Työssä jaksaminen ennakoiva näkökulma Professori Marja Liisa Manka



Samankaltaiset tiedostot
Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

TYÖN IMU JA POSITIIVISEN PSYKOLOGIAN NÄKÖKULMA

Toiveikkuus ja vastavuoroisuus johtotähdiksi v. 2010

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Työurat muuttuvat mistä lisää voimavaroja?

Työnilo pää(n)asia. Inhimillinen pääoma kova arvo Voimavaralähtöinen työhyvinvointikäsitys Työnilon reseptiikkaa itse kullekin.

Työnilo pää(n)asia. Voimavaralähtöinen työhyvinvointikäsitys Työnilon reseptiikkaa itse kullekin

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA

Työyhteisötaidot osa työhyvinvointia Työn merkitys ihmiselle iloa ja imua

Työhyvinvointi yliopistossa- ongelmista vahvuuksiin

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Työhyvinvointi pienyrityksessä. Professori Marja-Liisa Manka

Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä

Työn ja elämän hyvinvointi

Työnilo ja tuottavuus

Työpaikan yhteisöllisyyden merkitys työssä jatkamisessa

Työn merkitys yrittäjälle iloa ja imua. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

- Valittamisesta vaikuttamiseen - Pääasia organisaation näkökulma - Päänasia yhteisön ja yksilön näkökulma - Reseptiikkaa

Työnilo pää(n)asia. Miksi katse työniloon? Työnilon ainekset. Työnilon reseptiikkaa. Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

- Valittamisesta vaikuttamiseen - Pääasia organisaation näkökulma - Päänasia yhteisön ja yksilön näkökulma - Reseptiikkaa

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

MUUTOS 6! - Projektityössä jaksaminen! Vinkkejä työhyvinvoinnin ja motivaation ylläpitämiseen Janne Marniemi Net Effect Oy

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

Muutoksessa elämisen taidot

Työnilosta tulosta miten?

Opintoasiainpäivät

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

Löydä työnilo miten työhyvinvointiin voi vaikuttaa?

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Työnantajien suhtautuminen alle 30- ja yli 50-vuotiaisiin Toukokuu 2018

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

Hyvät työhyvinvointikäytännöt. Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

Liisa Hakala Johtaja TTO /TY

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

Työnilo pää(n)asia Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Työnilo pää(n)asia Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Henkilöstön arvon mittaamisen kysymyksiä - tavoitteena uudet näkökulmat ja mittarit Marja-Liisa Manka, FT, professori

Työhyvinvointi ja johtaminen

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

OMAN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN.

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin:

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo Helsinki

Aloitustilaisuus

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Osuva-loppuseminaari

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? Novetos Oy Tapio Aaltonen

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Hyvällä mielellä työssä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

ALAISTAIDOISTA TYÖYHTEISÖTAITOIHIN MITÄ VOIMME TEHDÄ YHTEISEN TYÖHYVINVOINNIN HYVÄKSI

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Toiveikkuus voimavarana Mitä se on? Miten lisätä?

Transkriptio:

Työssä jaksaminen ennakoiva näkökulma Professori Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto Tutkimus ja koulutuskeskus Synergos HyWin työhyvinvointi Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Eva: Hyvä henki tärkeintä työpaikalla "työ on tärkein osa ihmisen elämänsisältöä" kaksi kolmasosaa yli 56 vuotiaista allekirjoittaa väitteen 70 % alle 36 vuotiaista on täysin eri mieltä 82 % oli sitä mieltä, että töissä mennään jo ylikierroksilla ja moni palaa loppuun työpaikan hyvä henki, työn mielenkiintoisuus ja hyvä pomo tärkeimmät viihtyvyystekijät EVA:n arvo ja asennetutkimus 2010 Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 2

Työn laatutekijöiden erot toimialoittain Sosiaali Terveys Sivistys Muut Työpaikalla on riittävästi työntekijöitä 38 29 42 48 Työtä ei koeta fyysisesti raskaaksi 44 47 70 65 Työtä ei koeta henkisesti raskaaksi 26 21 27 51 Kuntabarometri 2009 Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 3

