PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN OSAYLEISKAAVA LUONNOS. Turussa 13.11. 2013

PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN OSAYLEISKAAVA LUONNOS Turussa 13.11. 2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu

- 1 - luonnos PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN OSAYLEISKAAVA Kaavaselostus, joka koskee 13.11. 2013 päivättyä kaavakarttaa. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Osayleiskaava Osayleiskaava laaditaan Pyhärannan kunnan valtatie 8:n molemmin puolin sijoittuville taaja-alueille Ihoden ja Polttilan kyläkeskuksiin sekä Varhokylän itäiselle osalle. Osayleiskaavan tavoitteena on yleispiirteinen suunnittelun ohjaus. Osayleiskaava on RL 42 mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kaava-alueen sijainti ja rajaus Osayleiskaava-alue käsittää Ihoden, Polttilan ja Varhokylän kyläalueita molemmin puolin valtatie 8:aa. Etelässä alue rajautuu Laitilan kunnan rajaan ja pohjoisessa, idässä ja lännessä maa- ja metsätalousalueisiin.

- 2 - luonnos 2 TIIVISTELÄ Kaavaprosessin vaiheet - kaavan aloitusneuvottelu 21.11. 2012 Läsnä olivat kunnan, Varsinais- Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen maakuntamuseon ja konsultin edustajat - osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 5.12. 2012 - kunnanhallitus päätti osayleiskaavoituksen vireilletulosta 17.12. 2012 ( 233) - kaavan vireille tulosta kuulutettiin paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla 2.1. 2013 - valmisteluvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 24.6. 2013 - kunnanhallitus hyväksyi luonnoksen - kaavaluonnos asetettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville väliseksi ajaksi - luonnosvaiheessa pyydettiin viranomaislausunnot - kaavanlaatija antoi vastineensa lausuntoihin ja huomautuksiin - kunnanhallitus hyväksyi osayleiskaavaehdotuksen - kaavaehdotus asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi - ehdotusvaiheessa pyydettiin viranomaislausunnot - kaavanlaatija antoi vastineensa lausuntoihin ja muistutuksiin - kunnanhallitus hyväksyi osayleiskaavan ja esitti kunnanvaltuustolle kaavan hyväksymistä - kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan

- 3 - luonnos 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue käsittää Ihoden ja Polttilan kyläkeskukset, liittyvää asutusta ja elinkeinoja sekä Varhokylän itäistä kylätaajaman osaa, joka käsittää pääasiassa Kirikallion asemakaavoitetun teollisuusalueen ympäristöineen. Alueen halkaisee 1950- ja 60- lukujen taitteessa rakennettu valtatie 8. Kylärakenne pohjautuu edelleen kauttaaltaan vuosisatoja vanhaan kylätiestöön, joista raittina selvimmin erottuu koko alueen halki kiemurteleva vanha Turku-Rauma-maantie. Kylien asutus sijoittuu reunustamaan Ihodenjoen matalan laakson murroslinjaa. Pääasiassa loiville mäille sijoittuvaa kyläasutusta ja puustonpeitteisiä pihapiirejä ympäröivät metsäsaarekkeiden laikuttamat alavat peltoalat. Etelä-, itä- ja pohjoissuunnissa alue rajautuu soisiin, maastonmuodoiltaan vaihteleviin metsäalueisiin. Haja-alueen opaskartta Ilmakuva

- 4 - luonnos 3.2 Luonnonympäristö ja maisema aiseman rakenne Kaava-alue edustaa tyypillistä vakkasuomalaista maatalousmaisemaa, jonka luonnonympäristössä erottuu voimakkaasti vanha kulttuurivaikutus. Asutuksen ja maatalouden muokkaama kulttuuriympäristö leimaa kauttaaltaan maisemaa. Asutus on keskittynyt peltosaarekkeiden ohella jokilaakson pohjoispuolisille rinteille, ja vanhat pellot ja niityt ovat edelleen pääosin viljelykäytössä. Kaava-alueen kallioperästä suurin osa kuuluu Laitilan seudun laajaan pyterliittiseen rapakivigraniittialueeseen; Ihoden kyläalueen pohjoisosassa kallioperä muodostuu vanhemmista kallioperäkerrostumista granodioriittia, graniittia ja suonigneissiä. aalaji on pääasiassa moreenia ja paikoitellen rapakalliota. Otajärvestä mereen johtava Ihodenjoki valuma-alueineen muodostaa alueen vesistön rungon. Vakkasuomalaiseen tapaan erottuvat joki ja jokilaakso heikosti maisemassa. Ihodenjoki kokoaa pääasiassa ojitettujen peltojen kautta alueen valumavedet. Polttilan kylän kautta kaakosta Polttijärvestä laskeva Polttioja ja kaava-aluetta sivuava Sillanoja ovat muita suurempia ojia. Kaava-alueen ulkopuolella Ihodenjoen yläpuolinen Otajärvi on arvokkaana lintujärvenä merkittävä laaja Natura 2000 -alue. Ihodenjoki laskee Ropanjärven kautta annervesi-nimiseen merenlahteen. Kaava-alueen vesistöjen vedenlaatu on välttävä/tyydyttävä, eikä niillä ole virkistys- tai esimerkiksi kalastuskäyttöä. Kasvimaantieteellisesti alue sijoittuu hemiboreaalisen eli tammivyöhykkeen ja eteläboreaalisen havumetsävyöhykkeen rajamaastoon. Alueella on etupäässä havu- ja sekametsiä. etsänpeitteisyys seuraa pääosin matalia rikkonaisia selänteitä alavien maiden jäädessä peltoaukeiksi. Lähteet: Vakka-suomen seutukunta. Kahdeksan kunnan maisemaselvitys. Loppuraportti. Arkkitehtitoimisto ARS 2003 www.ymparisto.fi/ Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristölupapäätös LOS-2005-Y-1227-121 (Ihoden jätevedenpuhdistamo) 12.3. 2007 Liite 6 aisemallinen tarkastelu

- 5 - luonnos Luontoarvojen perusselvitys Yleiskaavoitusta varten on alueelta laadittu luontoselvitys. atikainen, Jyrki, atikainen Tikli. Pyhärannan Ihoden osayleiskaavan luontoarvojen perusselvitys 2012-2013. Suomen Luontotieto Oy 2013 Alueelta ei ole todettu luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai -kohteita. Erityisistä luontokohteista on selvityksessä rajattu Varhokylän alueelta yksi liito-oravan elinpiiri, paikallistettu Lintudirektiivin liitteen I mukainen laji palokärki ja rauhoitettu (kuollut) mänty, Ihoden luoteisosasta direktiivilaji teeri, Ihoden taajaman ja valtatien välistä yksi perinnebiotooppi/kallioketo ja direktiivilaji pikkulepinkäinen sekä Ihodenjoen kaakkoispuolelta direktiivilajit peltosirkku ja ruisrääkkä. Lisäksi Ihodenjoen rannasta on havaittu silmällä pidettävien lajien luettelossa oleva rantasipi. Uhanalaisten lajien elinympäristöjen huomioiminen on yleiskaavatyössä aiheellista. Erityisesti näiden havaintojen perusteella on asemakaavoitusvaiheessa välttämätöntä laatia tarkemmat luontoselvitykset tarkempine rajauksineen, ainakin mikäli luonnonolosuhteita ei suoraan voida määritellä yksipuolisiksi. Alueelta laadittiin myös erillinen viitasammakkoselvitys ja lepakkoselvitys. Viitasammakkoa ei tavattu, mutta yleispiirteisiä lepakkohavaintoja tehtiin kohtuullisesti (pohjanlepakko, viiksisiippa, isoviiksisiippa). Erityisesti asemakaavoituksen yhteydessä tulisi tehdä tarkemmat lepakkoselvitykset. Liite 2 Luontoselvitys

