalmiudella ja lähtövahvuudet ovat sopimusten mukaisia. 5.2 Pelastustoiminnan johtaminen 5.2.1 Pelastusmuodostelmien johtaminen Kaikki päällikkö- ja päällystöpäivystäjät sekä päivystävät palomestarit kykenevät johtamaan tehokkaasti pelastusjoukkuetta ja pelastuskomppaniaa Pelastuslaitos on järjestänyt pelastusjoukkueen ja pelastuskomppanian johtamiskoulutusta sekä TOJE/JOKE- koulutusta yhdessä naapurialueiden ja Pelastusopiston kanssa. Toimitaan yhteistoimintasuunnitel man mukaan. Tukeminen, yhteistyöhakuisuus. Kehitetään testijärjestelmää siten, että jokaiselle johtamistasolle on oma testi joka vastaa johtamisen tasoa Pekka Hynynen Sopimuspalokunnat Toteutunut vahvuus Yhden palokunnan pelastusyksikön hälytysvahvuus ei toteutunut suunnitellusti. Heikki Kervinen Pelastuslaitos. Suunniteltu testausjärjestelmä ja toteutunut testaus Testi suunniteltu, testaus toteutetaan 2014 8
Pelastuslaitoksen yksikönjohtajat kykenevät johtamaan tehokkaasti pelastusyksikköä sekä pelastusjoukkuetta ja sopimuspalokuntien yksikönjohtajat kykenevät johtamaan tehokkaasti pelastusyksikköä ja käynnistämään tehokkaan johtamistoiminnan tilannepaikalla. 5.3 Pelastustoiminnan suunnitelmat Pelastustoiminnan johtamisen tueksi on tehty onnettomuustyyppikohtai sia suunnitelmia. Kohdekorttia yksityiskohtaisempi suunnitelma on tehty noin 200 merkittävimmästä riskikohteesta. 6. Yhteistoiminta 6.1. Öljyntorjunta Öljyntorjunta on järjestetty öljyntorjuntasuunnitelman ja sen liitteiden sekä täydentävien suunnitelmien mukaisesti. Pelastuslaitos on järjestänyt pelastusyksikön, pelastusjoukkueen ja pelastuskomppanian johtamiskoulutusta Suunnitelmien teko on ohjeistettu ja suunnitelmia on tehty 8 kpl Kohdekorttia yksityiskohtaisempi suunnitelma on tehty noin 30 merkittävimmästä riskikohteesta. Öljyntorjuntasuunnitelman liitteet on päivitetty. Suunnitellaan ja toteutetaan paloesimiesten ja sopimuspalokuntien yksikön johtajien johtamiskoulutus. Ohjeistetaan suunnitelmien laadinta ja tehdään 8 suunnitelmaa Ohjeistetaan toiminta ja laaditaan suunnitelmat 30 merkittävimmästä riskikohteesta. Voimassaolevan öljyntorjuntasuunnitel man liitteiden päivittäminen. Heikki Kervinen ja Pekka Hynynen Pelastuslaitos Suunniteltu ja totetunut koulutus Paloesimiehille järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta. Osa yksikönjohtajien täydennyskoulutuksesta jäi toteutumatta hakijapulasta johtuen. Stig Granström Päivystävät päälliköt Valmiit suunnitelmat Suunnitelmien laadinta ohjeistettiin. Kolme suunnitelma on laadittu, kolme on työn alla ja aloittamatta. Palvelutuotanto ja Stig Granström Stig Granström, Stig Saarinen Päivystävät palomestarit Valmiit suunnitelmat 30 merkittävimmästä riskikohteesta. Pelastuslaitos. Hyväksytysti päivitetyt liitteet. Toiminta on ohjeistettu ja 36 suunnitelma on tehty. Liitteiden pävitys siirtyi vuoden 2014 alkuun. 6.2. Meripelastustehtävät Pelastuslaitos osallistuu tehokkaalla ja turvallisella tavalla meripelastustoimen Pelastuslaitos osallistuu meripelastustoimintaan yhteistyössä rajavartiolaitoksen ja Meripelastustoimintaa kehitetään yhdessä rajavartiolaitoksen kanssa. Stig Granström, Kaj Artela. Pelastuslaitos rajavartiolaitos. Toimiva yhteistyö Yhteistyömuisto valmistuu vuoden 2014 alussa. 9
