STRATEGINEN PÄÄTÖS (PTP tulostavoite)

Transkriptio

1 STRATEGINEN PÄÄTÖS (PTP tulostavoite) Vuoden 2017 tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Seuranta 1.Yleistä 1.2. Strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessi Pelastuslaitosta on johdettu ja palvelutasoa on toteutettu strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessin mukaisesti. Pelastustoimen uudistuksen ja maakuntauudistuksen edellyttämät toimenpiteet on aloitettu. Maakuntauudistuksen valmisteluun osallistutaan yhtessä Uudenmaan muiden pelastuslaitosten, Uudenmaan liiton ja Espoon kaupungin kanssa. Veli-Pekka Ihamäki Johtoryhmä Maakuntauudistuksen edellyttämät toimenpiteet on tehty aikataulussa Johtoryhmä kerran vuodessa 2. Palvelutasopäätöksen perusteet, osa pelastustoimen uudistushanketta 3. Onnettomuuksien ehkäisy 3.1 Pelastustoimelle kuuluva ohjaus Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon paloturvallisuus ja pelastustoiminnan toimintaedellytykset. Prosessi toimii kuvauksen mukaisesti. Toteutetaan maankäytön ohjaus ja hallintaprosessia Pietikäinen, Pälviä, osaprosessien omistajat Prosessiryhmät Kuvauksen mukainen toiminta Johtoryhmä kerran vuodessa 3.2 Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestinnän eri menetelmin tavoitettujen ihmisten määrällistä tavoitetta kasvatetaan vuosittain kahdella prosenttiyksiköllä siten, että vuonna 2018 saavutetaan 20 % alueen väestöstä henkilöä on tavoitettu (18 %). Toteutetaan turvallisuusviestintää turvallisuusviestintäsuunnitelman mukaisesti. Pilotoidaan 4-luokkalaisten paloasemavierailukonseptia. Pauliina Kopra Koko henkilöstö Toteutunut määrä Onnettomuuksien ehkäisyn ohjausryhmä Turvallisuusviestintää toteutetaan turvallisuusviestintäsuunnitelman mukaisesti samoilla periaatteilla ja sisällöillä koko pelastuslaitoksen alueella. Turvallisuusviestinnän suorituskykyvaatimusten määrittely on aloitettu HIKLU-yhteistyönä. Aloitetaan turvallisuusviestinnän suorituskykyvaatimusten laatiminen. Pauliina Kopra HIKLU-TUVI-työryhmä Laaditut kuvaukset Onnettomuuksien ehkäisyn ohjausryhmä 3.3 Palontutkinta Palontutkinnalla saavutettuja tuloksia on hyödynnetty onnettomuuksien ehkäisytyössä ja pelastustoiminnassa. Palontutkinta ja pelastustoiminnan arviointitoiminta on vakiinnutettu Vakiinnutetaan prosessikuvauksen ja ohjeen Jaakko Niskala, Kim Lassila Palontutkintaryhmä Prosessin toiminnan arviointi Onnettomuuksien ehkäisyn ohjausryhmä mukainen toiminta uusien vastuuhenkilöiden vetämänä. 1

2 3.4 Valvontatehtävät Valvontatoiminta on laadukasta ja sen vaikuttavuutta ja laatua mitataan. Valvontatoiminnan Aloitetaan valvontatoiminnan suorituskykyvaatimusten määrittely on suorituskykyvaatimusten laatiminen. aloitettu HIKLU-yhteistyönä. Janne Rautasuo, Henna Piisku Valvontatoiminnan HIKLU-työryhmä Laaditut kuvaukset Onnettomuuksien ehkäisyn ohjausryhmä Kemikaalivalvonta 3.5 Nuohous Muu valvonta Erheellisten paloilmoitusten määrää suhteutettuna paloilmoitinten määrään on vähennetty 20 % vuosittain. Poistumisturvallisuusselvitysvelvollise t kohteet ovat laatineet poistumisturvallisuusselvitykset ja ryhtyneet toimenpiteisiin riittävän turvallisuustason varmistamiseksi. Erheellisiä paloilmoituksia