- 6 - luonnos 3.3 Kulttuuriympäristö Vielä pronssikaudella merenpinta oli huomattavasti nykyistä korkeammalla, ja kaavaalue oli pitkälti luotojen laikuttamaa vesialuetta. Alueella on yksi tunnettu seudun asutuksesta kertovia varhaismetallikautinen hautaröykkiöryhmä. Vastaavia hautaröykkiöitä on siellä täällä kylän alueella kaavarajauksen ulkopuolella. Rantaviivan vetäydyttyä on asutus laajentunut alueen selänteille. Ihoden kylätontilta Vähä- Aunelasta on löytynyt merkkejä rauta-aikaisesta asutuksesta ja haudoista. Pysyvä asutus on keskiaikaista, ja 1500-luvulla tiedetään Ihodessa olleen 7-10 taloa, Polttilassa kaksi. Ihoden ja Polttilan kylätontit sijoittuvat luonnonmaisemallisiin avainkohtiin jokilaakson molemmin puolin. Peltoviljely on luontevasti keskittynyt alavaan jokilaaksoon. Turku-Rauma -maantie on viimeistään myöhäiskeskiaikainen, ja rantatien asema postitienä Vaasaan asti sisämaalinjausten sijaan vahvistui 1600-luvun lopulta alkaen. Isojakokartoissa nykyinen linjaus näkyy selvästi maantienä. aantielinjaus oli osa valtatie 8:aa 1950-60 -lukujen vaihteeseen saakka, jolloin nykyinen valtatielinjaus rakennettiin. Kaava-alueella on viisi tunnettua kiinteää muinaisjäännöstä, joista kolme on esihistoriallista; maakuntakaavalla noteerattuja ovat myös historiallisina kohteina kaksi kivikellaria Ihoden Kylätien pohjoispäässä. Liite 5 uinaisjäännökset Lähteitä: digi.narc.fi/ - Kansallisarkiston digitoitu kartta-aineisto Häyrynen, aunu, Lähteenmäki, ikael (toim.). Pohjanlahden Rantatie. Ratsupolusta rannikon matkailutieksi. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja XV. Pori 2009 Varsinais-Suomen maakuntakaava. Vakka-Suomi. Varsinais-Suomen liitto 2010. Turun maakuntamuseo. Rakennusinventoinnit 1991, 2008

- 7 - luonnos 3.4 Rakennettu ympäristö Alueen perinteinen kylärakenne keskittyy tiiviihkösti vanhan Turku-Rauma-maantien molemmin puolin ilmastollisesti ja maastonmuodoiltaan edullisille matalille selänteille. Asemakaavoitetut laajennusalueet muodostavat Ihodessa jo taajamamaisempaa asutusrakennetta. Erityisinä kokonaisuuksina erottuvat yksittäiset teollisuuskohteet sekä Kirikallion teollisuusalue. Alueen rakennuskanta on monenikäistä ja käsittää sekä 1800- ja 1900-lukujen talonpoikaista rakennuskulttuuria, entisiä torppia ja 1900-luvun alun pienipiirteistä asuinrakentamista että sotien jälkeistä pientalo- ja modernia omakoti- ja rivitaloasutusta. yös tilojen rakennuskanta asuinrakennuksineen ja tuotantorakennuksineen on paikoin uusiutunut samassa tahdissa. Kaava-alueen vanhasta rakennuskannasta osa on inventoitu vuosina 1991 (Ihode) ja 2008 (Ihode, Polttila). Inventoinnin lisäksi on rakennetun ympäristön kohteita havainnoitu maastokäynneillä kaavaesityksen kannalta tarpeellisin osin. Tarkastelussa painottuvat rakennusten ja ympäristön maisemallinen asema sekä kohteiden rakennushistoriallinen tyypillisyys ja alkuperäisen ulkoasun säilyneisyys. m. kohteiden suunnitteluaikainen kunto ja karttasijainnit on tarkistettu osittain vanhentuneisiin inventointitietoihin nähden. Ihode Ihoden kylätaajama on rakentunut vanhan Turuntien varrelle mäkiseen ja kallioiseen pääosin Ihodenjoen laakson pohjoispuoliseen reunaan. Kylätontti sijoittuu välittömästi laakson pohjoispuoliseen maantien mutkaan. 1500-luvun lopun vakiintuneesta seitsemästä kantatalosta muodostettiin isossajaossa ja myöhemmin jakamalla useampia: Vähä-Aunelasta Uusitalo 1753, Iso-Aunelasta Uusikartano 1768; lisäksi kahtia jaettiin Salvi, Lotila, ikola ja Junnila. Vuonna 1850 pääosan kylän taloista tuhonneen tulipalon seurauksena osa taloista siirrettiin syrjemmälle. yöhemmin jaettiin Lotilasta Vainiotalo 1895 ja 1900-l. alussa Tyynelä, Salvista 1889 Vainio-Salvi ja Kylä-Salvista 1904 Suomela. Turuntien ja kyläteiden varsille sijoittuu lisäksi kohtuullisesti vanhoja torppia ja uudempaa asuinrakentamista. Kyläkuva on muuttunut dramaattisesti 1970-2000 -lukujen aikana, kun vanhaa kantatalojen ja muuta rakennuskantaa on purettu ja korvattu uudella tyyppirakentamisella. Kylä-Salvi ja Vainiotalo sekä Kylä-Lotilan päärakennus ovat parhaiten säilyneet rakennuskokonaisuudet. Koulu-Junnilan tontilla oleva 1910-luvulla rakennettu jugendvaikutteinen kansakoulurakennus on saanut 2013 purkutuomion heikon kuntonsa ansiosta. Asemakaavoitettuna taajamana kylä on laajentunut jonkin verran koillis- ja pohjoissuunnissa: uudemmat omakoti- ja rivitalot sijoittuvat Kodisjoentien ja Ihoden kylätien (vanha Turuntie) pohjoispuoliselle kolmiomaiselle vyöhykkeelle sekä koilliseen Ihodenjoen laaksonreunaa myötäillen.

- 8 - luonnos Vanhan Turuntien ja valtatien liittymä muodostaa hankalahkon risteyksen. Risteys on korkeahkolla maaston osalla. Osuuspankki, teollisuutta. Valtatie katkaisee vanhan kylärakenteen. Kyläkauppa. Kylätietä koilliseen. Vanhempi asutus seurailee raittia. Näkymä kylätieltä aikolaan on tärkeä avoin näkymä. Kylätietä pääliittymän suunnasta koilliseen; kylätien mutka.

- 9 - luonnos Kylätien jyrkkää mutkaa. Kotimäki. Imppula. Entinen osuuskaupparakennus. Kylätontin keskeisiä tilakeskuksia. Uusitalo ja Kylä-Lotila; takana Vähä-Aunela. Kylä-Lotilaa. Kylä-Salvin päärakennusta ja kivinavettaa kunnostetaan.

- 10 - luonnos Alakoulurakennus ja sen laajennus. Vanhalla koululla on purkupäätös kosteusvaurioiden vuoksi. Kunnan palveluita löytyy uudehkosta hallintorakennuksesta, jossa toimii mm. kirjasto. Omakotialueita.

- 11 - luonnos Juusela, Sainio, Kallio, Pajala. Kylätietä luoteeseen. Perinteiset kapearunkoiset tiensuuntaiset asuinrakennukset ovat osin vanhemmassa, osin muutetussa asussa. Uudemmat rakennukset sijoittuvat vapaammin. Uusi kevyen liikenteen väylä ulottuu koulun tienoolta valtatien alikululle. Kivikellari, muinaisjäännöskohde. Saaristolantieltä erkanevan omakotiasutuksen suunnasta on niukka alikulku kylätaajamaan päin.

- 12 - luonnos Vainiotalo sijaitsee erillään kylätien varren asutuksen ja valtatien välissä. Eteläpuolella on arvokasta perinnemaisemaa. Valtatietä kylän pohjoisosan kohdalla.