Muutos millä tasolla? 1. Henkinen taso: suhteemme itseämme suuremmiksi kokemiimme asioihin 2. Identiteetti: elämän tarkoitus ja merkitys; millainen minä olen? kuka minä olen? Ammatti identiteetti? 3. Uskomukset ja arvot: miksi elän niin kuin elän, miksi toimin niin kuin toimin? 4. Osaaminen, tiedot ja taidot: miten teen ja toimin? tietoni, kykyni, taitoni, strategiani 5. Käyttäytyminen ja toiminta: mitä teen, ajattelen, tunnen toimiessani jossain tilanteessa? työprosessit 6. Ympäristö: ulkoiset tekijät, missä työtä tekee ja kenen kanssa? Dilts R. 2010 Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 4

Huomiota vahvuuksiin Psykologia ei ole vain heikkouksien ja vaurioiden tutkimista; se on myös vahvuuksien ja hyvien puolien tutkimista. Ei pidä vain hoitaa kuntoon rikkimennyttä, vaan huolehtia pikemminkin sen ravitsemisesta, mikä meissä on parasta. Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen. Martin E. P. Seligman Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 5

Työhyvinvoinnin uusi ymmärrys käyttöön Yksilön sairaus Työyhteisön toimivuus Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä! 1900 luvun alku 2010 Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 6

Työhyvinvoinnin tekijät 1. ORGANISAATIO tavoitteellisuus joustava rakenne jatkuva kehittyminen toimiva työympäristö 2. JOHTAMINEN osallistava ja kannustava johtaminen 5. YKSILÖ elämänhallinta kasvumotivaatio terveys ja fyysinen kunto RYHMÄ 3. TYÖYHTEISÖ avoin vuorovaikutus ryhmän toimivuus 4. TYÖ vaikuttamismahdollisuudet kannustearvo: oppiminen Manka 1999, 2006 ulkoiset palkkiot Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 7

1. Organisaation keinoja henkisen pääoman kasvattamiseen yhteinen tavoite jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys tavoitteista ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja itsearviointi työhyvinvointisuunnitelma joustava rakenne itseohjautuvuuden kasvattaminen tiimimäinen organisaatio mahdollistaa vaikuttamisen ja helpottaa viestintää osaamisen kehittäminen ja sosiaalistuminen itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 8

2. Johtajuus yhteydessä työhyvinvointiin tutkimuskatsaus, jossa etsittiin modernin (kannustavan ja transformatiivisen) johtajuuden, työhyvinvoinnin ja terveyden yhteyksiä moderni johtajuus henkinen tuki ja koutsaus; esimerkillisyys; luotettavuus; alaisista huolehtimista; valtuuttaminen sekä innostaminen tavoitteiden saavuttamiseen, luovaan ajatteluun ja omien ajattelutapojen kyseenalaistamiseen hyvä johtajuus yhdistyi työtyytyväisyyden kasvuun, työhyvinvointiin, vähäisiin sairauspoissaoloihin ja pienempään työkyvyttömyyseläköitymiseen Kuoppala, Lamminpää, Liira & Vainio 2008 Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 9

2. Johtamisen keinoja valtuuttaminen vastavuoroisuus hyvät esimiestaidot synnyttävät hyviä työyhteisötaitoja henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen otetaan ajoissa puheeksi henkisen hyvinvoinnin esteet sosiaalisen tuen antaminen emotionaalista ja psykologista tukea tarjolla, minkä ansiosta työntekijät kokevat olevansa arvokkaita ja arvostettuja optimismin vahvistaminen: menneisyyden armollinen tulkinta ei syyllistämistä nykyisyyden hyväksyminen tulevaisuuden mahdollisuuksien hakeminen Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 10

3. Työyhteisö: sosiaalinen pääoma työyhteisön vähäiseen sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3 kertainen sairastumisen riski, myös 30 50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski sosiaalinen pääoma: vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 kertainen sairastumisriski. Oksanen 2009 Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 11