on 1200 kpl (- 10 %) Poistumisturvallisuusselvitysten käsittelyohjeistus on päivitetty Toteutetaan erheellisten paloilmoitusten vähentämistä kuvatun prosessin mukaisesti Päivitetään poistumisturvallisuusselvitysten käsittelyohjeistus. Nina Piela-Tallberg palotarkastajat, palomestarit, paloesimiehet, kehittämisyksikkö Erheellisten paloilmoitusten määrä Onnettomuuksien ehkäisyn ohjausryhmä Marcus Hindersson Nina Piela-Tallberg, Veera Söderholm Päivitetty ohjeistus Kerran vuodessa onnettomuuksien ehkäisyn ohjausryhmä 4. Pelastustoiminta 4.1 Toimintavalmius Pelastusmuodostelmat, niiden johtaminen ja toimintakyky Pelastuslaitoksella on normaalioloissa kyky johtaa yhtä pelastuskomppanian tasoista tehtävää tai kolmea pelastusjoukkueen tasoista tehtävää. Lisäksi varaudutaan kahden tunnin sisällä johtamaan yhtä pelastuskomppanian tasoista tehtävää tai kolmea pelastusjoukkueen tasoista tehtävää. Pelastusmuodostelmien johtajien, yksikönjäsenten sekä puomitikas- ja säiliöyksikön suorituskykyvaatimukset on määritelty yhteistyössä HIKLU -alueella. Laaditaan HIKLU yhteistyönä pelastusmuodostelmien johtajien, yksikönjäsenten sekä puomitikas- ja säiliöyksikön suorituskykyvaatimukset. Jaakko Niskala, Heikki Kervinen, Olli Ryhänen, Pekka Hynynen, Toni Sohkanen, Aija Röynä HIKLU työryhmät Laaditut suorituskykyvaatimukset Kerran vuodessa johtoryhmä Tarpeelliset menetelmäohjeet ja kohdekorttia yksityiskohtaisemmat pelastustoiminnan kohdesuunnitelmat on tehty merkittävimmistä riskikohteista. Ulkoisten pelastussunnitelmien prosessi on kuvattu ja toiminta on organisoitu kuvauksen mukaisesti. Määritellään ulkoisten pelastussunnitelmien prosessin vastuuhenkilöt ja liittynmäpinnat Maankäytön ohjaus ja hallinta -prosesseihin. Organisoidaan vastuuhenkilöiden toiminta kuvauksen mukaisesti. Tuomas Pälviä ja Olli Pietikäinen Maankäytön ja ohjauksen prosessiryhmät, Jukka Ekholm, SusanneVuorinen, Anu Puttonen Määritelty prosessi ja sen mukainen toiminta. Pidetyt harjoitukset. Kerran vuodessa johtoryhmä Kohdesuunnitelmien tekemisen tarve on analysoitu ja vuosittain tehdään noin 30 suunnitelmaa. Määritellään kohteet ja tehdään noin 30 kohdasuunnitelmaa. Antti Lallukka Päivystävät palomestarit Laaditut suunnitelmat Kerran vuodessa johtoryhmä 2

3 4.1.2 Toimintavalmiusaika Eri riskiluokan alueet tavoitetaan pelastusyksiköillä ja pelastustoiminta aloitetaan seuraavasti: I riskiluokan alueella 80 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäinen yksikön on onnettomuuspaikalla kuuden (6) minuutin kuluessa siitä, kun se on Tavoitteena on myös, että 80 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 11 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 13 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun Asiakkaan avunsaantiaika on minimoitu ja apu on tarkoituksenmukaista. Suunnitellaan ja ryhdytään toteuttamaan paloasemien, pelastusyksiköiden ja tilannekeskuksen suorituskykyvaatimuksien edellyttämiä toimenpiteitä. Pekka Hynynen Pelastuslaitos ja sopimuspalokunnat Toteutuneet toimenpiteet ja suorituskyky Kerran vuodessa johtoryhmä II riskiluokan alueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä onnettomuuspaikalla 10 minuutin kuluessa siitä, kun