- 13 - luonnos Koulun kohdalta erkaneva Kodisjoentie edustaa kaava-alueen matkalta hyvin säilynyttä harvahkoa kylärakennetta ja perinteistä rakennuskantaa pihapiireineen ja peltoineen. Uusikartano.

Ihoden eteläosaa Vanhaa Turuntietä. ylly. Ihodenjoki. - 14 - luonnos

- 15 - luonnos Polttila Polttilan kyläkeskus keskittyy Ihoden kylän lounaispuolelle, valtatien 8:n länsipuolelle loivalle mäelle viljelysmaiden keskelle. Vanha Turuntie ja kylän pääraitit noudattelevat isojaon aikaisia reittejään. Kylän halki luoteis-kaakkoissuunnassa kulkee pieni Polttioja, joka laskee kylän valtatie 8:n itäpuoliseen soiseen Polttijärveen. Länsikulmalla virtaa Ihodenjokeen laskeva Sillanoja. Kylän pääosin metsäiset ja soiset maa-alueet ulottuvat valtatien toiselle puolelle Otajärveen saakka. Isojaon 1783-1796 aikaisia kantataloja ovat entinen sotilasvirkatalo Perhe ja kahtia halottu Kleemola (Yli-Kleemola, Alakleemola/Kleemola). Kaikki sijoittuvat vanhalle kylätontille, mutta niiden rakennuskanta on uudistunut. Kylän muukin asutus sijoittuu Turuntien ja kyläteiden varsille. Alueella on suhteellisen vähän maankäytön muutospaineita: rakentaminen painottuu satunnaiseen täydennysrakentamiseen. Kantatalot sijoittuvat kylätontille omalle peltojen ympäröimälle mäelleen. Ympärillä on laajoja viljelysalueita. Asutusta. Keskellä entinen koulu. Kirikallio Kirikallion teollisuusalue muodostaa oman erillisen, asemakaavoitetun kokonaisuutensa, ja alueen rakenne pohjautuu varsin uuden teollisuuden keskittymään hyvien liikenneyhteyksien varrella seututie 196:n, Pyhäranta-Taivassalo-maantien ja vt. 8:n liittymän läheisyydessä. Alue kuuluu Varhokylän alueeseen, mutta itse kyläkeskus jää kaavarajauksen ulkopuolelle Sillanojan halkoman peltomaan länsipuolelle. Korkean kallioisen mäen, Kirikallion, huipulla on entinen tanssilava ja nykyinen kokoontumistila, joka nykyisellään rajautuu varsin tiiviisti etelärinteen teollisuuskortteleihin. Kalliosaarekkeen pohjoisosan kautta kulkee valaistu ulkoilureitti/latu.

- 16 - luonnos Kirikallion teollisuusaluetta. Kirikallion lava. Kalliomaastoa. Lähteitä: Varsinais-Suomen maakuntakaava. Vakka-Suomi. Varsinais-Suomen liitto 2010. Turun maakuntamuseo. Rakennusinventoinnit 1991, 2008

- 17 - luonnos 3.5 Suunnittelutilanne aakuntakaavoitus Pyhärantaa koskeva Vakka-Suomen maakuntakaava (Vakka-Suomi) on maakuntavaltuuston 13.12. 2010 hyväksymä ja ympäristöministeriön 20.3. 2013 vahvistama. aakuntakaavassa samoin kuin vanhassa seutukaavassakin on uutena varauksena esitetty mm. uusi yhdystieyhteys (yhteystarve) Ihoden keskustan ja Rohdaisten kuntakeskuksen välillä. Ote maakuntakaavasta aakuntakaavan kaava-aluetta koskevat merkinnät ja määräykset: A904 t007 et003 Ihoden taajama TAAJAATOIINTOJEN ALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Ihoden oleva teollisuus laajentumisalueineen TEOLLISUUSTOIINTOJEN KOHDE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät teollisuus-, varasto- ja vastaavaan käyttöön osoitetut alueet niihin kuuluvine suojavyöhykkeineen sekä liikenne- ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen. SUUNNITTELUÄÄRÄYS: Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista ilman erityisperusteita. Ihoden puhdistamo ERITYISTOIINTOJEN KOHDE Puolustusvoimien, ampumaratatoiminnan, kaivostoiminnan, energia- ja jätehuollon sekä vesihuollon alueet ja kohteet. Jätevedenpuhdistamokohde

- 18 - luonnos sr4221 srr4206 sr4220 sr4222 sm4402 sm4434 smh4402 smh4403 V V vt Raunela Vanhat kylätontit ja raitti Kylä-Lotila Uusitalo ERKITTÄVÄ RAKENNETUN YPÄRISTÖN KOKONAISUUS / -RYHÄ / -ALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät vaalittavat rakennetut ympäristöt. Tunnus viittaa luetteloon inventoiduista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista (sr), ryhmistä (srr) ja alueista (sra). SUUNNITTELUÄÄRÄYS: Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. Ihode Vähä-Aunela Ainola (ent. Salvi) Lemmenkuja UINAISUISTOLAIN RAUHOITTAA KIINTEÄ UINAISJÄÄNNÖS Tunnus viittaa luetteloon inventoiduista muinaisjäännöskohteista (sm) ja -alueista (sma) sekä vedenalaisista muinaisjäännöksistä (sh). SUOJELUÄÄRÄYS: uinaisjäännökset tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. useoviranomaisilta on muinaismuistolain mukaisesti pyydettävä lausunto suunnitelmista ja toimenpiteistä alueella. Kuntakaavoituksen yhteydessä on suoritettava puuttuvat muinaisjäännösinventoinnit. VESIHUOLTOLINJA UUSI VESIHUOLTOLINJA VALTATIE UUSI ERITASOLIITTYÄ TIELIIKENTEEN YHTEYSTARVE Kaava-alueen tuntumaan jää lisäksi: ea002 ERITYISTOIINTOJEN KOHDE Puolustusvoimien, ampumaratatoiminnan, kaivostoiminnan, energia- ja jätehuollon sekä vesihuollon alueet ja kohteet. Ampumarata. Liite 6 aakuntakaavan alueet ja kohteet Yleiskaavoitus Ihoden kyläalueen oikeusvaikutteeton osayleiskaava on valtuuston 19.1. 1989 hyväksymä. Kaava on tarkkuudeltaan karkeahko, ja se esittää käyttötarkoitusmerkintöjen ohella mm. liikenteellisiä ratkaisuja.

- 19 - luonnos Osayleiskaava 1989

- 20 - luonnos Asemakaavoitus Osa Ihoden välittömästä kylätaajamasta ja mm. Kirikallion teollisuusaluetta on asemakaavoitettu. Osayleiskaavassa huomioidaan olevat asemakaavat, mutta samalla niiden ajantasaisuutta arvioidaan siten, että osayleiskaava ohjaa tarkoituksenmukaisesti mahdollisia tulevia kaavamuutoksia ja laajennustarpeita. Otteet asemakaavayhdistelmistä, eivät mittakaavassa

