Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh

Transkriptio

1 Sivu 1 / / Toimintaympäristön tila Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta merkitsee tiedoksi selvityksen toimintaympäristön tilasta Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksessa. Päätös Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Länsi-Uudenmaan pelastustoimen tehtävänä on huolehtia kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen turvallisuudesta pelastustoimen alueella. Tehtäviin kuuluvat onnettomuuksien ehkäiseminen, kuntien ja kuntalaisten onnettomuustilanteissa tarvittavien valmiuksien parantaminen, pelastustoimenpiteet ja ensihoitopalvelut. Lainsäädännön lisäksi pelastuslaitoksen toimintaa ohjaavat valtakunnalliset kehittämishankkeet, Espoo-tarina ja muiden kuntien strategiat sekä yhteistoimintasopimukset eri tahojen kanssa. Pelastuslaitos huolehtii pelastustoimesta ja ensivastetoiminnasta 10 kunnan alueella: Espoossa, Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Lohjalla, Raaseporissa, Siuntiossa ja Vihdissä. Lisäksi pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelua Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Hangossa, Inkoossa ja Raaseporissa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluksessa on noin 500 työntekijää. Päivittäisistä onnettomuuksista ja tulipaloista huolehtii jatkuvasti valmiudessa olevat noin 70 henkilöä kahdellatoista vakinaisella paloasemalla. henkilöstön lisäksi alueella toimii vapaaehtoista henkilöstöä 40 sopimuspalokunnassa (VPK) sekä sivutoimiset sammutusmiehet Tenholassa ja Hangossa. Sopimuspalokuntiin kuuluvat noin palokuntalaista huolehtivat osaltaan pelastusvalmiudesta ja turvallisuuskoulutuksesta.

2 Sivu 2 / 2 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos hoitaa vuosittain noin 7000 pelastustoimen hälytystä ja noin ensihoitotehtävää. Valvontakohteiden palotarkastuksia suoritetaan vuosittain noin 2000 kohteeseen ja turvallisuusviestintää järjestetään noin asukkaalle. Toimintaympäristön tilaa vuodelle 2016 on arvioitu aiempien vuosien tapaan PESTE-analyysillä. PESTE-analyysi on apumenetelmä, jolla selvitetään ilmiön tai organisaation poliittista (P), ekonomista (E), sosiaalista (S), teknologista (T) ja ekologista (E) tilaa ja tulevaisuutta. Poliittiset muutostekijät - Poliittisen toimintaympäristön muutokset ovat epävarmoja. on seurattava tilannetta ja oltava valmis reagoimaan tarvittaessa nopeastikin. Rakenneuudistus on toistaiseksi epävarma ja suuntaviivat muutokselle pitäisi saada mahdollisimman nopeasti, jotta muutosta päästäisiin toteuttamaan. Ensihoidon siirtäminen lainsäädännöllä pois pelastuslaitoksilta olisi suuri muutos ja toisi merkittäviä ongelmia. Ekonomiset muutostekijät - Alueen väestömäärän kasvaessa on paloasemien määrää tarve lisätä vuoteen 2035 mennessä tai palvelutaso heikkenee nykyisestä. Paloasemien määrän kasvaessa myös kiinteistökustannukset kasvavat. Kiinteistökustannuksia kasvattavat myös paloasemien peruskorjausten myötä kasvavat vuokrat, eikä pelkästään tilojen käytön tehostamisella pystytä kattamaan nousevia kustannuksia. - Palvelutaso tulee yleisesti heikkenemään jos budjetissa ei tulevaisuudessa huomioida alueen väestö- ja rakennusmäärän kasvun aiheuttamaa resurssitarvetta. Henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen heikentävät erityisesti pelastustoiminnan ja ensihoidon suorituskykyä jos virkoja ei saada täytettyä. Kuntatalouden heikko kehitys voi aiheuttaa viiveitä tai estää valmiuden kehittämistoimenpiteiden toteuttamisen. Sosiaaliset muutostekijät - Väestön ikääntyminen lisää onnettomuuksien ja ensihoitotehtävien määrää samoin kuin kotona pidempään asuminen. - Alueen monikulttuurisuus lisääntyy ja kielitaitovaatimukset kasvavat puhuttujen kielien määrän lisääntyessä. Kasvavat kielitaitovaatimukset vaikuttavat kaikkeen suoraan asiakastyöhön ja viestintään. - Väestö muuttaa kasvukeskuksiin ja pidemmälle aikavälillä se voi heikentää sopimuspalokuntatien toimintaedellytyksiä. Alueellinen eriarvoistuminen voi lisääntyä ja aiheuttaa sosiaalisia ongelmia sekä onnettomuusriskien keskittymistä.