tehtäviin tulipaloissa sekä muissa onnettomuuksissa. muiden pelastuslaitosten kanssa. 7. Varautuminen Pelastuslaitos on tukenut kuntien valmiussuunnittelua siten, että kunnat pystyvät huolehtimaan peruspalvelujen turvaamisesta normaalioloissa, häiriötiloissa ja poikkeusoloissa. 8. Ensihoitopalvelut Laatujärjestelmän rakentaminen 9. Tukipalvelut ja resurssit 9.1 Tukipalvelut 9.1.1 Tutkimus ja kehittäminen Valitun organisaatiomallin suunnitelmallinen vakiinnuttaminen ja muutoksen johtaminen toimeenpanossa Tuetaan kuntia siten, että ne kykenevät tunnistamaan varautumistarpeensa, havaitsemaan toiminnan riskit ja uhkamallit, reagoimaan tarkoituksenmukaisesti toimenpiteitä vaativissa tilanteissa sekä kehittämään omaaloitteisesti varautumistaan. Valmis LUP ensihoidon laatujärjestelmä. Organisaation johtamisjärjestelmä, toimintamalli ja tavat ymmärretään koko organisaatiossa Jatketaan kuntien varautumisen verkoston rakentaminen yhteistyössä kuntien kanssa. Järjestetään kunnille valmiussuunnittelusemi naareja ja ohjataan sekä tuetaan kuntien varautumisharjoituksia. Valmistellaan ja otetaan käyttöön laatujärjestelmä. Prosessien kuvaaminen Jaakko Pekki Juha Karhu palveluyksiköiden päälliköt Kehittämisyksikkö, pelastuslaitos Ensihoidon palvelualueen henkilöstö. Henkilöstö Järjestetyt valmiussuunnitteluseminaarit sekä tuetut kuntien varautumisharjoitukset. Valmis LUP ensihoidon laatujärjestelmä. Vuoden aikana päätetty kuntien valmiussuunnitelmien yleisen osan päivitysseminaari, toteutettu keskushallinnon valmiussuunnitelmien päivitysseminaari sekä aloitettu teknisen ja ympäristötoimen valmiussuunnitelmien päivitysseminaari. LUP Ensihoitopalvelun laadunhallinnan menetelmäsuunnitelma on laadittu. Suunnitelma vahvistetaan vuoden 2014 alussa. Prosessien kuvaaminen on aloitettu. Ohje toimintatavasta, johtamisesta ja esimiestyöstä on käytössä. 10
9.1.2 Pelastustoimen tieto- ja viestijärjestelmät Pelastuslaitoksella on Järjestelmien jatkuva käytössään riittävän ylläpito ja kehittäminen. toimintakykyinen tietojärjestelmien Tietojärjestelmät: kokonaisuus, joka tukee päivittäisten Pelastustoiminnan onnettomuuksien, kenttäjohtamisjärjestelmän suuronnettomuuksien, (PEKE) käyttöönotto häiriötilojen ja poikkeusolojen tehokasta johtamistoimintaa sekä Ensihoidon tilannekuvan laskutusjärjestelmän ylläpitämistä. (Merlot-Medi) käyttöönotto Järjestelmät ovat tarpeellisilta osiltaan yhteensopiva muiden toimintaa tukevien tietojärjestelmien kanssa. Palotarkastusjärjestelmän laskutusliittymän käyttöönotto Tietohallinto prosessiryhmän käynnistäminen Laitehankinnat ja Peke asennukset, Operatiivisen Pekekonfiguraation määritys Ensihoidon laskutusprosessien uudistaminen Järjestelmän uusiminen, laskutusprosessien luominen Laskutusliittymän käyttöönotto Heikki Kervinen Paula Kantis Juha Karhu Tuomas Pälviä Pasi Mälkiä Barbro Eskelin Teija Asikainen Ryhmän kokoontumiset PeIP käytössä, Peke käytössä tilannekeskuksessa ja kaikissa yksiköissä, käyttäjät koulutettu Järjestelmä uusittu mikäli havaittu tarpeelliseksi, laskutusliittymä käytössä, käyttäjät koulutettu Prosessiryhmä on aloittanut toimintansa. PeIP on käytössä. PEKE on käytössä tilannekeskuksessa johtoja pelastusyksiköissä Myyntilaskutusprosesseja uudistettu, Merlot-Medi - laskutusjärjestelmä käytössä. Palotarkastusohjelman laskutusosiota ei otettu käyttöön. Hälytysajoneuvojen langattoman tietoliikenteen parannus Kaluston kunnossapidon järjestelmän