- 21 - luonnos Rakennusjärjestys Pyhärannan rakennusjärjestys on kunnanvaltuuston 19.11. 2001 hyväksymä ja se on tullut voimaan 1.1. 2002. Pohjakartta 3.6 Liikenne Osayleiskaava on laadittu peruskarttapohjalle mittakaavaan 1:10 000. Pohjakarttana on käytetty aanmittauslaitoksen maastokarttaa EUREF-FIN -koordinaatistossa (ETRS- GK22). Kiinteistötiedot perustuvat aanmittauslaitoksen numeeriseen kiinteistörajaaineistoon (nkrk). Perinteinen kylätiestö, mukaan lukien myöhäiskeskiaikainen maantie, vanha Turku- Rauma-tie, joka Ihoden Kylätien osalla muodostaa yhdystien 12633, määrittää yhä pitkälti kylien perusrakennetta. Vt. 8, Turusta Pohjois-Pohjanmaalle ja edelleen E8- tienä Norjan Tromssaan johtava rannikon pääväylä katkaisee perinteisen kylärakenteen, mutta tuo myös varteensa hyvät kaukoliikenneyhteydet. Valtatie 8:n estevaikutus tulee jatkossa korostumaan liikenteen kasvun ja valtatien perusparantamisen myötä. Valtatie ja sen liittymät määrittävät liikenteellisesti kyläalueiden, elinkeinojen ja uuden asutuksen laajentumista. Pitkällä tähtäimellä yksityistieliittymien poistot ja myös kaava-alueen osalta uudet liittymä- ja rinnakkaiset liikennejärjestelyt aiheuttavat muutoksia lähialueiden liikennevirtoihin. Varhokylän valtatieliittymästä erkanee Rohdaisten ja Taivassalon suuntaan kunnan merkittävin poikittainen liikenneyhteys. Seututien 196 Pyhäranta-Taivassalo varrelle sijoittuu myös jonkin verran kyläasutusta. Valtatien liittymäjärjestelyihin varautuminen ja mm. Ropan pohjavesialueen aiheuttaman suojaustarpeen vuoksi on maakuntakaavassa esitetty uusi, linjaukseltaan avoin uusi poikittainen tieyhteystarve suoraan Ihoden ja Rohdaisten välille. Ihoden kylätien varteen on toteutettu vasta kevyen liikenteen väylää.

- 22 - luonnos 3.7 Väestö, elinkeinot, palvelut ja työpaikat Pyhärannan kunnan väestöennuste on hiljalleen laskeva. Erityistä ennustetta kylittäin ei ole laadittu, mutta ennakoitavissa kaava-alueen osalta on väestömäärän ennallaan pysyminen tai hienoinen kasvu: haja-alueiden asutuksen suhteellisesti voimakkaampi harventuminen kompensoituu selkeiden, elinvoimaisten kylätaajamien osalta erityisesti vanhenevan väestön keskittymisenä niihin. Tämä kuitenkin edellyttää tiettyä asuntotarjontaa ja toisaalta palvelujen ja elinkeinojen säilymistä. Väestöennuste 2012 2040 Väestön määrä Osuus väestöstä, prosenttia Yhteensä 0 14 15 64 65 0 14 15 64 65 Varsinais-Suomi 2011 tot. 467217 73277 304112 89828 15,68 65,09 19,23 2012 469259 73275 302463 93521 15,62 64,46 19,93 2015 475193 73662 298508 103023 15,5 62,82 21,68 2020 484209 75020 293635 115554 15,49 60,64 23,86 2025 492623 74969 292237 125417 15,22 59,32 25,46 2030 499915 74147 291103 134665 14,83 58,23 26,94 2035 505291 73082 291253 140956 14,46 57,64 27,9 2040 509109 72547 294226 142336 14,25 57,79 27,96 Pyhäranta 2011 tot. 2206 355 1368 483 16,09 62,01 21,89 2012 2200 347 1352 501 15,77 61,45 22,77 2015 2181 334 1298 549 15,31 59,51 25,17 2020 2148 319 1214 615 14,85 56,52 28,63 2025 2126 321 1168 637 15,1 54,94 29,96 2030 2106 314 1139 653 14,91 54,08 31,01 2035 2082 307 1122 653 14,75 53,89 31,36 2040 2059 302 1129 628 14,67 54,83 30,5 Kaava-alueella on maatalous edelleen tärkeä elinkeino, ja laajat peltoaukeat ovat pääosin viljelykäytössä. Lisäksi alueella harjoitetaan mm. puutavara- ja rakennus-, kone- ja asennus-, hoiva- ja kuljetuselinkeinoja. Teollista tuotantoa edustavat mm. lasiteollisuuden tuotantolaitokset. Yksityisinä palveluina alueella on mm. kyläkauppa/kahvio sekä huoltoasema. Ihodessa toimii 21-paikkainen päiväkoti ja neliopettajainen alakoulu. Vuosiluokkien 7-9 opetus järjestetään etupäässä Laitilassa ja Raumalla. Ihodessa on myös kirjasto. Koululla on hyötyjätepiste. uutoin alueella tukeudutaan Rohdaisten ja laajemmin Laitilan keskustan ja Rauman suuntiin ja osittain laajempiin seudullisiin palveluihin ja työpaikkatarjontaan. Pyhärannan kunnan rakenteessa Ihodella on suuri merkitys yritys- ja liiketoimintojen kehittymisen kannalta. Valtatie 8:n mahdollistamat sujuvat liikenneyhteydet tekevät taajamasta kunnan oloissa poikkeuksellisen houkuttelevan muiden taajamien sijoittuessa syrjemmälle rannikonmyötäisesti.

- 23 - luonnos 3.8 aanomistus Alueen maanomistus on luonnollisesti sirpaleista ja painottuu selvästi yksityiseen maanomistukseen. Pyhärannan kunta on suurin yhteisömaanomistaja. aanomistustiedot kaavan laadintaa varten on saatu aanmittauslaitoksen päivitetyistä tietokannoista Vakka-Suomen yhteisen paikkatietohankkeen kautta. Lisäksi käytetään aanmittauslaitoksen numeerista kiinteistöraja-aineistoa (nkrk). Rakennusten ja lupien osalta kaavan laadinta perustuu rakennusvalvonnan tietoihin. 3.9 Yhdyskuntatekniikka Alueen vesihuolto perustuu talousveden osalta Ropan pohjavesialueen vedenottamoihin. Pääosa verkostosta on kunnallista; Ihodessa on yhä toiminnassa pienehkö vesiosuuskunta. Ihodessa on oma jätevedenpuhdistamo: sen saneerauksen vaihtoehtona on jossakin vaiheessa ollut esillä uuden siirtoviemärin suunnittelu ja toteutus Rauman suuntaan. Ihoden kylätaajama ja osa Polttilasta sekä Kirikallion teollisuusalue ovat viemäriverkoston piirissä. Varhokylän kaava-alueen ulkopuolisen kyläalueen liittäminen viemäriverkostoon lähelle toteutetun paineviemärin kautta on jatkossa mahdollista. Ote vesihuollon kehittämissuunnitelmasta (AIRIX Ympäristö Oy 2009) Vesihuollon toiminta-alue (alustava)