se on Tavoitteena on myös, että 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 14 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 16 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun Suunnitellaan ja ryhdytään toteuttamaan toimenpiteitä, millä saaadaan lyhennettyä ensitoimenpiteisiin käytettyä aikaa. Parannetaan onnettomuuskohteen paikannusta yhteistyössä hätäkeskuslaitoksen kanssa. Pekka Hynynen, Heikki Kervinen Pelastuslaitos ja sopimuspalokunnat Toteutetut toimenpiteet ja lyhyempi avunsaantiaika Heikki Kervinen Tilanneyksikkö ja hätäkeskuslaitos Toteutetut toimenpiteet ja lyhyempi avunsaantiaika Kerran vuodessa johtoryhmä Kerran vuodessa johtoryhmä III riskiluokan alueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä onnettomuuspaikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun se on Tavoitteena on myös, että 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 22 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 24 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun 3

4 IV riskiluokan alueella toiminta voi käynnistyä edellä esitettyä hitaammin kuin I ja III riskiluokissa. Jos pelastustoimintaa ei kyetä aloittamaan alle 40 minuutin, on kyseisillä alueilla kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen. Kiireellisissä pelastustehtävissä kohteessa kullekin riskiruudulle asetetun tavoitteen mukaisesti vähintään 50 %:ssa tehtävistä. Pelastuslaitoksen hälytysohje on laadittu siten, että avuntarvitsija saa niin nopeasti ja niin laadukkaan palvelun kuin mahdollista. Toimenpiteet toimintavalmiuden ja turvallisuustason parantamiseksi niillä aluille missä puutteita on olemassa on selvitetty ja on ryhdytty tarpeellisiin toimenpiteisiin. Vastesuunnittelua ohjaava yhteinen hälytysohje on tehty v aloittavan pelastuslaitoksen alueelle. Laaditaan toimenpideohjelma toimintavalmiuden puutteiden korjaamiseksi ja ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin. Pauliina Kopra, Maankäytön ohjaus ja hallinta, rakentamisen käyttö prosessiryhmä Pelastuslaitoksen henkilöstö Tehty analyysi ja toteutetut toimenpiteet Maankäytön ohjaus ja hallinta prosessin ohjausryhmä Palvelutuotannon ohjausryhmä Onnettomuuksien ehkäisyn ohjausryhmä Laaditaan tulevan pelastuslaitoksen Olli Ryhänen, HIKLU työryhmä Tero Kähkönen, Jukka Iirola Valmis hälytysohje Kerran vuodessa johtoryhmä tarpeisiin yhteinen vastesuunnittelua ohjaava hälytysohje Vesipelastus Pintapelastus- ja vesisukellusvalmius on sijoitettu onnettomuusuhkien ja sattuneiden onnettomuuksien perusteella tarkoituksenmukaisimmille paloasemille. Toiminta on järjestetty vesisukellusohjeen mukaisesti. Koulutetaan pelastusyksiköt ja sopimuspalokunnat ohjeen mukaiseen toimintaan. Tehdään pintapelastusta suorittaville pelastusyksiköille pintapelastusharjoitusohjelma ja suoritetaan yhteisiä harjoituksia. Antti Lallukka, Pekka Hynynen, Peik Joutsen Paloesimiehet, palomestarit Toteutunut koulutus ja pintapelastusvalmius palvelutuotannon ohjausryhmä Vaarallisten aineiden torjunta Pelastusyksikkö pystyy tiedusteluun, hengenpelastukseen, nopeaan rajoittamiseen ja varoittamiseen 10 minuutin sisällä, evakuointiin sekä eristämiseen 20 minuutin sisällä hälytyksestä I ja II riskiluokan alueilla TOKEVA 2012 ohjeen kalustotason 1 mukaisesti. Menetelmäohje kemikaalivahinkojen torjunnasta on päivitetty huomioiden alueella esiintyvät riskit. Laaditaan menetelmäohje. Antti Lallukka Työryhmä Laadittu menetelmäohje Maanalaiset tilat Korkeat rakennukset Jälkivahinkojen torjunta 4