käyttöönotto Monikanavareitittimien käyttöönotto Järjestelmäkonfiguraation määrittely Jyrki Lehtonen Pasi Mälkiä, viestiasentajat Tekninen yksikkö Monikanavareitittimet käytössä yksiköissä wlan, @450, 3G ja siirtokanavin Järjestelmä otettu käyttöön ja käyttäjät koulutettu Ei toteutunut, Monikanavareititin on tulossa Suomen Erillisverkkojen palveluksi. Konfiguraatio on määritelty, käyttöönotto vuonna 2014. RescuePlannerin käytön tehostaminen ylitöiden ja koulutustoiminnan seurannassa Uusien ominaisuuksien ja varapalvelimen käyttöönotto Lauri Jaakkola Jari Mäkelä DovreGroup, koulutustyöryhmä Uudet ominaisuudet ja varapalvelin käytössä Uudet ominaisuudet on toteutettu, varapalvelin on testikäytössä. 11
Videoneuvottelun käytön edistäminen koulutuksessa (LS) ja operatiivisessa toiminnassa (Lync) Videoneuvottelun opastus- ja tukitoimia Seppänen Jorma, tulosyksikköjen Sharepoint vastuuhenkilöt Teija Asikainen Koko LUP:n kattavissa koulutuksissa videoneuvotteluvälineist ö käytettävissä Videoneuvottelun PC lisenssit uusittu, Lynckoulutus-tilaisuuksia on ollut useita. Tarkoituksenmukainen sähköinen toimistotyöympäristö tehostaa ja tukee pelastuspalvelujen ohjaus- ja johtamistoimintoja sekä toimistotyötä Suunnitellaan ja otetaan käyttöön sähköinen työpöytäympäristö (MOSS) ja uudistetaan verkkolevypalvelut Tiedottaja Toimiva, tietotuvallinen ja selkeä sähköinen toimisto ja verkkolevyympäristö käytössä Käyttöönotto siirtynyt vuodelle 2014. Viestijärjestelmät: Hätäkeskusuudistuksen velvoittamat muutokset virveverkossa ja viesti- ja hälytysliikenteessä on tehty ajallaan ja toimintaa häiritsemättä. Tarvittavat muutokset on tehty. Virve- päätelaitehankinnat on kilpailutettu. Hankintasopimus on tehty. Pelastustoimen alueen kunnissa I ja II riskialueilla, taajamissa ja pääteillä, ulkona liikkuvat ihmiset on tavoitettu yleisillä kiinteillä väestöhälyttimillä ja koko alueen väestöstä on tavoitettu 90 %. Parannetaan väestöhälytinverkon kuuluvuutta hankkimalla vuosittain kaksi uutta väestöhälytintä. Sijoittamispaikat perustuvat väestöhälytinjärjestelmän kehittämissunnitelmaan. Laaditaan laskennallinen kuuluvuusaluelaskelma, jonka perusteella tehdään väestöhälytinjärjestelm än kehittämissuunnitelma vuosille 2013-2015. Jaakko Pekki Kehittämisyksikkö, tilanneyksikkö ja tekninen yksikkö Laadittu kuuluvuusaluelaskelma ja kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelman laadinta aloitettu, saatetaan päätökseen vuoden 2014 aikana. 12
9.1.3 Johtaminen Johtaminen ja esimiestyön laatu on parantunut. Johtoryhmä osallistuu pilottina Espoon johtamisvalmennukseen Valmennus. Jaakko Pekki ja palvelualueiden päälliköt. Pelastuslaitos, Järjestetty valmennus Johtoryhmä osallistui Espoon johtamisvalmennukseen. Kehityskeskustelut on pidetty ja henkilökohtainen kehittymissuunnitelma on laadittu. 9.2 Resurssit 9.2.1 Henkilöstö Henkilöstön terveys ja työkyky on työtehtävien vaatimalla tasolla. Työtapaturmien lukumäärä 100 työntekijää kohti on enintään kaksi ja työtapaturmista johtuvat työstä poissaolot ovat vähentyneet vuosien 2006 2008 keskimääräisestä tasosta. 