- 24 - luonnos 3.10 Ympäristön häiriötekijät Ohikulkuliikenteen melu- ja estevaikutus on ympäristöhäiriöistä merkittävin. Ihodessa kaava-alueen läheisyydessä oleva ampumarata aiheuttaa jonkin verran meluhaittaa erityisesti harvahkolle pohjoiselle asutukselle. 3.11 Osayleiskaavan tavoitteet Yleiset tavoitteet Yleiskaavoituksen tavoitteena on ollut laatia kylätaajamien alueelle tarkempaa suunnittelua, mm. asemakaavoitusta ohjaava osayleiskaava. Yleiskaavan toteutumisen tavoiteaikana pidetään noin noin 20-25 vuotta. itoitustavoitteet Koska osayleiskaavalla ei ole tarkoitus suunnitella yksityiskohtaisesti maankäyttöä vaan ohjata tarkempaa suunnittelua, ei erityistä osayleiskaavaan suoraan liittyvää mitoitusta ole esitetty. Osayleiskaavalla on kuitenkin esitetty sopivia asemakaavoittaen toteutettavia laajentumissuuntia lähinnä välittömästi Ihoden taajamaan liittyen sekä elinkeinorakentamisvarauksina mahdollisiin uusiin liikennejärjestelyihin tukeutuen. 3.12 Osayleiskaavan vaihtoehdot ja vaihtoehtojen valinta Erityisesti luonnosvaiheessa tutkittiin liikenteellisiä vaihtoehtoja. Avainasemassa ovat olleet Ihoden kylätien liittymän siirtämiseen varautuminen ja Rohdaisten yhdystien varauksen linjausten vaihtoehdot. Ihoden nykyisten liittymien katkaisu tai siirto eivät ole välittömästi ajankohtaisia, mutta osayleiskaavalla on tutkittava myös tulevat tarpeet ja varmistettava varautuminen mahdollisiin tuleviin järjestelyihin siten, ettei kaavalla vaikeuteta maakuntakaavan toteuttamista tai valtakunnallisten tavoitteiden mukaisia valtatien liikennejärjestelyjä. aakuntakaavassa yhteystarpeena esitetty uusi yhdystie on maakuntakaavakartalla karkeahko varaus, johon on myös osayleiskaavassa jätettävä toteutusmahdollisuus. Asemakaavatasolla keskeinen valtatieliittymä on päätynyt esitettäväksi aivan Ihoden kyläkeskuksen kohtaan, alavaan notkelmaan pohjoiseen nykyisestä liittymästä. Ihoden kylätielle liikenneyhteys liittyisi kirjaston ja paloaseman kohdalta. Vanhan Turuntien valtatieliittymä tulisi tällöin välttämättä korvattavaksi länsipuolisella kiertotieyhteydellä uudelle Rohdaisten yhdystielle, kun ahtaassa kohdassa oleva nykyinen, vanha liittymä poistuisi ja jäisi mahdolliseksi eritasoristeykseksi ilman liittymää. Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty tämän ratkaisun kanssa vaihtoehtoinen järjestely, jossa Ihoden pääliittymä sijoittuisi joen eteläpuolelle yhdistäen Vanhan Turuntien ja Ihoden kylätien. Ratkaisu mahdollistaisi mm. tehokkaammat valtatien itäpuolisten alueiden rinnakkaisliikenneyhteydet ja näiden alueiden hyödyntämisen mm. yrityskäyttöön. Rohdaisten yhdystievaraus liittyisi valtatielle kiertäen Ihoden kylän eteläosan. Ratkaisu edellyttäisi uuden pitkähkön liittymätien rakentamista Ihoden kylätien mutkasta, maastollisesti mahdollisesta paikasta, kohti etelään siirtyvää liittymää.

- 25 - luonnos ahdollisia tulevia liikenteen ongelmakohtia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja

- 26 - luonnos Yleiskaavatasolla luonnosvaiheessa tarkemmin tutkittuja vaihtoehtoja:

- 27 - luonnos 4 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Taajama ja liikenne Kaavaratkaisu pohjaa olevaan kylärakenteeseen, johon kohdistuvat muutokset ovat todennäköisesti hitaita ja erityisesti rakentamisen osalta pienimittakaavaisia. Kyläalueisiin suoraan liittyvät rakentamisaluevaraukset ovat laajuudeltaan hillittyjä mutta riittäviä ja perustuvat pääosin olevaan kylärakenteeseen. Kyläalueilla rakentamista ohjataan poikkeuksetta asemakaavoilla. Osayleiskaava määrittää paitsi rakentamismahdollisuudet, myös ennen kaikkea alueet, joille ei tulisi rakentaa sekä muut ympäristön tuomat rajoitukset erilaisiin maankäyttötarkoituksiin. erkittävimmät osayleiskaavalla esitettävät muutokset liittyvät liikennejärjestelyihin ja niiden mahdollistamiin, portaittain toteutettaviin uudisrakentamisvarauksiin valtatien lähialueilla. Pitkällä tähtäimellä varautuminen valtatien liittymäjärjestelyihin vaikuttaa myös välittömästi mahdollisuuksiin osoittaa erityisesti uusia yritysaluevarauksia. Osa varauksista edellyttää toteutuakseen liikennejärjestelyjen kuten liittymäteiden valmiin toteutuksen. Nämä varaukset kuvastavat aikataulultaan pitkän tahtäimen maankäyttötavoitteita. yös osa uusista yritysvarauksista on kuitenkin otettavissa käyttöön liikenteellisten edellytysten täyttyessä ja kaavatilanteen salliessa. Osayleiskaavalla esitetään kaikki valtatien liittymät. Varsinaisia liittymäpaikkoja on luonnoksessa esitetty kaksi: Ihoden pääliittymä sekä Varhokyläntien paikallisesti tärkeä liittymä. Osayleiskaavan liikenneratkaisulla pyritään varmistamaan mm. valtatien itäpuolisten alueiden rinnakkaisliikenteen sujuvuus. Osayleiskaavalla ei varsinaisesti oteta kantaa siihen, miten pitkälle järjestelyt voidaan toteuttaa itse valtatien väyliin ja liikennevirtoihin sovittaen tai kuinka liittymäjärjestelyjen kustannukset jakautuvat. Liikenneyhteyksistä toistaiseksi epävarmin ja avonaisin on maakuntakaavassa esitetty Rohdaisten yhdystie. Toteutuessaan hanke olisi paikallisesti erittäin merkittävä ja yhdyskuntarakenteeseen voimakkaasti vaikuttava projekti. yös valtatien merkittävät parannukset ovat aikataulultaan, suunnitelmiltaan ja rahoitukseltaan avoimia. Osayleiskaavan toteutus jää näiden perusteella huomattavan epävarmaksi: kaava kuitenkin mahdollistaa alueen tavoitteellisen kehityksen myös ilman mittavia liikennehankkeita. Ratkaisut sekä taajaman että liikenteen osalta täydentyvät kaavaprosessin aikana. Luonto ja kulttuuriympäristö Kaavassa on huomioitu muutamia arvokkaita luonnon- ja kulttuuriympäristön paikallisesti arvokkaita ja/tai leimallisia alueita ja kohteita. luo-1 -merkityillä alueilla on joko varsinaista suojelualuepotentiaalia tai paikallisesti leimallisia luonnon- tai perinnemaisema-arvoja. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta on myös esitetty monin päällekkäisin merkinnöin sekä kokonaisuuksina maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen likimääräiset rajaukset että käyttötarkoitusmerkintöihin liittyviä merkintöjä.

- 28 - luonnos /s-lisämääreellä merkityt kyläalueiden ja maatilojen pihapiirien aluemerkinnät eivät sisällä suoraan rakennussuojelua, vaan viittaavat laadintavaiheessa todettuihin ympäristölle ominaisiin arvokkaisiin piirteisiin, joita asukkaat ja rakentajat toivottavasti vastaisuudessakin osaavat ottaa huomioon ja arvostaa elinympäristönsä osana. Lisäksi merkinnällä sr on esitetty suojeltavia rakennuksia ja rakennusryhmiä, jotka on lueteltu erillisessä liitteessä. Kohteilla on paikallismaisemassa sekä paikallisen rakennushistorian ja kulttuurihistorian kannalta huomattavaa merkitystä. Kohteet on valikoitu sekä inventointien arvotusten että maastotarkastelun perusteella. Tunnetut muinaisjäännöskohteet (esihistorialliset ja historialliset) sekä luonnonmuistomerkit on osoitettu vastaavin merkinnöin (S, smh, SL). Liite 3 Liite 4 Luonnonympäristön suojelumerkinnät, luettelo Rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ja kokonaisuuksia, luettelo ja kartta Rantarakentaminen Alueen ainoan vesistöksi luokiteltavan elementin muodostaa Ihodenjoki. Vähäisellä joella ei ole erityistä painetta rantarakentamiseen. Rantarakentamista ei ole ollut tarvetta tarkastella erikseen. 4.2 itoitus ja palvelurakenne Alueella ei ole odotettavissa erityistä palvelutilanteen kehittymistä: toisaalta kaava sallii kyläalueilla ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman elinkeinotoiminnan asemakaavan puitteissa. Valtatien hyvien liikenneyhteyksien ja näkyvyyden perusteella on esitetty kohtuullisesti uusia teollisuusvarauksia sekä Vanhan Turuntien että valtatien läheisyyteen. Alueella on ollut kohtuullisesti painetta yritysrakentamiseen, ja asemakaavoitettua teollisuusreserviä on niukasti. Uusia asuinrakennusalueita on esitetty kohtuullisesti: kaikki Ihoden taajaman uudisvaraukset sijoittuvat varsin tiivisti olevaan kylärakenteeseen erityisesti kylän kaakkoislaidalle. Liite 10 Seurantalomake 4.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä.