3 Sivu 3 / 3 - Työturvallisuustilanne ei kehity parempaan suuntaan ilman aktiivisia toimenpiteitä - Turvapaikanhakijoiden määrää tulevaisuudessa on erittäin hankala ennakoida. Vastaanottokeskusten perustaminen aiheuttaa työtä kaikille viranomaisille ja edellyttää jatkuvaa yhteistyötä. Turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa on huomioitava arjen turvallisuus. Teknologiset muutostekijät - Teknologian monimutkaistuminen lisää eri järjestelmien haavoittuvuutta. Varajärjestelmien, varaosien ja korjauspalveluiden toimitusajat voivat aiheuttaa ongelmia valmiuden ylläpidossa. Toisaalta teknologinen kehittyminen voi parantaa toiminnan tehokkuutta esimerkiksi laitteiden parantumisena, sähköisen asioinnin lisääntymisenä ja pelastustoiminnan suunnitelmien sähköistämisenä. - Pelastustoimen uudet järjestelmät KEJO, ERICA ja VARANTO lisäävät tietojärjestelmien kustannuksia ja tulevat vaatimaan runsaasti aikaa henkilöstön kouluttamisessa. Käyttöönoton jälkeen järjestelmät tehostavat toimintaa. - Suuret kemikaalikohteet keskittyvät ja onnettomuusvaarallinen alue niiden ympärillä voi kasvaa, vaikuttaa mm. kaavoitukseen. - Yhteiskunnan kriittisten toimintojen keskittyminen lisää haavoittuvuutta ja osa kohteista on haastavia pelastustoiminnan kannalta koon ja monimutkaisuuden takia. - Paloasemien sisäilmaongelmat edellyttävät korjaustoimenpiteitä ja vaativat ennakoivia toimenpiteitä ongelmien välttämiseksi ja estämiseksi. Lisäksi sisäilmaongelmat voivat johtaa paloasemien sulkemiseen tai aiheuttaa laajoja korjaustarpeita ja siten kasvattaa kiinteistökustannuksia. Ympäristölliset muutostekijät - Suuren öljynkuljetusonnettomuuden riski kasvaa merellä liikennemäärien kasvun takia. Ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä tapahtuu Suomenlahdella isompi öljyonnettomuus. Riskialteimmat merialueet pelastuslaitoksen alueella ovat Porkkalan eteläpuolella ja Hangon eteläpuolella. - Tieliikenteen määrän kasvu voi lisätä onnettomuuksien määrää ja hidastaa toimintavalmiusaikoja. Tarve osallistua liikennesuunnitteluun ajoissa korostuu entisestään. - Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät erityisesti pitkällä aikavälillä: myrskytuulet voimistuvat, tulvien riski kasvaa ja maastopalojen riski on aiempaa suurempi. Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat pelastustoimintaan, omatoimiseen varautumiseen ja maankäyttöön sekä kaavoitukseen.

4 Sivu 4 / 4 - Länsimetron valmistuminen vaikuttaa liikennevirtoihin. Metron käyttöönoton myötä maanalaisen onnettomuuden riski kasvaa. Länsimetro edellyttää runsaasti ohjaustyötä rakentamisen aikana ja lisää pysyvästi pelastustoiminnan ja ensihoidon harjoittelutarpeita. Tiedoksi

5 Sivu 5 / 5