9.2.2 Toimitilat Pelastuslaitoksen käyttöön suunniteltuja paloasemia on rakennettu ja rakennetaan alueille missä eri riskialueiden toimintavalmiusaikavaatimuksen perusteella edellytetään välittömässä valmiudessa olevaa Kehityskeskustelut on käyty kesäkuuhun 2013 mennessä ja kehittymissuunnitelmat on laadittu. Testit ja terveystarkastukset ovat toteutuneet suunnitellusti. Työtapaturmien lukumäärä 100 työntekijää kohti on enintään kolme ja työtapaturmista johtuvat työstä poissaolot ovat vähentyneet vuosien 2006 2008 keskimääräisestä tasosta. Suunnitelma uusien paloasemien tarpeesta ja sijoittamisesta vuoteen 2030 asti on tehty yhteistyössä naapurialueiden kanssa ja riskialueiden kehittymisselvityksen pohjalta.. Kaikki esimiehet Pelastuslaitos Käydyt kehityskeskustelut ja laaditut kehittymissuunnitelmat Testit ja terveystarkastukset on hoidettu ajallaan. Kerätään tietoa ja analysoidaan tapaturmien syitä (ja kohdennetaan toimenpiteet eniten tapaturmia aiheuttaviin syihin). Tehdään riskialueiden kehittymisselvitykseen pohjautuva suunnitelma paloasemien tarpeista ja sijoituksesta uuden toimintavalmiusohjeen valmistuttua. Artela Pelastuslaitos ja työterveyshuollot. Suoritetut testit, terveystarkastukset ja käyttöönotettu testausjärjestelmä. Kehityskeskusteluiden käymisprosentti oli 88 %. Vuonna 2012 77 %. Testit ovattoteutuneet suunnitelmien mukaisesti, terveystarkastukset toteutuneet melkein ajallaan Esimiehet Esimiehet Työtapaturmien määrä Työtapaturmia oli 8.5 kpl 100 työntekijää kohden kuitenkin kaksi vähemmän kuin vuonna 2012 Stig Granström ja Erja Koponen Pelastuslaitos. Valmis suunnitelma. Paloasema 2035 raportti valmis. 13
pelastusyksikköä tai muut toiminnalliset syyt sitä edellyttävät. Pelastuslaitoksen käytössä olevat tilat ja pelastustoimen käytössä olevat sopimuspalokuntien tilat ovat hyvässä kunnossa ja ne täyttävät työturvallisuus- sekä toiminnalliset vaatimukset. Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien käytössä olevien kiinteistöjen hallinnointia on parannettu. Kiinteistökorvauksen maksuperusteet on tarkastettu neliöhinnan osalta. Ohjataan vuokranantajia ja sopimuspalokuntia käyttämään vuokratulonsa ja kiinteistökorvauksensa oikein. Ohjataan sopimuspalokuntia tekemään rakennuksen ylläpito- ja perusparannussuunnitel -mat. Tarkistetaan neliöhintojen laskentaperusteet. Erja Koponen Erja Koponen Pelastuslaitos, sopimuspalokunnat ja alueen kuntien vastuuhenkilöt. Pelastuslaitos. Tehdyt ohjeet ja suunnitelmat. Tarkistetut neliöhinnat. Sopimuspalokuntia on ohjattu. Sopimuspalokunnat eivät ole toimittaneet suunnitelmiaan, mitä on tarkoitus tehdä. Perusparannusten myötä on hintaa tarkistettu. Keskuspaloaseman laajennuksen ja perusparannuksen hankesuunnitelman ja rakennussuunnitelmien tekoon on osallistuttu. Osallistutaan keskuspaloaseman hankesuunnitelman tekoon ja rakennussuunnitteluun. Erja Koponen ja Stefan Lindholm Pelastuslaitos. Espoon kaupunki. Tehty hankesuunnitelma ja valmiit rakennussuunnitelmat. Hankesuunnitelma on hyväksytty ja rakennussuunnittelu on aloitettu. 9.2.3 Sopimuspalokunnat Alueella on riskeihin nähden tarkoituksenmukainen sopimuspalokuntajärjeste lmä ja sopimuspalokuntien sopimuksenmukaisiin savusukellustehtäviin määritellyn henkilöstön terveys ja työkyky on riittävä ja sitä seurataan Palokuntasopimusten toteutumista henkilöstön terveyden ja työkyvyn osalta on seurattu. Kaikki savusukeltajat testataan suunnitelmien mukaisesti ja työterveystarkastukset on tehty ohjeen mukaisesti Kaikki savusukeltajat on testattu ja työterveystarkastettu suunnitelmien mukaisesti Tavoite on toteutunut 14