- 29 - luonnos 5 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Yleiskaavan oikeusvaikutteet Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (RL 42 1 mom.). Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (RL 42 3 mom.). Yleiskaavan keskeiset periaatteet tulee ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (RL 42 2 mom.). Velvoite koskee kaikkia kunnan ja valtion viranomaisia, joilla on alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä. Lupaa rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai valtio lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (RL 43 1 mom.). Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa yleiskaava-alueella, jos purkaminen on yleiskaavamääräyksellä saatettu luvanvaraiseksi (RL 127 1 mom.). Sama koskee tilannetta, jossa rakennusluvan myöntäminen edellyttää purkamista (RL 136 2 mom.). Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (RL 41 2 mom.). Yleiskaavalla voidaan maisemaa muuttava toimenpide määrätä luvanvaraiseksi (RL 43 2 mom.). Tällöin toimenpiteen edellytyksenä on, että kunta myöntää alueelle maisematyöluvan (RL 128 ja 140 ). Lupaa ei voida myöntää, jos toimenpide vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alue, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen (RL 99 3 mom.). Rantojen suunnittelutarpeen osalta RL 72 1 mom. mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Ihoden osayleiskaavan perusteella ei voida myöntää suoraan rakennuslupia. Osayleiskaava ohjaa ainoastaan yleispiirteisesti tarkempaa suunnittelua, ensisijaisesti asemakaavoitusta. Osayleiskaava-aluetta koskee suunnittelutarve. Osayleiskaavan perusteella maankäyttöhankkeissa on sovellettava tapauskohtaista harkintaa suunnittelutarveharkinnan tai muun lupaviranomaisen käytännön perusteella. aankäytön vaikutukset yleiskaavan toteutumisen, aluerakenteen ja ympäristön kannalta arvioidaan yleisesti ensisijaisesti rakennuslupavaiheessa. aankäyttö- ja rakennuslain ohella on myös muissa laeissa säännöksiä, joissa edellytetään yleiskaavan huomioon ottamista kyseisiä lakeja sovellettaessa. Näistä

- 30 - luonnos keskeisimpiä ovat tielait, maa-aineslaki, vesilaki, metsälaki, jätelaki, rakennussuojelulaki ja ympäristönsuojelulaki. Luonnonsuojelulain ja muinaismuistolain huomioon ottamisesta säädetään RL 197 :ssä. 5.2 Kaavan vaikutusten arviointi (TÄYDENTYY) Kaavan suhde maakuntakaavaan Osayleiskaava tarkentaa maakuntakaavan varauksia sovittaen laajempia yhteystarpeita ja yhdyskuntarakenteelle esitettyjä tavoitteita paikallisiin olosuhteisiin ja maankäyttötarpeisiin. Paikalliset yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset Osayleiskaavalla varmistetaan kylätaajaman kehitysmahdollisuudet ottaen huomioon toteutukseltaan epävarmat pidemmän aikavälin tavoitteet. Taloudelliset vaikutukset Oikeusvaikutteinen osayleiskaava helpottaa mm. kunnan kaavoituksen ohjelmointia ja maapolitiikkaa. Yhdyskuntarakenteen maankäytöllinen ohjaaminen pitää myös kurissa kunnallisteknisiä ja palvelukustannuksia. Liikenteelliset vaikutukset Osayleiskaavalla varaudutaan mahdollisiin yhdyskuntarakenteeseen suuresti vaikuttaviin liikennejärjestelyihin esittämällä kylärakenteen kannalta toivotut kehityssuunnat. Ympäristövaikutukset alueella sekä lähiympäristössä Osayleiskaavan paikalliset ympäristövaikutukset liittyvät mahdollisten yksittäisten suurempien maankäyttöhankkeiden kuten liikennejärjestelyiden toteutukseen. Vaikutukset luonnonympäristöön Luonnon- ja kulttuurimaiseman erityispiirteet on huomioitu käyttötarkoitusmerkinnöissä sekä erillisinä suojelumerkintöinä. Osayleiskaavalla ei esitetä erityisiä luonnonolosuhteita vaarantavia varauksia. Sosiaaliset vaikutukset Kyläalueelle toivotaan hillittyä asukasluvun kasvua, johon osayleiskaava tarjoaa mitoitukseltaan sopivat mahdollisuudet. Kulttuuriset vaikutukset Osayleiskaavassa on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti erityisesti merkinnöin ja määräyksin todettu alueen ympäristön erityispiirteet ja kohteiden ja alueiden eriasteiset suojelu- ja säilyttämisperusteet. Avainasemassa kulttuurimaiseman ja ympäristön säilyttämisessä ovat kuitenkin maanomistajat ja asukkaat: kaavassa on pyritty tuomaan esille niitä ympäristöarvoja, jotka ovat osaltaan jopa itsestään selviä, mutta jotka toivottavasti tulevat edelleen huomioon otetuiksi rakennuskannan sekä kulttuurivaikutteisen luonnonympäristön hoidossa.

- 31 - luonnos Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto on 30.11. 2000 päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, ja niitä on tarkistettu 13.11. 2008. aankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Toteutuessaan kaava edistää kunnan taloudellista kasvua ja kehitystavoitteita. Pyhärannan taajamista juuri Ihoden alue on valtatie 8:n tuoman liikenteellisen edun perusteella teolliselle ja palveluelinkeinotoiminnalle otollisin. Kaava tiivistää yhdyskuntarakennetta ja vahvistaa paikallista asutuskantaa ohjaamalla asutusta olevien kylätaajamien lähiympäristöön. Yhdyskuntarakennetta ei pyritä hajottamaan irrallisin uusin varauksin. yös uusien varausten osalta hyödynnetään olemassa olevaa vesihuolto- ja liikenneverkostoa ja ohjataan yhdyskuntateknisen huollon tehokasta järjestämistä. Kylien laitamilla on yksityisiä metsäalueita, jotka ovat jokamiehenoikeuksin ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Näiden lisäksi on virkistysalueverkon osina esitetty mm. asemakaavoitettuun taajamarakenteeseen muodostuneet vapaa-alueet. Kaavan aluevarauksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia lähiympäristön luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen: erilaisin aluevarauksin ja suojelumerkinnöin on pyritty edistämään olevien luonnonolosuhteiden säilymistä.