5 4.1.8 Kalusto ja varusteet Pelastuskaluston ja varusteiden tarpeet ja toimintakykyvaatimukset on määritelty siten, että ne vastaavat toimintaympäristöä ja ovat toimintakuntoisia. Käytössä on riittävä reservi. Sopimuspalokuntien kalusto ja varusteet ovat palokuntasopimuksien mukaisia. Hankintaan tulevan pelastuskaluston suorituskykyvaatimukset on määritelty. Määritellään kalusto, jolle on tehtävä suorituskykyvaatimukset ja määritellään hankintaan tulevalle kalustolle suorituskykyvaatimukset HIKLUyhteistyössä. Stig Granström, Toni Sohkanen Pelastuslaitos Laaditut suorituskykyvaatimukset Kerran vuodessa johtoryhmä Välittömässä valmiudessa olevat pelastusyksiköt, säiliö- ja raivausyksiköt on voitava korvata vara-autolla yhden tunnin kuluessa siitä, kun ajoneuvon toimintavalmiutta vaarantava vika on havaittu. Välittömässä valmiudessa olevat puomitikasyksiköt tulee pystyä korvaamaan kahden tunnin kuluessa tarpeen havaitsemisesta. II ja III riskiluokan todennäköisesti alueilla ensimmäisenä kohteessa olevien sopimuspalokuntien pelastusyksiköt tulee voida korvata enintään 12 tunnin aikana. Pelastuskaluston ennakoiva huolto ja korjaukset on toteutettu niin, että kalusto on mahdollisimman vähän aikaa pois toimintavalmiudesta. Ajoneuvojen korjaus on voitava aloittaa enintään kahden arkipäivän kuluessa toimintavalmiutta vaarantavan vian havaitsemisesta. Varakaluston logistiikka suunnitellaan osana paloasemien suorituskykyvaatimuksien ja niiden toteuksen suunnittelua. Korjaamokäsikirja on käytössä. Tehdään suunnitelma varakaluston tarpeesta, sijoittamisesta ja käytöstä. Tarkennetaan toimintatapaa yhdessä pääprosessien kanssa. Toni Sohkanen, Olli Ryhänen, Pekka Hynynen HIKLU työryhmät, pelastuslaitos Toteutussuunnitelma Kerran vuodessa johtoryhmä Jyrki Lehtonen, Tom Dahlström Tekninen yksikkö Tehty arviointi Ensihoidon ohjausryhmä 5

6 4.2 Öljyvahinkojen torjunta Pelastuslaitos pystyy omatoimisesti tai yhteistyökumppaneidensa kanssa sijoittamaan ja ankkuroimaan 12 tunnissa yhteensä vähintään noin viisi kilometriä meri- ja rannikkopuomia. Öljyntorjuntavarastojen käytettävyyttä on parannettu logistiikan toimivuuden varmistamiseksi. Alueen kuntia on tuettu öljyvahinkojen jälkitorjunnan hoitamisessa ja erityisesti öljyvahinkojätteen välivarastointipaikkojen suunnittelussa. Pelastuslaitoksen käytössä oleva öljyntorjuntakalusto ja varusteet sijoitetaan öljyntorjuntakaluston varastointiin tarkoitettuihin tiloihin. Jatketaan kuntien perehdyttäminen öljyvahinkojen jälkitorjuntaan järjestemällä kunnille suunnattu yhteinen työpaja tai seminaari. Stig Saarinen, Toni Pyökäri Paloaseman palomestarit, paloesimiehet ja palomiehet Käytettävyys öljyntorjuntaan Stig Granström, Stig Saarinen Pelastuslaitos, alueen kunnat Tehdyt toimenpiteet Naapuripelastusaluetta pystytään avustamaan siten, että 24 tunnin kuluessa vahingosta kohdealueella on ankkuroituna meri- ja