3. Työyhteisön keinoja positiivinen vuorovaikutus ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket työyhteisötaitojen opetteleminen avoimuus, reiluus, auttaminen ja aktiivisuus kognitiiviset lähestymistavat hyvien asioiden miettiminen, nautiskeleminen, reflektointi porukalla: mikä meillä on hyvin ja missä on kehittämisen varaa? Mitä odotamme työltämme? Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 12

4. Työhön liittyviä keinoja ammatillisen identiteetin uuden sisällön pohdinta: mitä minun pitäisi oppia, jotta tuntisin työniloa? työn suunnittelu haasteellisia tehtäviä, vaikutusmahdollisuuksia, työnkiertoa positiivisen palautteen tuottaminen saavutusspiraalit: missä on onnistuttu toisilta oppiminen sananvalta jokaisella tiimin jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa, miten yhdessä työskennellään tavoitteiden saavuttamiseksi Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 13

5. Työyhteisön jäsenen keinoja itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, peiliin katsominen, harjoitteleminen positiivisten tavoitteiden kuvittelu mielessä terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio) työyhteisötaitojen harjoitteleminen Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 14

Mikä lisäisi työhyvinvointia? 1. Toimivat palaverikäytännöt 2. Tietoisuus taloudesta ja tulevaisuudesta Mitä tarvitsemme? tieto, taito, tuki? Karikot? Toimenpiteet: ensimmäiset askeleet 31.12.2010 3. Asiakaspalautteen hyödyntäminen Hyödyt: itselle/työnantajalle/asiakkaalle Tämä hetki Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 15

Työhyvinvointisuunnitelma (Sjoki) Aikataulu Kehittämiskohde Mikä voisi olla paremmin Toimenpiteet Vastuut Seuranta Työyhteisö palaverikäytännöt Enemmän yhteisiä palavereita, joissa käydään läpi ajankohtaisia asioita Tiedon kulun paraneminen Henkilöstöstä muodostetaan ryhmiä, esim. koulukeittiöt, päiväkotikeittiöt Muistiot toimitetaan keittiöiden vastaaville, jotka kertovat keittiön väelle samat asiat Ruokapalvelupäällikkö, ruokapalveluohjaaja Aloitus huhtikuu 4 / vuosi kesällä ei pidetä. Syksyllä jatkuu Syksyn viimeisessä kysytään mielipiteitä kirjallisesti tarpeesta, ajankohdasta ja tiheydestä Mietitään sen pohjalta kehittäminen Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 16

Työhyvinvointisuunnitelma (Sjoki) Aikataulu Kehittämiskohde Mikä voisi olla paremmin Toimenpiteet Vastuut Seuranta Toiminnan tuloksellisuus ja jatkuvuus asiakaspalautteen hyödyntäminen Pitäisi olla enempi tietoa siitä, miten asiakkaat kokevat ruuan laadun ja maun Suunnitellaan kyselylomake Tehdään kysely riittävän isolla otannalla Tehdään tarvittavat muutokset Ruokapalveluohjaajat tai asiakas Asiakas voi tehdä omankin Kyselyn. Loppuvuosi 2010. Tuloksia tarkastellaan kriittisesti 2010 lopussa. Ja kehitetään sen perusteella Palaute käydään läpi työntekijöiden ja asiakasta edustavan tahon kanssa Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 17

Pienen pieni muutos tänään tuo meille täysin toisenlaisen huomisen. Suurenmoiset palkinnot odottavat niitä, jotka valitsevat ylhäällä kulkevat vaivalloiset tiet, mutta nuo palkinnot ovat vuosien kätkössä. Jokainen valinta tehdään piittaamattomassa sokeudessa eikä meitä ympäröivä maailma anna minkäänlaisia takuita. Ainoa keino välttää pelottavia valintoja, on luopua yhteiskunnasta ja ryhtyä erakoksi, mutta sekin on pelottava valinta. Ikävät asiat eivät ole pahinta, mitä meille voi tapahtua. Pahinta on, ettei meille tapahdu mitään. Helppo elämä ei opeta meille mitään. Loppujen lopuksi tärkeintä on oppiminen: mitä olemme oppineet ja miten olemme kasvaneet. Richard Bach Marja Liisa Manka Tampereen yliopisto 18