- 32 - luonnos 6 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Kunnanhallitus päätti osayleiskaavoituksen vireilletulosta 17.12. 2012 ( 233). Kaavan vireille tulosta kuulutettiin paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla 2.1. 2013. 6.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavatyön aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka valmistui 5.12. 2012. Suunnitelmaan saattoi tutustua vireilletulokuulutuksen julkaisemisesta lähtien koko kaavan laadinnan ajan. Kaikille tiedossa oleville yksinomaan ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille lähetettiin tieto kaavoituksen käynnistämisestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan koottiin luettelo osallisista. Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valmisteluvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 24.6. 2013. Kaavaluonnos oli RL 62 mukaisesti laadintavaiheen kuulemista varten nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotus asetettiin RL 65 mukaisesti virallisesti nähtäville väliseksi ajaksi ja siitä pyydettiin lausunnot. Viranomaisyhteistyö Kaava on laadittu kunnan virkamiesjohdon, kunnanhallituksen ja kaavanlaatijakonsultin yhteistyönä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 21.11. 2012. Liite 9 Tiivistelmät esitetyistä kannanotoista, muistutuksista ja lausunnoista sekä kaavanlaatijan vastineet Kaavan hyväksyminen

- 33 - luonnos 7 KAAVAN TOTEUTUS Osayleiskaavan toteuttamisesta vastaa Pyhärannan kunta. Turussa 13.11. 2013 AIRIX Ympäristö Oy Jouni Kiimamaa Arkkitehti Päivi ujunen kaavasuunnittelija Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselvitys Luonnonympäristön suojelumerkinnät, luettelo Rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ja kokonaisuuksia, luettelo ja kartta uinaisjäännökset aakuntakaavan merkinnät aisemallinen tarkastelu Viranomaisneuvottelumuistiot Tiivistelmät esitetyistä kannanotoista, muistutuksista ja lausunnoista sekä kaavanlaatijan vastineet Seurantalomake