rannikkopuomia noin 10 kilometriä. Naapurialuiden avustamistoimenpiteet on suunniteltu yhteistyössä Varsinais- Suomen ja HIKLU pelastuslaitosten kanssa. BORIS 2 -tilannekuvajärjestelmä otetaan käyttöön öljyntorjunnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Suunnitellaan naapurialueiden Stig Granström, Stig Saarinen Pelastuslaitos ja naapuripelastuslaitokset Tehty suunnitelma avustamistoimenpiteet yhteistyössä Varsinais- Suomen ja HIKLU pelastuslaitosten kanssa. Pelastuslaitos on järjestänyt maalla tapahtuvan öljyntorjunnan siten, että öljynvuoto pystytään tukkimaan, öljyn leviäminen pystytään estämään ja öljy kyetään keräämään talteen. Torjuntatoimenpiteiden varmistamiseksi tärkeiden pohjavesialueilla laaditaan alueelliset kohdesuunnitelmat. Laaditaan kohdesuunnitelma niille vedenhankintaa varten tärkeille pohjavesialueille, joiden riskiluku on kolme tai korkeampi. Stig Granström, Stig Saarinen, Toni Teperi Paloesimiehet Laadittu kohdesuunnitelmat 4.3 Varautuminen häiriötilanteisiin ei erillistä tavoitetta Poikkeusolot ja väestönsuojelu Poikkeusolot Kiinteä väestöhälytinjärjestelmä väestön varoittamiseksi vaara- ja onnettomuustilanteessa on mitoitettu uhkien suhteen riittäväksi sekä tarkoituksenmukaiseksi. Väestönhälytinjärjestelmää on ylläpidetty ja kehitetty voimassa olevan suunnitelman mukaisesti. Väestönhälytinjärjestelmälle laaditaan kunnossapitosuunnitelma, jota noudatetaan. Toteutetaan tehtyä suunnitelmaa. Stig Granström, Aija Röynä Tilanneyksikkö; Pasi Mälkiä, viestiasentajat Kattavuuden arviointi Väestönsuojelutilanteet 5. Ensihoito Ensihoitopalvelut on järjestetty koko alueella yhteistoimintamallisena. Tuotettujen ensihoitopalvelujen yhtenäistäminen. Jutellaan-mallilla keskustellaan kolmen ensihoitoalueen kanssa toiminnan yhtenäistämisestä. Pidetään säännölliset yhteistyökokoukset, vuosineuvottelut sekä ohjausryhmän kokoukset. LUP-ohjeistuksen yhtenäistäminen. Juha Karhu, prosessien omistajat Pelastuslaitos, HUS Hälytys- ja hoito- sekä menetelmäohjeiden, ensihoitokaluston ja - välineistön yhdenmukaisuus. Perehdytystilaisuudet pidetty. Toimintatilastot. Kerran vuodessa johtoryhmä Ensihoidon ohjausryhmä Palvelutuotannon ohjausryhmä 6

7 6. Toimintakyvyn mahdollistaminen 6.1. Jatkuvuuden turvaaminen Pelastuslaitoksen perustehtävät ja välttämättömät tukitoiminnot on turvattu siten, että perustehtävät pystytään hoitamaan mahdollisimman hyvin kaikissa tilanteissa. Jatkuvuudenhallinnan työpajoissa määritelyjä riskienhallinnan toimenpiteitä on toteutettu palveluyksiköittäin. Tilannekuvan kokoaminen ja tukitarpeen määrittely palveluyksiköittäin Veli-Pekka Ihamäki, Terhi Virtanen, pääprosessien omistajat Pelastuslaitos Toteutetut riskienhallintatoimenpiteet Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä Ensihoidon ohjausryhmä Onnettomuuksien ehkäisyn ohjausryhmä 6.2. Henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi ei erillisiä tavoitteita v Toiminnan arviointi ja laadun parantaminen Pelastuslaitoksella on käytössä yhtenäinen järjestelmä toiminnan arvioimiseksi ja laadun parantamiseksi. Toimintaa on arvioitu osana strategista johtamista. Kootaan yhteen vuositason tavoitteiden toteuma ja aloitetaan perustehtävän