tehokkaasti. 9.2.4 Väestönsuojelun resurssit Pelastuslaitoksella ja alueen kunnissa on tarvittavat resurssit (henkilö- materiaali ja toimitilat) väestönsuojelutehtävien hoitamiseksi. Henkilö-, ajoneuvo- ja rakennusvaraukset ovat ajan tasalla. 10. Kaupunki- tai toimialatasoiset (PALI) tavoitteet 10.1 Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen 11. Muut tavoitteet Pelastuslaitoksella toimii pelastuslaitoksen koko organisaatiota, pelastustoimintaa ja kuntia tukeva tilannekeskus Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston päätavoitteet huomioidaan omassa suunnittelussa 10.5 LUP-liikelaitoksen tulos on 0 10.6 Laskutus on kuukausitasolla ajan tasalla ylläpitäen hyvää ennustettavuutta. Kehityssuunnitelma on laadittu. Kumppanuusverkoston toiminnan tehostaminen Tutkimustoiminnan kehittäminen päätöksenteon tueksi Kumppanuusverkoston vakiinnuttaminen Kartoitetaan yhteistyössä kuntien kanssa nykyinen varaustilanne sekä tarpeet. Aloitetaan korjaavat toimenpiteet. Jaakko Pekki Kehittämisyksikkö Tehty varaustilanteen ja tarpeiden kartoitus. Korjaavat toimenpiteet on aloitettu. Varaustilanne on kartoitettu ja tiedotettu kunnille sekä ohjeistus korjaavista toimenpiteistä on annettu. Toimintakate-% Johanna Elf Nimetyt vastuuhenkilöt Kuukausiraportointi Toimintakate oli vähintään talousarvioin mukainen Menot katetaan täysimääräisesti tulorahoituksella Laskutus kk/vrt talousarviooon Laaditaan kehityssuunnitelma. Osallistuminen kokouksiin. Johanna Elf Seurantaraportit kaksi kertaa vuodessa liikelaitoksen tulos 0 Paula Kantis Laskuttajat Kuukausiraportointi Myyntilaskutus on toteutettu tasaisesti kuukausittain. Päivi Koskela Tilannekeskus Valmis suunnitelma Väliaikainen tilannekeskus on aloittanut Tapiolan toimipisteessä. Palveluyksiköiden päälliköt Palveluyksiköiden päälliköt Tiivistelmät Pelastuslaitoksen edustajat ovat olleet mukana kumppanuusverkoston kokouksissa. Pelastuslaitosten verkostoon on perustettu kehittämis- ja tutkimushenkilöiden verkosto. Pelastuslaitosten verkoston työ on 15
Ikääntyvän henkilöstön sekä kokonaisvaltaisen osaamisen hyödyntämisen toimintamallin rakentaminen Muutto väistötiloihin Kielakseen Valmis toimintamalli Mahdollisimman häiriötön toiminta väliaikaisissa väistötiloissa. Suojaväistötilat Keskuspaloaseman toiminnoille (kiint Oy Kielas, muut paloasemat) Keskuspaloaseman tyhjentäminen, muutto Toimintamallia hyödynnetään. Valmiiden suunnitelmien pohjalta tiloissa tehty tarpeelliset muutostyöt Muuttoon liittyvien asioiden hoitaminen aikataulutetusti Martti Sneck Erja Koponen paloasemien palomestarit Martti Sneck Erja Koponen paloasemien palomestarit Pelastuslaitos Espoon kaupunki Pelastuslaitos Toimivat suojaväistötilat Onnistunut muutto, jossa toiminnalle aiheutuu mahdollisimman lyhyt katkos vakiintunut. Ikääntyvän henkilöstön osaamista kartoitetaan muun osaamiskartoituksen yhteydessä. Tarvittavia ratkaisuja tehdään yksilökohtaisesti. Toiminta on vakiintunut väistötiloissa. Keskuspaloaseman tyhjentäminen on aloitettu. LUP sisäiset palvelumaksut PALI:lle pienenevät Maksujen muodostumisen selvittäminen (tulevaisuudessa mahdollinen pieneneminen) Selvitetään maksujen muodostumisperusteet Paula Kantis Paula Kantis Pienentyvät maksut LUPin ja PALista ostettavien sisäisten palvelujen prosessien rajapintoja selvitetty, työ jatkuu. 16