OSAYLEISKAAVAERKINNÄT JA -ÄÄRÄYKSET: AP AO Pientalovaltainen asuinalue. Erillispientalovaltainen asuinalue. PYHÄRANNAN KUNTA Ihoden osayleiskaava AL Asuin- ja liiketoimintojen alue. 1:10 000 LUONNOS 5:116 2:55 11:3 6:32 6:68 6:66 6:42 6:76 6:75 AL-1 ALT Asuin- ja liiketoimintojen alue. Alueen toteuttaminen edellyttää hyväksyttävien liikennejärjestelyjen toteuttamista. Asuin-, liike- ja tuotantotoimintojen alue. Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristöhaittoja. Turussa 13.11. 2013 AIRIX Ympäristö Oy 1:119 1:55 1:57 2:20 2:22 2:24 2:3 3:5 6:7 5:100 7:55 7:49 4:21 1:58 876:1 8:20 5:62 3:14 5:131 7:52 2:16 2:14 6:6 6:9 7:54 2:26 8:27 12:1 4:12 7:3 6:12 5:59 4:23 13:0 5:60 5:134 16:0 5:11 8:18 4:17 5:5 6:11 6:39 876:3 5:121 4:31 3:16 AO 1:76 1:75 AO 5:135 2:50 2:62 2:52 T S 3 2 AO T 4:14 2:22 5:26 1:46 1:10 1:6 1:59 6:15 12:1 6:72 878:4 2:4 6:14 4:4 2:5 3:3 7:35 2:24 3:10 4:16 5:19 6:8 5:130 1:27 6:12 3:16 5:5 3:8 5:29 13:0 1:21 2:83 1:51 1:43 1:22 luo 4:32 2:57 ALT 1:119 2:63 1:57 6:36 6:35 6:37 6:34 6:38 6:39 6:30 1:20 2:38 smh 2:19 2:39 4403 S 4402 10:0 6:33 AP AP 11:5 AP T AP A/s 2:79 A/s SL 600 2:10 1:13 1:122 AT 2:22 2:51 1:12 3:89 1:95 1:25 1:15 1:34 1:115-1 3:95 3:9 AT 1:26 luo sr 1:126 69 1:96 2:83 1:9 ET VL smh 4402 AO 6:56 W T AP AP T 2:21 AP VL T 7:56 sr 8 AL/s 7:13 3:61 ET W 1:121 ET 3:12 TY AP 3:64 AP/s AP/s AP AP 3:68 T AP 3:44 A/s 6:84 2:64 2:20 11:8 2:16 6:85 6:70 5:96 2:40 6:82 5:92 5:130 2:24 6:83 5:77 AO AP 5:57 6:80 5:112 5:30 6:86 5:115 6:79 6:90 5:93 5:31 5:39 11:4 6:81 5:76 8:0 AP AP VL 6:88 5:98 5:53 5:51 5:84 6:89 1:100 5:5 5:50 5:114 sr 5:70 5:49 6:91 6:77 5:97 5:45 5:94 1:91 14:0 5:38 5:85 AL APAP/s 5 5:88 5:87 5:63 5:22 5:15 2:8 1:97 5:63 5:105 5:97 1:90 5:88 5:81 sr 5:36 2:9 1:99 5:104 5:124 6:78 5:86 5:6 6:68 5:101 VL 5:64 6:11 4 14:0 1:93 5:102AP 5:43 5:132 6:37 1:98 1:92 5:65 13:0 5:89 5:87 5:33 5:72 5:44 5:7 12:0 5:71 5:127 5:126 5:74 5:73 VU 5:111 5:90 5:128 5:110 3:26 5:129 5:128 5:121 5:118 0:8 7:5 11:7 1:27 11:3 1:32 7:39 2:77 7:39 11:1 2:56 2:57 7:48 3:8 1:30 1:31 11:3 7:53 7:24 15:1 876:2 876:1 876:1 2:73 7:51 7:35 AP AL/s 3:89 2:69 AP 3:69 T T T 2:71 AP/s 2:61 5:120 2:10 6:38 2:49 2:32 AP/s 5:9 6:19 6:36 5:61 sr 2:55 6:34VU AP 5:121 33 1:22 6:67 2:50 2:53 AP 1:62 3 YO/s 1:63 AP/s AP/s sr 1:12 1:65 1:2633 T AP 14 1:64 sr P1:117 sr 5:110 16 1:31 32 sr 1:119 AL/s 3 1:60 1:81 1:40 1:120 1:6 6:61 3:30 7:0 9:1 2:37 sr sr 57 vt sr 53 3:65 7:42 13 7:43 1:4 1:77 4221 1:72 1:30 1:73 6:73 5:21 1:35 1:71 1:122 876:1 876:1 2:0 3:38 6:74 7:33 3:16 3:74 3:39 2:8 4:1 4:0 3:49 3:26 sr 3:73 3:37 3:40 3:31 3:51 2:9 2:9 6:53 2:39 2:73 3:85 3:32 s 4206 3:4 3:5 3:67 2:77 6:62 2:48 6:74 3:66 7:41 3:66 3:75 sr S 4434 7:26 3:3 3:7 3:42 2:59 3:93 3:36 3:24 3:61 2:51 2:78 2:82 6:33 s 4206 1:57 1:55 1:124 34 1:57 1:123 1:125 3:86 3:56 3:15 3:53 3:6 3:76 1:56 1:10 1:129 3:21 3:104 15:1 3:29 3:54 sr 62 3:17 1:2 3:47 3:47 3:28 3:60 2:31 3:69 1:58 7:23 3:92 TY 1:17 A/s W 3:56 AP/s 3:71 1:29 3:55 3:30 6:51 7:45 1:128 7:11 sr 61 3:62 2:5 3:46 2:25 3:87 3:104 2:36 1:23 2:67 3:72 2:58 6:52 2:12 3:34 3:91 3:72 3:50 sr 7 2:74 sr 7:16 sr 39 s 4206 11 1:26 VL AP/s 2:36 3:22 1:24 2:81 2:80 2:45 6:30 AP 3:90 2:36 1:24 ALT sr sr 49 1:114 37 2:42 AP/s T 2:54 2:55 2:28 sr 41 3:92 3:11 A/s 3:66 TY 3:78 A A 2:41 AO AP 4:3 AP/s 4:4 T 2:77 2:45 2:44 2:44 sr 2:12 2:12 66 3:42 3:42 2:63 6:57 4:6 3:46 3:56 0:8 7:17 2:72 4:27 4:26 2:46 2:13 AP/s AP 1:47 A 3:82 A AL-1 2:24 T T A/s AP/s T AO sr 50 A 3:78 A/s 4:10 AO 1:104 2:28 1:114 1:111 1:105 1:103 1:110 1:86 1:102 1:127 1:112 1:85 1:101 1:88 1:69 1:84 1:78 2:60 1:118 1:108 1:109 1:83 2:34 2:31 2:59 2:58 1:57 3:100 3:77 6:32 3:53 3:13 3:57 4:28 3:74 5:0 4:6 2:44 2:45 2:59 3:101 3:43 5:28 3:14 4:20 3:33 2:76 4:20 5:99 3:64 3:98 3:58 3:73 3:41 6:1 4:9 6:64 2:50 3:98 sr 40 3:72 1:2635 3:67 2:55 4:32 AP 1:119 3:103 3:68 3:8 876:1 5:0 4:31 AO 3:68 6:24 3:65 4:20 4:20 3:99 W 3:32 T 3:71 3:69 4:24 T A 15:2 3:37 878:1 2:82 2:82 4:25 3:97 3:99 3:30 3:77 3:22 2:14 2:50 3:48 2:73 6:69 6:87 4:17 4:17 3:98 3:62 3:46 4:25 3:92 1:27 AT A P YO T TY VL VU -1 T A W /s vt s 4206 Kyläalue. Alue varataan tiiviiseen maaseutumaiseen asumiseen ja maa- ja metsätaloutta palvelevien rakennusten rakentamiseen sekä kyläasutukseen liittyville liike-, palvelu- ja työtiloille. aatilojen talouskeskusten alue. Alue varataan maa- ja metsätaloutta sekä siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevia asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksia varten. Palvelujen ja hallinnon alue. Opetustoimintojen alue. Teollisuusalue. Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alue on tarkoitettu ympäristöhaittoja aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi. Lähivirkistysalue. Alueelle ei saa sijoittaa virkistyskäyttöä rajoittavia rakennuksia tai rakennelmia. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. aa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. aa- ja metsätalousalue. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueella ei sen sijainnin ja ympäristöolosuhteiden vuoksi ole rakennusoikeutta. aatalousalue. Alueella sallitaan ainoastaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Rakennukset on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan pihapiirien tai metsänreunan läheisyyteen siten, ettei niistä aiheudu maisema- tai ympäristöhaittaa. aisemallisesti arvokas peltoalue. Alue on tarkoitettu maatalouskäyttöön. Vesistön suojakaistoja ja suojavyöhykkeitä sekä vanhoja puukujanteita lukuun ottamatta on alue säilytettävä avoimena. Alueella sallitaan ainoastaan vähäinen maataloutta palveleva rakentaminen. Rakennukset on sijoitettava pihapiirien tai metsänreunan läheisyyteen siten, ettei niistä aiheudu maisema- tai ympäristöhaittaa. aisemaa muuttaviin toimenpiteisiin on saatava RL 128 mukainen maisematyölupa. Vesialue. Alue, jolla ympäristö säilytetään. Osayleiskaava-alueen raja. Alueen raja. Osa-alueen raja. Valtatie. Yhdystie/kokoojakatu. Uusi yhdystie/kokoojakatu. Tien sijainti on ohjeellinen. Tien linjaus tulee sovittaa huolellisesti maastoon ja alueen olosuhteisiin. Valtatien liittymä. Eritasoristeys ilman liittymää. Kevyen liikenteen yhteyden parantamistarve. erkittävä vesihuoltolinja. Rakennuskulttuurin ja kyläkuvan kannalta arvokas alue. Kylätontti. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää. Uudisrakennukset tulee sovittaa huolellisesti olevaan rakennuskantaan. Numero viittaa kohteen numerointiin kaavaselostuksessa. Jouni Kiimamaa arkkitehti Päivi ujunen kaavasuunnittelija 10:1 12:2 1:62 4:19 4:14 1:53 4:11 4:13 3:21 3:20 4:15 1:63 4:18 1:9 3:5 3:22 3:4 1:62 3:3 6:1 3:3 3:23 3:18 1:10 1:23 6:2 0:196 4:11 8:2 8:7 3:11 3:27 3:10 3:24 4:23 1:79 1:7 4:1 2:1 3:2 8:27 2:4 2:5 4:3 2:9 2:8 8:21 8:1 8:25 8:27 5:2 11:0 5:11 1:28 3:6 8:12 8:14 8:19 8:15 5:8 12:1 5:9 878:1 1:72 878:1 8:11 1:72 T 1:82 1:82 1:83 T 1:69 A 1:64 T 8:27 1:37 1:70 1:25 1:35 1:4 1:66 1:5 1:33 A 8:3 AP 1:17 8:24 2:11 1:18 1:47 1:76 1:43 1:46 1:73 1:45 1:48 1:31 1:67 3:64 1:81 1:41 1:76 TY TY/res luo 1:76 1:74 1:75 TY 1:40 1:39 1 1:77 T 2:64 1:80 1:29 1:30 AP 1:56-1 A 3:64 3:64 1:55 1:58 2:16 2:16 2:16 0:8 vt 2:14 8:27 A 0:2051 2:23 2:81 luo 2 sr 2 S 1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain mukainen arvokas luontotyyppi tai eliölajin esiintymisalue, arvokas perinnebiotooppi tai metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Suojelun edellyttämät rajaukset vahvistetaan tarvittaessa erillisin päätöksin. Alueen ominaispiirteitä ei saa heikentää. Alueen maisema- tai ympäristöarvoja heikentävää maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai istuttamista, maa-ainesten ottoa tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (RL 128 mukainen toimenpiderajoitus). Tämän estämättä sallitaan alueen suunnitelmalliset hoitotoimenpiteet. Numero viittaa kohteen numerointiin kaavaselostuksessa. Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Kohteen kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää. Rakennuksessa tehtävien muutos- tai korjaustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ja sen ympäristön kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Uudisrakennukset tulee sovittaa huolellisesti olevaan rakennuskantaan. Ennen rakennusta merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee maakuntamuseolle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. Rakennusta tai rakennuksen osaa ei saa purkaa ilman RL 127 mukaista rakennuksen purkamislupaa tai vastaavaa tarkastelua tilanteessa, jossa rakennusluvan myöntäminen edellyttää purkamista. Numero viittaa kohteen numerointiin ja kuvaukseen kaavaselostuksessa. uinaismuistolain (295/1963) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava hyvissä ajoin museoviranomaisten kanssa. Alueen vallitseva maankäyttö on sallittua. Alueella voi olla useita samaan kohteeseen luettavia rakenteita. Pistekatkoviiva osoittaa alueen, jolle rakenteet sijoittuvat. Numero viittaa kohteen numerointiin kaavaselostuksessa. 3:26 3:25 2:14 2:12 2:17 A 2:19 2:20 8:27 8:20 8:16 8:20 8:20 SL 1 YLEISIÄ ÄÄRÄYKSIÄ: Luonnonsuojelukohde. Luonnonmuistomerkki. Numero viittaa kohteen numerointiin kaavaselostuksessa. 2:13 2:16 Osayleiskaava on RL 42 mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. T Koko kaava-aluetta koskee RL 16 mukainen suunnittelutarve. ikäli kyseessä on ympäristön ja taajamarakenteen kannalta vaikutuksiltaan merkittävä rakennus- tai maankäyttöhanke, tulee rakentamista ohjata asemakaavalla. Rakennuspaikalle tulee olla hyväksyttävä kulkuyhteys. Valtatien läheisyyteen melulle arkoja toimintoja sijoitettaessa tulee selvittää alueen liikennemeluolosuhteet. Rakentamisessa ja ympäristötoimenpiteiden yhteydessä tulee ottaa huomioon mahdollisesti jatkossa esille tulevien muinaisjäännösten vaikutus rakentamiseen ja maankäyttöön. Tarve tarkempiin tutkimuksiin maankäyttöhankkeiden yhteydessä tulee tällöin määrittää tapauskohtaisesti yhteistyössä museoviranomaisten kanssa. uinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla. yös jatkossa esiin tulevat löydökset voivat vaikuttaa osayleiskaavan toteuttamiseen. Rakennusten sijoittamiseen rakennuspaikalla tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja ne tulee toteuttaa mittakaavaltaan, muodoiltaan ja väritykseltään maisemaan ja kyläkuvaan sopeuttaen.