kannalta merkittävimpien tulosten kokoaminen yhteistyössä vastuuhenkilöiden kanssa. Terhi Virtanen Strategisen johtamisen prosessiryhmä Tehty arviointi Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä 6.4. Kuntien toimintojen tukeminen 6.5. Toimitilat Pelastuslaitoksen käytössä olevien tilojen ja pelastustoimen käytössä olevien sopimuspalokuntien tilojen määrä ja sijainti ovat tarkoituksenmukaiset ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja ne täyttävät toiminnalliset vaatimukset. Tarveselvitykset on tehty. Tehdään tarveselvitykset Matinkylän, Veikkolan, Siuntion ja Tenholan paloasemien sekä Bromarvin, Inkoon, Virkkalan, Ventelän, Vihdin ja Siuntion sopimuspalokuntien paloasemista. Erja Koponen, Pekka Hynynen Ao. kunta Tehdyt tarveselvitykset. Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä 6.6. Kunnossapito ja logistiset toiminnot Laitteiden ja järjestelmien toimintakyky ja turvallisuus on varmistettu. Huollot ja korjaukset on suunniteltu ja korjaamokäsikirja on käytössä. Viesti- ja hälytysjärjestelmien huollot ja korjaukset on priorisoitu ja kiireellisyystasot on määritelty yhdessä pelastustoiminnan ja ensihoidon prosessien kanssa. Toteutetaan tehtyä suunnitelmaa Jyrki Lehtonen Tom Dahlström, asentajat Tehdyt käytänteiden muutokset Tehdään suunnitelma ja määritellään palvelutaso Lasse Matilainen, Aija Röynä Aija Röynä, viestiasentajat Määritellään suunnitelmassa Ensihoidon ohjausryhmä 6.7. Tietojärjestelmät ja tietoliikenneverkot Käytössä on toimintakykyinen ja kustannustehokas tietojärjestelmien kokonaisuus. Tietojärjestelmien toimintakyky ja tietoturva on varmistettu. Pelastuslaitos on osallistunut pelastustoimen valtakunnallisten tietojärjestelmien ja tietoliikenteen kehittämiseen. Tietoturvassa on otettu huomioon viranomaisvaatimukset ja riittävä tietosuojan taso Espoon kaupungin ja valtion sääntelyn mukaisesti. Koordinoidaan LUP:n osallistumispanosta, seurataan kehittämistä ja välitetään tietoa LUP:n sisällä. Pelastuslaitosten yhteisen tietovaraston (VARANTO) hanke toteutetaan LUP:n vetämän projektina. Otetaan käyttöön pelastuslaitosten yhteiset tietoturvakäytännöt. Saara Karvo, Kimmo Markkanen, Pentti Karhu Tilanneyksikkö, nimetyt asiantuntijat Tehty arviointi Tuomas Pälviä, projektipäällikkö Projektiryhmä, nimetyt asiantuntijat Projektin edistyminen Onnettomuuksien ehkäisyn ohjausryhmä Kimmo Markkanen Nimetyt asiantuntijat Vahvistetut käytännöt Johtoryhmä 7

8 6.8. Tilannekuvan ja viestijärjestelmien ylläpitäminen Pelastuslaitoksella on ajatasainen tilannekuva sekä sen ylläpitämiseeen ja jakamiseen tarvittavat viesti- ja tietoliikennejärjestelmät. Tilannekeskuksen tehtävät tunnistetuissa onnettomuustyypeissä ja häiriötilanteissa on määritelty ja otettu käyttöön. Laaditaan onnettomuustyyppikohtaiset ohjeet. Aija Röynä, Heikki Kervinen Päivystävät palomestarit ja paloesimiehet Tehdyt ohjeet Tilannekeskus hoitaa pelastuslaitokselle kuuluvat, aiemmin hätäkeskuksen hoitamat tehtävät ja osaltaan pitää yllä hätäkeskuksen tietojärjestelmää. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta koskevat tiedot on siirretty uuteen hätäkeskusjärjestelmään (ERICA). V aloittavan pelastuslaitoksen tilannekestoiminnan suorituskyvaatimukset on määritelty. Hankitaan tarvittava liittymä ja syötetään tiedot. Määritellään yhdessä muiden pelastuslaitosten kanssa tilannekeskustoiminnan suorituskykyvaatimukset. Pentti Karhu, Aija Röynä Aija Röynä, Lasse Matilainen Tilannekeskus, viestiasentajat, Pasi Mälkiä, Saara Karvo, Tero Kähkönen, Jukka Iirola Aija Röynä, Lasse Matilainen, palveluita käyttävien prosessin edustajat Tehty ratkaisu Vaatimukset määritetty 7. Toimintatapa ja johtaminen 7.1. Pelastuslaitoksen suunnitelmat ja ohjeet ei erillistä tavoitetta Viestintä Viestinnän painopistealueet, resurssit ja vastuut ovat määritelty. Pelastustoimen uudistuksesta on viestitty aktiivisesti ja viestintä on osa muutoksen johtamista. Osana muutosta laaditaan Veli-Pekka Ihamäki, Lasse Matilainen viestintäsuunnitelma ja viestintää toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Johtoryhmä, uudistustyöryhmien jäsenet, esimiehet, tilannekeskus, tiedottaja. Koko henkilöstö tietää missä pelastustoimen uudistuksessa mennään. Johtoryhmä kaksi kertaa vuodessa. Internet, sosiaalinen media ja muut sähköiset palvelut ovat tukeneet asiakkaiden omatoimisuutta myös turvallisuusasioissa ja näitä on hyödynnetty sisäisessä viestinnässä. Internet-sivut ovat ajantasaiset, kieliversioita on kehitetty ja sosiaalinen media on tuotu vahvemmin osaksi lup.fisivustoa. Verkkosivujen sisällöt käydään läpi ja ajantasaistetaan. Sosiaalisen median kanavien päivittäjiä koulutetaan lisää ja sisällöt tukevat turvallisuusviestintää ja tarvittaessa myös onnettomuustiedottamista ja kriisiviestintää. Lasse Matilainen, Susanne Vuorinen, Pauliina Kopra Prosessien omistajat, asiantuntijat oman vastuualueensa osalta, someylläpitoryhmä, tilannekeskus, tiedottaja. Eri viestintäkanavien tilastot, tykkääjien / seuraajien määrä, some-kanavien "engagement" -tilastot. Johtoryhmä kaksi kertaa vuodessa Kumppanuudet ja yhteistyö Pelastuslaitos on tehostanut toimintaansa lisäämällä ja parantamalla kumppanuuksia sekä yhteistyötä. V aloittavan pelastuslaitoksen valmistelu on käynnistynyt yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Päivitetään Rannikkoprikaatin ja Uudenmaan prikaatin kanssa tehdyt yhteistyösopimukset osallistumisesta pelastustoimintaan Pekka Hynynen Pelastustoiminnan sunnittelu - prosessiryhmä Päivitetyt sopimukset 7.4. Prosessit 8. Kustannukset ja palvelutason riskienhallinta 8.1. Kustannukset Palvelutasopäätöskaudella kustannukset on pidetty vuoden 2013 mukaisella tasolla (noin 65 / asukas), edellyttäen että toimintaympäristössä ei tapahdu sellaisia ennakoimattomia muutoksia joita ei ole kohtuudella voitu ottaa huomioon palvelutasopäätöstä laadittaessa. Palvelutasopäätöksen mukainen pelastustoimen kehittäminen on toteutettu kustannustehokkaasti huomioiden toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuvat ennakoimattomat muutokset, joita ei ole voitu ottaa huomioon palvelutasopäätöstä laadittaessa. Vuoden 2018 talous ja toiminta suunnitellaan strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessin mukaisesti Veli-Pekka Ihamäki Strategisen johtamisen osaprosessien omistajat Tehty arviointi Kustannukset /asukas Kolme kertaa vuodessa johtoryhmä Kaksi kertaa vuodessa johtokunta 8